Matkussaari Wind Farm Oy Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 98/2013
sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Kasvillisuusselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Matkussaaren kasvillisuudesta... 5 Turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset... 6 Arvokkaat kasvillisuuskohteet... 13 Tulokset ja päätelmät... 20 Kirjallisuus... 23 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Seppälä, K. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 2
JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia sekä putkilokasveihin että luontotyyppeihin. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Matkussaari Wind Farm Oy suunnittelee kuuden tuulivoimalan rakentamista Matkussaaren alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei todennäköisesti sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin kasvillisuusselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen putkilokasvilajistoa sekä huomionarvoisia luontotyyppejä. Raportista Tässä raportissa esitetään syyskuussa 2013 toteutetun kasvillisuusselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella ja 11 kilometriä Jurvan keskustan kaakkoispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Pohjoiskylä ja Lounaispuolen Norinkylä Teuvalla. Hankealue on pinta-alaltaan noin 1 350 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Niinistönnevalta Kiimanevalle saakka (kuva 1). Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella on runsaasti ojitettuja rämeitä ja mäntyvaltaisia kankaita. Rajauksella on kuitenkin suuri joukko muita erilaisia elinympäristöjä, kuten luonnontilaisia soita, kaksi turvetuotantoaluetta, maa-aineksenottoalueita, hakkuualoja ja yksi viljelysalue. Suunniteltujen turbiinien sijoituspaikat esitetään kuvassa 2. TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Matkussaaren tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksestä vastasi luontokartoittaja Keijo Seppälä, joka laati raportin yhdessä luontokartoittaja Santtu Ahlmanin kanssa. 3
1654.Matkussaari Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1:20 000 2 km Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA +358 440 330 497 Suunnittelu@megatuuli.fi Description Wind Farm Environmental Study Kurikka Date Scale 2013-05-27 1:20000 Drawing N:o 1655-3 Kuva 1. Matkussaaren tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). Kasvillisuusselvitys tutkimusmenetelmät Matkussaaren tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 3.9., 7.9. ja 24.9., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Arvokohteiden lisäksi inventoitiin jokaisen suunnitellun turbiinipaikan ja niiden lähiympäristön kasvillisuus (kuva 2). Maastotöiden aikana kirjattiin lajilistalle kaikki havaitut putkilokasvit, myös villiintyneet koriste- ja hyötykasvit. Arvokkaiden kohteiden tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luontotyyppiluokituksen jälkeen suluissa on alueen nimi lähimmän karttapaikan mukaan. Suojeluperusteeseen on kuvattu lyhyesti ne syyt, joiden vuoksi kyseinen alue on syytä suojella. 4
Arvotuksessa on käytetty kolmiportaista luokitusta seuraavasti: 1 = lakikohde, joka on säilytettävä suojeluperusteena olevan lain mukaan, 2 = arvokas alue, joka on uhanalaisuudeltaan joko äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut, 3 = arvokas alue, joka suositetaan säilytettävän muiden syiden vuoksi. Tällaisia syitä voivat esimerkiksi erityisen edustava luontotyyppi, nykymittakaavassa poikkeuksellisen iäkäs puusto, suuri lahopuumäärä tai muu monimuotoisuus. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukaan. matkussaaren kasvillisuudesta Matkussaaren alue on karujen soiden ja kangasmaiden mosaiikkia. Korkeuserot ovat pienet; vain Sikakallio ja Kaksoohaudankallio edustavat kallioalueita. Metsät ovat talouskäytössä ja niistä valtaosa on nuoria puolukkatyypin (VT) kuivahkoja ja kanervatyypin (CT) kuivia kankaita. Vanhempaa mustikkatyypin (MT) tuoretta kuusikkokangasta on muun muassa Lautakankaan, Mustakorven-Killerkuusenmaan sekä Matkussaaren alueella. Taimikoita ja hakkuualoja on melko paljon. Kasvillisuudeltaan rehevimpiä alueita löytyy hankealueen länsirajalta, niin sanotun Perkiön seudulta, vanhan metsästysmajan läheltä. Polun varrella kasvaa muun muassa vähän näsiä- ja metsäruusupensaita. Puusto alueella on nuorta taimikkoa, eikä lehtopensaita lukuun ottamatta muuta vaateliasta kasvillisuutta havaittu. Suot ovat pääosin ojitettuja ohutturpeisia rämeitä, mutta myös ojittamattomia keidassoiden laiteita sisältyy alueeseen. Kallioalueet ovat maisemaltaan vaatimattomia, talousmetsiä kasvavia männiköitä, vailla luontoarvoja. Kulttuurivaikutteita alueella edustavat muun muassa tiet ja polut, joiden varsille on siirtynyt kasvamaan useita kulttuurilajeja. Alueella risteilee isompia metsäteitä (Lautakankaan ja Sikakallion metsätiet) sekä useita pienempiä teitä ja polkuja. Teiden varsilla on muutamia vanhoja soranottoalueita, joihin on vuosien saatossa kuljetettu monenlaista maajätettä, jonka mukana on niin ikään alueelle siirtynyt kasveja. Muutamissa paikoissa soranotto on ulotettu pohjaveden pinnan alapuolelle, jolloin on syntynyt veden täyttämiä pieniä lammikoita. Vesikasveille on näin muodostunut sopivia kasvupaikkoja. Alueella on muutama vanha rakennus sekä uudempia, retkeilijöitä palvelevia nuotiopaikkoja laavuineen. Normaalista metsäkasvillisuudesta poikkeavaa kasvillisuutta näiden ympäristöön ei ole kuitenkaan muodostunut. Vaikka alue on laaja, kasvilajisto on vaatimatonta ja lajiluku jää hyvin alhaiseksi. Syynä on lehtojen, lähteiden, rehevien soiden ja monipuolisten kosteikkojen puuttuminen alueelta. 5
Kuva 2. Matkussaaren suunnitellut turbiinipaikat (siniset pallot). turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset Tässä osiossa esitetään jokaisen suunnitellun turbiinipaikan (kuva 2) kasvillisuus. Osiossa esitetään myös muiden mahdollisten turbiinikohteiden kasvillisuuskuvaukset. Peruskuvauksen lisäksi kerrotaan suojeluperuste samoin kuin arvokkaissa kohteissa sekä annetaan mahdolliset maankäyttösuositukset. 6
Turbiinipaikka 1 (U50) Kasvillisuuskuvaus: Vähän soistunut puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan männikkö, jossa puuston pituus on 12 18 metriä. Aluspuina esiintyy runsaasti 8 13 metriä korkeita kuusia sekä vähän hieskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa virpapajuja ja katajia sekä lehti- ja havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa ovat vallitsevina puolukka, mustikka ja kanerva. Myös metsälauha, pallosara, hanhenpaju ja nuokkutalvikki kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 7
Turbiinipaikka 2 (U49) Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuivan mäntykankaan soistuma, jossa puusto on pituudeltaan 6 12 metriä. Ylispuina on vanhoja siemenpuumäntyjä. Aluspuina kasvaa 3 10 metriä korkeita kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy virpapajuja, katajia sekä havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevia ovat kanerva ja puolukka. Myös mustikka, variksenmarja, hanhenpaju ja pallosara kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 8
Turbiinipaikka 3 (U46) Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuiva, harvapuustoinen ja kivikkoinen mäntykangas, jossa puusto on pituudeltaan 6 10 metriä. Pensaskerrosta ei ole, sillä alueella on vain vähän pieniä mäntyriukuja. Aluskasvillisuus on niukkaa; vain valtakasvi kanerva sekä puolukka, metsälauha ja mustikka kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 9
Turbiinipaikka 4 (U47) Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuiva, tiheähkö ja kivikkoinen männikkö, jossa puusto on pituudeltaan 6 10 metriä. Aluspuina kasvaa vähän 2 8-metrisiä kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy vain pieniä kuusentaimia. Aluskasvillisuudessa kasvaa valtakasvina kanervaa sekä vähän puolukkaa, mustikkaa, metsälauhaa ja kevätpiippoa. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 10
Turbiinipaikka 5 (U52) Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan kylvötaimikko, joka on pituudeltaan 2 5 metriä. Sekapuina kasvaa kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy virpapajuja sekä pihlajan taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevia kasveja ovat puolukka ja kanerva, myös mustikka, metsälauha, kangasmaitikka ja pallosara kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 11
