1 (21) Asianumero 5471/10.02.03/2015 Aluenumero 330407 Suurpelto I Asemakaavan muutos 21. kaupunginosa, Henttaa Kortteli 21032 sekä katu- ja torialueet MUUTETAAN VAHVISTETTUJA ASEMAKAAVOJA: Aluenro 330400 Hyväksytty 11.9.2006 Aluenro 330406 Hyväksytty 12.10.2015 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2016 päivättyä ja 11. päivänä toukokuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6943. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskellä Suurpeltoa ja se käsittää keskustakorttelin 21032 ja sitä ympäröivät katu- ja torialueet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Korttelin 21032 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta 17.12.2015 saapuneella hakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 30.12.2015.
2 (21) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Aila Vallden Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) Marno Hanttu (liikennesuunnittelu) Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Rakennuskiellot... 8 2.1.8 Alueen muita suunnitelmia... 8 2.1.9 Pohjakartta... 9 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 10 2.2.5 Suojelukohteet... 11 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 11 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 11 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 11 3.3 Osallisten tavoitteet... 11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 11 4.2 Mitoitus... 12 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 12 4.3.1 Maankäyttö... 12 4.3.2 Pysäköinti ja liikenne... 15 4.3.3 Palvelut... 15 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 15 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 15 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 16 4.5 Nimistö... 16 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 16 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 16 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 17 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 17 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 18 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1 Rakentamisaikataulu... 19 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 19 6.3 Toteutuksen seuranta... 19 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 19 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 19 7.3 Suunnittelu... 19 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 19 Sivu
4 (21) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Katukartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu: - Asemakaavan muutos (kartta) - Selostus liitteineen - Korttelisuunnitelma. Arkkitehdit Tommila Oy 4.5.2016. - Melutarkastelut. Ramboll Finland Oy 18.1.2016. - Tuulisuuslausunto WSP Finland Oy 15.2.2016. - Hulevesiselvitys. Geotek Oy 31.3.2016. - Perustamistapalausunto. Geotek Oy 21.12.2015. Muita suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: - Suurpellon alueen liikenne-ennuste. Ramboll Oy 20.6.2012. - Suurpellon keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten arviointi. Espoon kaupunki / Ramboll Oy 28.11.2013. - Suurpellon palvelukorttelikonsepti. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 1.12.2014. - Espoon korkean rakentamisen periaatteet. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / yleiskaava ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy 10/2012.
5 (21) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee keskellä Suurpeltoa ja se käsittää keskustakorttelin 21032 sekä sitä ympäröivät katu- ja torialueet. Kortteli 21032 on rakentamaton. Alue on hyvin saavutettavissa. Alue sijaitsee Kehä II:n Lukusolmun eritasoliittymän vieressä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Korttelin 21032 käyttötarkoitus muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asunto-, asuntola-, hotelli-, toimisto- ja liiketiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja. Korttelin kokonaisrakennusoikeus on 25 000 k-m². Vähintään 25 % korttelin rakennusoikeudesta tulee toteuttaa muina kuin asuntotai asuntolatiloina. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän. Myymälätiloja saa sijoittaa alueelle yhteensä enintään 3 000 k-m², josta päivittäistavarakaupan tiloja on yhteensä vähintään 700 k-m². Yksittäisen myymälän suurin sallittu koko on 2 000 k-m². Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 18 292 m², josta 11 716 m² on katu- tai torialuetta. Katu- ja torialueiden rajat eivät muutu. Keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) pinta-ala on 6 576 m² ja rakennusoikeus 25 000 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 3.8. Korttelialueen ulkorajat eivät muutu. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa 5 000 k-m². 1.3 Suunnittelun vaiheet Korttelin 21032 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta 17.12.2015 saapuneella hakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 30.12.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 18.12.2015. Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 18.1.2016 mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä 21.3.-21.4.2016. Ehdotuksesta saatiin neljä lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksia ei saatu. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.5.2015 ehdottaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus hyväksyi 6.3.2017 asemakaavan muutoksen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun erityiskysymykset Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6).
6 (21) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Asemakaava noudattaa Espoon eteläosien yleiskaavan suunnitteluratkaisua, joka perustuu mm. kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyviin inventointeihin. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Alue on aikaisemmin luokiteltu Ympäristöministeriön laatimassa vuoden 1993 listauksessa osaksi Smedsbyn Hemtansin Dåvitsbyn viljelymaisemakokonaisuutta. Smedsbyn Hemtansin Dåvitsbyn maisema-alue kuitenkin poistettiin valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueiden luokituksesta vuonna 2005. Maisema-alueen pohjoinen osa jää pääosin viljelymaiseman kaltaiseksi viheralueeksi pyrkien säilyttämään alueen kulttuurihistorialliset arvot ja eteläosa rakennetaan. Asemakaava sijoittuu laajojen virkistysalueiden yhteyteen ja eikä vähennä virkistysalueiden määrää. 2.1.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 11/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) suunnittelualue on osoitettu tiivistettävänä alueena. Suurpelto on osoitettu tiivistettävänä alueena, jota palvelee pohjois-eteläsuuntainen pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli.
7 (21) Kuva: Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 11/2015 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu uutena keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueena (C). Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Yleiskaava osoittaa alueen läpi uuden sijainniltaan ohjeellisen raideyhteyden. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (11/2015) Espoon kaupunki.
