Yrityksen perustaminen Case NonGthai Oy

Transkriptio

1 Yrityksen perustaminen Case NnGthai Oy Taensr, Nngnuch 2009 Leppävaara

2 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Yrityksen perustaminen Case NnGthai Oy Nngnuch Taensr Liiketaluden kulutushjelma Opinnäytetyö Lkakuu, 2009

3 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Leppävaara Liiketaluden kulutushjelma Kansainvälinen yritysmarkkininti Tiivistelmä Nngnuch Taensr Yrityksen perustaminen NnGthai Oy Vusi 2009 Sivumäärä 86 Opinnäytetyön tarkituksena li perustaa aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Työ käsittelee yrityksen perustamiseen liittyviä vaiheita, kuten liikeideaa, perustamisprsessia, markkinintia ja rahitusta. Työ esittelee terian ja sen phjalta tehdyn timinttyyppisen pinnäytetyön, jssa perustetaan aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Työ alki yrittäjyys-teemastlla suritetuista pinkursseista. Opinnäytetyön aihe sai alkunsa siitä, kun lähin aasialainen elintarvikeliike n Helsingissä. Työn tarkituksena li selvittää, nk perustettavalle aasialaiselle elintarvikeliikkeelle markkinaraka Nummelassa. Opinnäytetyön kirjittaminen alki keväällä 2008, jsta vuden jälkeen työn työstäminen jatkui keväällä Työ lähti ensin tiedn haulla yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen. Tavitteena li käsitellä teriasuus niin mnipulisesta ja kattavasti, jtta kuka tahansa visi työni perusteella perustaa yrityksen. Työssä n keskitytty suurimmaksi saksi liiketimintasuunnitelmaan ja markkinintiin. Yrityksen perustamisessa n mnia eri vaiheita, eikä kaikki ei le itsestään selvää. Tarkkaan ja hyvin tehty liiketimintasuunnitelma antaa hyvän työkalun yrityksen perustamiseen. Haastavinta työssä li itse case eli yrityksen perustaminen. Työssä piti humiida paljn yksittäisiä asiita, jita yritystiminnan alittaminen vaatii. Työ vaati enemmän aikaa ja phdintaa tisin kuin teriasuuden laatiminen. Työn lpputulksena syntyi varsin kattava teriasuus yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista sekä itse casesta. Ennen yrityksen perustamista, tulee lla yritysidea sitten liikeidea, jhn liiketimintasuunnitelma rakentuu. Liikeidea n menestymisen kulmakivi, js yritystiminta aik kannattavaksi. Yrittäjäksi suunnittelevan henkilön tulee analysida liikeideansa laatimalla liiketimintasuunnitelma. Liiketimintasuunnitelma n yrittäjän apuväline, jka selventää aitun yritystiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdllisuuksia. Asiasanat, yrityksen perustaminen, liikeidea, liiketimintasuunnitelma, yritysmudt, rahitus, elintarvikeliike

4 Laurea University f Applied Sciences Laurea Leppävaara Business Management Prgramme Internatinal Business-t-Business Marketing Abstract Nngnuch Taensr Establishing a cmpany NnGthai Oy Year 2009 Pages 86 The purpse f this thesis was establishing an Asian grcery in Nummela. It prcesses establishing a cmpany and ther issues such as business idea, business plan, marketing and funding. The wrk intrduces the thery and the cases f an Asian grcery in Nummela. This is an peratinal thesis. The wrk started with sme studied curses with an entrepreneurship theme. The backgrund f this idea was that the nearest Asian grcery is in Helsinki. The aim f this wrk was t discver if there is an available market niche fr an Asian grcery in Nummela. Writing f this thesis started in spring 2008 and after ne year it was started again in spring Wrk started with infrmatin searching fr entrepreneurship and fr establishing a cmpany. The purpse was t prcess the thery as versatilely and cmprehensively as pssible s that anyne wh wants t establish a cmpany can d it. The biggest part in this wrk fcused n the business plan and marketing. In establishing a cmpany there are many stages and thse are nt bvius. The precise and well planned business plan gives a gd tl fr the entrepreneurship and establishing a cmpany. The mst challenging part f this wrk was the case itself, in ther wrds establishing a cmpany. There were many issues t ntice which starting a business demands. The case tk mre time and cnsideratin than the thery. The final result is a cmprehensive thery basis fr establishing a cmpany and f its stages and als the case itself. Befre establishing a cmpany there has t be a business idea which the business plan is based n. The business plan is the mst imprtant issue if the business is ging t be prfitable. Smene wh is planning t be an entrepreneur shuld analyze his business idea by making a business plan. The business plan is an entrepreneur s utility which clarifies business prfitability and pssibilities t be successful. Key wrds, establishing a cmpany, business idea, business plan, cmpany frm, funding, grcesy

5 Sisällys 1 Jhdant Yrityksen perustamisen vaiheet Ennen yrityksen perustamista Liikeidea ja liiketimintasuunnitelma Markkinintisuunnitelma Markkinintistrategia Markkinat ja kilpailijat Kilpailukeint Asiakasryhmät eli segmentit Yrityskuva Asiakassuhteen hallinta Yritysmudn valinta Vertus Talussuunnitelma Rahitus Henkilöstö Yritystiminnan riskit Perustamistimet Yrityksen kirjanpit NnGthai Oy Liikeidea ja liiketimintamalli Markkininti ja kilpailijat SWOT-analyysi Tutteet ja palvelut Yrityksen talus Henkilöstö Riskianalyysi Yritystiminnan alittaminen Visi Jhtpäätökset Lähteet Liitteet Liite 1: Yrittäjätesti Liite 2: Tutteet ja hinnat Liite 3: Thaimaalainen paistetturiisi Liite 4: Perustamisspimus ja yhtiöjärjestys Liite 5: Perustamisilmitus... 73

6 Liite 6: Investintilaskelma Liite 7: Kiinteät kustannukset Liite 8: Työntekijöiden palkat Liite 9: Kriittinen piste Liite 10: Myyntibudjetti Liite 11: 3. vuden tulsennuste Liite 12: Liite starttirahahakemukseen Liite 13: Liite Finnveran naisyrittäjälaina hakemukseen... 87

7 1 Jhdant Opinnäytetyö sai alkunsa yrittäjyys-teemastlla suritettavista kursseista. Opinkurssit tuli surittaa pinjaksn liittyvillä töillä ilman tenttiä. Ajatus pinnäytetyöhön li, miten saisi aasialaisia elintarvikkeita npeammin ja lähempää. Ajatuksesta kehkeytyi perustaa ma aasialainen elintarvikeliike Nummelaan. Yrittäjyys-teemastn hjaajilta sain lisää mtivaatita kehittää työn ideaa eteenpäin. Alitin työn kirjitusvaiheen keväällä 2008 ja jatkin työn työstämistä vuden jälkeen työn llessa hetken jäähyllä. Lppukeväästä vunna 2009 työ saavutti lpullisen mutnsa. Työ n timinttyyppinen, jka käsittelee yrityksen perustamiseen liittyviä asiita ja vaiheita. Työn teriasuuden phjalta len caseni rakentanut. Tavitteena li laatia kattava työ yrityksen perustamisprsessista. Työ perehtyy asiihin, jita yrittäjäksi aikvan tulee humiida. Työn teriasuus käsittelee yrityksen perustamisvaiheita syventyen liiketimintasuunnitelmaan ja yritystiminnan alituksen vaatimiin asiihin. Teriasuus käsittelee syvällisemmin liiketimintasuunnitelmaa markkininnin näkökulmasta. Työn käytännön suus kstuu siitä, miten aasialainen elintarvikeliike perustetaan. Liiketimintasuunnitelman n ltavan niin innstava ja tdenmukainen, että rahittajat, kuten työvimatimist ja Finnvera visivat lähteä rahittamaan yrityksen timintaa. 2 Yrityksen perustamisen vaiheet 2.1 Ennen yrityksen perustamista On syytä harkita tarkin, nk itsestä yrittäjäksi ennen kuin perustaa yrityksen. Mitä saamista, tieta, taita ja kkemusta n. Mitä tarvitaan lisää timiakseen menestyvänä yrittäjänä ja spiik yrittäjämäinen elämäntyyli itselle. Yrittäjyyden nnistumiseen vaikuttavat mnet seikat, kuten yhteiskunnallinen tilanne, markkinat, ma taludellinen tilanne sekä perheen ja lähipiirin suhtautuminen. On hyvä selvittää itselleen, nk itsestä ainesta yritystiminnan pyörittämiseen. (Meretniemi & Ylönen 2008, 10.) Yrittäjä n yrityksen ydinmttri, jka kkaa ja yhdistää tarvittavat satekijät tehkkaasti timivaksi kknaisuudeksi. Viime kädessä yrityksen nnistuminen juntaa plkunsa yrittäjän minaisuuksista. (Viitala 2006, 14.) On tärkeää tiedstaa etukäteen ennen yrityksen perustamista, mitä asiita saattaa tulla eteen, ja mitä mahdllisuuksia ja riskejä yrityksen perustaminen tu mukanaan. Alla levassa taulukssa n puntaritu yrityksen perustamiseen vaikuttavia asiita.

8 8 Mahdllisuudet Riskit ja ngelmat + vapaus - vapaa-ajan väheneminen + työn mnipulisuus - velkaantuminen + uusien asiiden ppiminen - vastuu + työllistyminen - stressaantuminen + man luvuuden kehittäminen - pitkät työpäivät + taludellinen hyöty - markkinatilanteen muuts + itsenäisyys - epännistuminen + päätös mista työtehtävistä - lama + ma aikataulu - rahat lppuu Taulukk 1. Yrityksen perustamiseen liittyviä mahdllisuuksia, riskejä, ngelmia. (Meretniemi & Ylönen 2008, ) Yrityksen perustaminen n prsessi, jssa lähtökhtana n, että yrittäjä tietää itse haluavansa yrittäjäksi ja näin llen myös haluaa timia yrittäjänä pitkällä aikavälillä. Yrittäjän n tullin kartitettava hyvin maa saamista, kkemusta, ammattitaita sekä muita yrittäjäminaisuuksia. Jtta yrittäjä lisi itse tietinen yrittäjyyteen ja yrittämiseen liittyvissä asiissa, hänen tulee itse hulehtia kulutuksen saamisesta. Ensin n suunniteltava liiketimintasuunnitelma ja testattava yritysidea ammattitaitisten asiantuntijiden kanssa, jtta vi lla varma yrityksen kannattavuudesta. Kirjallisesta yrityssuunnitelmasta tulee löytyä seuraavat asiat: perustiedt yrityksestä, liikeidea perusteluineen, tutteet, palvelut ja timintatavat, asiakkaat ja markkininti, kilpailijat ja yrityksen kilpailustrategia, pääman tarve, taludellinen suunnittelu, kannattavuuden arviinti ja hallinta. (Raatikainen 2006, 68; Kusmanen 2006, ) On hyvä alittaa siitä ajatuksesta, mistä yritys vi saada rahitusta timintansa alittamiseen sekä sen pyörittämiseen. Mitä enemmän yrittäjällä n mahdllisuuksia mniin rahitusvaihtehtihin sitä parempi. Rahitusvaihtehtja vat muun muassa maa päämaa, maa rahitusta, pankit, vakuutusyhtiöt, erityisrahalaitkset ja työvimatimistn tarjama starttiraha. Aluksi pitää testata, timiik liiketimintasuunnitelma, kska sen avulla jatketaan itse liiketimintaa. Liiketimintasuunnitelman päätarkituksena n selvittää, nk yritystiminnalla mahdllisuuksia tteutua. Yrittämisessä n aina tettava riskejä, jten n hyvä miettiä, mikä yritysmut lisi paras vaihteht yritystiminalle. On lemassa erilaisia yritysmutja, kuten timinimi, avin- ja kmmandiittiyhtiö, sakeyhtiö ja suuskunta (Yritysmudt 2008).

9 9 Seuraavaksi tulee selvittää lupa-asiat. Js elinkeinn harjittaminen n luvanvaraista, tulisi hankkia lupa ennen yritystiminnan alittamista. Lupaviranmaisia vat kunnan- ja kaupungin viranmaiset, ministeriöt, läänihallitukset ja pliisipiirit. Läänihallituksen myöntämiä lupia vat alkhlin anniskelu, vähittäiskauppa, jukkliikenne, taksi- tai muu ammattiliikenne, sairaankuljetus ja vartiinti. (Yritysmudt 2008.) Elintarvikkeita myyvien liikkeiden tai kauneushitliden tilihin n tehtävä tarkastus ja hakea niiden käyttöönttn lupa kunnan terveysviranmaisilta ennen kuin tilja vi ttaa käyttöön. (Kusmanen 2008, 12.) Lpuksi pitää tehdä perustamisilmitus kaupparekisterille ja vernhallinnlle. On muistettava, että rekisteri-ilmitukset n tehtävä viranmaisen vahvistamilla perustamisilmituslmakkeilla. Perustamisilmituksen vi jk jättää patentti- ja rekisterihallitukselle tai verttajalle riippuen yritysmudsta. Y1-lmakkeet n tarkitettu sakeyhtiöille ja suuskunnille, Y2- lmakkeet avimille ja kmmandiittiyhtiöille ja Y3-lmakkeet vat yksityisiä elinkeinharjittajia varten. Yritys vi samalla lmakkeella ilmittaa myös arvnlisäverrekisteriin, ennakkperintärekisteriin ja työnantajanrekisteriin. Käsittelymaksut vat sakeyhtiölle ja suuskunnalle 330 eura, avimet ja kmmandiittiyhtiöille 155 eura ja yksityisille elinkeinharjittajille 65 eura. (Kusmanen 2008, 16.) Yritys tarvitsee erilaisia vakuutuksia harjittaessaan yritystimintaa, muun muassa yrittäjävakuutuksen (YEL), jsta karttuu yrittäjälle YEL-eläkettä. YEL-vakuutus turvaa yrittäjän ja hänen perheensä myös erillisissä riskitilanteissa. Vakuutusmaksu määräytyy yrittäjän työtuln perusteella. Tällä hetkellä YEL-vakuutusmaksu n alle 53-vutiaille 20,6 % ja yli 53-vutiaille 21,7 %. Pakllisia vakuutuksia vat myös työntekijöiden TEL-, LEL- ja TaEL-vakuutukset. Työntekijöitä palkatessaan yrittäjän n hulehdittava työntekijöiden työterveyshullsta ja palkanmaksusta. (Kusmanen 2008, 19.) Mitä enemmän vakuutuksia yrityksellä n sitä parempi, kuten työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset, kska näillä n vaikutusta yrityksen riskienhallintaan (Yritysmudt 2008). Jtta yrityksen raha-asiat lisivat ajan tasalla ja järjestyksessä, yrityksen pitää hulehtia kirjanpidsta. Kirjanpitlain mukaan jkainen yritys n kirjanpitvelvllinen harjittaessaan liiketimintaa. Yrityksen tulee itse hulehtia, että yrityksen kirjanpita hitaa lutettava ja ammattitaitinen tilitimist.

10 10 Alustava liiketimintasuunnitelma Rahituksen järjestäminen Yritysmudn valinta Yksityinen Avin yhtiö Osakeyhtiö liikkeenharjittaja Kmmandiitti yhtiö (timinimi) Perustamisasiakirjat Yhtiöspimus perustamiskirja liikkeenharjittaja kirjallisena perustamiskkus, pöytäkirja ammattiharjittaja yhtiömiesten kesken yhtiöjärjestys hallituksen pöytäkirja Yritystiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen Lupaviranmaisia vat mm. kaupungit, kunnat, läänihallitukset ja ministeriöt Perusilmitus kaupparekisteriin Alitus / muutsilmitus ly-tunnus, ennakkperintämerkintä, verennakt työnantajansuritusten valmius, alv-rekisteröinti Vakuutukset Yrittäjän YEL-vakuutus sekä työntekijöiden TEL-, LEL- ja TaEL-vakuutukset, työttömyys-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä yrityksen vakuutukset, vakuutusyhtiöt Kirjanpidn järjestäminen Kuvi 1. (Viitala & Jylhä 2006, 68). 2.2 Liikeidea ja liiketimintasuunnitelma Liikeidea n kaiken perusta, kun taht yrittäjäksi menestyvälle yritykselle. Pitää lla jtakin, jsta asiakkaat vat valmiita maksamaan. Liikeideat ryhmitellään tute-, valmistus-, palvelu, markkina ja taitideihin (Viitala & Jylhä 2006, 46). Hyvän liikeidean ja timintaajatuksen menestyksekäs tteuttaminen vaatii yrittäjältä ammattitaita, alan tuntemusta, havaint- ja muutskykyä sekä halua yrittämiseen. Ei saa kuitenkaan unhtaa yrittäjän mia arvja, asenteita ja muita hyviä mia minaisuuksia. (Kusmanen 2006, 7.) Ennen yritystiminnan alittamista tulisi ensin analysida ja laatia liiketimintasuunnitelma. Liikeideilla n mnta syntytapaa. Ne saattavat saada alkunsa vaikkapa, harrastuksista, kulutuksista, kek-

11 11 sinnöistä, yritysstista tai ammatillisista saamisista tai vaikkapa perheyrityksestä. (Raatikainen 2006, 38.) Kknaisuuden hahmttaminen n hyvin tärkeää, etenkin alitusvaiheessa. Mitkä vat yritystiminnan tämänhetkiset edellytykset, kuinka paljn n rahaa käytettävissä ja mikä n man saamisen ja ammattitaidn tas, jtta visi perustaa menestyvän yrityksen. Liikeideamalli antaa hyvän yleiskuvan yritystiminnasta. (Raatikainen 2006, 39.) Js haluaa lla varma yritysideansa timivuudesta, vi apuna käyttää ulkpulisia asiantuntijita, kuten kunnan elinkeinasiamiestä, kirjanpitäjää, Finnvera Oyj:tä, vakuutusyhtiön tai pankin asiantuntijita. On aina pyrittävä siihen, että yritystiminta n vitta tuttavaa sekä kannattavaa, jtta se visi kehittyä ja samalla menestyä. Yrityksen kannattavuus varmistaa sen, että yritys kykenee hitamaan lainaansa ja pystyy samalla tekemään tarpeellisia investinteja. Perusteellinen ja huliteltu liiketiminnan suunnittelu n tärkeä sa yrityksen menestymiselle. Kuten n tapana sana: Hyvin suunniteltu n puliksi perustettu (Kusmanen 2006, 9). Liikeidea määrittelee yrityksen man timintatavan ja ajatuksen, miten tehdään liiketimintaa ja samalla tulsta. Liikeidean tulisi vastata kysymyksiin: Kenelle? Mitä? ja Miten? Elikkä kenelle halutaan myydä ja mitä halutaan myydä. Lisäksi pitää tietää, miten tulee myydä? Liikeidean takana n ajatus, mikä n asiakkaan tarve, miten sen saa tyydytettyä ja mitkä vat asiakkaan dtukset. On tiedettävä, millaisen mielikuvan haluaa yrityksestään antaa asiakkaille sekä sidsryhmille. Yritysimaga pyritään rakentamaan asiakaskhderyhmän mukaiseksi. Olennaista n selvittää ja jakaa asiakkaat sekä asiakasryhmät eli segmentit, jtta pystytään tavittamaan heitä ikein keinin. Lisäksi yrityksen tulee tietää, mitä tutteita, tuteryhmiä ja palveluita kullekin khderyhmälle tarjta. Liikeidea sisältää yrityksen timintatavat, jhn kuuluu markkininti, tutekehitys, tutant, lgistiikka, henkilöstö, jhtaminen ja talus. (Raatikainen 2006, 39.) Yrityksen perustamisvaiheessa liiketimintasuunnitelmaa käytetään useissa tilanteissa. Rahitusta ja starttirahaa hakiessa viranmaiset haluavat nähdä liiketimintasuunnitelman, jka tukee kirjallista liikeideaa. Liiketimintasuunnitelman tarkituksena n sittaa, että yrityksen tutteella tai palvelulla n liiketimintamahdllisuus. Liiketimintasuunnitelmassa kuvataan tarkasti liikeidea, jhn sisältyy päämäärät ja tavitteet sekä strategiat, jtka kertvat, millä keinilla tavitteisiin päästään. Sen tarkituksena n myös kuvata timialan markkinintitilanne ja kehitysnäkymiä. On hyvä selvittää markkina- ja kilpailutilanne, jtta saa kuvan mista mahdllisuuksista. (Viitala & Jylhä 2006, ) Lisäksi n tehtävä myös markkinintisuunnitelma, jssa yksilöidään, millä lupauksilla ja arvilla asiakkaiden luttamus aitaan saavuttaa, ja millä keinin saadaan heidät stamaan tutteita tai palveluita. Markkininti-

12 12 suunnitelma kstuu tiedista, kuka, miten, missä ja mitä kanavia aitaan käyttää. (Viitala & Jylhä 2006, ) SWOT-analyysi S = strenght (vahvuudet) W = weakneses (heikkudet) O = pprtunities (mahdllisuudet) T = threats (uhat) SWOT-analyysimenetelmän nimet tulevat englanninkielisistä sanista. SWOT-analyysillä vidaan arviida vaikkapa yrityshankkeen vahvuuksia ja heikkuksia. SWOT n hyvä kein, kun halutaan arviida esimerkiksi tutteen mahdllisuutta tai timintaympäristön kriittiseen arviintiin sekä itse analyysiin. Analyysi yleensä esitetään siten, että vahvuudet ja heikkudet vat yrityksen sisäisiä tekijöitä. Kun taas vahvuudet ja heikkudet vat yrityksen ulkpulisia tekijöitä. Tulevaisuus ja timintaympäristö aiheuttavat yritykselle useimmiten uhkia, mutta vat myös mahdllisuuksien lujia. Realistisuus n tärkeää analyysia tehdessä, kska jissakin tilanteissa syyt ja seuraukset vivat sekittua keskenään. (Meretniemi & Ylönen 2008, 34.) 2.3 Markkinintisuunnitelma Yritystiminnan lähtökhtana vat asiakkaiden tarpeet, tiveet ja sttiminta. Markkinat ja kilpailut vat kansainvälistymisen myötä kiristyneet. Tarjnta n useammalla alalla maailmanlaajuista ja kysyntää ylittävää. Markkininti n muutakin kuin mainntaa. Markkininti käsittää kaikki timenpiteet, jita yritys tekee tyydyttääkseen asiakkaidensa tarpeita. Markkininti perustuu tarkkihin suunnitelmiin ja laskelmiin, eikä tunneasiihin. Tällä hetkellä kuitenkin markkininnissa asiakkailla n valtaa ja valinnanvaraa sekä tietisuus tutteista ja palveluista kasvavat jatkuvasti. Yritysten n siksi tehtävä paljn töitä, jtta pystyisivät säilyttämään j lemassa levia asiakassuhteita sekä hankkimaan uusia asiakkaita. Yrityksen n tehtävä paljn töitä, jtta se pärjäisi kvassa kilpailussa. Asiakassaamisesta nkin tullut ratkaiseva tekijä yrityksen menestymiselle. (Kusmanen 2008, 22 & Viitala; Jylhä 2006, 80.) Kun yrityksen tutteet, palvelut ja hinnat vat selvillä, tulee yrityksen tietää, kuinka markkinidaan, eli miten saadaan asiakkaat kiinnstumaan yrityksestä ja sen tutteista ja palveluista. Yrittäjän n suunniteltava, miten lähtisi markkinimaan asiakkaille (Raatikainen, 94). Suunnittelussa n hyvä käyttää SWOT-analyysiä apuna, sillä se n yksinkertainen, helpp ja tehkas suunnitteluväline. Tarkituksena n, että yrittäjä listaa siihen yrityksen vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhat, jtta jhtpäätösten tekeminen lisi paljn helpmpaa. (Kusmanen 2008, 22.)