Turbiinipaikka 6 (U54) Kasvillisuuskuvaus: Alun perin mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan kuusikkoa, joka on päätehakattu. Alueella kasvaa nyt voimakkaasti heinittynyt koivujen ja kuusien muodostama taimikko. Puuston pituus on 1 2 metriä. Alueella kasvaa harvakseltaan siemenpuukoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy siellä täällä pieniä korpipaatsaman taimia sekä vadelmaa. Aluskasvillisuus on rehevää ja monilajista; hietakastikka, metsälauha, nurmirölli, maitohorsma, sekä lillukka ovat runsaita. Myös mustikka, kevätpiippo, oravanmarja, metsätähti, metsämaitikka, peltopillike, rohtotädyke, metsäalvejuuri ja sormisara kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 12
1 2 3 4 5 6 Kuva 3. Matkussaaren arvokkaat kasvillisuuskohteet (vihreät pallot ja punaiset alueet). arvokkaat kasvillisuuskohteet Tässä osiossa esitetään Matkussaaren alueelta löytyneiden arvokkaiden kasvillisuuskuvioiden tietoja (kuva 3). Kohteista kerrotaan yleiskuvauksen lisäksi suojeluperuste ja maankäyttösuositukset. 13
1. Tupasvillaräme (TR) ja keidasräme (KeR) (Niinistönneva) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Keskiosaltaan ojittamaton suoalue. Ojitettujen reunarämeiden ja keskiosan heikosti kehittyneen keidasrämeen välissä on vaihtelevan levyinen tupasvillarämekaistale (TR). Alueella on noin 15 pienehköä allikkoa, joissa vettä on ilmeisesti ympäri vuoden. Keidasrämeen (KeR) matalilla kermeillä kasvaa harvahkoa kitumännikköä. Aluskasvillisuudessa vallitsevia kasveja ovat suopursu, vaivaiskoivu, juolukka, kanerva, suokukka, variksenmarja sekä lakka. Poronjäkäliä kasvaa siellä täällä. Kosteilla välipinnoilla ja allikkojen rannoilla kasvaa paikoin runsaana tupasluikka, tupasvilla, valkopiirtoheinä sekä leväkkö. Myös pyöreälehtikihokki sekä isokarpalo kasvavat märillä välipinnoilla. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alue ei ole lakikohde laajuuden vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 2, koska kohde on edustava suokokonaisuus. Maankäyttösuositukset: Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 14
2. Lyhytkorsineva (LkN), tupasvilla- (TR) ja isovarpuräme (IR) (Lamminnevan N-osa) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Ojittamaton suo, jonka laidoilla on isovarpurämettä (IR), joka vaihettuu tupasvillarämeen (TR) kautta lyhytkorsinevaksi (LkN). Alueen länsiosassa on keidasrämettä (KeR). Kasvillisuus on tyypillistä karuille soille; isovarpurämeellä kitukasvuinen mänty on vallitseva puulaji ja aluskasvillisuutta luonnehtivat suovarvut. Tupasvillarämeellä tupasvilla, lakka, variksenmarja ja pienikokoinen kanerva ovat yleisiä harvan männikön ohella. Lyhytkorsinevan välipinnoilla tupasvilla ja tupasluikka sekä mätäspinnoilla suokukka ja lakka ovat tavallisia. Keidasrämeellä kuivat, kitukasvuisia mäntyjä kasvavat kermit ja märät välipinnat vuorottelevat. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alue ei ole lakikohde laajuuden vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 2, koska kohde on edustava suokokonaisuus. Maankäyttösuositukset: Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 15
3. Keidasräme (KeR), tupasvilla- (TR) ja isovarpuräme (IR) (Lamminnevan S-osa) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Ojittamaton suo, jonka laidoilla isovarpuräme (IR) vaihettuu tupasvillarämeen (TR) kautta keidasrämeeksi (KeR), jossa kuivat kermit vuorottelevat märkien välipintojen ja muutamien avovesiallikoiden kanssa. Kapealla isovarpurämevyöhykkeellä on kookasta männikköä. Aluskasvillisuutta vallitsevat suopursu, vaivaiskoivu, juolukka, kanerva, suokukka ja puolukka. Tupasvillarämeellä kasvaa harvahkoa männikköä sekä tupasvillaa, lakkaa, suokukkaa ja kanervaa. Keidasrämeellä kermeillä kasvaa kituliasta mäntyä, variksenmarjaa, suokukkaa, kanervaa, suopursua sekä vaivaiskoivua. Välipinnoilla vallitsevia ovat tupasvilla, tupasluikka, lakka ja valkopiirtoheinä. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alue ei ole lakikohde laajuuden vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 2, koska kohde on edustava suokokonaisuus. Maankäyttösuositukset: Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 16