8 (21) 2.1.4 Asemakaava Korttelissa 21032 on voimassa Suurpelto I asemakaava (lainvoimainen 1.11.2006). Kortteli 21032 on siinä osoitettu keskustatoimintojen korttelialueeksi (C-1), jolle saa sijoittaa opetus- ja kulttuuritoimen, hallinnon, seurakunnan ja terveydenhuollon tiloja sekä hotelli-, asuntola-, palvelu- ja liiketiloja. Liiketilaa saa rakentaa korkeintaan 40 % kokonaisrakennusoikeudesta. Alueelle ei saa sijoittaa tilaa vievän kaupan myymälää tai vähittäiskaupan suurmyymälää. Rakennusoikeus on 20 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kuusi. Korttelin 21032 länsiosassa on Suurpellon ja Henttaan puistokatuihin rajautuva uloke, jonka vapaa korkeus on vähintään 3,2 metriä. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka kerrosalan 150 neliömetriä kohti. Kaavanmuutosalueen länsilaidassa puistokatu on varattu joukkoliikenteelle/raideliikenteelle. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (11/2015) Espoo kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Suunnittelualueelle on laadittu tonttijako, joka on hyväksytty 22.3.2016. 2.1.7 Rakennuskiellot Suunnittelualueella on rakennuskielto, koska alueelle ei ole laadittu tonttijakoa ja siten tontteja ole muodostettu. 2.1.8 Alueen muita suunnitelmia Valtuusto hyväksyi 12.10.2015 suunnittelualueen eteläpuolelle kortteliin 21030 asemakaavan muutoksen (Suurpelto I 330406), joka sisältää kaupallisia palveluita ja asumista. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi 9.12.2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.12.2011 linjannut, että Suurpellon työpaikkakorttelit muutetaan palvelukortteleiksi, joilla asemakaavoihin verrattuna asumista on enemmän ja työpaikat ovat pääosin palvelutyöpaikkoja. Suunnittelualueen vieressä Kehä II:n varrelle kortteleihin 21026, 21037, 21039 on vireillä asemakaavan muutos (Suurpelto I 330404), jossa asuin- ja toimistorakennuskortteleita järjestellään uudelleen asuin- ja palvelukortteleiksi. Tavoitteena on luoda toiminnoiltaan sekoittuva kokonaisuus, jossa toteutuvat Suurpellon teemat kestävä kehitys, elinikäinen oppiminen, uudet palvelukonseptit, kansainvälisyys ja perhekeskeisyys.
9 (21) Lisäksi Suurpellon ja Nygrannaksen alueella on vireillä pääosin asuinrakentamista ja virkistysalueita sisältävät asemakaavat Suurpelto III 330600, Suurpelto IV 330900, Suurpelto V 330700 sekä Mankkaalla Kehä II:n toisella puolella Nygrannas 241700. 2.1.9 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskellä Suurpeltoa ja se käsittää keskustakorttelin 21032 sekä sitä ympäröivät katu- ja torialueet. Kortteli 21032 on rakentamaton. Alue on hyvin saavutettavissa, alue sijaitsee Kehä II:n Lukusolmun eritasoliittymän vieressä. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 21032 omistaa KOY ICON Suurpelto Plaza, ICON Kiinteistörahastot Oy. Ympäröivät katu- ja torialueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Suurpellon sijainti yhdyskuntarakenteessa Kehä II:n varressa Matinkylän kaupunkikeskuksen ja Kauniaisten keskuksen puolivälissä on mahdollistanut sen kehittämisen tiiviinä ja itsenäisenä paikalliskeskuksena, jota ympäröivät pientalovaltaiset alueet (Henttaa, Uusikylä, Juhannusmäki). Suurpeltoa suunnitellaan ja toteutetaan tietoajan puutarhakaupunki -teeman mukaisena asuin- ja työpaikka-alueena, jolla on omat lähipalvelut. Keskeisimmän alueen muodostavat asemakaava-alueet Suurpelto I ja Suurpelto II. Kaupunkirakenne koostuu Kehä II:n varren tiiviimmistä hybridikortteleista, jotka yhdistävät asumista, palveluita ja toimitiloja sekä pohjois-eteläsuuntaisesta puistokadusta ja puistokadun länsipuolella vaiheittain väljenevästä monimuotoisesta asumisesta. Henttaankaari ohjaa ajoneuvoliikenteen ulkosyöttöisesti keskeisimpiin kortteleihin, kun taas puistokadulla painottuvat jalankulku, pyöräily ja julkinen liikenne. Suunnittelualue on tiiviimmän alueen keskeisin kortteli, joka sijaitsee Suurpellon Lukusolmun eritasoliittymän vieressä. Korttelin 21032 pinta-ala on 6 576 m² ja se on rakentamaton. Korttelialueen ympäristö kehittyy parhaillaan voimakkaasti Suurpellon käynnissä olevan asuntojen ja katujen rakentamisen myötä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita tai työpaikkoja. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualue on vanhaa, rakentamatonta peltoa. Alueelle tulee rakentumaan lähivuosien aikana Suurpellon keskusta. Kaava-alue rajautuu lännessä torialueeseen, jonka itäpuolella on virkistysalueita sekä asuinkortteleita. Korttelin pohjoispuolelle on kaavoitettu asuin-, asuntola-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialue sekä toimistorakennusten korttelialue. Eteläpuolella on asuinkerrostalojen korttelialue sekä liikerakennusten korttelialue. Alueen itäpuolella kulkee vilkkaasti liikennöity Kehä II (Kilonväylä). Liikenne Ajoneuvoliikenne