13 13 Suunnittelussa tulee humiida ptentiaaliset asiakkaat, mutta samalla myös markkinintibudjettia eli rahamäärää, jka käytetään mainntaan, myynninedistämiseen sekä myyntityöhön. Markkinintiviestintään kuuluvat muun muassa suramainnta sisältäen esitteet, myyntikirjeet, hinnastt, kuvastt ja Internetin. Tiedttamiseen kuuluu mainnta lehdissä, televisissa, radissa, Internet-sivuilla ja mbiiliviestinnöissä. Näkymistiminnalla tarkitetaan ulkja liikennemainntaa, yritysnimeä ja lgn näkyvyyttä. (Raatikainen, 94.) Yrityksen n ymmärrettävä, että asiakkaina vivat lla: yksilöt, yritykset ja rganisaatit, mitkä vat yritykselle tulvirtaa. On muistettava, että asiakas n markkininnin ydin. Markkinintiajattelun kulmakiviä vat tute, hinta, saatavuus ja markkinintiviestintä ja asiakassuhdetyö. Onnistunut markkininti tarkittaa vahvaa kilpailuetua. (Viitala & Jylhä 2006, 105.) Yleisin virhe n, että markkinintia tehdään tunne phjalta. Vaikka asiakaslähtöisyys perustuu siihen, että tutetaan sellaisia tutteita ja palveluita, jita asiakkaat haluavat ja tarvitsevat (Viitala & Jylhä 2006, 82 83) Markkinintistrategia Markkinintistrategiiden ja suunnitelmien tteuttaminen ei le helppa, se n haastavaa ja vaatii siten myös valppautta ja markkinintisaamisen jatkuvaa kehittämistä. Strategialla valitaan tehkkain timintamalli, jtta saavutetaan tavitteet. (Ktler 2005, 100.) Markkininti vaikuttaa paljn siihen, kuinka hyvin yritys lu tulevaisuudessa asiakassuhteitaan ja kuinka mnista asiakassuhteista tulee pysyviä. Ensin tulee phtia yritykselle tärkeimmät asiakkaat ja segmentit, jnka jälkeen khdistaa markkinat juuri niille khteille, jtka vastaavat ideaalista asiakaskuntaa. Khdemarkkinat tulisi valita ikein, kska n humattavasti helpmpaa myydä niille, jilla n rahaa kuin niille, jilla ei le. Tutteita ja palveluita tulee myydä käyttäjille, ei stajille. (Ktler 2005, 61.) Segmenttien välisiä suhteita tulisi miettiä tulevaisuudessakin, kska segmenttien väliset suhteet muuttuvat jatkuvasti. Segmentit kstuvat ihmisistä, jiden sthalut vat riippuvaisia mielipiteistä ja mielihaluista sekä mnista muista asiista esimerkiksi masta henkilökhtaisesta rahatilanteesta sekä trendeistä. Markkinintistrategiassa n hyvä muistaa 4P-mallit, jilla yritys pystyy kilpailemaan markkinatilanteessa (Ktler 2005, 99) Markkinat ja kilpailijat Menestyvän yrityksen n tunnettava asiakkaiden tarpeet, tiveet ja dtukset, kska asiakas staa vain hyötyjä, etuja ja mielihyvää mien halujensa phjalta. Yrityksen n aina varmistettava, että asiakkaita riittää, tisin sanen yrityksen tutteille ja palveluille täytyy aina lla kysyntää. Tdennäköistä n, että ilman asiakkaita yritystiminta ei menesty. Yritystiminnassa tulee analysida asiakkaita ja kilpailijita, ei pelkästään tutteita ja palveluita.

14 14 Asiakasanalyysin avulla hahmtetaan yritykselle ptentiaaliset asiakkaat. (Raatikainen 2006, 89.) Yrityksen n tunnistettava myös kaikki kilpailijat. Ne yritykset, jtka vat samalla timialalla ja markkina-alueella. Kauppa- ja tellisuusministeriön ktisivuilta saa tieta eri timialista ( Pitkän tähtäimen visiinti n hyvin lennaista, kska siinä selvitetään, nk timialalle tulssa uusia yrittäjiä ja miten timialan yritystiminta mahdllisesti kehittyy. Kilpailu- ja kilpailija-analyysi n iva työkalu tämän selvittämiseen. Se auttaa hahmttamaan markkinatilannetta ja phtimaan, miten yritys visi sijittua tässä kilpailutilanteessa. (Raatikainen 2006, 91.) Kilpailu- ja kilpailija-analyysin vi selvittää seuraavien kysymyksillä: - mitkä vat kilpailevat yritykset? - miten niiden myynti n kehittynyt viimeisten klmen vuden aikana? - mitkä vat yritysten vahvat ja heikt pulet? - mitkä vat niiden kehityssuunnat? - millaisia yrityksiä alalle n tulssa? - mitkä vat alalle tulijiden vahvat ja heikt pulet? - mikä n kilpailutilanne tulevaisuudessa? - mitä asiita tulisi tehdä edellisten kysymysten perusteella? Kilpailukeint Neljän P:n tunnetut markkinintikilpailukeint vat tutteet, hinnat, markkinintiviestintä ja saatavuus. P-mallit kuvaavat kilpailukeinja myyjän näkökulmasta, kun taas viisi C-mallia kuvaa asiakkaan näkökantaa (Raatikainen 2006, 118). prduct, tute cstumer value, lisäarv, terve ja halu price, hinta csts, kustannukset asiakkaille place, saatavuus cnvenience, mukavuus prmtin, viestintä cmmunicatin, vurvaikutus persnel, henkilöstö cstumer interface, kumppanuus Kuvi 2. (Raatikainen 2006, 118).

15 15 Tute Hinta Markkinintiviestintä Jakelu (Prduct) (Price) (Prmtin) (Place) tutevaliki- alennukset mediamainnta jakelu- ma bnukset myynninedis- kanavat laatu maksuaika täminen lajitelmat minaisuudet luttehdt myyntikenttä kuljetukset nimi viestintä (PR) pakkaus suramarkki- kkvaihteh- ninti dt palvelut takuu Taulukk 2. P-malli eli markkininti-mix. (Laaks 2004, 35). Tute Yleisesti kuvataan tutetta klmitasisena kknaisuutena: ydintute tai palvelu, täydentävät sat tai -palvelut sekä liitännäistutteet tai palvelut. Lisäksi n hukuttelevia lisäelementtejä, kuten mielikuva, jka syntyy tutteen kknaiskuvasta. Ihminen tekee valintja sen mukaan, mistä pitää. Esimerkiksi, kun asiakas staa paidan, hän staa samalla jtain muutakin kuin pelkän tutteen. Paidalla vi lla mnta merkitystä, kuten peittää iha, lu varmuutta, lisää arvstusta ja hyväksyntää sekä vaikuttaa ihmissuhteisiin. Olennaisia asiita asiakkaille vat, mistä hän tutteet staa ja millä hinnalla ja kuinka vaivattmasti hän tutteen saa. Lisäksi, nk paidalla palautus- tai vaiht-ikeutta. (Kusmanen 2008, 22.) Useimmiten yritysidea lähtee tutteesta tai palvelusta, jhn yrittäjä rakentaa ympärille timivan liiketiminnan. Tutetta vi myydä tietyllä nimellä tai tutemerkillä. Asiakas kkee saavansa tutteesta lisähyödyn, jka vi lla esimerkiksi autkauppaan liittyvä luttmahdllisuus, asennuspalvelu, timitusvarmuus, hult- ja varasien saanti. Palvelun merkitys tänä päivänä n kvassa susissa ja n edelleen suuressa kasvussa. Palveluita vat esimerkiksi parturin ja kampaamn timinta, lääkäripalvelu, sairaanhit, siivuspalvelu, ikeuspalvelu, knsultinti ja kulutus. Palvelut ja tutteet eravat etenkin siinä, että ne eivät le käsin ksketeltavia tisin kuin tutteet. (Meretniemi & Ylönen 2008, 118.)

16 16 Hinta Hinnitteluun vaikuttavat tekijät vidaan lukitella ulkisiin ja sisäisiin tekijöihin. Yrityksen hinnittelua ulkapäin hjaavat kysyntä- ja kilpailutilanne. Yrityksen sisäiseen hinnitteluun vaikuttavia tekijöitä vat muun muassa tutant- ja markkinintikustannukset sekä markkininnilliset ja strategiset tavitteet. Hintapäätöksiin vaikuttavat perushinta, hinnanmuutkset ja asiakkaille myönnettävät maksuajat. (Raatikainen 2006, 120.) Tulevaisuudenkasvun turvaavat referenssihinnittelu eli tutustumistarjuksia hinnittelua alle mien kustannusten. Tarkituksena n saada tulevaisuudessa tutt- ja markkinasuudet. Neutraali strategia käsittelee markkinaperusteista hinnittelua, kustannusphjaista hinnittelua ja laatujhtajuutta. Tässä hinnan rli markkininnissa halutaan pitää vähäisenä. Tavitteena vat tutt- ja markkinakasvu dtukset tällä hetkellä. Asiakasarvn maksiminnin strategia sisältää kermankurintahinnittelua, arvphjahinnittelua, hintaprras eli segmentitua hinnittelua. Tällöin tutt-dtukset vat tässä hetkessä ja pyritään vitn maksimintiin. (Raatikainen 2006, 120.) On mahdllista käyttää krkean hinnan hinnitteluperiaatetta sillin, kun tudaan uusi tute markkinille. Tällöin yrityksellä n hyvä mahdllisuus kerätä hyvää katetutta tutteen elinkaaren alkuvaiheessa. Vakaiden hinnittelustrategian periaatteella halutaan luda lutettavaa kuvaa yrityksestä. Hinnitteluun liittyy myös maksueht. Yritykset haluavat tarjta asiakkaille annettavia rahallisia etuja, kuten alennuksia, maksuajan myöntämisiä sekä alennuksia ja maksuaikja yhteen liitettynä. (Raatikainen 2006, 120.) Alennuksilla halutaan lisätä jk myyntiä tai pienentää varastja. Sillä mahdllisesti halutaan taata riittävä asiakaskunta tai vaikuttaa hintamielikuvaan. Suraperusteisia alennuksia vat esimerkiksi käteisalennus, määräalennus, kausialennus, varastalennus ja nutalennus. Käteis- eli kassa-alennuksen tarkituksena n saada asiakas maksamaan laskunsa npeasti. Määrä-, paljus- tai kertastalennus vi lla prsentteina ja sillä halutaan siten tavittaa suuria myyntieriä. Hinnittelusta n näin llen tullut entistä tärkeämpi sa kknaismarkkinintia. Hinta n helpin markkinintikein, mutta se n myös vaarallisin niistä, kska kilpailijiden n hyvin helpp reagida hinnanmuutksiin, jllin kannattavuus saattaa heiketä pitkällä tähtäimellä. Ne menestyvät, jtka pystyvät timimaan pienemmillä kustannuksilla myynnin määrään nähden. Nykyajan kulutuskulttuurin leima n halpuus. Hinta n useimmille asiakkaille tärkeä valintakriteeri, tullin asiakkaat stavat sieltä, missä n kaikista halvinta. (Raatikainen 2006, ; Kusmanen 2008, 23.) Tärkeintä n kuitenkin muistaa, että asiakkaille merkitseviä asiita vat juuri tutteiden helpp saatavuus, ikea aika, ikea paikka ja ikea määrä. Markkinintitimialasta riippumatta tutteen ja palvelun saatavuus n tärkeää. (Kusmanen 2008, 23.)

17 17 Markkinintiviestintä Markkinintiviestintä n merkittävä sa yrityksen kilpailuedun tavittelua. Markkinintiviestintä vaikuttaa asiakkaisiin. Sillä se pyrkii kiinnittämään stajaan humin, kiinnstumaan siitä, haluamaan sitä ja lpulta stamaan sitä. Prsessia kutsutaan AIDA-kaava-nimellä eli attentin; humi, interest; kiinnstus, desire; haluaminen ja actin; timinta. Markkinintisuunnittelua tehtäessä n hyvä etsiä mat luvat ideat esiin. (Raatikainen 2006, 121.) Viestintä työn tavitteena n edetä askel askeleelta, tarkituksena n viedä asiakas tietämättömyydestä ensistn kautta tulksellisiin asiakassuhteisiin. Jtta saavuttaisi tavitteen, n käytettävä viestintäkeinn jkaisen maa tapaa. Esimerkiksi käytetään tiedtustimintaa ja mainntaa, jtta saavutetaan tietisuus, kaupan tekemiseksi myyntityötä ja puhelinta, asiakassuhteen syventämiseksi tyytyväisyyskyselyjä ja asiakastilaisuuksia. Tällä ajatusmallilla tarkitetaan sitä, että yhteen stprsessin vaiheeseen pitää lla mat keint, jhn pyrkiä, kska yhdellä keinlla ei kahta tavitetta saavuteta. (Rpe 2004, ) Mainnnalla n ma rlinsa markkinintiviestinnässä, kska se edistää yrityksen ja sen tutteiden ja palveluiden tunnettuutta, luda mielikuvia ja dtuksia asiakkaan mielessä. Tarkituksena n herättää mielikuva, jtta asiakas tarpeen tullen muistaisi tutteen ja siten staisi sen. Mainnnan tarkituksena n muistuttaa ihmisiä siitä, että yritys ja tutteet vat lemassa. (Raatikainen 2006, 122.) Jakelu Saatavuus n sa markkininninkilpailukeina. Kyse n asiakkaan asiinnista ja stkanavista. Tute lähtee yrityksestä ja päätyy stajan lu. Saatavuus tu sekä haasteita että mahdllisuuksia yritykselle. Asiakkaat saavat tutteensa tai palvelunsa hyvin mnesta paikkaa. Reittivalintja n mnia, kuten vähittäismyymälät, pstimyyntiluettel, stskanava, suraan valmistajalta tai sähköinen kauppapaikka. Lyhyt jakelukanava n esimerkiksi verkkkauppa. (Raatikainen 2006, 125.) Yrityksen n siis päätettävä, miten saada tutteet asiakkaalle eli mikä jakelukanava spii yritykselle parhaiten ja mikä n kustannusedullisin. Kuitenkin valinta riippuu hieman asiakkaista ja tutteista. Jakelu vi lla suraa jakelua tai epäsuraa. Yrityksen n humiitava muun muassa seuraavia asiita, kuten timipaikan sijainti, pysäköintimahdllisuudet, kulkuyhteydet, aukilajat, timipaikan ulkasu, myymälän suunnittelu sekä -ilmapiiri. J pienikin matka päätieltä vi vaikuttaa asiakkaaseen. Siksi yritysten tulisi pyrkiä hyville liikepaikille ja lähelle asiakkaita. Yrityksen pitää kiinnittää humita myös sisäiseen saatavuuteen, jka tarkittaa käytännössä tutteen ja henkilökunnan helppa tavitettavuutta. Liikkeen sisällä levat pasteet, henkilökunnan määrä ja palvelualttius sekä asiinnin mielekkyys vat tärkeitä

18 18 kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Asiakkaiden humiiminen n hyvin tärkeää ja khteliasta. (Raatikainen 2006, 125.) Asiakasryhmät eli segmentit Markkininnin sekä strategiankin kannalta segmentinti eli asiakasryhmien valinta n tärkeää. Segmentinti liittyy malla tavallaan myös markkininti suunnitteluun. Segmentinti n hyvin haasteellista, kska ihmisten tarpeet, elämäntyylit ja stkäyttäytymiset eivät pysy aina samina, vaan ne muuttuvat. (Viitala & Jylhä 2006, 107.) Segmentintikriteerejä n mnia, kuten asiakkaan sijainti, tultas, ssiaalinen asema, ikä, perheen kk ja asiakkaan käyttäytyminen. Tärkeimpiä khdemarkkininnin tekijöitä vat muun muassa kuluttajan mielipiteet, arvt, elämäntyyli ja harrastukset (Kusmanen 2008, 23). Kuluttajia vidaan jakaa esimerkiksi neljään ryhmään: valtavirtaan, eteenpäin pyrkijöihin, menestyjiin ja uudistajiin. Jkin segmentin alue jakaa asiakkaita, vaikkapa heidän asenteiden ja käyttötapjensa perusteella. Jku asiakas kkee samaansa hyödyn siitä, että hän saa tutteen tai palvelun avulla jnkin asian hidettua. Tiset etsivät alhaista hintaa ja tiset hyvää palvelua tisin sanen tämä tarkittaa, että sama tute tai palvelu vi lla eri asiakkaille eri rleissa. (Viitala & Jylhä 2006, 109.) Tavitteena n kuitenkin, että markkinintitimet vidaan khdistaa juuri tietyille khderyhmille räätälöidysti ja tehkkaasti, mikä lisäisi yrityksen kannattavuutta ja asiakkaan tyytyväisyyttä. (Kusmanen 2008, 23.) Segmentinti n timivaa, sillin kun kullekin asiakasryhmälle vidaan laatia tehkkaita markkinintihjelmia hukutellakseen ja palvellakseen heitä. Yritys vi markkinida tutteitaan ja palveluitaan käyttäen, jk massamarkkinintia tai khdistettua markkinintia. Useimmiten yritykset käyttävät khdistettua markkinintia ellei ptentiaalisilla asiakkailla le samanlaisia tarpeita, jllin massamarkkininti vi lla niille asiakasryhmille parempi vaihteht. Yrityksen harjittaessaan khdemarkkinintia, yritys suunnittelee tutteensa yhdelle tai useammalle segmentille. Tätä käytäntöä kutsutaan valikivaksi tute- tai markkinaerikistumiseksi. Yritys näin llen erilaistaa eli diffreri tutteen kullekin segmentille mielenkiintiseksi. (Jylhä & Viitala 2006, 107.) Yrityskuva Yrityskuvan rakentaminen n hyvin tärkeää, lipa yritys pieni tai is pörssiyhtiö. Yrityskuva mudstaa asiakkaalle mielikuvan yrityksen liikeideasta. Yritys n vahva ja erttautuu kilpailijistaan, js se pystyy tunnistaan asiakkaan tarpeet ja vastaamaan niihin juuri asiakkaan haluamalla tavalla tarjten tarpeiden mukaiset tutteet ja palvelut. Yrittäjän lisi hyvä miet-