4. Keidasräme (KeR), tupasvilla- (TR) ja isovarpuräme (IR) (Porrasneva) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Ojittamaton suo alueen keskiosan itäreunassa. Suon eteläosassa on muutamia allikoita. Kuvio on pääosin karua keidasrämettä (KeR), jossa kuivat kermit ja märät välipinnat vuorottelevat. Laidoilla isovarpuräme (IR) vaihettuu tupasvillarämeeksi (TR). Keidasrämeen kasvilajisto on tyypillistä; kitukasvuista mäntyä sekä kermeillä kasvavat suopursu, vaivaiskoivu, kanerva, variksenmarja, suokukka ja lakka sekä poronjäkälät. Välipinnoilla kasvaa tupasvillaa, tupasluikkaa, valkopiirtoheinää sekä isokarpaloa ja pyöreälehtikihokkia. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alue ei ole lakikohde laajuuden vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 2, koska kohde on edustava suokokonaisuus. Maankäyttösuositukset: Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 17
5. Luonnontilainen puro (Killerkuusenoja) [VU] Kasvillisuuskuvaus: Luonnontilainen puro, jonka varrella kasvaa noin 50 metriä leveällä vyöhykkeellä hakkuissa säästettyä mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan kuusikkoa. Sekapuina puronnotkon pohjalla esiintyy vähän haapoja ja hieskoivuja. Puuston pituus vaihtelee 10 ja 20 metrin välillä. Kuviolla on jonkin verran tuulenkaatokuusia ja koivupökkelöitä. Kasvilajistoon lukeutuu mustikka, puolukka, kevätpiippo, metsämaitikka, oravanmarja ja nuokkutalvikki sekä saniaisista melko runsaana kasvava isoalvejuuri, metsäalvejuuri, metsäimarre ja soreahiirenporras. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Metsälain (10 ) mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (pienvesien välittömät lähiympäristöt). Arvotus: 1, koska kyseessä on lakikohde. Maankäyttösuositukset: Metsälain mukaiset. Kuviolla ei tule tehdä hakkuita tai kohdistaa sille erityistä maankäyttöä, joka muuttaisi alueen luonnontilaisuutta ja luonnetta. 18
6. Lyhytkorsineva (LkN) (Kiimaneva) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Pieni avosuo alueen eteläkärjessä, jonka pohjoislaidassa on käytöstä pois jäänyt turpeennostoalue. Kokonaisuutena kyseessä avointa lyhytkorsinevaa (LkN), jossa vallitsevia kasveja ovat tupavilla ja tupasluikka. Myös lakka, suokukka, variksenmarja ja kanerva löytyvät pieniltä mätäspinnoilta. Märemmillä paikoilla kasvavat leväkkö, mutasara, valkopiirtoheinä, isokarpalo sekä pyöreälehtikihokki. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alue ei ole lakikohde laajuuden vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 2, koska kohde on edustava suokokonaisuus. Maankäyttösuositukset: Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 19
Tulokset ja päätelmät Matkussaaren tutkimusalueelle suunnitellut kuusi turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita, joista iso osa koskee kuivahkoja ja kuivia kankaita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Turbiinit voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa hankealueen rajauksen sisälle, kunhan alla mainitut arvokohteet huomioidaan. Matkussaaren alueella on kuusi arvokasta kasvillisuusaluetta, joista viisi koskee erilaisia suokokonaisuuksia ja yksi luonnontilaista metsäpuroa. Jälkimmäinen on metsälain (10 ) mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Tutkimusalueelta löydettiin 141 putkilokasvilajia (taulukko 1), mikä on melko vähäinen määrä pinta-alaan nähden. Lukema selittyy sillä, että alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteiset kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 141 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia. 20