10 (21) Suunnittelualue sijaitsee Lukusolmun eritasoliittymän vieressä. Alueelle on ajoyhteys Lukukadulta, joka yhtyy Henttaankaareen. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualuetta ympäröivät hyvät jalkakäytävät, puistoraitit ja pyörätiet. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kortteli 21032 on rakentamaton ja alueella ei ole sisäistä liikennettä. Julkinen liikenne Suurpellon keskustassa on nykyisellään kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet ja Länsimetron myötä useat linjat palvelevat Suurpellon liityntää Matinkylän, Niittykummun ja Tapiolan metroasemille. Henttaan ja Kuurinniityn välille on suunniteltu katuyhteyttä, joka parantaa joukkoliikenneyhteyksiä Espoon keskustan suuntaan. Suurpellon keskustan kautta kulkee myös raidevaraus, joka mahdollistaa pikaraitiotien Keran, Espoon keskuksen ja Matinkylän suuntiin. Palvelut Lähin päiväkoti on Suurpellon päiväkoti, joka on valmistunut 2014. Lisäksi Suurpellossa ja Olarissa on runsaasti erityyppisiä päivähoitopalveluja. Lähin koulu on Opinmäen oppimisen ja vapaa-ajankeskus, jonka ensimmäinen rakennusvaihe on otettu käyttöön elokuussa 2015. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa oppilaita on noin 1 000. Toisessa vaiheessa rakennetaan koulun laajennuksen lisäksi tilat nuorisotoimelle, työväenopistolle ja asukaspuistolle. Opinmäessä on päivähoitotilat noin 120 lapselle. Muita kouluja ovat mm. Päivänkehrän ja Taavinkylän alakoulut, Olarin yläkoulu ja lukio sekä Espoon Steinerkoulu. Ne sijaitsevat linnuntietä 1-1,5 km:n päässä. Suurpellon pohjoisosassa on myös ruotsinkielinen koulu (Smedsby skola). Suurpelto on Puolarmetsän terveysaseman tiimialuetta. Neuvola ja hammashoitola ovat Olarissa. Aluetta palvelevat kirjasto ja yhteispalvelupiste sijaitsevat Matinkylän keskuksessa kauppakeskus Isossa Omenassa. Suurpellossa on tilapäinen valintamyymälätasoinen myymälä Henttaan puistokadulla. Kaavanmuutoskorttelin eteläpuolelle on suunnitteilla liikekeskus, johon ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa mm. päivittäistavarakaupan tiloja. Lähimmät pysyvät päivittäistavarakaupat ovat tällä hetkellä Mankkaalla ja Olarissa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen kunnallistekniset verkot on toteutettu katujen rakentamisen yhteydessä. Alueella on kaukolämpö sekä alueellinen imujätejärjestelmä. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Maisemakuva ja kasvillisuus Alue on alun perin ollut alavaa peltoa. Nykyisin alue on maisemakuvallisesti tasaista ja hoitamatonta avointa joutomaata. Alueella ei ole täysin luonnontilaista luonnonympäristöä, joten alueella ei ole todettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Idässä maisemaa rajaa Kehä II ja sen takainen metsävyöhyke. Lännessä maisemaa rajaavat rakenteilla olevat rakennukset. Etelässä ja pohjoisessa maisema on avointa. Alueen eteläreunan läpi virtaa Henttaapuro, joka virtaa kaava-alueen länsipuolella sijaitsevalla puistoalueella avouomassa. Kaava-alueen kohdalla ja sen itäpuolella puro on kuitenkin putkitettu. Henttaanpuro laskee Lukupuroon kaavaalueen itäpuolella, Kehä II itäpuolella, ja yhtyy sieltä edelleen Gräsanojan kautta mereen. Lukupurossa esiintyy uhanalaisia taimenia, joten vesistö on erityisen herkkä veden samentumisen ja veden happamuuden suhteen.
11 (21) Topografia Alueen maanpinta on tasaista. Maaperä Alueen maaperä on savikkoa ja kuuluu rakennettavuusluokitukseltaan luokkiin 4 ja 5a (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö ja erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella on ilmennyt, että liejusavi on Suurpellon alueella noin 3...7 metrin syvyydellä sulfidipitoista. Maaperän sulfidisavet huomioidaan alueen suunnittelussa. Sulfidisavet sijaitsevat kuitenkin niin syvällä, että niihin koskemista on tarkoitus välttää. Yleisesti Suurpellon alueella pohjaveden taso on maanpinnan tasossa. 2.2.5 Suojelukohteet Alueella ei ole luonnon- tai kulttuuriympäristön suojelukohteita. Lähin luonnonsuojelualue on Kehä II:n itäpuolella sijaitseva Lukukallion pähkinäpensaslehto. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n liikennemelu muodostaa asumiselle häiriötekijän. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen keskeisin tavoite on edistää palveluiden ja asuntotuotannon sijoittumista Suurpellon keskustaan. Suurpellon alueen toteuttaminen tiiviinä hyvän joukkoliikenteen omaavana asuinalueena on kaupunki- ja seututason tavoite, joka näkyy myös maakuntaja yleiskaavoissa. Espoon kaupungin yleisiä, kaava-aluetta koskevia maankäytön suunnittelua ohjaavia tavoitteita ovat mm. tonttivarannon lisääminen, monipuolisten palveluiden tarjoaminen ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Espoon kaupungin tavoitteena koko Suurpellon alueella on ollut luoda korkeatasoinen ja laadukas ympäristökokonaisuus, joka ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot. Suurpellon alueella yhdistyvät työnteko, asuminen, virkistyminen ja eri elämänvaiheiden ajan kestävä oppiminen sekä yksityiset ja julkiset palvelut kaupunkirakenteen kannalta uudenlaiseksi sekoittuneeksi kokonaisuudeksi. Eri-ikäisiä käyttäjiä ja eri liikkumismuotoja palvelevassa selkeässä ja turvallisessa, esteettömyyden vaatimukset huomioivassa kaupunkiympäristössä myös joukkoliikenteen vaatimukset ratkaistaan laadukkaasti. Uusien logististen ratkaisujen asettamat vaatimukset ympäristön suunnittelulle ja käytölle huomioidaan. Alueen sijainti luo edellytyksiä viihtyisälle asumiselle sekä monipuolisten vapaa-ajan toimintojen syntymiselle. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Keskuskorttelin toteutus edistää alueen palveluiden toteutumista ja alueen asuntotuotantoa.