19 19 tiä, mitä kaikkea yrityskuvaan vaikuttavia tekijöitä n, kuten mielikuva ja yrityksen graafinen ilme. (Kusmanen 2008, 24.) Yrityskuva n rakennettava siten, että syntyy mielikuva, jka jhtaa stpäätökseen. Hyvällä mielikuvalla n välittömiä vaikutuksia menestykseen, kska mielikuva tutteesta ratkaisee enemmän kuin itse tute. Mielikuva syntyy kaikesta yrityksen arkipäiväisestä asiakkaalle näkyvästä timinnasta. Yrityksen mielikuvaan vaikuttavat muun muassa nämä asiat: yrityksen jht, henkilöstö, palvelu, hinnittelu, tutevalikima, sijainti, timitilat ja yrityksen ktisivut. Asiakaspalvelulla n erittäin suuri vaikutus mielikuvaan. Yrityksen nimestä ja yritysilmeestä, kuten lg, tunnusvärit ja kirjasintyypit mudstavat yrityksen mielikuvatasn. Ihmisten mielikuviin vi vaikuttaa esimerkiksi tutteiden nimillä, mutilulla ja väreillä. Nimi n hyvin lennainen, kska pitkällä aikavälillä yrityksen tai tutteen nimi saattaa herättää dtuksia ja mielikuvia. (Kusmanen 2008, 24.) Yrityksen graafinen ilme timii ikään kuin yrityksen käyntikrttina, jsta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden n helpp muistaa yritystä. Timiva ja selkeä graafinen ilme tekee yrityksestä helpsti muistettavan. Kuitenkin graafinen ilme tulee lla liikeidean mukainen. Se kstuu yksinkertaisista peruselementeistä, kuten liikemerkki, lg, typgrafia eli tekstin ulkasu ja värikdi. Yritysilmettä phtiessa pitää humiida, ketkä vat yrityksen ptentiaaliset asiakkaat ja millaisia dtuksia heillä n yrityksestä sekä sen tarjamista palveluista ja tutteista. (Kusmanen 2006, 24.) Asiakassuhteen hallinta Yrityksen henkilöstön situtuminen n hyvin tärkeää yrityksen menestymiselle, jtta yritys pystyisi tavittamaan asetetun visin timintaprsessista, asiakastyön ja asiakaspalvelun kautta. Asiakassuhteiden ja asiakkuuksien hitaminen n määrätietista kehittämistä, seurantaa ja hjausta. Asiakassuhteiden hallinta perustuu asiakkaan tarpeista lähtevään elinkaariajatteluun, jssa asiakassuhteen jatkuvuus ja syveneminen n keskeinen tavite. Pitää muistaa tutkiessaan asiakastyytyväisyyttä, että tyytyväinenkin asiakas ei le välttämättä uskllinen. Paremman tarjuksen saadessaan asiakkaat useimmiten vaihtavat myyjää. Yrittäjän n hyvä ymmärtää näiden kahden sanan er eli asiakasuskllisuus viittaa uusintastihin ja asiakkaan situtuminen taas hänen mieltymyksiinsä. Uskllisuuden satekijöitä vat yleinen tyytyväisyys, aikmus susitella tutetta muille, halukkuus staa uudelleen ja myyjän pulesta puhuminen.

20 Yritysmudn valinta Yritystä perustettaessa n harkittava tarkin, mikä yritysmut n spivin ja tarkituksenmukaisin, kska yritysmudn valinnalla n vaikutusta tulevaan timintaan sekä sen nnistumiseen. Yritysmudn valintaan liittyy eräitä seikkja, kuten perustajien lukumäärä, pääman tarve, vertuskhtelu, vastuu ja yritysriski, timinnan justavuus ja jatkuvuus sekä vitn ja tappin jakaminen ja palkanmaksu (Kivelä & Nrdell 2003, 95-96). On lemassa useita yritysmutja, jtka jaetaan kahteen pääryhmään: henkilöyrityksiin eli timinimiin, avimiin ja kmmandiittiyhtiöihin ja päämayrityksiin eli sakeyhtiöihin ja suuskuntiin. Era näissä ryhmissä n se, että henkilöyrityksissä yrittäjät vastaavat henkilökhtaisella maisuudellaan yrityksen velista. Tisin kuin päämayrityksissä yrittäjien vastuu rajittuu sijitettuun päämapankseen. (Viitala & Jylhä 2006, 65.) Yritysmudt Timinimi Timinimi tarkittaa yksityistä elinkeinharjittajaa, jka timii ja kantaa vastuuta sekä yrityksen saamasta vitsta ja yrityksen maisuudesta. Tarkittaen sitä, että timinimen harjittaja työskentelee itsenäisesti, mutta samalla hän kantaa kaiken vastuun yritystiminnasta maisuudellaan. Yksin n ehkä helpmpaa timia, kska saa lla itse itselleen pm (Puustinen 2004, 97). Yrittäjä ei vi itse maksaa itselleen palkkaa, mutta n sallittua yrittäjän ttaa varja käyttöönsä yksityisnstina. Ver- ja kirjanpitlainsäädäntö edellyttävät, että yrittäjä pitää mat rahat erillään yrityksen rahista ja sama kskee velkja. Timinimi n helpin, yksinkertaisin, halvin ja susituin yritysmut. (Yritysmudt 2005.) Tämä tarkittaa, sitä että kaikki työvima n peräisin itse yrittäjästä, jllin yrittäjän mtivaati ja työpans n tärkeässä rlissa. Avin yhtiö Avimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Mahdllisten riitatilanteiden välttämiseksi n aina hyvä tehdä kirjallinen perustamisspimus, kska jkainen yhtiömies vastaa kaikella maisuudellaan ja myös muiden yhtiömiesten tekemisistä situmuksista. Tämä vaatii hyvin paljn luttamusta kummaltakin sapulilta. Yhtiömiehet päättävät yrityksen asiista yhdessä, ellei yhtiöspimuksissa lue tisin. (Yritysmudt 2008.) Avimen yrityksen perustamiseen ei tarvita päämaa, mutta alittava yritys tarvitsee aina rahaa, ja siksi lisi hyvä, js yrityksellä lisi maa tai vierasta päämaa.

21 21 Avimessa yhtiössä n ltava tilintarkastajat ja tilinpäätöksen ikeellisuus. Lisäksi kirjanpita n hidettava kuukausittain. Avin yhtiömut spii hyvin pienille yrityksille, kuten perheyritys, jssa luttamus n varmaa ja yhteistyö timii. (Raatikainen 2006, 69.) Kmmandiittiyhtiö Kmmandiittiyhtiö eraa avimesta yhtiöstä siten, että siinä n yhden tai useamman vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi ainakin yksi äänetön yhtiömies (Kusmanen 2008, 7). Vastuunalainen yhtiömies timii yhtiön nimissä ja n henkilö, jka tekee päätökset ja vastaa niistä. Äänetön yhtiömies vain sijittaa yritykseen, jk rahallisesti tai maisuudella eli hänellä ei le päätösvaltaa eikä ikeutta edustaa yritystä. Era näissä kahdessa n se, että vastuunalainen yhtiömies vastaa yritystiminnasta kk maisuudellaan ja äänetön yhtiömies ainastaan panstamallaan päämalla. Äänetön yhtiömies saa sille vusittain määrätyn krn, mikäli vitta syntyy. Ver- ja kirjanpitlainsäädäntö n sama kuin j aikaisemmin mainitulla avimella yhtiömudlla. (Raatikainen 2006, 70.) Palkat vat yhtiömiehille vertettavaa tula ja yhtiölle vertuksessa vähennyskelpista mena. Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään yksi tai useampi henkilö, jka vi lla myös juridinen henkilö, jka tarkittaa tista yritystä, säätiötä, kuntaa tai valtita. Osakkaiden vastuu rajittuu yhtiönsä sakkeiden sijittamaan rahamäärään. Yksityisessä sakeyhtiössä sakepääma n vähintään 2500 eura. Osakepääma jaetaan sakkeisiin, jtka tuttavat mistajilleen ääniikeuden yhtiökkuksessa, jka n yhtiön ylin päättävä elin. Osakkeiden määrät määräävät, kuinka paljn n äänivaltaa yhtiössä. Yhtiökkus valitsee hallituksen, jka valitsee yhteisen timitusjhtajan, jnka tarkituksena n vastata yhtiön juksevista käytännön hallinnsta. (Kusmanen 2009, 8.) Ainastaan julkisen sakeyhtiön sakkeet vivat lla julkisen kaupan khteena, kuten pörssissä. Osakeyhtiöllä pitää lla tilintarkastajat, jiden tehtävä n timittaa vusittainen tilinpäätös ja tase patentti- ja rekisterihallitukselle (Raatikainen 2006, 70). Yhtiössä sakas vi nstaa yrityksestä rahaa, jk palkkana tai sinktulna. Osinka vi jakaa vasta ensimmäisen tilinpäätöksen jälkeen, ja ne jaetaan sakkeiden mistuksen mukaan. (Kusmanen 2008, 8.) Osuuskunta Osuuskunta n yhteisöyritys, jka eraa sakeyhtiöstä yrittäjän aseman ja rlin suhteen. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan ainakin klme henkilöä, etenkin kun n kyse yhteisöstä. (Kusmanen 2008, 8.) Perustamisesta pitää tehdä kirjallinen spimus, jssa n suuskunnan

22 22 säännöt. Niissä n mainittava suuskunnan nimi, timiala, ktipaikka, suusmaksun suuruus ja suritustapa sekä aika, ja tiet siitä, miten suuskunnan hallitusta pidetään. Jkaisella jäsenellä n yksi ääni, jten suuksien mistama määrä ei vaikuta äänimäärään, jllin kaikki jäsenet vat tasapulisia. Osuusmaksulla jäsen vi käyttää suuskunnan tarjamia etuja hyväkseen, mutta jutuu sen sijaan maksamaan suusmaksun, jnka jäsen saa takaisin ertessaan. Jtta suuskunta visi timia, sen täytyy lla merkittynä kaupparekisteriin. (Raatikainen 2006, ) 2.5 Vertus Yritysmudn valinnalla n yksi tärkeä tekijä vertuksessa, kska sillä n vaikutusta vertuksen hintaan. Vertuksessa yrittäjän saama tul jaetaan jk pääma- tai ansituln. Päämatul n suhteellinen, vern määrä päämatulsta n aina 28 %. Sen sijaan ansituljen ver n prgressiivinen eli verprsentti kasvaa sen mukaan miten tult kasvavat. (Kusmanen 2008, 9.) Päämaver Välitön ver Välillinen ver Arvlisäver yhteisöver ennakkver tulver kunnallisver kirkllisver Taulukk 3. (Meretniemi & Ylönen 2008, 54). Välilliset ja välittömät vert Välittömiin verihin kuuluvat tul- ja varallisuusvertus ja välillisiin, kulutusver. Näille yrityksille maksetaan vera, kuten valtille, kunnalle, seurakunnalle ja verlunteisia maksuja kansaneläkelaitkselle. Pääma- ja ansituljen vertus Tult jaetaan pääma- ja ansitulihin, jtka vertetaan eri tavin. Lunnllisen henkilön päämatula vat esimerkiksi krktul, vukratul, vitt-suus, henkivakuutuksen tutt ja pörssiyhtiöltä saatu sinktul. Ansitulja vat palkka, eläkkeet, etuudet ja jtkin vahingn krvaukset ja vakuutussuritukset. (Meretniemi & Ylönen 2008, 55.) 2.6 Talussuunnitelma Tavitteena n päämalaskelman ja rahituslaskelman avulla saada yrityksen taludesta kannattava ja jatkuva. Yritystiminnan suunnittelulla yritys pystyy seuraamaan maa taludellista tilannetta. Tuljen ja menjen järjestelmällinen suunnittelu n hyvin keskeinen sa yrityk-

23 23 sen timinnan suunnittelua. Yritystiminnan alkuvaiheisiin kuuluvat seuraavat laskelmat, kuten päämatarvelaskelma, rahituslaskelma ja kassabudjetti. Päämalaskelma kert, kuinka paljn yritys tarvitsee investintipäämaa, kuten kneiden ja laitteiden hankintaa varten. Päämalaskelmassa selviää, kuinka paljn yritys tarvitsee rahaa timintansa pyörittämiseen ennen kuin yritys saa riittävästi myyntituttja, jlla pystyy kattamaan ment. Rahituslaskelmalla pystytään selvittämään, mistä yritys hankkii päämaa timintansa alkuvaiheessa. (Avinyrittäjä kurssi materiaali, 9.) Erityisesti rahittajat, yritystukien ja mahdlliset sijittajat, asiakkaat ja tavaran timittajat arviivat yrityksiä niiden kannattavuuden, vakavaraisuuden ja tuttavuuden ja maksuvalmiuden perusteella. Juuri nämä tekijät kertvat yrityksen taludellisesta surituskyvystä. Siksi yrityksen rahituksen suunnitteluun kannattaa käyttää paljn aikaa ja hulellista panstusta. Yrityksen timinta n kannattavaa sillin, kun tult vat menja suuremmat. On muistettava, että kannattavuus n liiketiminnan perusta. Timinnan alkuvaiheessa lisi tärkeää kaikissa tilanteissa kustannustehkkuus. (Meretniemi & Ylönen 2008, 68.) Yrityksen tärkeät taluden tekijät MAKSUVALMIUS TUOTTAVUUS KANNATTAVUUS VAKAVARAISUUS Taulukk 4. (Meretniemi & Ylönen 2008, 68). Käsitteitä Maksuvalmius Yrityksellä n maksuvalmiutta eli likviditeettiä, kun yrityksellä n rahaa käytettävissä. Yrityksen maksuvalmius kstuvat käteisvarista, pankkitalletuksista ja sijituksista. Maksuvalmius kert, riittävätkö yrityksen rahat kulujen maksuun. Maksuvalmius ei aina kerr kaikkea. Kannattavallakin yrityksellä vi tisinaan lla vaikeuksia maksaa maksuja. Siksi n tärkeää suunnitella yrityksen rahitusta, jtta yritys pystyy maksamaan muun muassa stlaskuja, palkkja, velkjen lyhennyksiä, krt ja vert ajallaan. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.)

24 24 Kannattavuus Kannattavuus merkitsee sitä, että tult vat menja suuremmat. Alkuvaiheessa yrityksellä saattaa lla vaikeuksia lla kannattava ja yritys vi timia vuden tai kaksi tappillisesti, mutta pitkällä tähtäimellä yritystiminnan pitäisi lla kannattavaa. Kannattavuus mahdllistaa yrityksen kasvun, henkilöstön lisäyksen ja yrityksen menestymisen. Olisi aina sutavaa arviida etukäteen, paljnk yrityksellä n menja, jtta saa varautua kuluihin. Yrityksen kannattavuuden parantamiseen käytetään yleensä myynnin kasvattamista tai vähentämällä yrityksen menja. Yrittäjän susitellaan seuraamaan jatkuvasti yrityksen kannattavuutta, kska tulksen saa vasta tilikauden päätyttyä. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.) Tuttavuus Tutettavuus n tutksen ja panksen suhde. Tutksen mudstavat aikaansaatujen tutteiden ja palveluiden määrä ja laatu. Panksella sen sijaan tarkitetaan määrää ja laatua, mitä n käytetty tutksen aikaansaamiseksi. Tuttavuus ei välttämättä tarkita kannattavaa timintaa. Vakavaraisuus Yrityksen vakavaraisuus eli mavaraisuusaste n tunnusluku, jka kert yrityksen taludesta. Vakavaraisuudella tarkitetaan sitä, että yrityksellä ei le liikaa lainaa. Js vakavaraisuus laskee, se tarkittaa, siten että yrityksellä n aiempaa enemmän velkaa. Mitä vakavaraisempi yritys, niin sitä helpmpi sillä n selviytyä taluden ja markkinatilanteiden tumista muutksista. (Meretniemi & Ylönen 2008, 70.) Budjetin laadinta Budjetin laadinta kert yrityksen tulevista tulista ja menista. Budjetin avulla yritys pystyy seuraamaan kannattavuutta. Määräajin verrataan budjettia tteutuneisiin tulihin ja menihin. Js eravuuksia löytyy, niin se pitäisi humata mahdllisimman pian. Budjetin laadinta kert hyvin, vatk kulut lleet tulja suuremmat. Js kulut vat lleet suunniteltua suuremmat, niin sillin pitäisi pyrkiä karsimaan ylimääräiset kulut pis. Vastaavasti, js tult vat jääneet pienemmiksi kuin li suunniteltu, niin pitäisi myyntiä lisätä ripeästi tai miettiä, vatk tutteet ja palvelut lleet sitä, mitä asiakkaat haluavat. (Meretniemi & Ylönen 2008, 72.)

25 Rahitus Yrityksen perustaminen vaatii hulellista taludellista suunnittelua, jhn jutuu tekemään mnia laskelmia. Rahitusmarkkinat vat tänä päivänä kehittyneet valtavasti; pankit ja vakuutusyhtiöt yhdistyvät ja kansainvälistyvät. Yrittäjän n itse ltava asiista ajan tasalla. Perinteisesti yrityksen rahitus jaetaan tul- ja päämarahitukseen. Tulsrahituksella tarkitetaan rahitusta, jka saadaan, kun myyntitulista vähennetään ment, kuten stment. Päämarahitus lukitellaan maan sekä vieraaseen päämaan. Vieraspääma vi lla sekä lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Lyhytaikaisessa rahituksessa takaisinmaksuaika n useimmiten vuden ja pitkäaikaisissa takaisinmaksuaika n yli vuden mittainen. (Raatikainen 2006, 118.) Yrittäjän n panstettava etenkin alussa rahitussuunnitteluun ja muistettava, että timinnan alkuvaiheessa yritykselle yleensä kertyy menja enemmän kuin tulja. Liiketimintaan sisältyy usein piilkustannuksia, jita ei le helpp aina humata. (Kusmanen 2006, 22.) Oma pääma On aina parempi timinnan jatkuvuuden kannalta, js yrittäjä pystyy sijittamaan yritykseensä maa päämaa. Omaan rahitukseen lukitellaan myös yrittäjän maisuuden sijittaminen yritystimintaan, kuten kneet ja laitteet. Olisi sutavaa, js yrityksellä lisi sakkaita, jtka sijittaisivat yritykseen rahaa, kska se timisi tärkeänä rahanlähteenä. Olennaista n ttaa myös selvää, visik yritys saada ulkpulisia avustuksia, kuten tutekehitykseen, viennin alittamiseen tai kne- ja laiteinvestinteihin. Tällä hetkellä santaan päämasijittamisen levan nusussa. Täten sijittajat, jtka sijittavat yritykseen, dttavat yrityksen kasvavan ja tuttavan vitta. Päämasijittajiin kuuluvat yksityiset, julkisrahitteiset, pankit ja suuryritysten yhteydessä timivat. Starttiraha Alittavalla yrityksellä n mahdllisuus hakea työvimatimiststa starttirahaa, jlla yritys visi päästä alkuun. Starttirahan tarkituksena n turvata yrittäjän timeentul yritystimintansa alkuvaiheessa, jten starttiraha ei le yritystuki. Starttirahan myöntämiselle löytyy myös kriteerejä, kuten - hakijalla n yrittäjäkkemusta tai riittävä kulutus yritystimintaan - hakijalla n riittävät valmiudet yritystimintaan - yritys vi lla kannattava ja menestyä - yritystiminta ei saa lla alitettu ennen kuin päätös tuesta n myönnetty - hakija ei saa valtinavustusta miin palkkakustannuksiin

26 26 - hakijalle ei makseta työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea samanaikaisesti - starttiraha ei vääristäisi muiden, samja tutteita tai palveluita tarjavien tahjen kilpailua. Starttirahaa n mahdllista saada myös ne, jtka siirtyvät palkkatyöstä, piskelusta tai ktityöstä kkaikaiseksi yrittäjäksi. Starttirahaa ei makseta hakijalle, js hän siirtyy palkkatyöstä tekemään samaa työtä yrittäjänä etenkin, js hakijan pääasiallinen timeksiantaja n hänen aiempi työnantajansa. (Starttiraha 2009.) On hyvin tärkeää, ettei yritystimintaa le ehditty alittaa ennen kuin n tullut päätös tuen saannista. Lisäksi yritys ei saa lla merkittynä arvnlisäver- eikä ennakkperintärekisteriin ennen päätöstä. Starttirahaa vi saada maksimissaan 18 kuukautta, eura kuukaudessa. Starttirahaa hakiessa n laadittava liiketimintasuunnitelma, rahituslaskelma ja kannattavuuslaskelma. On tehtävä myös starttihakemus. Yrittäjän n haettava vervelkatdistus ja timitettava nämä kaikki työvimatimistn. (Starttiraha 2009.) Ulkpuliset rahittajat Ulkpulisia rahittajia vat muun muassa erilaiset pankkilainat, kuten eurmääräinen lutt tai lutllinen sekkitili, vakuutusyhtiöiden sijituslutt, rahitusyhtiöiden tarjamat rahitusmudt, erilaiset julkiset tuet sekä EU:n kansainvälisten rahituslaitsten tarjamat rahitusvaihtehdt. Rahitustahja n siis useita, yrittäjän n sattava valita juuri yritykselleen spiva rahituslähde. (Raatikainen 2006, 119.) Päämapula n hyvin yleistä uutta yritystä perustettaessa, siksi nkin tärkeää juuri panstaa maan rahitukseen. Mitä suurempi n man panksen suus, sitä helpmpaa n löytää hankkeelle ulkpulista rahitusta. Useimmiten alittava yritys ei selviä ilman ulkpulista rahitusta. Ulkpulisen rahituksen saanti riippuu paljn yrityksen liikeideasta, timialasta ja yritykseen khdistuvista riskeistä. Jkaisessa rahituslähteessä n aina mat hyvät ja hunt pulensa. (Raatikainen 2006, 119.) Pankki Yrittäjän n hyvin tärkeää luda hyvä suhde pankkiin, kska pankki n uuden yrittäjän merkittävä yhteistyökumppani j sillin, kun perustaa yrityksen ja sen timinnan myöhemmissäkin vaiheissa. Yritys tarvitsee pankkia hitaakseen yrityksen päivittäisiä raha-asiita sekä muita maksuliikenteeseen liittyviä asiita. Useimmille uusille yrityksille pankkilaina n aina ulkpulinen rahituslähde. On lemassa muitakin erityisrahituslaitksia, kuten Finnvera Oyj, jka edellyttää, että pankki sallistuu niiden rahittamien hankkeiden rahitukseen.