Taulukko 1. Matkussaaren selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhakarkulaisia tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahojäkkärä Gnaphalium sylvaticum Koiranputki Anthriscus sylvestris Ahomansikka Fragaria vesca Konnanlieko Lycopodiella inundata Aho-orvokki Viola canina Konnanvihvilä Juncus bufonius Ahosuolaheinä Rumex acetosella Korpikastikka Calamagrostis purpurea Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Korpipaatsama Franfula alnus Haapa Populus tremula Kotipihlaja Sorbus aucuparia Hanhenpaju Salix repens Kultapiisku Solidago virgaurea Harakankello Campanula patula Kylänurmikka Poa annua Harmaaleppä Alnus incana Käenkaali Oxalis acetosella Harmaasara Carex canescens Lakka Rubus chamaemorus Hevonhierakka Rumex longifolius Lehtonäsiä Daphne mezereum Hieskoivu Betula pubescens Leskenlehti Tussilago farfara Hietakastikka Calamagrostis epigejos Leveäosmankäämi Typha latifolia Hiirenvirna Vicia cracca Leväkkö Scheuchzeria palustris Huopaohdake Cirsium helenioides Lillukka Rubus saxatilis Isoalvejuuri Dryopteris expansa Luhtarölli Agrostis canina Isokarpalo Vaccinium oxycoccos Maitohorsma Epilobium angustifolium Isonokkonen Urtica dioica Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Isorölli Agrostis gigantea Metsäimarre Gymnocarpium dryopteris Jauhosavikka Chenopodium album Metsäkorte Equisetum sylvaticum Jokapaikansara Carex nigra Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum Jouhisara Carex lasiocarpa Metsäkuusi Picea abies Jouhivihvilä Juncus filiformis Metsälauha Deschampsia flexuosa Juolavehnä Elytrigia repens Metsämaitikka Melampyrum sylvaticum Juolukka Vaccinium uliginosum Metsämänty Pinus sylvestris Juolukkapaju Salix myrtilloides Metsäorvokki Viola riviniana Jänönsara Carex ovalis Metsäruusu Rosa majalis Järvikorte Equisetum fluviatile Metsätähti Trientalis europaea Järviruoko Phragmites australis Monitahoisohra * Hordeum vulgare var. vulgare Kangasmaitikka Melampyrum pratense Mustikka Vaccinium myrtillus Kanerva Calluna vulgaris Mutaluikka Eleocharis mamillata Karhunputki Angelica sylvestris Mutasara Carex limosa Kataja Juniperus communis Niittyleinikki Ranunculus acris Katinlieko Lycopodium clavatum Niittynurmikka Poa pratensis Kellotalvikki Pyrola media Niittysuolaheinä Rumex acetosa Ketosilmäruoho Euphrasia stricta Nuokkuhelmikkä Melica nutans Kevätpiippo Luzula pilosa Nuokkutalvikki Orthilia secunda Kielo Convallaria majalis Nurmihärkki Cerastium fontana Kiiltopaju Salix phylicifolia Nurmilauha Deschampsia cespitosa 21
Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Nurmirölli Agrostis capillaris Röyhyvihvilä Juncus effusus Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense Salokeltanot Hieracium (sektio) hieracium Ojakärsämö Achillea ptarmica Sarjakeltano Hieracium umbellatum Oravanmarja Maianthemum bifolium Savijäkkärä Gnaphalium uliginosum Orvontädyke Veronica serpyllifolia Siankärsämö Achillea millefolium Paimenmatara Galium album Sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi Palleropalpakko Sparganium glomeratum Siniheinä Molinia caerulea Pallosara Carex globularis Soreahiirenporras Athyrium filix-femina Peltokorte Equisetum arvense Suokukka Andromeda polifolia Pelto-ohdake Cirsium arvense Suo-ohdake Cirsium palustre Pietaryrtti Tanacetum vulgare Suo-orvokki Viola palustris Piharatamo Plantago major Suopayrtti * Saponaria officinalis Pikkukarpalo Vaccinium microcarpum Suopursu Rhododendron tomentosum Pikkulaukku Rhinanthus minor Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Pikkulimaska Lemna minor Tarhaukonhattu * Aconitum x stoerkianum Pitkälehtikihokki Drosera anglica Tummarantavihvilä Juncus alpinoarcticulatus ssp. alpinoarcticulatus Pohjanjauhosavikka Chenopodium suecicum Tummarusokki Bidens tripartita Pujo Artemisia vulgaris Tupasluikka Trichophorum cespitosum Pullosara Carex rostrata Tupasvilla Eriophorum vaginatum Puna-ailakki Silene dioica Tähtisara Carex echinata Puna-apila Trifolium pratense Uistinvita Potamogeton natans Punanata Festuca rubra Vadelma Rubus idaeus Puolukka Vaccinium vitis-idaea Vaivaiskoivu Betula nana Pyöreälehtikihokki Drosera rotundifolia Valkoapila Trifolium repens Raita Salix caprea Valkolehdokki Platanthera bifolia Rauduskoivu Betula pendula Valkopiirtoheinä Rhynchospora alba Rentohaarikko Sagina procumbens Vanamo Linnaea borealis Riidenlieko Lycopodium annotinum Variksenmarja Empetrum nigrum Riippasara Carex magellanica Viitakastikka Calamagrostis canescens Rohtotädyke Veronica officinalis Virpapaju Salix aurita Rätvänä Potentilla erecta Voikukka Taraxacum sp. Rönsyleinikki Ranunculus repens Yhteensä 141 lajia 22
KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7. 23
24