12 (21) Kaavamuutos lisää asuntojen rakentamista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Kortteli sijoittuu pyöräilyn pääreitin viereen ja jo toteutuneen Lukusolmun eritasoliittymän läheisyyteen. Suurpellon keskustassa on nykyisellään kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet ja Länsimetron myötä useat linjat palvelevat Suurpellon liityntää Matinkylän, Niittykummun ja Tapiolan metroasemille. Henttaan ja Kuurinniityn välille on suunniteltu katuyhteyttä, joka parantaa joukkoliikenneyhteyksiä Espoon keskustan suuntaan. Suurpellon keskustan kautta kulkee myös raidevaraus, joka mahdollistaa pikaraitiotien Keran, Espoon keskuksen ja Matinkylän suuntiin. Alueen asemakaava on ollut voimassa kohta 10 vuotta, mutta voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei ole toteutunut. Julkisluonteinen rakentaminen on toteutunut tai toteutumassa muualla Suurpellossa ja Matinkylän suuralueella. Suurempimittakaavaisille liiketiloille ei ole mahdollista järjestää toimivaa pysäköintiä ja huoltoa korttelissa ja niiden sijoittaminen olisi myös kaupunkikuvallisesti haastavaa. Pohjavesiolosuhteiden ja ympäröivien jo toteutettujen yleisten alueiden rakenteiden vuoksi pysäköintiä ei ole mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti katualueen ja rakennuksen alle. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 21032 käyttötarkoitus on monipuolinen, mutta se ei mahdollista tavallisten asuntojen rakentamista. Viereisten Kehä II:n varren toimistokorttelien asemakaavoja on päätetty muuttaa asumisja palveluvaltaisemmiksi. Tämä on jo toteutunut keskuskorttelin eteläpuolisen korttelin asemakaavan muutoksessa. Lisäämällä asukasmäärää myös keskuskorttelissa edesautetaan kivijalkapalveluiden ja liiketilojen rakentumista Suurpeltoon. Palveluiden, asukkaiden ja sitä myöten käyttäjien lisääntyessä myös esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa on edelleen mahdollista parantaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Suurpellon keskustakortteliin 21032 kaupunkikuvallinen maamerkkirakennus, joka on toiminnallisesti monipuolinen asuntojen, liiketilojen ja palveluiden kokonaisuus. Rakennus jäsentää puistokatukokonaisuutta ja parantaa Suurpellon keskustan hahmottumista myös Kehä II:n suunnasta. Puistokatujen länsireunan asuinrakentaminen on jo pitkälti rakennuslupavaiheessa tai toteutusvaiheessa. Keskuskorttelin 21032 rakentuminen mahdollistaisi Suurpellon keskustan keskeisten yleisten alueiden toteuttamisen, mikä parantaisi niiden käytettävyyttä ja alueen viihtyisyyttä. Lukukadun rakentuminen mahdollisimman pian olisi myös kaavanmuutoskorttelin eteläpuolelle toteutuvien kaupallisten palveluiden saavutettavuuden ja pyöräilyreittien kannalta tärkeää. 4.2 Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 18 292 m², josta 11 716 m² on katu- tai torialuetta. Katu- ja torialueiden rajat eivät muutu. Keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) pinta-ala on 6 576 m² ja rakennusoikeus 25 000 k-m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e = 3.8. Korttelialueen ulkorajat eivät muutu. Asumisen osuus on enintään 18 750 k-m² ja muiden tilojen osuus vähintään 6 250 k-m², josta myymälätiloja voi olla enintään 3 000 k-m². Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa 5 000 k-m². 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö 4.3.1.1 Keskustatoimintojen korttelialue (C-1) Korttelin 21032 käyttötarkoitus muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asunto-, asuntola-, hotelli-, toimisto- ja liiketiloja sekä julkisia
13 (21) ja yksityisiä palveluja. Pääosa rakentamisesta (18 750 k-m²) on todennäköisesti asumista. Vähintään 25 % korttelin rakennusoikeudesta tulee toteuttaa muina kuin asunto- tai asuntolatiloina. Tällä pyritään varmistamaan korttelin toiminnallinen monipuolisuus. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 :ssä tarkoitetun myymäläkeskittymän, jonka koko on kuitenkin rajattu korkeintaan 3 000 k-m²:iin ja jossa yksittäisen myymälän koko on korkeintaan 2 000 k-m². Päivittäistavarakaupan tiloja tulee olla yhteensä vähintään 700 k-m². Voimassa olevan asemakaavan mukainen uloke korttelin länsiosasta poistetaan ja alueelle sijoitetaan yleisiin alueisiin liittyviä kahvila- tms. liiketiloja. Kortteli täydentää osaltaan Suurpellon keskustan tiivistä kaupunkirakennetta. Korttelin länsiosan veistoksellinen tornirakennus rytmittää pitkiä kaupunkiakseleita ja korostaa alueen sisääntuloa Kehä II:lta. Tornissa on kerroksia kaksikymmentä ja sillä on matalampi jalustaosa, joka sitoo sen puistokatujen muun rakentamisen mittakaavaan. Tornin jäsentelyssä on huomioitu Espoon korkean rakentamisen selvityksessä esitettyjä näkökohtia. Korttelin pohjois-, itä- ja eteläsivuilla rakennukset ovat kahdeksankerroksisia. Niitä rytmitetään sisäänvedoin ja parvekeratkaisuin. Ylemmät kerrokset rakentuvat suurimmaksi osaksi asunnoista. Torniosaan on lisäksi suunniteltu huoneistohotellitiloja. Ensimmäinen kerros sisältää liike-, palvelu- ja toimistotiloja, joiden ilme yleisten alueiden suuntaan on avoin. Noin kolmikerroksinen pysäköintilaitos kätkeytyy muiden toimintojen