27 27 Yrityksen hakiessa pankista lainaa, pankki kiinnittää humita erityisesti näihin asiihin: - yrityksen liikeidea - jhdn saaminen - mistajien saaminen - timiala - kilpailijat - asema markkinilla - yritykseen khdistuvat riskit - taserakenne - tilinpäätösanalyysi. Pankit haluavat lutilleen aina vakuuksia, yrityslutissa se n yleensä kiinteistö- tai yrityskiinnitys. Arvpapereita käytetään myös luttjen vakuuksina. Lisäksi tarvitaan myös yrittäjän henkilökhtainen takaus. On varauduttava myös siihen, että yrittäjä laittaa maisuuttansa vakuudeksi, kuten maktitalnsa tai asunt-sakkeensa. Pankeilla n tarjlla erilaisia luttja erilaisiin tarpeisiin. Valuuttalutt spii viennin ja tunnin rahitukseen ja lutllinen tili, jka n yritykselle justava ja kätevä rahitusmut. (Raatikainen 2006, 120.) Finnvera Oyj Finnvera n hyvin tunnettu erityisrahitusyhtiö, jka tarjaa yritysten rahitusmahdllisuuksia lainin, takauksin ja vientirahituspalveluin. Finnvera tarjaa rahitusta yrityksen perustamiseen, kasvuun, kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja yrityksen kaikkiin kehitysvaiheisiin, kuten investinteihin ja käyttöpäämaan. Finnvera tarjaa rahituspalveluja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. (Finnvera esite.) Lisäksi Finnvera tarjaa naisyrittäjälainaa, jlla halutaan tukea naisyrittäjiä. Naisyrittäjälaina n tarkitettu pienyrityksille, jissa n enintään viisi työntekijää ja jista nainen tai naiset mistavat yli 50 %. Lisäksi naisen tulee myös jhtaa yritystä. Naisyrittäjälainaa käytetään muun muassa investinteihin, käyttöpäämaan tai muihin alittamis- ja laajennushankkeisiin sekä yrityksen kehittämiseen. Lainamäärä n useimmiten eura ja laina-aika n viisi vutta, jsta n mahdllista saada ensimmäisen vuden ajan lyhennysvapaata. Naisyrittäjälaina ei estä saamasta työministeriön myöntämää starttirahaa. Rahituksen saamiseksi n laadittava Finnveralle liiketimintasuunnitelma sekä arvi sen tteuttamisesta. (Finnvera 2009.)

28 28 Lainat ja takaukset Mitä tdennäköisimmin, ilman vakuuksia ei le mahdllista saada lainaa. Rahittaja edellyttää, että yritys maksaa lainansa pis svitun ehdn mukaisesti. Jtta rahittajat vivat lla varmja, he vaativat vakuuksia eli jtain knkreettista, siltä varalta mikäli yritys ei pysty maksamaan lainjaan. Näin rahittajat varmistavat saatavansa. Finnvera Oyj n Sumen valtin mistama erityisluttlaits, jka myöntää alittavalle yritykselle lainaa ilman minkäänlaisia vakuuksia, mutta tullin liiketimintasuunnitelman n ltava erittäin hyvä. Yleisimpiä vakuuksia vat kiinnitys, pantti, takaus tai kvenantti. (Raatikainen 2006, 123.) Kiinnitys n mahdllista hakea kiinteistöön, tnttiin tai yritykseen. Rahittajan n mietittävä tarkkaan, mikä n kiinnitettävän khteen tdellinen arv. Yleensä vakuusarv n prsenttia tdellisesta arvsta. Pantilla tarkitetaan lainan vakuudeksi annettavia arvpapereita, määräaikaistalletuksia tai muita panttauskelpisia irtaimia maisuuksia. Lisäksi panttaukseen kelpuutetaan tiettyjä ikeuksia, kuten patentit, tavaramerkit tai tekijänikeudet, jtka mahdllisesti mudstavat merkittävän vakuusarvn. (Raatikainen 2006, 123.) Takauksella tarkitetaan sitä, että js yritys ei pysty maksamaan lainanlyhennyksiä, niin rahittajan n mahdllista vaatia maksua lainan takaajalta, jka vi lla yksityinen tai yritys. Kvenantti n vakuusmudista uusin ja vielä suhteellisen vähän käytetty. Kvenantti n lainaspimukseen liitetty eht siitä, että yritys situtuu ylläpitämään tietyt taludelliset ja timinnalliset edellytykset kk lainan ajan, tisin sanen kvenantti n yritysvakuus. (Raatikainen 2006, 123.) 2.8 Henkilöstö Henkilöstöjhtaminen Niin kuin santaan, henkilöstö n yrityksen tärkein vimavara, siksi n tärkeää pitää hulta sekä itsestään että työntekijöistä (Kauhanen 2001, 14). Henkilöstön saamista tulisi kehittää tietyin väliajin, siten saa myös henkilöstön situtumaan työhön ja yritykseen (Henkilöstöjhtaminen 2008). Henkilöstöjhtamisen päätehtävät jaetaan neljään alueeseen: strateginen henkilöstöjhtaminen yrityksen perusrakenteiden jhtaminen henkilöstön hjaus ja tukeminen uudistuksen ja muutksen hjaus (Ulrich 2007, 46).

29 29 STRATEGINEN TOIMINTA -tähtäin tulevaisuudessa Strateginen henkilöstöjhtaminen Uudistumisen ja muutksen jhtaminen PROSESSIT IHMISET Yrityksen perusrakenteiden jhtaminen Henkilöstön hjaus ja tukeminen OPERATIIVINEN TOIMINTA - Päivittäinen timinta Kuvi 3. Henkilöstöjhtamisen rlit kilpailukykyisen rganisaatin rakentamisessa (Ulrich 2007, 47). Hyvä muistisääntö: Mtivaati lisää työnhalua!. Yrittäjänä selvittäisin man henkilöstöni kehittämistarpeet. Hulehtisin, että henkilöstölläni lisi yrityksessä spiva henkinen ja fyysinen kurmitus, rakenteeltaan kknainen työ, mnipulinen työn sisältö, vurvaikutuksellinen ja merkittävä työ. Pyrkisin siihen, että työntekijät näkevät man työnsä saavutuksen ja tulksensa. (Rehu 2006.) Hyvä jhtaja mtivi, kehittää, kuluttaa ja palkitsee työntekijöitään. Henkilöstöjhtamisessa n erittäin tärkeää määritellä tavitteet, jtta tiedetään, mitkä vat yrityksen päämäärät. (Henkilöstöjhtamisen mitta 2009.) Tavitteen pitäminen mielessä tuttaa lpputulsta. Lpputuls syntyy tavitteesta ja ratkaisusta. (T + R = L ) Tavite + Ratkaisu = Lpputuls. Hyvä jhtaja saa mtivida ja kannustaa. Hyvä esimies auttaa alaistaan mtivitumaan parhaiten siten, että alainen ivaltaa itse tavitteensa. (Luentmateriaali, RYLA, 2006.) Kiteytettynä lainaan kiinalaista sanntaa, jssa jhtajia n neljänlaisia: - niitä, jita pelätään - niitä, jita rakastetaan - niitä, jille nauretaan

30 30 - niitä, jtka jhtavat humaamattaan (Jhtajuus- vaikea tait 2009.) Henkilöstön suunnittelu Oikea henkilöstö n yrityksen tärkein vimavara. Kaikilla timialilla henkilöstöllä n merkittävä vaikutus yrityksen menestymiseen. Työntekijöiden saaminen, tiedt, taidt, kkemus, kulutus ja taht sisäiseen yrittäjyyteen vat hyvin tärkeitä yritykselle. Herää mietteitä, llak yksin, yhdessä, työntekijänä vai yhteiskumppanina. On helpp tehdä päätöksiä ja visiita, js timii yksin. Yksin yrittäminen spii itsenäisille ammatinharjittajille. Yksinyrittäminen vi kitua kuitenkin hyvinkin raskaaksi ja yksinäiseksi. (Meretniemi & Ylönen 2008, 100.) Yhdessä yrittäminen n useimmiten tehkasta ja järkevää, js tuntee yhteistyön tuvan lisäarva yritykselle. Kun yrityksessä n useampia perustajia, n järkevää tehdä kaikki spimukset kirjallisina, jtta vitaisiin myöhemmin välttää mahdlliset ngelmat ja sekaannukset. (Meretniemi & Ylönen 2008, 100.) Yhtiökumppanin valinta Yhtiökumppanin valintaan vaikuttavat mnet asiat, ttaak työkaverin, perheenjäsenen vai ystävän. Erimielisyydet perheenjäsenen ja ystävän kanssa vi jhtaa ystävyyden menetykseen. Työkaverin kanssa suhteet lisivat justavammat ja mlemmat tietävät tekevänsä parhaansa yrityksen menestymisen eteen. Yhtiökumppani jakaisi tullin vastuun yrityksessä. Tisen sairastuessa yrityksellä n kuitenkin työvimaa, tisin kuin yksin yrittäjällä. Yhtiökumppanit jakavat näin llen tietjaan, taitjaan, kkemustaan ja saamistaan. Yhtiökumppanit vivat keskittää ydinsaamisensa jhnkin tiettyyn sa-alueeseensa. Yhdessä yrityksessä n enemmän päämaa ja kasvattaa uskttavuutta rahittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä. (Meretniemi & Ylönen 2008, 100.) Henkilöstön määrä Henkilöstön määrään vaikuttavat mnet seikat, millaista saamista tarvitaan, kuinka paljn ja kuinka pitkään. Pitää harkita, mikä n yrityksen tarve työntekijöille ja mihin työsuhteeseen heitä tulisi palkata. Palkkaak sa-aikaiseen, määräaikaiseen vai kkpäiväiseen työhön. Yrityksen tulisi kartittaa, millä henkilöstön määrällä yritys pystyy timintaansa pyörittämään. Mahdllisuuksia n mnia esimerkiksi alihankkijiden käyttö, työviman vukraus tai yhteistyö muiden yrittäjien kanssa. Aina pitäisi miettiä henkilöstöä palkatessa, mikä n yrityksen timinnalle kannattavaa. (Meretniemi & Ylönen 2008, 100.)

31 31 Henkilöstön hankinta Henkilöstön rekrytinti vie paljn aikaa ja n kallista, lisäksi riskialtis yritykselle. On tärkeää, että rekrytinnissa löytää ikeanlaiset ja spivat ihmiset kyseiseen työhön. Rekrytinnin vaiheet kstuvat seuraavista vaiheista: tarpeen kartitus ja hakukriteerien laadinta työpaikan markkininti ehdkkaiden etsintä valitulla menetelmällä ehdkkaiden haastattelut henkilön valinta työspimuksen tek perehdytys vakinaistaminen keajan jälkeen Rekrytintikanavat: puskaradi Internet lehti-ilmitus knsulttiyritykset työvimatimist verkst tuttavat kauppjen ilmitustaulut head hunting -yritykset työvimavukrausyrityksiltä ppilaitsten ilmitustaulut rekrytintimessut (Meretniemi & Ylönen 2008, 104; luentmateriaali 2006.) Työajat ja spimukset Säännöllinen työaika työaikalain mukaan n krkeintaan 8 tuntia vurkaudessa ja 40 tuntia viikssa. Työpäivän määrä ei le työaikalaissa määrätty, jten työpäivät vivat jakaantua kuudelle päivälle. Säännöksiä työaikalakiin kskee muun muassa lepajihin, yö- ja vurtöihin, sunnuntaitöihin, työaika-asiakirjihin. Lisäksi n pikkeuksia, jllin yritys vi teettää ylitöitä sustumuksella. Ylityötä saa teettää krkeintaan neljän kuukauden jakslla 138 tuntia ja enintään 250 tuntia vudessa. (Meretniemi & Ylönen 2008, 106.) Kirjallinen työspimus n mlempien sekä työnantajan että työntekijän parhaaksi. Työspimuksessa määritellään työn tekemisen ja palkitsemisen ehdt. Työspimuksessa työntekijä

32 32 situtuu tekemään työtä kyseiselle yritykselle ja vastineeksi työntekijä saa palkkaa sekä muita mahdllisia luntaisetuja. Työehtspimuksen tavitteena n pitää työsuhteiden ehdt yhtenäisinä. Neuvttelutilanteissa työehtspimus pyrkii tasa-arvisuuteen neuvttelutilanteissa sekä turvaamaan työntekijän asemaa. Työehtspimuksissa määrätään alan minimipalkat, ylityö- ja viiknlpputyön krvaukset. Työehtspimus n mitätön, js työnantaja kirjittaa ehdn, jka pikkeaa yleissitvista ehdista. (Meretniemi & Ylönen 2008, 107). Useimmissa työpaikissa n keaika työsuhteen alussa, mikä n yleensä 3-4 kuukautta. Työehtspimuslaissa n määritelty tarkin työnantajaa sekä työntekijää kskevat irtisanutumisajat. Js työntekijä n llut työssä alle vuden työssä, irtisanutumisaika n 14 arkipäivää, mutta js työntekijä n llut yli vuden, niin irtisanutumisaika n 1 kuukausi. Työnantajan irtisanessa työntekijän irtisanmisajat vat seuraavat: Työsuhteen kest enintään vusi Irtisanmisaika 14 päivää 1-4 vutta 1 kuukausi 4-8 vutta 2 kuukautta 8-12 vutta 4 kuukautta yli 12 vutta 6 kuukautta Taulukk 5. (Meretniemi & Ylönen 2008, 107). Palkat Työntekijöiden palkitsemista vidaan jakaa sekä taludelliseen että ei-taludelliseen palkitsemiseen. Taludelliset palkitsemiset vat muun muassa, peruspalkka, suritus- ja tulspalkka, lutisedut, henkilöstöalennukset ja harrastusmahdllisuudet. Ei-taludelliseen palkitsemiseen kuuluvat urakehitys, itsensä kehittäminen, työn kehittäminen, kulutus, kiits ja tunnustus. (Meretniemi & Ylönen 2008, 108.) Palkanlaskenta ja palkan sivukulut Palkanlaskenta nnistuu pienellä yrityksellä itse. Palkkalaskuria apuna käyttäen, löytyy sivulta palkka.fi. Palkkalaskurista saa kätevästi myös kaikki tarvittavat tiedt ja tulsteet vervirasta ja vakuusyhtiöitä varten. On muistettava, että palkanmaksuun liittyvät aina sivukulut. Riippuen yrityksistä sivukulut saattavat lla hyvinkin suuret, esimerkiksi js henkilön palkka n 1000 eura kuussa, työntekijästä aiheutuvat kknaiskulut vat 1500 eura, kun kertimena käytetään 50 % palkasta. Sivukuluihin luetaan muun muassa lmarahat, sairausajan palkat,

33 33 ssiaaliturvamaksut, eläkevakuutukset, työttömyysvakuutukset, paklliset tapaturvamaksut ja työterveyshulln kulut. Kuluja yritykselle aiheuttavat myös lutisedut ja virkistyskulut sekä työntekijän työtilasta ja laitteista aiheutuvat kustannukset. (Meretniemi & Ylönen 2008, 108.) Yrittäjän n humiitava, että palkkaa tulee maksaa siten, että se n svittuna päivänä työntekijän pankkitilillä. Palkkalaskelmassa pitäisi näkyä palkka, lutisedut, pidätetyt vert ja verttmat krvaukset. Ylityöstä pitäisi maksaa krtettua palkkaa. Palkka n 50 %:lla krtettua kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, siitä eteenpäin 100 %:lla (Meretniemi & Ylönen 2008, 109). Sunnuntaiylityöt vat 100 %:lla krtettua palkkaa. Työhyvinvinti Työhyvinvinti n erittäin tärkeää sekä yrittäjälle itselleen että työntekijälle. Hyvinvintiin vaikuttavat mnet asiat, kuten yksityiselämän tilanteet. Hyvinvintia n hyvä tarkastella laajemmasta näkökulmasta kuin vain terveyden ja työtyytyväisyyden näkökulmasta. (Hyppänen 2007, 151). Yrittäjä vi helpsti ylikurmittua, js elämä pyörii vain yritystiminnan ympärillä. On lennaista hulehtia sekä itsestään että työntekijöistä. Alla n helpp muistilista, mitkä edistävät työhyvinvintia: terveellinen ja mnipulinen ravint hyötyliikunta riittävä liikunta riittävä uni ssiaalisten suhteiden ylläpit vapaa-aika lmat (Meretniemi & Ylönen 2008, 112). Kun vi henkisesti hyvin, niin jaksaa myös fyysisesti. Tässä n hyvä kaava henkisen pääman sa-alueista: fyysinen ja henkinen hyvinvinti, saaminen ja ssiaalinen pääma. Osaaminen kstuu sen sijaan tiedsta ja taidsta tisin kuin ssiaalinen pääma sisältää ssiaaliset suhteet, verkst sekä luttamusasiat. (Hyppänen 2007, 151.) Työhyvinvinti edistää ja lisää tulksia. Sen vaikutukset vat suuret, kuten pienentää sairas pissaln määrää, parantaa työtyytyväisyyttä, mtivaatita ja työilmapiiriä. Työnantaja n velvllinen järjestämään työntekijöilleen työterveyshulln. Työnantajat vivat antaa työntekijöilleen esimerkiksi liikuntaja lunasseteleitä tai kulttuuriseteleitä. (Meretniemi & Ylönen 2008, 112.)

34 34 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Työnteka tukeva rganisaati Työnteka palveleva jhtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Avin vurvaikutus Timinnan jatkuva arviinti SELKEÄ ORGANISAATION PERUSTEHTÄVÄ Kuvi 4. Timivan työyhteisön peruspilat (Järvinen 1998). (Hyppänen 2007, 153). Esimiehenä pyrkisin nudattamaan seuraavan kuvan peruspilareita, jtta työyhteisöni visi hyvin. Työyhteisö timii, js satekijät työympäristössä vat kunnssa. Js jku satekijöistä ei timi, niin kk systeemi n epävakaa, mikä jhtaa ngelmiin. (Timivan työyhteisön peruspilarit 2009.) Peruspilarit kuvaavat rganisaatin jhtamistapaa, töiden järjestelyjä, yhteisiä pelisääntöjä, avimia vurvaikutuksia ja jatkuvaa arviintia. (Hyppänen 2007, 153.) Siksi minun tuleekin esimiehenä seurata ja arviida aika-ajin timintaa ja työyhteisön timivuutta. 2.9 Yritystiminnan riskit Yritystimintaan liittyy mnenlaisia riskejä ja uhkia. Mikään ei le varmaa. Riskillä tarkitetaan vahingn tai tappin uhkaa tai vaaraa. Vastuullisella jhtamisella tarkitetaan niiden riskien tunnistamista ja niihin varautumista. Hyvällä jhtamisella n mahdllisuus pienentää yrityksen riskejä, päätöksenteka tulevalla suunnittelulla, tavitteiden ja päämäärien määrit-

35 35 telyllä sekä timinnan tehkkuuden ja tulsten tarkkailulla. Tarkituksena n hulehtia yrityksen riskienhallinnassa siitä, että jht ja henkilöstä turvaa asiakkaan saaman palvelun ja jatkuvuuden. (Viitala & Jylhä 2006, 342.) Riskienhallinta n ennakivaa, suunnitelmallista ja järjestelmällistä timintaa, jlla pyritään vähentämään riskeistä aiheutuvia vahinkja. Vastuullisesti timivassa yrityksessä riskienhallintaan sallistuu kk yrityksen henkilöstö, kukin massa rlissaan. Riskienhallinta kstuu muun muassa riskien tunnistamisesta, analysinnista ja hallintakeinjen määrittelystä. Jten riskienhallinta alkaa siitä, että phditaan yrityksen timintaan liittyvät mahdlliset riskit. On hyvin vaikeaa ja lähes mahdtnta varautua riskeihin, js niitä ei le tunnistettu. Yritystimintaan liittyviä riskejä n mahdtnta pistaa kknaan, mutta niitä n kuitenkin mahdllista pienentää. (Viitala & Jylhä 2006, 344.) Riskit vidaan lukitella kahteen pääryhmään: yrityksen sisäisiin ja ulkisiin riskeihin. Timinnasta aiheutuvia riskejä vat muun muassa maisuusriskit, kuten tulipal, vesivahink, lunnnilmiö tai puutteellinen kunnssapit. Mitä riskejä liittyy henkilöstöön vivat lla työtapaturmat, sairaudet, puutteelliset taidt, tiedt ja rikkset. Krvausvastuita vat esimerkiksi tutevastuu, ympäristövastuu, spimus- ja tietvastuu. On myös yrityksen ulkpulisia riskejä, kuten markkinista jhtuvat riskit; kauppaspimukset ja kilpailijiden timenpiteet sekä pliittiset riskit, kuten lakien muuttuminen, kansallistaminen ja terrrismi. Ulkisiin riskeihin kuuluu myös IT-riskit, jita vat muun muassa tietvut, keskeytykset, virukset, petkset ja hakkerinti. (Viitala & Jylhä 2006, 344.) Tisena vaiheena riskienhallinnassa n riskianalyysi, jssa selvitetään vahinktiheyttä ja arviidaan riskien tteutumisen mahdllisia seurauksia. Analyysien avulla päätetään, mitä riskienhallintakeina käytetään. Riskienhallintamenetelmiä käytetään, kun halutaan pienentää riskin tteutumisen tdennäköisyyttä tai tteutuneen vahingn pienentämiseen. (Viitala & Jylhä 2006, 344.) Muita riskejä Yrityksillä vi lla muitakin riskejä, kuten tietn ja saamiseen liittyviä riskejä. Tiedt vat hyvin tärkeitä ja se n yrityksen timinnalle arvkasta tieta, jka ulkpulisiin käsiin jutuessaan vi aiheuttaa vahinka yrityksen menestymiselle ja sen timinnalle. Tinen yritykseen liittyvä riski n ihmisessä, jiden saaminen santaan levan pääsin hiljaista. Osaajien pistuminen yrityksestä tai heidän timintakykynsä heikkeneminen saattavat aiheuttaa hankaluuksia yrityksessä. Osaajiin liittyviä riskejä vivat lla seuraavanlaiset; henkilö lähtee pis yrityksestä tai jpa siirtyy kilpailevaan yritykseen. Henkilön henkinen ja fyysinen väsymys

36 36 työssään, jka heikentää yrityksen vimavaraa tai henkilö sairastuu. (Viitala & Jylhä 2006, 346.) Yrityksen riskeihin kuuluvat myös tietriskit, kuten tiedn varastaminen, -väärentäminen, - tuhaminen, -vanheneminen ja lisäksi väärä tai puutteellinen tiet. Yleisesti yrityksen tietriski vi lla sitä, että sähköpsti tai virus lisi tunkeutunut yrityksen tietjärjestelmiin ja tuhnnut yrityksen arvkkaita tietja. Siksi yrityksellä n ltava hyvät tietturva- ja virustrjuntahjelmat. Tiedn sujaamiskeinja vat muun muassa henkilöstön salassapitvelvllisuus, tietverkkjen elektrninen valvnta ja sujaukset, kulunvalvntajärjestelmä, kassakaapit ja vartiinti. (Viitala & Jylhä 2006, 347.) Riskienhallinta Yritys timintaa harjittaessa khtaa aina riskejä, mutta niitä n kuitenkin mahdllista vähentää ja ennalta ehkäistä. Yrityksen n hyvä lla tietinen liiketimintaansa uhkaavista tekijöistä ja siten varautua parhain mahdllisin keinin niihin. Yritys vi sujautua riskeiltä välttämällä, pienentämällä, jakamalla, siirtämällä ja hyväksymällä ne. Yritys vi välttää riskin pistamalla siihen liittyviä aiheuttajia, prsessilla tai timinnlla. On helpp välttää tilanteita, jssa n riskejä, kuten kaupankäynti sellainen kauppakumppanin kanssa, jka ei le lutettava, eikä maksukykyinen. Tapaturman riskejä vi välttää käyttämällä vain turvallisia aineita. Kun yritys ennaki riskit ikein, niin yritys välttyy useimmiten uhkaavilta tekijöillä ja samalla yritys hyötyy siitä taludellisesti. (Raatikainen 2006, 106; Viitala & Jylhä 2006, 345.) Riskiä pyritään pienentämään jk pienentämällä sen tdennäköisyyttä tai seurauksia. Riskein pienentäminen nnistuu myös kulutuksilla, tehkkailla hjeistuksilla sekä käyttämällä sujavarusteita. Riskin pienentämiseen vi käyttää esimerkiksi murthälytintä, lukka, kalteria ja muita hyviä laitteita. Tisaalta riskejä vi myös siirtää spimuksella kknaan tai sittain tisen vastuulle. Yleisin riskiensiirtämiskein n vakuuttaminen. (Viitala & Jylhä 2006, 345.) Vakuutukset Yrityksen n hidettava lakisääteiset vakuutukset kuntn ennen yritystiminnan alittamista. Vakuutukset vivat lla yritystiminnalle sekä pakllisia että vapaaehtisia. Esimerkiksi työntekijöille tettavat eläkevakuutukset, tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus tulee lla kunnssa. On hyvä myös tutustua vapaaehtisiin vakuutuksiin, siten vi ennalta ehkäistä jitakin yritystimintaan liittyviä riskejä. On hyvä pyytää tarjuksia eri vakuutusyhtiöiltä. (Meretniemi & Ylönen 2008, 88.)

37 Perustamistimet Luvanvaraisuus Sumessa saa harjittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeina lunnllinen henkilö, sumalainen yhteisö tai säätiö, jtka asuvat Eurpan alueella. Elinkeinlaissa n lueteltuna elinkeinja, jiden harjittamiseen tarvitaan lupa viranmaisilta. On humiitava, miltä viranmaiselta mikäkin timilupa pitää hankkia. Läänihallituksen myöntämiä lupia vat: alkhlin anniskelu ja vähittäiskauppa, jukkliikenne, tavaraliikenne, taksi, autkulu, sairaankuljetus, yksityisen terveydenhulln palvelut ja ympärivurkautiset ssiaalihidn palvelut. On muitakin luvanvaraisia elinkeinja, tekniikan keskus TUKES myöntää luvat sähkölaitteiden valmistukseen, hultn ja rakentamiseen. Kuluttajavirast myöntää matkatimistluvat ja ssiaali- terveyshulln tutevalvntakeskus STTV myöntää luvat alkhlin valmistukseen ja tuntiin luvat. Tuntiin liittyvistä luvista vastaa tullilaits. Kunnan terveysviranmaisille n tehtävä kirjallinen ilmitus, js haluaa perustaa elintarvikehuneistn ja ttaa sen käyttöön. Elintarvikehuneist tarkittaa huneista, jssa elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kaupataan tai tarjillaan. Näitä paikkja vat muun muassa myymälät, kiskit, kahvilat, ravintlat, majitushuneistt ja rukalat. Kunnan terveystarkastajalle n ilmitettava myös näistä palveluista, kuten parturin, kampaamn, kauneushitlan ja kuntsalin alittamisesta. (Raatikainen 2006, 149.) Elintarvikkeiden kanssa timivilla henkilöillä pitää lla hygieniapassi (Hygieniapassi 2007). Yrityksen perustamisasiakirjat Yrittäjän n hidettava perustamisasiakirjjen laadintaa samin kuin lupa-asiitakin. Yrittäjän n laadittava juuri siihen yritysmutn vaadittavat perustamisasiakirjat. Perustamisasiakirjat sisältävät kaikki leelliset tiedt yrityksen kannalta. Niiden tietjen perusteella yritys rekisteröidään, jllin yritys saa y-tunnuksen. Yritystunnuksella yritys tunnistetaan ja ertetaan muista yrityksistä. Yritystunnus näkyy kaikissa virallisissa papereissa ja jissakin laskulmakkeissa. (Raatikainen 2006, 150.) Yritysmudt vaikuttavat yrityksen perustamismudllisuuteen. Timinimi n yritysmudista yksinkertaisin perustaa. Valmiit perustamislmakkeet eriyhtiömudille n saatavilla patentti- ja rekisterihallituksen ktisivuilta ( tai yritystietjärjestelmässä ( Sieltä n mahdllista saada myös valmiita täyttömalleja. (Raatikainen 2006, 150.) Yrittäjän n tettava selvää, mitä kaikkia asiakirjja tarvitaan yrityksen perustamiseen ja elinkeinluvan saantiin. Kaikkien yrittäjien n tehtävä arvnlisävervelvllisuudesta ilmitus

38 38 vervirastlle, jiden myyntitult ylittävät 8500 eura. Yrittäjän pitää tehdä myös selvitys ennakkvern määrästä man yrityksen ktikunnan vertimistlle. Tämä kskee myös työnantajia, jtka aikvat palkata työntekijöitä ja maksaa heille palkkaa. Yrittäjä vi hakea samalla lmakkeella arvlisäverlliseksi, ennakkperintärekisteriin ja palkkja maksavaksi työnantajaksi, jten tämä n helppa ja vaivatnta. Lmakkeet vat saatavilla yritystietjärjestelmästä ( khdasta perustamisilmituslmakkeet. (Raatikainen 2006, 150.) Timiminen ilmittamiseen käytetään Y3-lmaketta, kmmandiitti ja avimeen yhtiöön tarvitaan Y2-lmake ja sakeyhtiön perustamisilmitukseen Y1-lmaketta Yrityksen kirjanpit Jkainen, jka harjittaa liike- tai ammattitimintaa n kirjapitlain mukaan kirjanpitvelvllinen. Kirjanpidlla yritys vi seurata ja laskea sen taludellisen menestyksen tilikausittain. On tärkeää, että yrittäjä pitää yrityksen tult, ment ja varat erillään yrittäjän henkilökhtaisista tulista, menista ja varista. Kirjanpidn tietja käytetään muuhunkin tarkitukseen, kuten tilastintiin ja vertustarkituksiin. (Kusmanen 2006, 32.) Kirjanpitn tulee kaikki tult, ment ja rahitustapahtumat kahdenkertaisella kirjanpitmenetelmällä. Tarkittaen sitä, että jkainen tapahtuma merkitään kahdelle kirjanpittilille, jista tisesta ilmenee rahan lähde ja tisesta rahan käyttö. Kirjanpitn merkitään kaikki tilikauden tapahtumat, ja juksevan kirjanpidn perusteella laaditaan tilikauden päätteeksi tilinpäätös. (Kusmanen 2006, 32.) Liiketapahtumia vat tult, ment, rahitustapahtumat, kuten sijitukset ja vitnjak. Tsitteet tulee numerida ja viedä kirjanpitn. Tsitteiden säilytysaika n kuusi vutta. (Puustinen 2004, 216.) Virallinen tilinpäätös sisältää timintakertmuksen, tulslaskelman, taseen ja liitetiedt. Tulslaskelma kert tilikauden timinnan tulksesta ja tase kuvaa yrityksen taludellista asemaa tilikauden päättymishetkellä. Tilikauden pituus n tavallisesti 12 kuukautta, kuitenkin timintaa alittaessa tai tilinpäätösajankhtaa muutettaessa tilikausi saa lla maksimissaan 18 kuukauden mittainen. (Kusmanen 2006, 32.) On aina parempi, js kirjanpita hitaa jkin ulkpulien tah, kuten tilitimist. Yrittäjän malle vastuulle jää, kuinka kunnllisen, lutettavan ja ammattitaitisen tilitimistn hän yritykselle hankkii. Tilitimistt hitavat yrityksen kirjanpidn ja palkanlaskennan. Jten yrittäjän n itse hidettava laskujen kirjitus ja maksu sekä valva maksujen surituksia, tehdä tarjuksia ja spimuksia sekä hulehtia erilaisista viranmaisilmituksista. Helpttaakseen taluden hallinnan järjestämistä yrittäjä tarvitsee tietkneen, laajakaistan, tulstimen ja sähköpstin sekä laskutus- ja taulukklaskentahjelman. Internetistä löytyy maksuttmia laskutus-, kalenteri- ja timist- hjelmistja, kuten Arkhimedes hjelmist, jlla vi hitaa kätevästi laskutuksen ja tehdä ilmaiseksi Internet-sivut. Muita hyviä Internet sitteita yrittä-

39 39 jälle vat laskutushjelmist timist-hjelmist budjettimalleja ja asiakirjja ja (Kusmanen 2008, 21.) 3 NnGthai Oy Tässä luvussa kerrn, kuinka perustan yritykseni terian phjalta. Tarkituksena lisi käydä läpi, mitä timenpiteitä yrityksen perustaminen tdella vaatii ja mitä asiita tulee minun ttaa humin. Miten saisin liiketiminnasta kannattavan ja menestyvän. Tein yrittäjätestin kkeillakseni, lisik minusta yrittäjäksi (Liite 1). Lisäksi esittelen itseni, taustani, kulutukseni ja erityssaamiseni. Kerrn myös minaisuuksia itsestäni, jista visi lla hyötyä yritystiminnan alittamiseen ja pyörittämiseen. Tun myös esille, mitä asiita minun tulee phtia, ennen kuin alittaisin yrityksen perustamisen. Käsite: thaimaankielinen sana nng tulee sanasta nurempi sisar. Tässä tapauksessa len käyttänyt nng-sanan merkityksen nimeni takia, yrityksen nimi tulee nimeni etusasta. Liittämällä san nimestäni yrityksen nimeen, lisään itselleni tunnearva. Yrityksen nimi n NnGthai Oy. Finnveran yrittäjätesti Tein yrittäjätestin Finnveran ktisivuilla, kska se sittautui kaikkein parhaimmaksi. Finnveran testissä li klme päävaihetta, jiden mukaan edettiin, henkilökhtaiset minaisuudet, tavitteet ja resurssit sekä yritys ja yritysidea. Testin tarkituksena li itse phtia, mitä henkilökhtaisia minaisuuksia, kuten vahvuuksia, tietja taitja sekä saamista minulla n. Tässä ei llut vastauksia valmiina, jten uudelleen phdinta li vain hyvästä. Testi käy läpi myös yrittäjyyden tumat haasteet, mitä realistisia haasteita minulla visi lla yritystä perustettaessa. Ominaisuuteni testissä Finnveran yrittäjätesti käy hyvin läpi, mitä haasteita saattaa yritystiminnan alussa tulla vastaan. Testi anti vinkkejä ja tietja, mitä tulee tehdä ja mistä vi rahitusta hankkia. Testi ikään kuin pettaa sen, että pitää miettiä ensin, kuinka paljn maa päämaa tarvitsen ja mistä sen vin hankkia. Onk minulla mahdllisesti muita sijittajia, jtka visivat sijittaa yritykseeni. Testissä kerrttiin, että lainaa hakiessa tulee lla useimmiten myös vakuutta. Olisik minulla vakuutta antaa ja haluank sita sen yritykseen?

40 40 Testissä tuli esiin myös man yrittäjän jaksaminen, miksi ikeastaan perustan yrityksen ja mikä mtivi minua yrityksessä. Testissä vastasin kkemuksen puutteen tuvan minulle haastetta. Sain vastaukseksi yrityksen perustamiseen liittyviä kulutuksia, jita järjestetään ilmaiseksi. Ajattelin sallistuvani tällaiseen kulutukseen, js len perustamassa yrityksen. Haasteisiin, riskeihin ja ngelmiin vi varautua hulellisella ennakksuunnittelulla. Pitäisi kartittaa, kuinka paljn itselläni n lainaa, varja ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia minulla n ja mitä lisäpanstusta yritykseni tarvitsee jatkssa. Tavitteet ja resurssit testissä Seuraavaksi edettiin tavitteisiin ja resursseihin. Mitä tavitteita haluan yrittäjyydellä saavuttaa. Vastasin testiin: timeentulni, menestymisen ja varallisuuden. Ajan merkitystä paintettiin, kska sen merkitys n suuri. Millaisia ajallisia resursseja yrittäjyys minulta vaatii. Kuinka paljn len valmis käyttämään aikaa yritykseni asiiden hitamiseen. Tuls anti, että teen yrittäjyyttä kkpäiväisesti, mikä tulisikin lemaan ttta ja realistinen. Kuinka paljn minun tulisi saada nettpalkkaa, ja mikä n se realistinen palkka, jlla tulisin timeen. Itse tahtisin tulni levan 2000 eurn lukkaa, mutta testissä tdellinen nettpalkka lisi nin 1600 eura, millä tdellisuudessa pärjäisin. Testissä kysyttiin, kuinka npeasti haluan nstaa yrityksestä palkkaa timinnan perustamisesta. Suunnitelmani testissä li, että yritykseni alkaisi tuttaa ensimmäisen vuden jälkeen. Yritysidea ja kysyntä testissä Testin ideana li viimeisessä khdassa vastata; kenelle, mitä ja miten. Aiin yrityksessäni tarjta asiakkaille aasialaisia elintarvikkeita, pääasiassa thaimaalaisia. Seuraavaksi phdintana li, miksi asiakkaat lisivat kiinnstuneita tarjnnastani. Ken antavani asiakkailleni hyödyn ja edun siinä määrin, että tarjntaa lisi helpmmin saatavilla. Ei tarvitse lähteä Helsinkiin asti hakemaan aasialaisia elintarvikkeita, jtta vi valmistaa eksttisempaa rukaa. Asiakkaat säästävät aikaa ja rahaa. Pahimmat kilpailijani vat Helsingissä timivat Vii Van kauppa ja Thai-market. Testi antaa hyvän phdinnan aiheen, mitä kilpailuetuja minun yritykselläni NnGthailla n kilpailijihin verrattuna. Testiin vastasin, että yritykseni n kilpailukykyinen juuri laadun, yksilöllisyyden, saatavuuden ja palvelun avulla.

41 41 Testissä esitetään myös, minkälaisilla maksuehdilla suunnittelen tteutukseni, kuten materiaali- ja raaja-aine hankinnat, ja millä maksuehdilla myyn yritykseni tutteita. Saatavat ja ment tulisi määritellä tasapainisesti. Tämä testin khta li katsaus kassavirtaan. Yrittäjätesti anti minulle lisää phdinnan aiheita ja kertauksia maan yrityksen perustamiseen liittyvissä asiissa. Kin testin levan tdella hyödyllinen tässä vaiheessa, kun en le vielä varma lisik minusta yrittäjäksi ja nk minulla riittävä ammattitait yritystimintaan. Testi, Oman yrityksen perustamisen ppaassa Yrittäjätesti n helpp ja kätevä tapa testata maa persnaa ja luteenpiirrettä. Testissä li neljä kategriaa, jtka livat jaettu pistemäärien mukaan eri prtaikkihin. Oma sijitukseni li tiseen ylimmäinen, pistemäärällä 55. Vastauksen mukaan minussa n yrittäjäainesta, mutta tarvitsisin kannustusta, tämän piirteen tiedstan kyllä itsessäni. Minun tulisi tulksen perusteella miettiä, tarvitsenk lisää kulutusta tai työkkemusta ennen yrityksen timinnan alittamista. Minun tulisi myös phtia palkkaisink työntekijän vai pärjäisinkö yksin. Pidän yhteistyöstä, jten luultavasti palkkaisin jk työntekijöitä tai ttaisin yhtiökumppanin, kska yhtiökumppanin kanssa visin jakaa vastuuta ja ammattitaita. (Liite 1.) Yrittäjätaustani Taustani juntaa juurensa maapalln tiselta pulelta eli Thaimaasta, jta kutsutaan hymyjen maaksi. Olen syntynyt Thaimaassa ja muutin 8-vutiaana Sumeen. Olen pyrkinyt vahvasti pitämään tista ktimaista äidinkielentaita yllä, asiaa auttaa paljn matkustamiseni Thaimaahan sekä muualle Aasian maihin. Olen tietinen Sumen ja Thaimaan kulttuurierista sekä siitä, että kuinka susittu matkailukhde Thaimaa n sumalaisille ihmisille. Osa syy, miksi haluan perustaa thaikaupan Sumeen, n että haluan pitää Thaimaan ja Sumen välisen siteen vahvana. Olen phtinut jitakin luteenpiirteitäni, jtka visivat auttaa yritystiminnan perustamisessa. Mitä yrittäjäminaisuuksia löysin itsestäni: tarmkas riskinsietkykyinen psitiivinen rehellinen lginen ja järjestelmällinen vimakastahtinen

42 42 ahkera aurinkinen Yrittäjä n liiketiminnan tukipilari, js tuki n heikk, niin yritystimintakin n heikk. Yrittäjäminaisuus, mitä itse en mista, n pitkäjänteisyys ja maltillisuus. Olen aina llut äkkipikainen kaikissa asiissa. Pitkälle tulevaisuuteen katsminen ei le llut minulle tuttu asia, vaikka yrityksen perustaminen sitä vaatiikin pitkälle tulevaisuuteen katsmista. Mitä ajattelen yrittäjistä. Heistä tulee mieleen, että he vat vimakastahtisia, itsekeskeisiä, määrätietisia ja valtaa ja rahaa haluavia. Syitä, miksi itse ryhtyisin yrittäjäksi, vat mahdllisuus menestyä ja vaurastua sekä vapaus. Timeentul ja mielenkiintinen työ lisivat myös sasyitä, miksi ryhtyisin yrittämään. Tässä taluden tilanteessa lisi varma työpaikka, js yritys n kannattanut pitkällä aikavälillä ja samalla menestynyt. Kulutukseni Peruskulu 2002 Ylippilas 2005 (Tradenmi 2009) Olen aina llut kiinnstunut yritystiminasta, rahaliikenne n myös kiehtnut minua. Ajatus liikenaisesta n aina llut minulla, j sillin kun täytin 15 vutta. Tiesin j pienestä pitäen, että haluan lla rahaliikenteen ja jhtamisen kanssa tekemisissä. Tulevaisuudessa tivn tekeväni jtakin suurta. Erityissaamiseni Olen hyvin ulspäin suuntautunut ja avin. Olen myös erittäin ssiaalinen ja siksi kanssani n helpp kmmunikida ja tehdä yhteistyötä. Osaan luda npeasti verksta ja siten hyödyntää niistä saatavia etuja. Työni kautta len kehittänyt myyntitaitjani, len saanut työpaikan kautta lisäkulutusta myyntitehtäviä varten. Pitää ymmärtää, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät, ja mitä paremmin saa lukea ihmisiä sitä helpmpi n myydä. Ken saavani lisähyötyjä, kun len lginen ja järjestelmällinen, mutta samalla myös määrätietinen. Olen mnikulttuurinen ja uskn sen tuvan paljn etuja tässä liikeideassani. Liiketimintaani auttaa paljn, että saan kahta ktimaista äidinkieltä, kuten sumen ja thaimaan kielen ja lisäksi englantia. Kulttuuritaustani auttaa varmasti yrityksen tunnettuutta. Kaksiskansalaisena minulla n paljn verksta, mikä auttaa levittämään yrityksen tunnettuutta esimerkiksi puskaradiin tavin.

43 43 Ennen yrityksen perustamista lisi hyvä käydä läpi alla levat kysymykset Minustak yrittäjäksi? Mitä yrittäjäminaisuuksia minulla n? Mitä minulta vaaditaan? Mitkä vat yritykseni missit ja visi eli strategiaa? Millä tutteilla ja palveluilla lisi kysyntää? Miten saavutan asiakkaat? Mitkä lisivat yritykseni riskit? Miten suunnittelen liiketimintani kannattavaksi? 3.1 Liikeidea ja liiketimintamalli Liikeideani sai alkunsa rakkaudestani thaimaalaiseen rukaan sekä itse Thaimaahan. Olen aina llut ylpeä siitä, että len kaksiskansalainen ja nyt tahtisin muidenkin sen humaavan. Tarkitus n kuitenkin ilmaista se yritykseni kautta. Tavitteenani n tuda Thaimaa Sumeen, jtta sumalaisetkin vivat kkea aivan upean makujen maan. Elintarvikeliike, jka tarjaa asiakkailleen aasialaisia elintarvikkeita jka lähtöön. Tarkituksena n tarjta kuivarukaa, mausteita, säilykkeitä, tureita vihanneksia ja pakasterukia sekä talustavarita. Tavitteena n luda asiakassuhteita, menestyä ja tehdä yritystiminnasta kannattava pitkällä tähtäimellä. Nummelan lähiseudulla n j valmiiksi valmis asiakaskunta, jtka tulevat helpttamaan yritystä timinnan alkuvaiheessa. Liikeidean tulee lla tteutettavissa, realistinen sekä vakuuttava. Kannattava liikeidea tu yritykselle tulevaisuudessa rahaa. Liikeidea vastaa juuri näihin kysymyksiin, mitä?, kenelle? ja miten? (Meretniemi & Ylönen 2008, 19). Liikeideani n tarkitettu kaikille, jtka rakastavat erilaisia makuja. Liikkeessä lisi tarkituksena myydä aasialaisia elintarvikkeita, kuten Japanista, Kiinasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Thaimaasta tutuja tavarita ja elintarvikkeita. Timinta-ajatuksena eli missina lisi palvella ja myydä tutteita Nummelassa, niin että yritystiminta n kannattavaa. Arvt Olen phtinut, mitkä lisivat yritykseni arvt, jita kunniittaisin kk liiketimintani ajan. Tarkituksena n vastata asiakkaiden tarpeisiin ja antaa heille hyötyjä, jtta he visivat susitella eli antaa referenssiä muille asiakkaille. Tällä idealla minulla lisi ikään kuin ilmaista mainntaa. Ajatukset kehkeytyivät siitä, että mitä itse tivisin elintarvikeliikkeestä löytyvän ja mitä massa elämässäni itse arvstan. Minun tulisi keksiä kein, jlla saisin asiakkaat käy-

44 44 mään liikkeessäni enemmän kuin vain kerran. Millaisia tutteita ja palveluita visin tarjta asiakkaille, jtta yrityksessäni käynti lisi heille tapa. Tutevalikima Laajalla valikimalla visin helpmmin vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tekisin yrityksen timinnan alkuvaiheessa pieniä kyselyjä, mitä tutteita asiakkaat tivisivat liikkeestäni löytyvän enemmän tai yleensäkin löytyvän. Pulen- tai vuden välein tekisin inventaarin, jtta vin nähdä, mitkä tutteet vat käyneet kaupaksi ja mitkä eivät. Siten saisin hieman tietää nykyisten asiakkaitteni stkäyttäytymistä. Visin tietjen perusteella panstaa enemmän susituimpiin tutteisiin. Palvelulaatu Palvelu n hyvin tärkeä elementti, jilla saa asiakkaat malle pulelleen. Js asiakkaat kkevat saavansa hyvää ja ystävällistä palvelua, niin sitä tdennäköisempää se n, että he tulevat asiimaan uudestaan. Kun asiakkaat kkevat saavansa humita ja hyötyä asiidessaan liikkeessäni, niin sitä parempi n yritykseni maine. Thaimaalaiset ihmiset vat tunnetusti hyvin ystävällistä kansaa, siksi tahdn säilyttää sen mielikuvan kaikkien asiakkaiden mielessä. Ystävällisyys n ikään kuin perinne massa elämässäni, jnka tahdn ttaa mukaan yritystimintaani. Palvelunlaadulla n merkitystä etenkin, kun kilpailu markkinilla n kvaa. Asiakkaat asiivat niissä liikkeissä, missä he tuntevat saavansa lisähyödyn, mikä lpulta lisää asiakastyytyväisyyttä. Hinta Pyrin yrityksessäni lemaan kilpailukykyisissä hinnissa, mutta ensisijaisesti en lähde hintakilpailuun. Asiakkaat stavat tutteen silti, vaikka se lisikin hieman tavallista kalliimpaa, js se kkevat saavansa siitä hyötyä ja jllain taslla arva. Tavitteena n ttaa tutevalikimiin sellaisia tutteita, jita asiakkaat stavat, li hinta mikä tahansa. Tarkitus ei le tehdä hintakauppaa ja siten hunntaa yritystiminnan asemaa. Liiketiminnan alkuvaiheessa lisi tietenkin avajaistarjuksia, jllin hinnat lisivat tietyillä tutteilla halvemmat. Maine ja brändi Tänä päivänä kilpailu n kvaa kaikilla alilla, siksi maineella n merkitystä. Js n hyvä maine, niin n myös kysyntää. On asiakkaita, jilla ei le merkitystä, paljnk jkin tute tai palvelu maksaa, vaan ratkaisevana tekijänä n sen brändi. Yritys, jilla n hyvä ja

45 45 menestyksekäs maine, saa helpmmin asiakkaita referenssin kautta. Js n markkinilla paljn samanlaisia tutteita, niin n helpmpi valita sellainen tute tai palvelu, jka n tunnetumpi tai susitumpi. Tämä n vaikutus, jnka tiedstan itsessäni. Valitsen tutteen, jlla n parempi tunnettuus, brändi tai muuten yleisemmin myyty. Ttta n, että hyvän ja menestyneen brändin määräävät kuluttajat. Kun n päivittäistavaratutteista kyse, niin eivät kuluttajat aikaa ja energiaansa säästääkseen ryhdy hinta/laatuvertailuun. Jten kuluttajien ratkaisevana tekijänä n useimmiten kuluttajien mielikuva tutteen brändistä. Brändin perusmerkitys n hyvin tärkeä: se n kuluttajalle tuma lisäarvn tunne, mikä erttaa tutteen muista tutteista. (Laaks 2004, 289.) Lutettavuus Pyrin liiketiminnassani lemaan lutettava kaikkia yhteiskumppaneitani sekä asiakkaitani khtaan. Kun asiakkaat ja muut yhteistyössä levat taht luttavat minuun ja yritykseeni, niin sitä helpmpaa n tulevaisuudessa tehdä kauppaa. Lutettavuus antaa myös enemmän justa ja vapautta. Esimerkiksi js pankki luttaa minun maksukykyyni, niin minun n mahdllisuus saada enemmän lainaa tai muuta justa. Lutettavuus n aina hyvästä. Lisäksi sillä n vaikutusta pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin. Yritys saa enemmän susituksia muilta asiakkailta, js he kkevat yritykseni levan luttamisen arvista. 3.2 Markkininti ja kilpailijat Markkinat Yritykseni markkinat keskittyvät Nummela, Vihti, Lhja ja Veikklan alueelle. Tulevaisuuden suunnitelmiini kuuluisi markkinalaajennus Espn alueelle, siellä lisi varmasti ptentiaalisia asiakkaita. Ensisijaisesti yritykseni timinta keskittyisi ensimmäiset kaksi vutta Nummelan alueelle. Tulevaisuudessa visin laajentaa timintani Lhjalle riippuen liikkeeni menestyksestä. Asiakkaat Asiakaskuntani mudstuisi kaikista aasialaisista ruista pitävistä ihmisistä, ikään katsmatta. Tarkituksena lisi, että tarjntani lisi mnipulinen, siksi myös kaikille suunnattu. Suuntaisin markkininnin kaikille, jtka pitävät aasialaista ruista. Sumalaisille, jtka haluavat kkea aasialaisia rukia, ja Sumessa asuville aasialaisille, jille vat tärkeää saada man maansa rukia. Pyrkimyksenä lisi, että saisin kaikki ihmiset, jtka vat tttuneet käymään Vii Van liikkeessä tulemaan liikkeeseeni. Tavitteena n myös saada uskllisia asiakkaita,

46 46 jtka sustuvat esimerkiksi maksamaan hieman enemmän kuin muut eli ei-usklliset asiakkaat (Ktler 2005, 14). Tänä päivänä asiakas n kuningas, kska tällä hetkellä elämme taludessa, jssa asiakkailla n määräysvalta. Tämä jhtuu siitä, että n ylitutanta, ja pulaa asiakkaista, ei tavarista. (Ktler 2005, 15.) Js en itse yrityksessä pidä hulta asiakkaistani, varmasti jku muu pitää. Asiakkaista tulisi hulehtia ja palvella. Pyrin itse siihen, että pitäisi tulevaisuudessakin asiakkaistani hyvää hulta, sitten kun yritykselleni mudstuu ma asiakaskanta. Uusien asiakkaiden hankkiminen n paljn kalliimpaa kuin nykyisten pitäminen tyytyväisenä. Thaimaalaiset ja aasialaiset Thaimaalaiset ja aasialaiset tivvat Sumessa llessaan, että saisivat heidän ktimaista rukaansa. Tiedän tämän itse kkemuksesta. Pyrin saamaan heille lisäarva siitä, että nyt heillä n mahdllisuus käyttää palvelua, jka n lähellä ja npeasti saatavilla. Aasialaiset vat mahdllisesti valmiita maksamaan enemmän, js saavat tutteen npeammin ja paremmalla palvelulla, kska Thaimaassa palvelukulttuuri n paljn enemmän esillä kuin Sumessa. Thaimaassa hyvällä palvelulla saattaa saada enemmän tippiä. Thaimaalaisille ruka n hyvin tärkeä, jten pyrin saamaan kaikki lähiseudun thaimaalaiset ja aasialaiset asiakkaikseni. Tunnen ja tiedän itse lähes thaimaalaista Nummelan lähistöltä, jten saan heistä varmasti suurimman san asiakkaikseni, kska suurin sa vat myös tuttavia äidilleni ja tädilleni. Sumalaiset Thaimaalainen ruka n tullut matkailun kautta tutummaksi ja tutummaksi ja siten myös susitummaksi. Makuelämyksiä sumalaiset kkevat j matkustaessa Aasiaan ja Thaimaahan. Vuden 2007 tilastn mukaan sumalaiset tekivät matkja Thaimaahan , matkjen kest li yli neljä yötä. Thaimaa ja muut eksttiset Aasian maat tuntuvat kiehtvan yhä enemmän ja enemmän sumalaisia. Pyrin tavittamaan sumalaisia ihmisiä, jtka haluavat kkeilla erilaisia makuelämyksiä, niille jille mausteinen ruka spii. Sumalaiset, jtka pitävät aasialaista ruista ylipäätään. Tarjaisin liikkeessäni helppja thaimaalaisia rukareseptejä. Kampanjisin rukareseptejä liikkeessäni flyerin mudssa sekä yritykseni internet sivuilta lisi saatavilla laajempi valikima erilaisia rukareseptejä tttumattmillekin kkeille. Helpt rukareseptit auttavat sumalaisia stamaan ja kkeilemaan erilaisia makuja. Reseptissä lisi mainintaa, minkälaista tutetta tarvitaan mihinkin rukiin eli lisi myös tutehje. Uskisin vahvasti, että sumalaiset ihmiset vat nykyään paljn uskaliaampia tutustumaan erilaisiin rukiin. Heistä visin saada hyvinkin vahvan asiakaskannan thaimaalaisten ja muiden aasialaisten lisäksi.

47 47 Satunnaiset Satunnaisilla asiakkailla tarkitan niitä, jtka käyvät stksilla kauppakeskuksessa esimerkiksi rukastksilla. He eivät saa vielä päättää, mitä rukaa laittaisi ja suvalla mainnnalla visin saada heidät liikkeeseeni. Ja siten visivat päätyä stamaan aasialaisia elintarvikkeita ja helplla hjeelle myös valmistaa eksttista rukaa. Ihmiset, jtka eivät le päättäneet mitä haluavat ja minne vat menssa, niin hukuttelevalla mainnnalla visin luda heille tarpeen ja siten saada heidät stamaan tutteitani. Pyrin mieltä herättävällä markkininnilla hikulkijihin, jtka visivat tehdä herätestksia. Heistä saattaisi helpstikin tulla asiakkaita ja herätestksia tekevät ihmiset saattavat myös tehdä suurempia stksia kuin ne asiakkaat, jtka määrätietisesti tulevat hakemaan vain jtakin tiettyä tutetta. Halu kkeilla jtain uutta jhtaa useimmiten tutteen stn. Työpäivän päätteeksi ihmiset keskittyvät vain päivittäiseen rukastkseensa, siihen samaan kaavaan, mihin vat tttuneetkin. Asiakkaat vat tttuneet käymään siinä tietyssä kaupassa j mnet vudet, kulkevat jpa aina samaa reittiä kaupan läpi. Siten he varmistavat että mitään ei unhdu. Pyrin näille kiireellisille ja miin kaavihinsa kangistuneille ihmisille lumaan erilaisia tarpeita, herättämällä tarpeen, jta eivät tiedstaneet tarvitsevansa. Näkyvyydellä visin saada hikulkijat liikkeeseen. Uutuuden ja erikisuuden tunteilla visin saada uteliaatkin stamaan tutteitani. Markkininti Markkininnin kultainen sääntö: Markkini asiakkaille niin kuin haluaisit heidän markkinivan sinulle (Ktler 2005, 16). Yritystiminnan alkuvaiheessa kannattaa panstaa markkinintiin, kska sillä ludaan näkyvyyttä asiakkaille. Mitä humita herättävämpi let, sitä paremmin asiakkaat muistavat yritykseni. Mainnnan ei le tarkitus esittää tutteesta tsiasiita, vaan myydä ratkaisu tai unelma. Mains tulee khdistua asiakkaan tiveisiin. (Ktler 2005, 77.) Minulla n nneksi kntakteja Sumessa asuviin thaimaalaisiin sekä muihin aasialaisiin asukkaisiin Nummelan, Vihdin ja Lhjan alueella. Suusta suuhun markkininti n mitä listavimpia markkinintikeinja. Yrityksen mainetta kasvattavat eniten suulliset referenssit eli susitukset. Suhteet Js pitäisi vakuuttaa jnkin tutteen hyveistä yhtä tehkkaasti, niin yksikään myyntimies vedä vertja parhaimpiin susittelijihin, jtka vat ystävät, tuttavat, entiset asiakkaat tai riippu-

48 48 matn asiantuntija (Ktler 2005, 65). Kuten j aikaisemmin mainitsin saan käyttää hyvin hyödykseni suhteita. Yritykseni ktisivujen tekn kysyin ystäväpariskuntaani, jilla n ma yritys, jka tekee Internet sivuja yrityksille. Ttta kai tekisin myös käyntikrtit, jita visi jakaa kaikissa tilanteessa, kuten asiakastilaisuuksissa, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille, jtka käyvät liikkeessä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kautta saa myös suullista mainntaa, kska tulen jakamaan heille yritykseni käyntikrtteja, ja siten yritykseni leviää myös heidän tietnsa. Yrityksen timihenkilöillä n mahdllisuus keskustella yrityksen sisällä uudesta yrityksestä, jka n Nummelassa. Tämä n ma näkemykseni, jka perustuu maan kkemukseen Internet Markkinisin yritystäni myös Thaiklupilla ( jka n keskustelufrumi, jssa ihmiset jakavat tietjaan ja kkemuksiaan sekä keskustelevat siellä kaikista mahdllisista asiista. Frumilta ihmiset hakevat paljn infrmaatita kaikkiin asiihin. Muutamat ystäväni vat Thaiklupin ylläpitäjiä, jten heidän kauttaan visin yritystäni mainstaa. Tiet leviäisi myös Thaimaahan sumalaisten tietn. Thaiklupi ry n hyvin susittu keskustelufrumi, jlla n nin käyttäjää.. Ystäväni kirjittaa erilaisia artikkeleita thaimaapas.fi sivustlle, jten minulla lisi mahdllisuus mainstaa yritystimintaa siellä. Saisin suhteillani hyvin markkinitua yritystimintaani Internet sivujen kautta, mitkä vat kaikki ilmaisia. Lisäksi käyttäisin hyödykseni myös ilmaisia Internet-palveluita, kuten facebkkia sekä irc-galleriaa, missä mainstaisin yritystimintaani. Facebkissa n paljn kavereita, jiden kautta visin saada suullista mainntaa. Sen lisäksi perustaisin man ryhmän yritykselleni, jnne vivat kaikki kiinnstuneet liittyä ja keskustella mieltä askarruttavista asiista. Timisin ryhmän ylläpitäjänä, jten saisin sen kautta lisää tunnettuutta yritykselleni. Lehdet Markkinisin yritystäni myös Vihdin Uutisissa. Se n paikallislehti, jssa kerrtaan ajankhtaisista tapahtumista ja uutisista. Tavitteena n saada hyvin paljn näkyvyyttä yritystiminnan alussa. Pyrkisin lemaan hyvin ahkera ja kävisin paljn yritystilaisuuksissa, jtta minun lisi mahdllista saada tunnettuutta. Oma ahkeruuteni tulisi näkyä tässä, jtta saisin yritykseni mahdllisimman paljn näkyviin.

49 49 Maistiaiset Vimakkaalla ja herkullisella maulla visin hukutella stskeskuksessa kulkevia asiakkaita maistiaisilla. Sen tarkituksena n saada npeaa humita ja stkäyttäytymistä. Js asiakkaat maistiaisten jälkeen pitävät ruasta, niin vi j heti susitella tutetta ja siten saada heidät tekemään heti kaupat. Humilla saa aikaan myös asiakasvirtaa liikkeeseen, kska useimmiten ihmiset pitävät jllain tavalla ruuhkasta. Ihmiset käyvät sykleittäin kaupissa, kska siellä missä n ihmisiä, n myös timintaa. Ihmisiä saa helpmmin stamaan ja maistamaan tutteita, kun n jku esittelijä kertmassa heille enemmän tutteesta. Js ei heti synny kauppaa, niin se ei tarkita etteivätkö asiakkaat kskaan tulisi stamaan tutetta. Näillä keinilla tivisin saavani paljn asiakkaita yritykselleni sekä vaki- sekä satunnaisia asiakkaita. Minulla n paljn suhteita, vaikka en itse tunnekaan kaikkia aasialaisia. Minulla n sukulaisia, jilla n myös mat suhteet heidän miin kavereihinsa ja heidän tuttuihin. Äitini asuu Lhjalla ja hänen verkstnsa kautta saisin lisää susitusta. Nummelassa asuu itseni lisäksi tätini, jlla n myös paljn tuttuja ja jnka kautta saisin yritykselleni lisää tunnettuutta. Puskaradi timisi hyvin, kska thaimaalaiseen kulttuuriin kuuluu yhdessä rukailu. Irc-galleria Yhteistyökumppanit pankki + vakuutusyhtiö Facebk NnGthai Thaiklupi NnGthain internetsivut Thaimaapas.fi Perhe- ja ystävät Kuvi 5. Markkinintikanavat.

50 50 Markkininnin aikataulu Lkakuu Internet sivut, lg ja käyntikrtit Marraskuu Facebk, Irc-galleria, Thaiklupi frum Julukuu Vihdin uutiset, flyerit, Facebk, Irc-galleria, Thaiklupi frum Tammikuu Avajaiset, Vihdin Uutiset, Internet sivut ja kirjitus Thaimaapas.fi Tarkituksena n luda hyvissä ajin suhteita ja sen kautta saada näkyvyyttä yritykselleni NnGthaille. Mainstaisin j lkakuusta lähtien, että Nummelaan aukeaa tammikuussa 2010 aasialainen elintarvikeliike. Asiakkaat saavat siten etukäteen valmistautua siihen, että tutteita ja palveluita n tarjlla lähempää. Tavitteena n herättää ihmisten mielenkiint ja saada heidät stamaan tutteita liikkeestäni. Internet sivut tarjavat kaikille kkkaajille erimaisia rukareseptejä ja ihmiset vivat käydä tutustumassa j ennakkn, mitä tutteita yritykseni tulee tarjamaan. Lkakuun aikana valmistuvat käyntikrtit, jita vi jakaa kaikissa tilaisuuksissa ja lg, jnka tarkituksena n herättää mielenkiint. Marraskuussa, kaksi kuukautta ennen liikkeen avautumista alittaisin markkininnin suhteiden kautta. Facebk ja Irc-galleria vat hyviä kanavia mainstaa yritystä, kska suusta suuhun mainnta n kettu hyväksi. Thaiklupilla visin kaikille tiedttaa, että Nummelaan n aukeamassa aasialainen elintarvikeliike. Tämä kanava n hyvä, jtta muutkin kauempana asuvat ihmiset tietävät liikkeestäni. Julukuussa laittaisin ilmituksen Vihdin Uutiseen, jakaisin flyereitä ja jatkaisin mainstamista suhteilla. Tähän asti markkininnin kustannukset vat lleet pienet, kska len käyttänyt paljn suhteita ja ilmaisia markkinintikanavia.

51 51 Tammikuussa n avajaiset, jssa markkininti tapahtuu paikan päällä liikkeessä. Tähän mennessä len mainstanut liikettä suhteilla sekä ilmaisia markkinintikanavia käyttäen. Tuttavani kirjittaisi heti avajaisten jälkeen artikkelin Thaimaapas.fi sivustlle. Vihdin Uutisiin tulisi artikkeli liikkeen avajaisista, jllin tun ilmi liikkeen läsnäln. Näillä keinin pyrin lumaan paljn suhteita ja tumaan näkyvyyttä yritykselleni. Imag Yrityksen imag n hyvin tärkeä, tarkituksena lisi lla hyvin thaimaalainen, mderni, lutettava ja ystävällinen. Kilpailijat Vii Van- rukakauppa n televisisarjan Madventuresin susittelema aasialainen elintarvikekauppa, jka n hyvin laaja ja mnipulinen. Vietnamilainen elintarvikeliike, Vii Van sijaitsee Helsingissä Hämeentien alkupäässä. (Vii Van 2009.) Vii Van rukakauppaa kutsutaan kaikkien etnrukakauppjen äidiksi. Liikkeestä saa muun muassa pakasteita- ja tureita vihanneksia, pulltavaraa, säilykkeitä ja teetä. (Vii Van 2009.) Vii Van n ehdttmasti kaikkien tuntemieni thaimaalaisten susikki rukastspaikka. Yrityksellä n hyvä maine ja n myös menestynyt hyvin. Vii Van Nyeng Thi Phuc Tmi Hämeentie 3, Helsinki Thai-Market Thai-Market n Frumin takana. Siellä myydään lähinnä thaimaalaisia elintarvikkeita. Thai- Market myy myös muitakin tutteita, kuten thaimaalaista musiikkia, lehtiä, ksmetiikkaa ja keittiötarvikkeita. Yritys n timinut j vudesta Olen itse käynyt liikkeessä, jka n hyvin pieni. Thai-Market Yrjönkatu 25, Helsinki

52 SWOT-analyysi SWOT-analyysi käsittelee NnGthain vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhat. VAHVUUDET HEIKKOUDET verkst kkemuksen puute liikeidea talustilanne nyt (lama) uusi tunnettuuden haaste ei kilpailijita lähellä MAHDOLLISUUDET UHAT menestyminen kilpailun lisääntyminen timinnan laajentaminen ei riittävästi asiakkaita kilpailuvaltti knkurssi Taulukk 6. SWOT-analyysi NnGthai Oy 3.4 Tutteet ja palvelut Alihankkijani Yrityksemme timii yhteistyössä Siam Huse elintarviketukun kanssa, jka timii myös vähittäismyymälänä Tampereella. Siam Husesta saamme kaikki tarvittavat elintarvikkeet tukkuhintaan. Olemme spineet hintjen levan -20 %:a nrmaalista hinnasta. Saamme kuljetuksen tavarista ja elintarvikkeista svittuina ajankhtina tai tarpeemme mukaan (Timitusjhtaja Rönnkvist 2008). Siam Husella n hyvin laaja ja mnipulinen valikima elintarvikkeita, jita yritys tu maahan suraan Thaimaasta. Siam Huse edustaa hyvin laadukkaita merkkitutteita, kuten Thai Dancer, Mama, WaiWai. Yrityksellä n myynnissä hyvin paljn erilaisia tutteita, kuten tureita vihanneksia, kuivia elintarviketutteita ja riisiä ja nuudeleita sekä mnenlaisia säilykkeitä. (Siam Huse 2009.)

53 53 Lgistiikka Lgistiikan hitaa pääsin Siam Huse, jka timittaa elintarvikkeet ja muut tavarat keskiviikkisin. Kuljetuksesta hulehtii Siam Huse, kska heillä n tietyt ajreitit, jllin yritys timittaa tavarita myös muualle paikkakunnille. Hinnittelu n kiinni siitä, millaisen spimuksen tekee. Pyrin tekemään hyvän spimuksen, jtta saan lgistiikkakulut mahdllisimman pieniksi. Tutteet Yritykseni liiketiminta perustuu aasialaisten elintarvikkeiden myyntiin. Tarjaisin mitä erilaisimpia ja mnipulisimpia tutteita asiakkaille. Tutteitteni valikima tulisi lla mnipulinen ja laaja, jsta kaikki vivat valita man makunsa mukaan tutteitani. Tavitteeni n lla yhtä susittu kuin Vii Van kauppa ja tarjta mahdllisimman paljn niitä tutteita, jita kilpailijani tarjaa. Hyvällä palvelulla tarjaisin miellyttäviä kkemuksia asiakkaille, jtka käyvät liikkeessäni. Hyvä palvelu lisää asiakastyytyväisyyttä. Liikkeessäni palvelisivat aasialainen henkilöstö, tällä pyrin pitämään sen liikeideaknseptisi, että ihmiset kkevat levansa Aasiassa, Thaimaassa kuitenkin heidän lleessaan Sumessa. Liikkeessäni asiakkaat kkisivat saavansa humita ja ystävällistä palvelua. Erikistuisin muista kilpailijistani tumalla tutevalikimaani itse tehtyjä rukia, kuten kevätkääryleitä, sushia ja jitakin jälkirukia, jita asiakkaat staisivat mukaan lunaaksi, ktiin tai mukaan syötäviksi. Itse valmistetuista tutteista saisi paremman katteen, kuten kymmenen kappaleen kevätkäärylepussi lisi hinnaltaan 8,50 eura, jssa kate lisi j nin kaksi eura. Kymmenen kappaleen sushipaketti lisi hinnaltaan 10,90 eura, jnka kate lisi lähemmäs klme eura. Jälkirukapussit lisi hinniteltu 5 eurn pusseihin.

54 54 Tutevalikima riisit nuudelit säilykkeet (bambut, kalat, hedelmät) sija-, kalakastikkeet ja muut kastikkeet öljyt, etikat tahnat, tiivisteet curry- ja muut mausteet, maustesekset jauht kuivatut tutteet kahvi, tee, skerit muut sekalaiset pakasteet tureet vihannekset lehdet ja kirjat keittiötarvikkeet sisustustavarat makeiset, välipalat jumat, mehut Pyrin laajaan ja mnipuliseen tutevalikimaan. Tarkituksena n täyttää asiakkaiden dtukset tutteista ja palveluista. Tutteet vat tarkin valittu, kska timinnan alussa ei le tarkitus tilata tutteita liian paljn. On katsttava ensimmäisten kuukauden, mitä tutteita asiakkaat susivat ja siten panstaa niihin tutteisiin. Valikima kstuu kuivista ja tureista raaka-aineksista. Säilykkeet ja muut mausteet vat hyvin tärkeitä aasialaisia rukia valmistettaessa, kska tunnetusti aasialaiset ruat vat mausteisempia kuin sumalaiset ruat. Tarkituksena n ttaa mukaan valikimaan muutakin kuin ruka-aineksia. Siam Huselta saa tilattua kdin sisutukseen kristetavarita sekä lehtiä että cd-levyjä. Hinnittelu Pyrin hinnittelemaan tutteitani khtuullisilla hinnilla, en alle mien kustannusten. Muutin yritys saattaa jutua vaikeuksiin. Ensimmäisen vuden aikana tarkituksena n hinnitella nin 40 % Siam Husen tutteita kalliimmalla, kska lemme lähellä pääkaupunkiseutua ja siellä len yleisesti kalliimpi hinta tas kuin muualla. Ostan tutteet Siam Huselta -20 % heidän tutteiden hinnasta. Olen tehnyt laskelmissani varvaisen hinta-arvin, mitkä vat tutteitteni hinnat. Olen lisännyt kaikkiin tutteiden hintihin 40 %:a, jtta saan katettua mat kuluni. Pyrin tällä hinnittelu menetelmällä mukaan markkinihin, mutta myöhemmin visin nstaa hinnat uudelle taslle, en kuitenkaan ryöstöhintaan. Jitakin tutteita n mahdllista hinnitella 80 % hinnittelulla, mikä tarkittaa sitä, että tutteiden hinnat vat lähes kaksinkertaiset verrattuna Siam Husen tutteiden hintihin. Esimerkiksi katkarapulastut maksavat Siam Husella 1,20, stan tutteen hintaan 0,96 ja myyn uls 1,50, katetta minulle jää

55 55 tullin 0,54. Myöhemmin n liitteessä esitelty tarkemmin tutevalikimani ja hinnast (Liite 2). Tutteet tulee lla yritystiminalle tuttavia, ei le tarkitus lähteä hintakilpailuun, kska pyrin laadulla, erilaisuudella, saatavuudella ja palvelulla kilpailemaan markkinilla. Tavitteena n antaa asiakkaalle arvn tunnetta stettuaan tutteitani. Kun yritys avaa liikkeensä, n tullin tarkituksena laittaa asiakkaille tutustumistarjuksia, jllin heidän n mahdllista saada tutteita halvemmalla kuin nrmaalisti. 3.5 Yrityksen talus Pääman tarve Tarvitsen yrityksen timinnan alittamiseen hieman maa päämaa sisältäen yrityksen perustamistimenpiteisiin liittyvät alituskulut, kuten viranmaisilmitukset ja maksut. Tarvitsen rahitusta kalusteisiin, kneisiin ja muihin laitteisiin. Osan työstäni vin tehdä ktnani, tällöin minulla lisi puhelin ja tietkne käytössäni. Timistni lisi alkuvaiheessa ktna. Yritykseni tarvitsee rahaa yritystiminnan pyörittämiseen sekä myös markkinintikustannuksiin, muihin kiinteisiin kuluihin, palkkihin ja kirjanpitn. Tarvitsen markkinintiin yrityksen, jka laatii Internet-sivut, lgn ja käyntikrtit. Tähän len valmis laittamaan nin 500 eura. Minulla n ystäväpiirissä tuttu yritys, jka visi tehdä minulle kaikki markkinintiin liittyvät materiaalit. Timintani alkuvaiheessa kuluja syntyy enemmän kuin saan tutta, ensimmäisen vuden jälkeen tilanne visi lla j tinen. Pyrkisin ensimmäisen vuden aikana minimikustannuksiin, en käyttäisi rahaa mihinkään, mitä en kats tarpeelliseksi. Tarkituksena n hakea starttirahaa (Liite 12) hyvissä ajin ennen yrityksen timinnan alittamista. Starttiraha n tarkitettu alittavalle yritykselle, ja sen myöntää työvimatimist. Hakisin rahitusta myös Finnveralta naisyrittäjälainaa nin eura investinteihin (Liite 13). Päivittäisen maksuliikenteen hitaisin Samp Pankki Oyj:n kautta. Saisin sieltä hyvän tarjuksen, kska minulla n hyvät suhteet sinne. Minulla lisi luttlimiitti 5000 eura yrityksen pankkitilille, kska se tu justavuutta ja helpttaisi siten npean rahan saannin. Yrityksen perustamiseen liittyvät laskelmat (Liitteet 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12,13). 3.6 Henkilöstö Henkilöstöni n yrityksen ydinvimavara, jka esiintyy hyvin tärkeässä rlissa. Henkilöstöni vat ammattitaitisia saajia, jilla n sekä tieta että taita sekä kkemusta työntesta.

56 56 Haluan henkilöstöni levan lutettavia, ahkeria, vastuuntuntisia ja päämäärätietisia. Mtivitunut henkilöstö timii sisäisenä yrittäjänä eli timivat kuin yrittäjät itse. Tässä tapauksessa, kun yritykseni henkilöstö kstuu perheestäni, äidistä Pranmista ja tädistäni Smjitista. Pystyn jakamaan heille suurempiakin vastuita, tarkituksena n antaa heille päätösvaltaa ja tilaa timia yrityksessäni parhaalla katsmalla tavallaan. - Äitini, Pranm timisi yrityksessä myymälävastaavana. Hän vastaisi asiakaspalvelusta ja päivittäisestä kassasta. Hän pitäisi hulta liikkeen ulkisesta sekä sisäisestä siisteydestä. Työtehtäviin kuuluu myös tavariden hyllytys ja järjesteleminen. Katsisin äidilläni levan silmää liikkeen sisustamiseen, jka lisi tarkitus luda thaimaalaista tunnelmaa. Liikkeessä visi sida thaimaalaista musiikkia, jtta asiakkaat kkisivat levansa jssain muualla kuin Sumessa. - Tätini vastaisi tutteiden tilauksesta ja hinnittelusta sekä kassanhallinnasta. Hän hitaisi yrityksessä laskutukset ja saatavat. Hänen timenkuvaansa kuuluvat yhteydenpit tavarantimittajiin ja alihankkijihin. Hänelle kuuluisi myös tutteiden ja tavariden hyllytys sekä asiakaspalvelu kassalla. Hänen vastuullaan lisi tavariden puli- tai vusittainen inventaari. Yleinen siivus kuuluu kaikille sapulille, hidamme siivuksen aina aamuisin ja tarpeen mukaan illalla. Tällä pyrimme säästämään hieman kustannuksia. - Itse timisin yrityksen jhtajana, jten vastaan kaikista yrityksen juksevista asiista, kuten markkininnista, uusien työntekijöiden rekrytinnista ja spimusten tekemisestä sekä asiakastilaisuuksista. Päättäisin kaikki yritykseen liittyvät tärkeät asiat, jita Pranm tai Smjit ei pysty päättämään. Olen jakanut selvyyden vuksi työtehtävät ja vastuut, kska ken sen lisäävän työmtivaatita. Työntekijät pääsevät tekemään vaativampia ja vastuullisempia töitä. Näin heillä n mahdllisuus itse kehittää maa saamistaan työssä. Mlemmat vat yrityksessäni töissä vain pulipäivää ja tekevät samalla tisessa työpaikassa myös töitä. Pyrin tällä säästämään yrityksen timinnan alussa kustannuksia. Myöhemmässä vaiheessa, kun yritykseni timinta n edistynyt, niin mlemmat työntekijät visivat lla kk päivän töissä. - Muut ihmiset, jtka sijittavat yritykseeni malla työpanstuksellaan vat tuttavat, kuten sähkömiehet, jtka pystyvät auttamaan tarpeen vaatiessa sähkölaitteiden asennuksissa. Smjitin mies n sähköalalla, jten saamme häneltä apua tarpeen vaatiessa. Tuttavani n tietliikenneasentaja, jten saamme häneltä apuja sekä sähkölaitteiden ja kassajärjestelmien asennukseen.

57 Riskianalyysi Ennen yritystiminnan alkua pyrkisin tiedstamaan riskit ja siten välttämään niitä. Js ei kaikkia pysty pistamaan, niin ainakin ennakinnilla pyrin vähentämään niitä. Timitilaan khdistuvia riskejä välttäisin hankkimalla palturvalaitteita, kuten hälyttimen, vaahtsammuttimen ja peitteen. Katsisin, että varaulstie ei lisi tukittu. Timitilaan asettaisin murthälyttimen, jka pelästyttäisi varkaat. Rahat laitettaisiin päivän päätteeksi kassakaappiin tai vietäisiin pankin yösäilöön. Timitilassa tulisi lla ensiapupakkaus, jka n tarkitettu pienempiin lukkaantumistilanteisiin. Hätänumert lisivat kaikkien tiedssa ja kaikkien nähtävillä. On hyvä, että len saanut kulussa ensiapukulutuksen. Varautuisin vahinkihin vakuutuksella. Ottaisin vakuutuksen, jka kattaa, js liiketilalleni sattuu jtain. Kilpailuttaisin kaikkia yrityksiä. Ottaisin yritystimintaan kuuluvat paklliset vakuutukset, kuten YEL-vakuutuksen, jka n yrittäjien eläkelain mukainen vakuutuksen ja työntekijöitä varten TYEL-vakuutus. Tarvitsen myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen sekä työttömyysvakuutuksen. (Varma, 2009.) 3.8 Yritystiminnan alittaminen Yhtiömut Alitan yritykseni yksityisenä sakeyhtiönä, kska katsin sen pitkällä tähtäimellä levan parempi. Säästän aikaa ja vaivaa, kun yritys n j alussa yksityinen sakeyhtiö. Olen yrityksen aina mistaja ja työllistän timinnan alkuvaiheessa vain kahta työntekijää, jtka vat perheenjäseniäni. Osakkaana vin nstaa yrityksestä rahaa jk palkkana tai sinkina. Js tahdn nstaa sinkja, niin se nnistuu vasta ensimmäisen vuden tilinpäätöksen jälkeen (Kusmanen 2009, 8). Yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat liitteinä. Yrityksen perustamisspimus ja yhtiöjärjestys (Liite 4). Yrityksen perustamisilmitus (Liite 5). Sijainti ja liiketila Yrityksen liiketilan sijainnilla n merkitystä. Pyrkisin saamaan liiketilan keskeiseltä paikalta. Tällä hetkellä Nummelassa ei le palja vapaita liiketilja, jten laitan ilmituksen liiketilan

58 58 tarpeesta hyvissä ajin Vihdin kunnan sivuille. Tarvitsen 70 neliöisen liiketilan, jssa n keittiö ja vessa. Keittiössä pitäisin viikkpalaverit kaikista keskeisimmistä asiista ja se timisi myös taukpaikkana. Timitilan n sijaittava hyvien kulkuyhteyksien varrella, jtta sinne li helpp asiakkaiden tulla. Timitilan n ltava sellaisessa paikassa, jnne pääsee autlla suhteellisen lähelle, tällöin ihmisten n mahdllista staa ismpiakin eriä stksia. Liiketilaan tulee yksi kassatiski, jssa n maksupäätelaite, jten maksusuritukset vidaan yrityksessä surittaa jk pankki- tai luttkrttia käyttäen tai käteisellä. Timitilassa tulisi lemaan pakasteallas pakasteruille, jääkaappi vihanneksille sekä jumille. Hyllyt lisivat kuiville elintarvikkeille sekä säilykkeille ja muille elintarvikkeille. Esimerkkejä timitilista: Pienimutinen kauppakeskus sijaitsee Nummelan ydinkeskustassa, jssa n viisi liikettä. Sijainniltaan lisi tllinen paikka, kska liiketila n llut aikinaan isn kaupan liiketila, ja siinä lisi valmiina ist parkkipaikkatilat. Pitkällä aikavälillä tämä paikka visi lla liiketilana hyvä, js asiakaskunta n vakiintunut ja asiakkaat tttuvat käymään tässä paikassa. Mutta tämä saattaa lla liian syrjäinen paikka, js asiakkaat, jtka tekevät suuria rukastksia vat tttuneet käymään suurissa stskeskuksissa. Pienimutinen kauppakeskus Pilkkukuja 2, Nummela 70 m 2 Vukrahinta Laajennettu kauppakeskus City Market, jssa n 14 muutakin liikettä, kuten Anttila Stre, Intersprt, K-kenkä, KappAhl, Seppälä, Aleksi 13, Kultajusi, kukkakauppa Jrin Tri, CM-Hiustal, Life ja ravintlista Subway, Ktipizza ja Rlls. Sijainti n aivan keskeinen. City Market kauppakeskus liiketilana lisi mitä mainiin, kska parkkipaikka lisi j valmiina ja asiakasvirta suuri kauppakeskuksessa. Kauppakeskus liiketilana antaisi samalla markkinintimahtia ja näkyvyyttä. Kauppakeskuksessa käy paljn erilaisia ihmisiä, jilla n erilaiset tarpeet. Asiakkailla saattaisi lla suuri kynnös tai muuten hankalampi liikkua paikasta tiseen, jten kauppakeskuksen sisällä n helpmpi asiakkaiden liikkua ja siten säästävät aikaa, kun ei tarvitse lähteä stksille eripaikkihin riittää kuin eri liikkeisiin. Pyrkisin siihen, että asiakkaat, jtka vat lähteneet stksille esimerkiksi vaatestksille, mutta kauppakeskuksesta pistuessa heillä lisin aasialaisia tarvikkeita.

59 59 Kauppakeskuksessa n valinnan varaa, siksi se lisi hyvä liiketila. Ihmiset vivat valita, staak rskarukaa, jka lihttaa vai tehdä perinteistä sumalaista ktirukaa vai kkeilisik sitten jtain uutta. Liiketila kauppakeskuksessa antaa mahdllisuuden myös niille asiakkaille, jilla ei le auta. He vivat asiida liikkeessä vaikkapa kävellen tai plkupyörällä. Sijainti n niin keskeinen, että välillä lisi helpmpaa asiida muilla keinin kuin autlla. Lapsiperheiden n helpp asiida, kun n yksi is keskus, jssa n mnta erilaista kauppaa. Kauppakeskus City Market Tuusankaari Nummela 70 m 2 Vukrahinta alv (Liiketilavastaava Leht 2007.) Kauppakeskus Ideapark, n llut paljn esillä lehdissä. Vielä ei le selvinnyt, mikä n Ideaparkin khtal, mutta liiketilani visi hyvin sijittua sinne. Ideapark li kaavitettu Huhmariin, jka n kuusi kilmetriä Nummelasta. Kauppakeskus n hyvä paikka, kska siellä asiakasvirta n paljn suurempi kuin tavallinen yksittäinen liiketila jssain keskustassa, missä käyvät vain niitä asiakkaita, jilla n muita tarpeita. En halua sijittaa liiketilaani, missä asiakkaat vat tttuneet esimerkiksi käymään vain jnkin tietyn tarpeen mukaan, esimerkiksi en sijittaisi liiketilaani paikkaan, jssa n vain hammaslääkäri, urheiluliike ja pankki. Asiakkaat eivät le lähteneet tekemään rukastksiaan vaan täyttävät muun tarpeensa. Kauppakeskus Ideapark n hyvä, kska siellä lisi erilaisia liikkeitä, jtka tarjavat erilaisia tarpeita. Js Ideaparkissa n urheiluliike, matkatimist, tavallinen rukakauppa, pikarukapaikka, niin aasialaisia elintarvikkeita tarjavan liikkeen n mahdllista saada asiakas stamaan tutteen, vaikka hän n juuri käynyt matkatimistssa. Matkatimistssa käynti saattaa herättää asiakkaassa erilaisia mielitekja erilaisiin makuihin. Jättimäinen kauppakeskus Ideapark Huhmarissa 70 m 2 Yllä levat liiketilat vat tällä hetkellä kaikki varattuja, mutta vukrahinta spisi budjettiini. Hyvä sijainti maksaa. Timitiljen vukrahinniksi tulisi lemaan nin eura kuukaudessa, mikä n nykypäivänä keskimääräistä hintatasa. Liiketilani lisi alussa 70 neliömetriä, laajennus vi lla mahdllista, js liiketiminta menestyy.

60 60 Kirjanpit Yritykseni kirjanpidn hitaa tilipalvelu Lasse Niemelä, Ojakkalassa. Niemelä hitaa Nummelan Frisbeeseuran kirjanpidn, jten hän n j entuudestaan minulle tuttu. Hän n hitanut hyvin työnsä, jten valitsen hänet jatkssakin hitamaan yritykseni kirjanpidn. Virallinen timialansa n kirjanpit- ja tilinpäätöspalvelu. Olen yksi Nummelan frisbeeseuran perustajanjäsenistä. Timin tullin yhdistyksen sihteerinä, jten len j työskennellyt Lasse Niemelän kanssa. Valintani perustuu puhtaasti aikaisempaan kkemukseeni. Saisin häneltä varmasti hyvän tarjuksen. Tilipalvelu Lasse Niemelä Santsillantie 2, Ojakkala Visi 2015 Vunna 2015 viiden vuden jälkeen yrityksen perustamisesta, NnGthai lisi laajentanut liiketimintaansa Nummelan kauppakeskuksessa 100 neliömetriin. Yritys lisi tullin viiden vuden aikana saanut vakiasiakaskannan, jtka tekevät yritystiminnasta edelleen kannattavan. Uusia asiakassuhteita syntyisi ja liiketiminta lisi menestynyt niin kuin sen uskttiin menestyvän. Työ yhteiskumppaneiden kanssa jatkuisi vielä entistäkin vahvempana. Asiakastyytyväisyys lisi hyvä ja uusien asiakkaiden virtaus kasvu suunnassa. Nummelan liikkeen suuren menestyksen takia, tarkituksena lisi laajentaa yritystimintaa Lhjalle, jssa asiakaskunta lisi entuudestaan kasvanut viiden vuden jälkeen. Tällöin äidistäni Pranmista tulisi Lhjan liikkeen mistaja ja hän maksaisi minulle vain liikeknseptistani franchisingista. Tädistäni, Smjitista tulisi Nummelan liikkeen sakas ja mistaisi 45 % yrityksestä. Nummelan ja Lhjan liikkeet tekisivät jatkssakin paljn yhteistyötä. Yhteistyö Siam Husen kanssa jatkuisi entistä parempana. Tavitteena lisi muutaman vuden jälkeen, kun NnGthai n päässyt jalilleen ja saanut liiketimintansa menestymään. Tarkituksena n jakaa Siam Husen kanssa elintarvikkeiden maahantuntikustannukset. Vahvistaisimme yhteistyösuhdettamme jakamalla rahtikulut ja muut lgistiikkakulut. Tämä timinta tulee kannattamaan yritykselläni, kska saan nstettua tutteitteni katetta, kun saan elintarvikkeet samaan hintaan kuin Siam Huse staa niitä itselleen.

61 61 Itselleni lisi tarkitus tehdä perheeni kanssa Aasian vallitus ja lmailla siellä kaksi vutta, jnka jälkeen visin palata takaisin töihin. Menestyksekkään viiden vuden jälkeen tahdn muutakin kuin työn elämääni. Antaisin aikaa perheelleni ja itselleni. Yrityksen timintaa hitaa tullin Smjit Nummelassa ja Pranm Lhjalla. Viiden vuden jälkeen yritystimintani lisi menestynyt ja liiketiminta tuttanut hyvän tulksen. NnGthailla lisi asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa hyvä maine. Tivisin yritystiminnan jatkuvan sukuplvesta tiseen, jten tämä lisi vain rikkaus suvullemme. Tivisin tulevaisuudessa, että jku halukas visi perustaa yrityksen franchising idealla tiseen paikkakuntaan ja siten saisi valmiin liikeideaknseptin. 4 Jhtpäätökset Olen ppinut, kuinka paljn yrityksen perustaminen vaatii yrittäjältä. On mnia vaiheita ja asiita, jita tulee humiida. Työ n llut haastava, mutta mielenkiintinen. On llut kiinnstavaa ja innstavaa tehdä työtä, kska uskn liikeidealla levan ptentiaalia ja kysyntää. Olen ppinut paljn työn aikana, mutta n vielä epävarmuutta yrityksen perustamisesta. Minulla n kaikki tarvittavat tiedt, mitä yrityksen perustaminen vaatii. Halu yrittäjyyteen lisi, mutta minulta puuttuu vielä rhkeutta ja uskallusta itse timintaan. Haluan kerryttää ammattitaita ja työkkemusta ennen kuin harkitsen yrityksen perustamista. Työ n selventänyt minulle sen, että nyt lisi tllinen aika perustaa yritys, kska ei le vielä kvin mntaa kilpailijaa markkinilla. Tein laskelmat työn lppuvaiheessa. Laskelmat sittivat yrityksen menestyvän klmen vuden taslla 5 %:n tasaisella kasvulla. Tutteet li hinniteltu varvaisesti 40 %:n katteella, mutta jidenkin tutteiden hintaa n mahdllista nstaa. Laskelmat antivat minulle enemmän varmuutta yrityksen menestymisestä ja tdellisemman kuvan kk yritystiminnan alittamisesta ja sen ylläpitämisestä. Olen ppinut pinnäytetyöni myötä, että mitä tarkemmin tekee suunnitelmat sitä helpmman plun lu itselle tulevaisuuteen. Työ petti minut hakemaan tietja ja kkemusta siitä, mitä kaikkea pitää tehdä, jtta saavuttaa halutun tulksensa. Tässä n kiinanalainen sannta, jka kuvaa hyvin sanmaani kk työstäni: "Minkä kuulet, unhdat. Minkä näet, muistat. Minkä teet, pit." (Kiinalaiset sananlaskut, 2009).

62 62 Lähteet Kirjallisuus Hyppänen, R Esimiessaaminen. Liiketiminnan menestyskirja. Helsinki: Edita. Kauhanen, J Henkilöstövimavarjen jhtaminen. 3.4-pains. Vantaa: WSOY. Kivelä, H. & Nrdell, R Yrittäjän ikeutta. 5. uudistettu pains. Prv: WSOY. Ktler, P Markkininnin avaimet. Jyväskylä. Kusmanen, R Opas man yrityksen perustajalle. 13. vusikerta. Laaks, H Brändit kilpailuetuna. Helsinki: TALENTUM. Meretniemi, I & Ylönen, H Yrityksen perustajan käsikirja. Keuruu: Otava. Puustinen, T Avain maan yritykseen. Keuruu: Otava. Raatikainen, L Liikeideasta liikkeelle. 5. uudistettu pains. Prv: WSOY. Rpe, T Business t business markkininti. Prv: WSOY. Ulrich, D Henkilöstöjhtamisella huipulle. Helsinki: Talentum. Viitala, R. & Jylhä, E Liiketimintasaaminen. Helsinki: Edita. Viitala, J Yrittäjän talushallinnn perusteet. Jyväskylä: Tietsanma. Julkaisemattmat Rasilainen, H. Markkininti-instituutti. Avinyrittäjäkurssi materiaali. Yrityksen talusasiat. Rehu M. Luentmateriaalit, Haastattelu Leht. J. Liiketilavastaava haastattelu Nummela. Rönnkvist. S. Timitusjhtaja haastattelu Siam Huse. Pirkkala.

63 63 Sähköiset lähteet Finnvera Yrittäjätesti. Luettu Finnvera Luettu Henkilöstöjhtaminen Luettu Henkilöstöjhtamisen mitta Luettu Hygieniapassi Luettu Jhtajuus vaikea tait /uplad/ dc+jhtajuus+vaikea+tait&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=fire fx-a. Luettu Kalusteet Kiinalaisia sananlaskuja Luettu Kirjanpit Luettu Kirjanpit Luettu Liiketimintasuunnitelma iminnan_kehittamisessa_tarvitaan_liiketimintasuunnitelmaa.htm. Luettu Markkininti. Campmedia Luettu Matkustus Thaimaahan Luettu Osakeyhtiön perustaminen Luettu

64 64 Palvelut yrityksille Luettu Pint maksupäätteet Luettu Rukaresepti. u_riisi/. Luettu Siam Huse Luettu Starttiraha Luettu Sähkö Thai-Market Luettu Timivan työyhteisön peruspilarit timivantyyhteisnperuspilarit. Luettu Yrittäjyystesti Yritysmudt Luettu Yritysmudt Luettu Varma AB8A02FCB/0/YelVakuutuspas.pdf. Luettu Varma Julkaisemattmat lähteet. Luettu Vii Van Luettu Vii Van rukakauppa Luettu Vihdin kunta

65 65 Liitteet Liite 1: Yrittäjätesti Liite 2: Tutteet ja hinnat Liite 3: Thaimaalainen paistetturiisi Liite 4: Perustamisspimus ja yhtiöjärjestys Liite 5: Perustamisilmitus Liite 6: Investintilaskelma Liite 7: Kiinteät kustannukset Liite 8: Työntekijöiden palkat Liite 9: Kriittinen piste Liite 10: Myyntibudjetti Liite 11: 3 vuden tulsennuste Liite 12: Liite Starttirahahakemukseen Liite 13: Liite Finnveran hakemukseen... 86

66 66 Liite 1 Liite 1: Yrittäjätesti Yrittäjätesti Yrittäjän persnaan liitetään tiettyjä lunteenpiirteitä, jiden testaaminen n työlästä. Ohessa n yksinkertainen testi, jssa n esitetty erilaisia väittämiä, mieti, miten itse suhtaudut niihin ja vastaa kyllä, ehkä tai ei. Muista lla rehellinen. 1. Innstun hyvistä ideista, vaikka ne lisivat epävarmja 2. Kun haluan jtain, asetan itselleni selkeät tavitteet sen saavuttamiseksi 3. Kun khtaan ngelmia, löydän kyllä keint niiden ratkaisemiseksi 4. Kun len kiinnstunut jstakin asiasta, tarvitsen vähemmän unta 5. Mietin usein miten asiat visi tehdä tisin 6. Minulla n taipumus taistella auktriteetteja vastaan 7. Nautin usein yksinäisistä hetkistä 8. Minulla n uusia erilaisia ideita 9. Minulla n vahva halu menestyä 10. Minun ei le vaikea pitää uudenvuden päätöksiäni 11. Tutkin tuntemattmia aiheita ppiakseni uutta 12. Nautin järjestyksestä 13. Osaan timia vaistnvaraisesti 14. Olen itsevarma 15. Olen lunteeltani psitiivinen 16. Olen lunteeltani sisukas 17. Olen speutumiskykyinen 18. Olen utelias 19. Ystävät pitävät minua jääräpäisenä 20. Ongelmat vat minulle haasteita 21. Minun n helpp selviytyä tunnepulen takaiskuista 22. Tutkin tarkkaan tekemäni virheet ja tan pikseni 23. Uskallan ttaa riskejä 24. Yleensä teen asiat malla tavallani 25. Olen valmis uhrauksiin, js tulevaisuudessa n mahdllista saada tulksia Kyllä Ehkä Ei

67 67 Liite 1 Yrittäjätesti Sait 55 pistettä pistettä: Sinussa n yrittäjäainesta, alita liiketimintasuunnitelman tek ja ta yhteys meihin pistettä: Sinussa n yrittäjäainesta, mutta tarvitset ehkä kannustusta. Mieti, tarvitsetk lisää kulutusta tai työkkemusta ennen kuin alitat yrittäjänä. Ota yhteys meihin pistettä: Mieti tarkkaan, haluatk ryhtyä yrittäjäksi yksin. Kannattaisik etsiä itselle kumppani, jnka kanssa yrittäminen nnistuisi paremmin. Ota yhteys lähimpään meihin. Alle 37 pistettä: Tdennäköisesti viihdyt paremmin palkkatyössä kuin yrittäjänä, yrittäminen ei ehkä le ikea vaihteht sinulle.

68 68 Liite 2 Liite 2: Tutteet ja hinnat Esimerkki tutevalikimastani ja hinnista Jakkipuun hedelmä / g Jakkipuun hedelmä Savihuhmare ja survin / 9,90 Risinkeitin / Riisikeitin 3-4 heng. 1.0 ltr Sardiineja tm aattikastikkeessa / 1,5 150g Palmuskeri / 1,20 200g Syömäpuikt 100kpl / 5.90 Kertakäyttöiset syömäpuikt 100 kpl pakkaus Fitne yrttitee / 5,9 Cassia-lehtiä, Cassia-jauhe 40g Laksatiivinen Kksmait 400ml / 1,60 Jättikatkarapuja / kg Mustekalapulla / g Mustekalapulla Kalapalat / 2,80 200g Kuivattu katkarapu / g Höyrystetty makrilli / g Plat Munakis / 3,60 200g Kevätkääryletaikina / 3,40 600g 40 levyä Papaija / 9 / kg kilhinnan mukaan Turechili 100g / 2,20

69 69 Liite 4 Katkarapulastut / g Katkarapulastu Punainen fanta / ml Fanta mansikanmakuinen Panang currytahna / g Panang currytahna Punainen chili Osterikastike / ml Osterikastike Sijakastike / ml sijakastike Säilötty mang/ g Säilötty mang Bambua vedessä / g Bambua viipaleina Nuudeli / g Riisijauh, sula, vesi Vehnänuudeli / g Nuudeli Ndle Mama Padkeema / g Sianlihanmakuinen Riisipaperi 22 cm / g Riisipaperi Riisijauh, vesi, sula Tm Yum nuudelikuppi / g Katkarapu maku Glutnius rice / kg Liimariisi "Khau niau" Liimariisi, tahmea Kusag kusm lehti / 4,90 Jasminriisi / säkki Pakkauskk: 20 kg Pitkäjyväinen Jasmiini-riisi, pitkäjyväinen, puurutumatn Sumi-thai sanakirja / 29 Sisustustavara, kuningas / 22

70 70 Liite 3 Liite 3: Thaimaalainen paistetturiisi annsta 2 valksipulin kynttä 1 pieni sipuli 300 g suikalitua brileria, naudan- tai sianlihaa tai katkarapuja 0,5 tl chilipippuria 2-3 rkl sijakastiketta 2 kananmunaa 3 dl mielellään edellisenä päivänä keitettyä riisiä 2 tmaattia 3 dl herne-maissi-paprikasekitusta 2 rkl sitruunamehua tarvittaessa sulaa öljyä paistamiseen Ruskista öljyssä murskattu valksipuli tai hiennnettu sipuli. Lisää liha ja anna ruskistua miedlla lämmöllä 3-4 minuuttia välillä sekittaen. Pane sekaan chilijauhe ja sijakastike ja rik kananmunat pannulle lihan jukkn. Paista sesta käännellen, kunnes muna n hyytynyt. Pane sekaan riisi, pienityt ja valutetut tmaatit ja herne-maissi-paprikases. Kypsennä pari minuuttia. Lisää sitruunanmehu ja tarvittaessa sulaa. Kristele tarjiluvati sitruunaviipaleilla. Pöytämausteiksi spivat sitruunamehu, tabasc ja chili. (Rukamaailma, 2009.)

71 Liite 4: Perustamisspimus ja yhtiöjärjestys 71 Liite 4

72 72 Liite 4

73 Liite 5: Perustamisilmitus 73 Liite 5

74 74 Liite 5

75 75 Liite 5

76 76 Liite 5

77 77 Liite 5

78 Liite 6: Investintilaskelma 78 Liite 6

79 79 Liite 6

80 80 Liite 6

81 Liite 7: Kiinteät kustannukset 81 Liite 7

82 Liite 8: Työntekijöiden palkat 82 Liite 8

83 Liite 9: Kriittinen piste 83 Liite 9

84 Liite 10: Myyntibudjetti 84 Liite 10

85 Liite 11: 3. vuden tulsennuste 85 Liite 11

86 Liite 12: Liite starttirahahakemukseen 86 Liite 12

87 Liite 13: Liite Finnveran naisyrittäjälaina hakemukseen 87 Liite 13