taakse korttelin keskiosiin. Päivittäistavarakauppa on suunniteltu rakennuksen itäosaan ensimmäiseen kerrokseen, missä sen huolto on luontevimmin järjestettävissä ja missä se kytkeytyy parhaiten eteläpuolisen liikekorttelin toimintaan. Lisärakennusoikeus Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - pysäköintilaitoksen, - asuntoja palvelevia yhteis- ja aputiloja sekä palvelueteisiä yhteensä enintään 20 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta kerrosluvun estämättä, - väestönsuojia, ilmastointikonehuoneita kerrosluvun estämättä, jätetiloja ja muita teknisiä tiloja sekä alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat, - porrashuoneen 20 m² ylittävän tilan kaikissa kerroksissa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa, - asuntojen viherhuoneet, - alueellisen kierrätyshuoneen tilat, - yli 8-kerroksisen rakennuksen edellyttämät lisäuloskäytäväporrashuoneet, - sammutusreittitilat. Rakentamistapa Korttelin rakentamisen tulee muodostaa vaihteleva ja tunnistettava kokonaisuus. Lukukujan ja Lukukadun suuntaan rakennusmassa tulee jakaa osiin sisäänvedoilla, kerrosluvun vaihtelulla ja parvekeratkaisuilla. Lukukujan suuntaan julkisivuratkaisun tulee erityisesti tukea asuntojen luonnonvalon saantia. Yleisille alueille avautuvat parvekkeet tulee toteuttaa ripustettuina tai sisäänvedettyinä. Tekniset tilat ja julkisivun valaistusratkaisut tulee kytkeä kokonaisarkkitehtuuriin. Puistokatujen katutilaan työntyvä tornimainen osa tulee muotoilla puistokatujen jatkumoa visuaalisesti ja toiminnallisesti tukevaksi. Sillä tulee olla korkea, miellyttävää oleskeluympäristöä muodostava jalusta ja keskiosasta poikkeava huippu. Yleisiä alueita ja oleskelualueita sekä sisäänkäyntejä tulee suojata tuulelta kasvillisuudella ja tuulensuojarakenteilla. Tornista tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä esittää tuulisuustarkastelu. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealaatuisia ja kestäviä. Maalattuja kivipintoja ei sallita. Rakennusten maantasokerroksen tulee olla ilmeeltään avoin ja vaihteleva. Sen kerroskorkeuden rakennuksen yleisiin alueisiin rajautuvissa osissa tulee olla pääosin vähintään 5 m. Parvekkeet, viherhuoneet ja katokset saavat ulottua tontin rajan yli ulokkeena yleisille alueille 2,5 m. Kadun pinnan ja rakennusosan
14 (21) välillä on oltava vähintään 4,2 m vapaata tilaa. Edellä mainittua pienempi vapaa tila edellyttää Espoon kaupunkitekniikan keskuksen lupaa. Tontin ja yleisen alueen rajapinta tulee toteuttaa luontevasti ja laadukkaasti. Merkinnällä c varustetut korttelialueet ja niihin liittyvät yleiset alueet toimintoineen tulee toteuttaa yhtenäisen suunnitelman mukaisena kokonaisuutena käyttäen samaa laatutasoa ja materiaaleja. Ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa liike-, palvelu- tai muita yleisessä käytössä olevia tiloja, joihin on sisäänkäynti ulkotilasta. Maantasokerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja. Porrashuoneesta tulee olla pääsy suoraan ulos sekä kadulle että pihalle. Suoraan katu- tai torialueelle avautuvien porrashuoneiden ulko-ovet on suunniteltava syvennykseen. Talotekniikka tulee suunnitella siten, että se ei aiheuta asumiselle häiriötä. Rakennuksissa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Kortteliin on järjestettävä palvelueteiset. Piha-alue Asuntojen piha toteutetaan rakennusmassojen suojaamana pysäköintilaitoksen katolle neljännen kerroksen tasolle ja se toteutetaan ilmeeltään vehreänä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan. Piha-alueen yleisilmeen tulee olla vehreä ja sinne tulee istuttaa puita. Pihojen viherrakentaminen tulee liittää hulevesienhallintaan teknisesti ja toiminnallisesti. Piharakenteiden suunnittelussa on huomioitava puustolle riittävän kasvukerroksen tilavaraus. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Hulevedet Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m³) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m²) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Korttelialueille tulee laatia tonttikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Velvoite koskee myös rakennustyömaa-aikaisia järjestelyjä. 4.3.1.2 Katu- ja torialueet Katu- ja torialueelle saa sijoittaa korttelin 21032 polkupyöräpysäköintiä Espoon kaupunkitekniikan keskuksen luvalla. Pyöräpysäköinti palvelee lyhytaikaista asukas-, asiointi- ja vieraskäyttöä. Puolet paikoista tulee olla katettuja. Liityntäpysäköintiin tarkoitetut pyöräpysäköintipaikat sijoitetaan lähemmäksi Lukutoria ja pysäkkejä. Lukukujan itäpäähän on esitetty yleistä pysäköintiä, huoltotasku päivittäistavarakaupalle ja sen eteläpuolelle taksiasema tai kadunvarsipaikoitus. Päivittäistavarakaupan huoltotaskun lisäksi liike- ja palvelutilojen huoltoajoa on korttelin pohjois- ja eteläsivuilla. Huoltoajoa torialueella tulee ohjata tarvittaessa liikennemerkein ja estein. Muutoin torialuetta tulee suunnitella jatkossa kävelyn ja pyöräilyn ehdoin. Suurpellon puistokadulla on raidevaraus ja katua suunnitellaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ehdoin hidaskatuna. Läpiajoliikennettä tulee rajoittaa.
15 (21) 4.3.1.3 Koko aluetta koskevat määräykset Muuntamotilat tulee sijoittaa kiinteistöihin ja niihin tulee taata helppo pääsy. Katuun tai toriin kiinni rakennettavien rakennusten perustusrakenteet, mukaan lukien salaojituksen ja routaeristyksen saa Espoon kaupunkitekniikan keskuksen luvalla rakentaa katu- ja torialueen puolelle. Rakennusten seinät ja maanalaiset rakenteet on tehtävä tarvittaessa maanpainetta kestäviksi, mikäli yleisten alueiden ja kunnallistekniikan rakentaminen sitä edellyttävät. Korttelialueisiin liittyvien tilojen ja rakenteiden rakentaminen kadun, liikennealueen tai torin alle ei saa vaikeuttaa kadun tai katualueelle tulevan kunnallistekniikan laitteiden toteuttamista, kunnossapitoa tai huoltoa. Alueen pohjavesipinta on lähellä maanpintaa. Kaivamista pohjavesitason alapuolella tulee välttää. Ennen mahdollista pohjavesitason alapuolelle kaivamista on tehtävä pohjavedenhallintasuunnitelma, joka on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Pohjaveden taso on huomioitava kellarien rakenteita suunniteltaessa ja tarvittaessa käytettävä vesitiiviitä rakenteita. Suunnittelussa on huomioitava alueen tulvareittisuunnitelmat. Tulvataso on + 5.95. 4.3.2 Pysäköinti ja liikenne Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 110 k-m² asuntokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, - 1 ap / 150 k-m² asuntola- ja hotellitiloja kohti, - 1 ap / 70 k-m² liike-, toimi- ja palvelutiloja kohti. Autopaikat tulee toteuttaa pääasiassa vuorottaispysäköinnin periaatteella, jolloin autopaikat ovat nimeämättömiä. Ajo korttelin pysäköintilaitokseen on korttelin pohjoispuolelta Lukukujalta ja ajo risteää torialueen kanssa. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 pp / 30 k-m² asunto- ja asuntolatiloja kohti, - 1 pp / 100 k-m² liike-, toimi- ja palvelutiloja kohti. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille asukas-, asiointi- ja vieraskäyttöön osoitetaan korttelialueella tai c-merkinnällä varustetuilla alueilla vähintään 65 pp sisäänkäyntien lähellä. 4.3.3 Palvelut Suunnittelualueelle tulee sijoittumaan osa Suurpellon kaupallisista palveluista. Vähintään 6 250 kerrosalaneliömetriä korttelin rakennusoikeudesta tulee toteuttaa muina kuin asunto- tai asuntolatiloina. Päivittäistavarakaupan tiloja tulee olla yhteensä vähintään 700 k-m². Myymälätiloja saa olla enintään 3 000 k-m². 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään olemassa oleviin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on savea. Suunnittelualue edustaa pääasiallisesti rakennettavuudeltaan luokkaa 5a eli se on erittäin vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Alueen lounaiskulma kuuluu luokkaan 4 eli vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä. Aiempien tutkimusten mukaan liejusavi on Suurpellon alueella noin 3...7 metrin syvyydellä sulfidipitoista. Geotek Oy on laatinut kaavamuutoskohteesta perustamistapalausunnon 21.12.2015. Paaluina suositellaan
16 (21) käytettäväksi tavanomaisia teräsbetonipaaluja, jotka savikerroksen sulfidipitoisuuden takia tulee tehdä sulfidia kestävästä betonista. Alueella ei aiemman käyttöhistorian perusteella arvioiden ole pilaantuneita maita. Heikkojen perustamisolosuhteiden ja korkean pohjavedentason vuoksi perustamistapaan kiinnitetään erityistä huomiota. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kehä II:n meluesteistä huolimatta korttelialueella on tarpeen lievä rakenteellinen melumääräys, joka pohjautuu erilliseen meluselvitykseen (Ramboll Oy). Korttelin pohjois-, itä-, ja eteläsivuilla rakennusalan sivun puoleisten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja asuinhuoneissa havaittavan äänitason päiväaikainen A-painotettu erotus on vähintään 30dB tai 32dB sijainnista riippuen ja parvekkeiden lasituksen, kaideosan ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä niihin kohdistuvan äänitason ja parvekkeella havaittavan äänitason yöaikainen A-painotettu erotus on vähintään 10 db tai 12 db sijainnista riippuen. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusten muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden mukainen suositusetäisyys liikenneväyliin täyttyy. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavanmuutoksen mahdollistamalla asumisen lisäämisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai vaikutuksia Suurpellon aluekeskuksen asemaan keskusverkossa. Suurpellon Kehä I:n ja puistokadun välisen alueen työpaikkakorttelit tulevat tulevaisuudessa muuttumaan palvelukortteleiksi, joilla on voimassa oleviin asemakaavoihin verrattuna asumista enemmän ja työpaikat ovat pääosin palvelutyöpaikkoja. Kaavanmuutos liittyy tähän kokonaisuuteen. Kaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen ja edustaa Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kaavanmuutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen käyttötarkoituksen, rakentamisalueiden ja liikenteen järjestämisen suhteen. Kaupan mitoitus perustuu Suurpellon kaupan kokonaisuudesta tehtyyn yleiskaavatasoiseen tarkasteluun (Suurpellon keskusta - Kaupan konseptivaihtoehdot ja kaupallisten vaikutusten arviointi. Espoon kaupunki/ Ramboll Oy 28.11.2013). Tämän selvityksen vaikutusarvion mukaan Suurpellon kaupan alue säilyy merkitykseltään paikallisena, vaikka keskuskortteliin sijoitettaisiin jonkin verran nyt esitettyä enemmänkin liiketilaa. Liiketilan määrää on rajannut pysäköinnin järjestäminen korttelissa. Liiketilan määrän jääminen nyt esitetylle tasolle voi edistää alkuperäisen asemakaavan puistokatumiljööseen ja kivijalkatiloihin perustuvan kaupunkirakenteen toteutumista. Myös itse korttelin katutason rakentaminen liittyy osaksi tätä toiminnallista puistokatukokonaisuutta. Asemakaavanmuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan korttelirakenteeseen, liikenneverkkoon ja jo toteutettuihin kunnallisteknisiin verkkoihin.
17 (21) Keskeisenä visuaalisena elementtinä asuintorni sijoittuu luontevasti Suurpellon alkuperäisten asemakaavojen puisto- ja puistokatuakseleiden leikkauskohtaan kuitenkin hieman epäsymmetrisesti, mikä tekee sommitelmasta kiinnostavan. Koko kortteli ja erityisesti torniosa poikkeaa merkittävästi ympäristön rakentamisen mittakaavasta. Tätä hierarkista eroa voidaan perustella korttelin keskeisellä sijainnilla. Käyttötarkoituksen muuttuminen asumispainotteisemmaksi korostaa Opinmäen kokonaisuuden asemaa alueen merkittävimpänä julkisena rakennuksena. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksella ei muuteta voimassa olevien asemakaavojen katuverkkoa tai liikenteen ohjaamisperiaatteita. Katualueiden kaavalliset tilavaraukset ovat nykyisellään riittävät, mutta voimassa oleviin katusuunnitelmiin edellytetään kaista- ja liittymäjärjestelyjen osalta pieniä muutoksia. Liikenneverkko on alun perin mitoitettu voimassa olevan asemakaavan pohjalta. Koska asemakaavan muutoksella kokonaiskerrosala ei muutu merkittävästi ja liikerakentamisen teoreettinen enimmäismäärä vähenee, ei Suurpelto I:n muutoskaava olennaisesti muuta tehtyjä liikenne-ennusteita eikä huononna liikenteen toimivuutta voimassa olevan asemakaavan tai oletetun maankäytön suhteen. Alue on hyvin saavutettavissa eri liikennemuodoilla. Kortteli sijaitsee useiden eri bussilinjojen ja tulevan pikaraitiontien pysäkkien välittömässä läheisyydessä. Lähimmät suunnitellut pysäkit ovat Suurpellon puistokadulla ja Henttaankaarella. Korttelialue rajautuu Kehä II:n ylittävään Suurpellon osat yhdistävään kevyen liikenteen pääraittiin. Myös muista suunnista on katuverkossa hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Uusien asuntojen sijainti hyvän joukkoliikenteen alueella vähentää henkilöauton käyttötarvetta ja mahdollistaa kulkutapajakauman muutoksen joukkoliikenteen hyväksi. Uusien polkupyörien pysäköintipaikkojen osoittaminen parantaa pyöräilymahdollisuuksia. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee länsimetron valmistumisen myötä. Koko Suurpellon alueelle on tehty vuonna 2012 laaja liikenne-ennuste (Suurpellon alueen liikenne-ennuste. Ramboll 20.6.2012), joka huomioi pääpiirteissään tulevan maankäytön (kaava-alueet Suurpelto I-VII ja niiden suunnitellut muutokset, Kehä II:n molemmat puolet). Trafix Finland Oy on laatinut suunnittelualueen liikennejärjestelyistä suunnitelman. Liikenneratkaisussa huolto tapahtuu katu-/torialueelta, mutta muuten torialuetta tulee suunnitella kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Tarvittaessa huoltoajoa tulee ohjata liikennemerkein ja estein. Läpiajo Lukukujalta ja Lukukadulta Suurpellon puistokadulle tulee olla myös estetty. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Rakentamaton entinen peltoalue muuttuu kaupunkimaiseksi rakennetuksi keskustaympäristöksi. Kaava-alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat. Kaavamääräyksillä pyritään varmistamaan riittävän kasvullisen alan ja puuston toteuttaminen korttelialueella. Peltoaukea on aiemmin ollut osa laajempaa kulttuurimaisemaa, joka Suurpellon kaikkien osa-alueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Kulttuurimaiseman keskeisimmät osat sijoittuvat asemakaava-alueen ulkopuolelle voimassa olevassa yleiskaavassa esitettyjen periaatteiden mukaan. Asemakaavamääräyksillä velvoitetaan järjestämään hulevesien viivytys korttelialueella, mikä lieventää läpäisemättömien pintojen merkittävästä lisääntymisestä johtuvan virtaamien kasvun vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolisiin alueisiin.
18 (21) Korttelialue on jo voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu tiiviisti rakennetuksi ympäristöksi eikä asemakaavanmuutos periaatteellisella tasolla muuta tilannetta. Kortteliin suunniteltu torniaihe muodostaa kuitenkin vahvan visuaalisen elementin kaukomaisemaan varsinkin siinä tilanteessa, että Henttaankaaren varren muut korttelit eivät ole rakentuneet. Tornin funktio Suurpellon keskustan maamerkkinä toteutuu vahvimmin lännen ja pohjoisen suunnista, missä on laajempia avoimia maisematiloja. Siinä tilanteessa, että rakentaminen on toteutunut voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyn korkuisena, torni ei koko matkalta näy Kehä II:a pitkin liikuttaessa. Lopputilanteessa torni sijoittuu rakennetun alueen siluetin keskelle. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia kulttuuriperintöön. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Keskeisten kortteleiden toteutuminen tekee ympäristöstä valmiin näköistä ja lisää koko Suurpellon sisääntuloalueen viihtyisyyttä. Palveluiden toteutuminen vahvistaa alueen kokonaisimagoa, tukee asukkaiden juurtumista asuinalueeseensa ja helpottaa arjen toimivuutta. Alle 500 metrin päässä sijaitsee useampi päiväkoti ja monipuolinen koulukokonaisuus. Asuinkortteli edustaa tiivistä asuinrakentamista. Torni varjostaa jonkin verran pohjoispuolista korttelialuetta erityisesti varhaisen iltapäivän aikaan ja itse keskuskorttelin pihaa myöhemmin illalla (Korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy). Kerrosalaan suhteutettuna oleskelu- ja leikkialue on korttelin tehokkuudesta huolimatta riittävä. Lähimmät rakennetut puistot (Viisastenpuisto, Hans Floorin puisto) ovat hyvin saavutettavissa. Näistä puistoista aukeavat laajemmat virkistysyhteydet Keskuspuistoon. Tornirakennus lisää yleisesti tuulisuutta vierustassaan. Kovimmat tuulenpuuskat rajoittuvat talvikauden myrskyihin. Kesäkauden tarkastelussa kohteen tuulisuus on pienempi kuin useissa lähempänä merenrantaa sijaitsevissa asuinalueissa pääkaupunkiseudulla (Tuulisuuslausunto, WSP Finland Oy). Kattopihan oleskelupisteet ja kävelyreitit tornin puolella on suositeltavaa suojata esim. pensastyyppisillä istutuksilla viihtyvyyden parantamiseksi. Tornin kulmien kohdat kattopihalla tulisi suojata tuulensuojaa antavalla aidalla (korkeus mieluusti 2,0 m ylöspäin). Tornin sisäänkäynnit tulisi suojata katoksilla tai sisennyksillä korkeiden rakennusten suunnittelukäytäntöjen mukaisesti. Tornista tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä esittää tuulisuustarkastelu. Kaava-alueelle ja -alueella liikkuminen on pääosin varsin helppoa ja joustavaa eri liikennemuotoja (kevyt, joukko-, henkilöautoliikenne) käyttäen. Esteettömän liikkumisen mahdollisuudet voidaan huomioida luontevasti. Suurkortteliratkaisu luo hyvät edellytykset liikennemelun hallintaan lopputilanteessa. Kaavamääräyksissä on huomioitu melunsuojaustoimenpiteet ja ääneneristävyysvaatimukset (Melutarkastelut, Ramboll Finland Oy 18.1.2016). Ilmanlaadun näkökulmasta asuntojen etäisyys vilkkaasti liikennöityyn Kehä II:een on HSY:n suositusten mukainen. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Korttelin rakentamisella on taloudellista merkitystä työllistäjänä. Lisäksi kortteliin tulee pysyviä työpaikkoja. Pääosa rakennusoikeudesta toteutuu todennäköisesti asuntoina. Asukasmäärän lisäys parantaa edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Maaperä ei ole syvän savikerroksen takia suotuisa maalämmön tai maakylmän hyödyntämiseksi. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää mm. kattopinnoilla. Kunnallistekniset verkostot sijaitsevat suunnittelualueella.
19 (21) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Hankkeen tavoitteena on aloittaa rakentaminen kesällä 2016. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka toimii ohjeena rakennuslupavaiheessa. Toteutuksessa tulee soveltaa Espoon korkean rakentamisen selvityksessä esitettyjä periaatteita. Alueelle on laadittu mm. katusuunnitelmia, tulvareittisuunnitelma ja hulevesiselvitys. Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueelle laaditut ja laadittavat kunnallistekniset suunnitelmat. 6.3 Toteutuksen seuranta Suurpellon alueella on käytössä kehittämissuunnitelmamenettely, jossa ennen rakennuslupavaihetta arvioidaan miten yksittäinen hanke toteuttaa Suurpellon tavoitteita. Korttelisuunnitelma ohjaa maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimuksen toteuttamista, jota valvoo Suurpellon johtoryhmä. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Korttelin 21032 maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta 17.12.2015 saapuneella hakemuksella. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 30.12.2015. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 4.1.2016-18.1.2016. 7.3 Suunnittelu Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan konsultin Arkkitehdit Tommila Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Matias Kallio, Aila Vallden ja Katariina Peltola sekä liikennesuunnitteluyksikössä Marno Hanttu. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 17.12.2015 Asemakaavan muutoshakemus 18.12.2015 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti.
20 (21) 4.1.2016-18.1.2016 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Mielipiteitä saatiin kaksi. Mielipiteissä esitetään toiveita mm. rakennusten väritykselle, laatutasolle, liiketilojen monipuolisuudelle, huoneistohotellin tarpeelle, esteettömyydelle, taiteelle ja liittymiselle yleisiin alueisiin. Mielipiteitä on huomioitu kaavaehdotuksen määräyksissä, joissa edellytetään mm. liike- ja palvelutilojen rakentamista, korkealaatuista arkkitehtuuria ja luontevaa liittymistä yleisiin alueisiin. 2.3.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 21.3.-21.4.2016 Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 21.3.- 21.4.2016. Ehdotuksesta saatiin neljä lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksia ei saatu. Caruna Espoo Oy ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Espoon ympäristökeskus lausui hule- ja työmaavesien käsittelystä sekä alueella esiintyvistä sulfidisavista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että aluetta palvelevat yleiset vesihuoltolinjat on rakennettu valmiiksi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui pelastusteistä, nostopaikoista, osoitteista ja kääntöpaikoista. 11.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunginhallitukselle. 6.3.2017 Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias Kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja