Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 88/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kasvillisuusselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Soidinmäen kasvillisuudesta... 5 Turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset... 6 Arvokkaat kasvillisuuskohteet Tulokset ja päätelmät Kirjallisuus Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia sekä putkilokasveihin että luontotyyppeihin. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee 22 tuulivoimalan rakentamista Soidinmäen alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin kasvillisuusselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen putkilokasvilajistoa sekä huomionarvoisia luontotyyppejä. Raportista Tässä raportissa esitetään heinä-elokuussa 2013 toteutetun kasvillisuusselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 17 kilometriä länsikaakkoon Saarijärven keskustaan nähden. Pylkönmäen keskusta sijaitsee puolestaan noin seitsemän kilometriä alueen luoteispuolella. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat noin kolme kilometriä itäpuolella oleva Mahlu, vajaa kaksi kilometriä pohjoispuolella oleva Mikonperä sekä alueen välittömässä läheisyydessä olevat Soidinmäki ja Pajumäki (kuva 1). Hankealue on kolmeosainen, joista pohjoisin, Area I, sijaitsee Rajasuon turvetuotantoalueen koillispuolella. Area II on suurin kokonaisuus, joka levittäytyy Suurisuon turvetuotantoalueen koillispuolelta Leppäperän kylään saakka. Area III on puolestaan Suurisuon turvealueen lounaispuolella. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat esitetään kuvassa 2. Soidinmäen noin 800 hehtaarin laajuisen tuulivoimapuiston alueella on pääosin havupuuvaltaisia erityisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä, hakkuualoja, ojitettua rämeitä ja monenlaisia muita pienialaisia elinympäristöjä. 3

4 Kuva 1. Soidinmäen tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). Project TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Municipality 121.Soidinmäki Description 0 km 0.5 km 1 km 2 km 1: Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Wind Farm Environmental Study Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman sekä luontokartoittaja ja biologi (FM) Hanna Tuominen. 4 Saarijärvi Date Scale 1:20000

5 Kasvillisuusselvitys tutkimusmenetelmät Soidinmäen tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 29.7., 30.7., 31.7., 1.8., 2.8., 24.8., ja 26.8., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Arvokohteiden lisäksi inventoitiin jokaisen suunnitellun turbiinipaikan ja niiden lähiympäristön kasvillisuus (kuva 2). Maastotöiden aikana kirjattiin lajilistalle kaikki havaitut putkilokasvit, myös villiintyneet koriste- ja hyötykasvit. Arvokkaiden kohteiden tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luontotyyppiluokituksen jälkeen suluissa on alueen nimi lähimmän karttapaikan mukaan. Suojeluperusteeseen on kuvattu lyhyesti ne syyt, joiden vuoksi kyseinen alue on syytä suojella. Arvotuksessa on käytetty kolmiportaista luokitusta seuraavasti: 1 = lakikohde, joka on säilytettävä suojeluperusteena olevan lain mukaan, 2 = arvokas alue, joka on uhanalaisuudeltaan joko äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut, 3 = arvokas alue, joka suositetaan säilytettävän muiden syiden vuoksi. Tällaisia syitä voivat esimerkiksi erityisen edustava luontotyyppi, nykymittakaavassa poikkeuksellisen iäkäs puusto, suuri lahopuumäärä tai muu monimuotoisuus. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukaan. Soidinmäen kasvillisuudesta Soidinmäen kolmeosainen tutkimusalue käsittää monenlaisia elinympäristöjä. Pohjoisin alue (Area I) on pienin, ja sen metsien rakenne on hyvin pirstaloitunut hakkuiden myötä. Metsät ovat pitkälti mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta, mutta myös puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta esiintyy. Vanhat suoalueet on ojitettu, eikä luonnontilaisia soita enää ole. Rajauksella ja sen lähiympäristössä on muutamia lähteitä, mutta nekin on ojitettu aikoinaan. Keskimmäinen ja laajin osa-alue (Area II) on maastonmuodoiltaan melko tasaista, eikä korkeampia kallioalueita tai jyrkänteitä löydy. Alue on rikkonainen, jota kirjovat useat nuoret taimikot, hakkuualat sekä ojitetut suot. Yleisin metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas, mutta myös korpimaisia suopainanteita esiintyy. Tutkimusalueelle sijoittuu muutamia suursarojen ja nevareunusten ympäröimiä lampia, joiden lähimetsät ovat pääosin ojitettuja rämeitä. Lounaisin osa-alue (Area III) on monin paikoin voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, jossa on hyvin runsaasti päätehakkuualoja sekä eri-ikäisiä taimikoita. Kaikki suot on ojitettu tehokkaasti, eikä luonnontilaisia soita ole jäljellä. 5

6 Kuva 2. Soidinmäen suunnitellut turbiinipaikat (vihreät pallot). Project Municipality 121.Soidinmäki Saarijärvi turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset Tässä osiossa esitetään jokaisen suunnitellun turbiinipaikan kasvillisuus. Peruskuvauksen lisäksi kerrotaan suojeluperuste samoin kuin arvokkaissa kohteissa sekä annetaan mahdolliset maankäyttösuositukset. Description 0 km 0.5 km 1 km 2 km 1: Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Date Wind Farm Environmental Study Scale 1:20000 Drawing N:o 121-3

7 Turbiinipaikka 1 Tiheärakenteinen koivutaimikko, jonka keskipituus on 3 7 metriä. Seassa on yleisesti kuusia ja mäntyjä. Alueella on jättöpuina muutamia kookkaita mäntyjä ja kuusia. Pensaskerroksessa on lehtipuiden lisäksi myös havupuiden taimia. Aluskasvillisuus on heinittynyt varsin voimakkaasti, mutta siellä täällä esiintyy puolukkaa ja mustikkaa. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 1 7

8 Turbiinipaikka 2 Nuori tuoreen mustikkatyypin (MT) tuore kuusikkokangas, jota on harvennettu. Seospuina kasvaa vähäisesti koivuja. Pensaskerroksessa esiintyy lähinnä lehtipuiden ja kuusien taimia. Aluskasvillisuus on heinittynyt monin paikoin hyvin voimakkaasti, mutta kuviolla on myös mustikkaa, lillukkaa ja vadelmaa. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 2 8

9 Turbiinipaikka 3 Mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan istutuskuusikko. Tiheästi kasvavien kuusien seasta löytyy jonkin verran myös koivuja ja pensaskerroksesta pihlajan alkuja. Aluskasvillisuuden lajeina tavataan runsaana kasvava metsälauha sekä metsäkastikka, mutta myös kangasmaitikka, mustikka, puolukka ja kanerva kuuluvat lajistoon. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 3 9

10 Turbiinipaikka 4 Mustikkatyypin (MT) kuusivaltainen tuore kangas. Puusto on melko tasaikäistä ja kuusien lisäksi alueelta löytyy myös koivuja, mäntyjä sekä pihlajia. Pensaskerroksessa kasvavat pihlajien, koivujen sekä kuusien taimia. Aluskasvillisuuden valtalajeina esiintyvät mustikka, metsälauha, metsämaitikka, oravanmarja ja metsätähti. Alue rajoittuu lounaassa ja lännessä nuoreen taimikkoon. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 4 10

11 Turbiinipaikka 5 Mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan taimikko. Taimikossa kasvaa kuusen, männyn, koivun ja pihlajan alkuja sekä jättöpuina muutamia isompia mäntyjä. Aluskasvillisuuden valtalajeihin kuuluvat runsaana kasvava vadelma, maitohorsma sekä metsälauha, myös kangasmaitikka, mustikka, metsätähti ja oravanmarja kuuluvat lajistoon. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 5 11

12 Turbiinipaikka 6 Mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan sekametsä. Puusto koostuu noin vuotiaista männyistä, koivuista ja kuusista. Seassa kasvaa myös hieman tervaleppiä ja haapoja. Pensaskerroksen lajeja ovat kuusien ja koivujen taimet. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mustikka, lillukka, oravanmarja, metsälauha, yövilkka ja kultapiisku. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 6 12

13 Turbiinipaikka 7 Mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan männikkö. Noin vuotiaiden mäntyjen lisäksi seasta löytyy kuusia ja nuoria koivuja. Pensaskerroksessa kasvavat melko runsaana esiintyvät katajat sekä koivujen, kuusten ja mäntyjen taimet. Aluskasvillisuudessa viihtyvät mustikka, puolukka, kanerva, kultapiisku, metsälauha, metsäkastikka, vanamo ja oravanmarja. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 7 13

14 Turbiinipaikka 8 Mustikkatyypin (MT) tuoreella kankaalla kasvava taimikko. Taimikko koostuu pääasiassa nuorista männyn ja koivun aluista sekä jättöpuina kasvavista muutamista haavoista ja männyistä. Aluskasvillisuudessa esiintyy metsälauha, vadelma, maitohorsma, kanerva ja kangasmaitikka. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 8 14

15 Turbiinipaikka 9 Mustikkatyypin (MT) tuoreella kankaalla kasvava tasaikäinen männikkö. Noin vuotiaiden mäntyjen seasta löytyy hieman kuusia sekä koivuja ja pensaskerroksesta katajia ja pajuja. Aluskasvillisuuden valtalajeina ovat mustikka, metsälauha, metsätähti, kangasmaitikka ja oravanmarja. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 9 15

16 Turbiinipaikka 10 Nuoria koivuja sekä pihlajan, kuusen ja männyn taimia kasvava hakkuuala. Jättöpuina hakkuulla kasvaa muutamia haapoja, kuusia ja mäntyjä. Aluskasvillisuuden valtalajeina esiintyvät puolukka, kanerva, metsälauha, kangasmaitikka ja maitohorsma. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

17 Turbiinipaikka 11 Mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan noin vuotias kuusikko ja nuori metsä. Kankaalla kasvaa kuusten seurana muutamia mäntyjä ja koivuja. Pensaskerroksessa tavataan kuusen, koivun sekä pihlajan alkuja ja aluskasvillisuuden lajeja ovat mustikka, oravanmarja sekä metsälauha. Alueelta löytyy hieman lahoja maa- ja pystypuita. Koillis-pohjoisosassa on nuori pääasiassa koivuja ja mäntyjä kasvava tuoreen kankaan metsä, jonka pensaskerroksen lajeja ovat pihlajan, kuusen ja koivun alut. Aluskasvillisuuden lajit ovat metsälauha, kangasmaitikka, oravanmarja sekä niukasti kasvava puolukka ja mustikka. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

18 Turbiinipaikka 12 Männyn, koivun ja pihlajan alkuja kasvava taimikko. Aluskasvillisuuden lajeja ovat muun muassa metsälauha, hietakastikka, vadelma, maitohorsma ja kanerva. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

19 Turbiinipaikka 13 Pääosin nuoria koivuja kasvava taimikko. Tiheästi esiintyvien koivujen seassa kasvaa jonkin verran myös kuusen ja pihlajan taimia sekä jättöpuina muutamia isompia mäntyjä ja koivuja. Aluskasvillisuudessa esiintyvät runsaina vadelma, maitohorsma ja metsälauha. Myös hietakastikka, nurmirölli ja kangasmaitikka kuuluvat lajistoon. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

20 Turbiinipaikka 14 Mustikkatyypin (MT) tuoreella kankaalla kasvava tasaikäinen mäntymetsä. Mäntyjen seasta löytyy muutamia koivuja ja kuusia. Pensaskerroksen lajeja ovat pihlajien, koivujen ja kuusien taimet sekä katajat. Aluskasvillisuudessa viihtyvät mustikka, metsälauha, oravanmarja, metsätähti, metsäkastikka ja vanamo. Länsipuolella alue rajoittuu nuoreen männikköön. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

21 Turbiinipaikka 15 Nuoria kuusia, mäntyjä ja koivuja kasvava taimikko. Jättöpuina löytyy muutamia koivuja ja mäntyjä. Aluskasvillisuutta hallitsevat metsälauha, hietakastikka, vadelma, maitohorsma, puolukka, kanerva ja kangasmaitikka. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

22 Turbiinipaikka 16 Mustikkatyypin (MT) tuore kangas sekä nuori taimikko. Kankaalla kasvaa pääosin noin 10-vuotiaita mäntyjä ja koivuja. Pensaskerroksen lajeja ovat kuusien, koivujen ja pihlajien alut sekä katajat. Aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, oravanmarja, metsälauha, metsäkastikka, kangasmaitikka sekä metsätähti. Taimikolla kasvaa pääasiassa männyn alkuja ja seassa hieman katajia. Aluskasvillisuuden lajeja ovat metsälauha, oravanmarja, mustikka, puolukka, kanerva sekä kangasmaitikka. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

23 Turbiinipaikka 17 Mänty- ja kuusivaltainen mustikkatyypin (MT) tuore kangas, jossa on vähäisesti koivuja seospuina. Pensaskerroksessa kasvaa vähän kuusien ja pihlajien taimia sekä katajia. Mustikka on selvästi runsain varpu, mutta myös puolukka on yleinen. Tavanomaisia ruohoja edustavat oravanmarja, metsätähti ja kultapiisku. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

24 Turbiinipaikka 18 Hakkuuala, jossa kasvaa noin 2 4 metriä korkea ja harvarakenteinen kuusitaimikko. Jättöpuina on muutama järeä mänty ja koivu. Aluskasvillisuus on heinittynyt voimakkaasti metsälauhan ja hietakastikan toimesta. Muuta pioneerilajistoa edustavat muun muassa vadelma ja maitohorsma. Muilta osin lajisto on varsin sekavaa. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

25 Turbiinipaikka 19 Melko tiheärakenteinen mustikkatyypin (MT) tuore kangas, jossa kasvaa lähes yksinomaan kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy vain niukasti kuusien taimia. Mustikka on hyvin runsas, eikä puolukkaa esiinny mainittavasti. Varjoisuuden vuoksi aluskasvillisuus puuttuu paikoin lähes kokonaan, mutta kaikkialla kasvaa kuitenkin seinäsammalpeite. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

26 Turbiinipaikka 20 Mustikkatyypin (MT) tuore kangas, jossa mänty on valtapuu. Puuston ikärakenne on varsin nuori ja seassa on nuoria kuusia. Pensaskerroksessa on yleisesti kuusien, haapojen ja koivujen taimia sekä katajia. Mustikka on erittäin runsas ja puolukka selvästi niukempi varpu. Ruohoja esiintyy vähän. Kuviolla on hieman soistuneisuutta, jonka ilmentäjiä ovat rahkasammalet, korpikarhunsammal ja pallosara. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

27 Turbiinipaikka 21 Harvennettu mäntymetsä, joka on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa ja mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. Mäntyjen seassa kasvaa yleisesti koivuja ja kuusia. Kataja esiintyy poikkeuksellisen runsaana. Aluskasvillisuus on heinittynyt monin paikoin harvennusten myötä, mutta puolukan ja mustikan runsaus vaihtelee mosaiikkimaisesti. Oravanmarja ja kultapiisku ovat tavallisia ruohoja. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

28 Turbiinipaikka 22 Monotoninen puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas, jossa kasvaa lähes yksinomaan mäntyjä. Joukossa on vain yksittäisiä koivuja ja kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy niukasti kuusia ja katajia. Puolukka on hyvin runsas varpu, mutta myös mustikka on tavanomainen laji. Muuta lajistoa edustavat muun muassa kultapiisku, metsälauha ja kevätpiippo. Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny

29 Kuva 3. Soidinmäen arvokkaat kasvillisuuskohteet (vihreät pallot). Project Municipality 121.Soidinmäki Saarijärvi arvokkaat kasvillisuuskohteet Tässä osiossa esitetään Soidinmäen alueelta löytyneet arvokkaat kasvillisuuskuviot (kuva 3), joista kerrotaan yleiskuvauksen lisäksi suojeluperuste ja maankäyttösuositukset. Description 0 km 0.5 km 1 km 2 km 1: Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Date Wind Farm Environmental Study Scale 1:20000 Drawing N:o 121-3

30 1. Suolampi [NT] Suursarojen ympäröimä suolampi, jonka rannalla tavataan runsaana kasvavaa pullosaraa, mutta myös riippasara, jouhisara, järvikorte, vehka, kurjenjalka, juolukka, variksenmarja, muurain sekä karpalo kuuluvat lajistoon. Pensaskerrosta hallitsevat kiiltopajut. Lammen lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja isovarpurämeitä. Alue ei ole lakikohde ojitusten vuoksi, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska vesitalous on pysynyt melko muuttumattomana. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 1 30

31 2. Soistunut painanne [ ] Tien läheisyydessä sijaitseva pienialainen soistunut painanne, jota ei voida tyypitellä tarkasti. Puusto koostuu mättäillä kasvavista männyistä ja koivuista sekä pääosin kuolleista kuusista. Pensaskerroksessa kasvaa niukasti katajia, koivuja ja kituliaita kuusen alkuja. Rahkasammalpeitteellä viihtyviä aluskasvillisuuden lajeja ovat tupasvilla ja pallosara mutta myös suopursu, variksenmarja, juolukka, jokapaikansara sekä karhunsammalet kuuluvat lajistoon. Mättäillä viihtyvät mustikka, muurain ja metsätähti. Tien ja suopainenteen välissä kulkee melko leveä oja. Kuviolla on tupasvillarämeen piirteitä. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen. 2 Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 31

32 3. Varsinainen sarakorpi (VSK) [NT] Pieni korpipainanne, jonka puusto koostuu pääosin mättäillä kasvavista koivuista ja nuorista kuusista. Aluskasvillisuudessa esiintyy runsaana rahkasammaleella kasvava jouhivihvilä, mutta myös viitakastikka, pullosara, pallosara ja jokapaikansara kuuluvat lajistoon. Mättäillä kasvaa mustikan lisäksi korpikarhunsammalta. Varsinainen sarakorpi ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska alue on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 3 32

33 4. Isovarpuräme (IR) [NT] Iso Kortelammen länsipuolella olevan isovarpuräme (IR), jossa valtapuuna kasvaa ohutrunkoisia mäntyjä. Pensaskerroksesta löytyy koivujen, kuusien ja mäntyjen alkuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat muurain, tupasvilla, juolukka ja suopursu. Metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (vähäpuustoinen suo). Arvotus: 1, koska kyseessä on lakikohde. Metsälain mukaiset. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista ja hakkuita. 4 33

34 5. Suolampi [NT] Pieni suolampi, jonka ympärillä kasvaa lähes luonnontilainen isovarpuräme. Lampea ympäröivät sarakasvustot, joihin lukeutuu muun muassa pullosara ja riippasara. Runsaana kasvavat myös tupasvilla, suokukka, karpalo sekä muurain. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen ja vesitalous on pysynyt ojituksista huolimatta lähes muuttumattomana. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 5 34

35 6. Suolampi [NT] Pieni suolampi, jota ympäröi nevareunus, jossa kasvaa harvakseltaan nuoria mäntyjä. Aluskasvillisuuden lajeja ovat vaivaiskoivu, rahkasara, pullosara, riippasara, tupasvilla, suokukka, myrkkykeiso, karpalo sekä pitkälehtikihokki. Lammen rantametsät muodostuvat suurimmaksi osaksi ojitetuista isovarpurämeistä. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen ja vesitalous on pysynyt ojituksista huolimatta lähes muuttumattomana. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 6 35

36 7. Soistunut painanne [ ] Pieni kostea painanne, jossa on puolukkakorven ja sarakorven piirteitä, mutta sitä ei voida tyypitellä tarkasti. Puusto koostuu nuorista männyistä, koivuista ja kuusista. Pensaskerroksen lajeina kasvavat katajat sekä koivujen ja kuusten alut. Aluskasvillisuudesta löytyy rahkasammaleiden lisäksi mustikka, muurain, variksenmarja, tupasvilla, pallosara sekä jokapaikansara sekä hieman puolukkaa. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 7 36

37 8. Suolampi [NT] Suursarojen ympäröimä pieni lampi, jonka reunoilla kasvavat pullosara, riippasara, vehka ja karpalo. Reunametsät koostuvat pääosin ojitetuista isovarpurämeistä. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska vesitalous on pysynyt lähes muuttumattomana ojituksista huolimatta. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 8 37

38 9. Varsinainen sarakorpi (VSK) [NT] Korpipainanne, jonka puusto koostuu pääosin mättäillä kasvavista ohutrunkoisista koivuista ja männyistä. Seassa on myös kuusia yleisesti. Pensaskerroksessa esiintyy koivujen alkuja. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat tupasvilla, jouhivihvilä, juolukka, jokapaikansara sekä karhunsammaleet. Mättäillä runsaimpia lajeja ovat mustikka, puolukka ja seinäsammal. Varsinainen sarakorpi ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska alue on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista. 9 38

39 10. Soistunut painanne [ ] Pienialainen korpi, jossa on varsinaisen sarakorven piirteitä, mutta sitä ei voida tyypitellä tarkasti. Puusto koostuu mättäillä kasvavista nuorista koivuista, kuusista ja männyistä. Pensaskerroksen lajeja ovat kuusien ja koivujen taimet. Aluskasvillisuudessa esiintyvät paikoin runsaana kasvava jouhivihvilä, muurain sekä tupasvilla. Myös suopursu, puolukka, karpalo ja pallosara kuuluvat lajistoon. Mättäillä viihtyvät mustikka ja variksenmarja. Alueen luoteispäässä suopursu ja mänty ovat runsaita. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

40 11. Varsinainen sarakorpi (VSK) [NT] Pieni korpilaikku, jonka puusto koostuu mättäillä kasvavista ohutrunkoisesta koivuista, mutta myös muutamia kuusia ja mäntyjä kasvaa sekapuina. Pensaskerroksen valtalajina kasvaa kiiltopaju ja aluskasvillisuutta hallitsevat kurjenjalka ja sarat, kuten tähtisara, jouhisara ja pullosara. Muita lajeja ovat viitakastikka, rätvänä ja suo-orvokki sekä karhunsammaleet. Varsinainen sarakorpi ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska alue on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

41 12. Isovarpuräme (IR) [NT] Rämekuvio, jossa valtapuuna kasvaa mäntyjä, joiden seassa esiintyy jonkin verran nuoria koivuja ja kuusia. Pensaskerroksessa tavataan koivun ja kuusen alkuja. Aluskasvillisuutta hallitsevat suopursu, muurain, mustikka, juolukka, pallosara, variksenmarja ja tupasvilla. Osassa alueen reunaa kulkee matalia ojia, jotka eivät ole vaikuttaneet merkittävästi suon vesitalouteen. Isovarpuräme on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (vähäpuustoinen suo), mutta alue ei ole luonnontilainen. Arvotus: 3, koska kyseessä on lähes luonnontilainen suo. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

42 13. Soistunut painanne [ ] Suopainanne, jota ei voida tyypitellä tarkasti. Alueella on isovarpurämeen piirteitä sekä kosteampia painanteita. Puusto koostuu mättäillä kasvavista koivuista, kuusista ja männyistä. Pensaskerroksen lajeja ovat koivujen, kuusien ja mäntyjen taimet. Aluskasvillisuutta hallitsevat suopursu, pallosara, mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä muurain. Kosteimmissa painanteissa tupasvilla ja karpalo ovat runsaita. Alue ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska se on lähes luonnontilainen. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

43 14. Isovarpuräme (IR) [NT] Rämealue, jossa valtapuuna on mänty. Seospuina esiintyy myös hieman koivuja ja kuusia löytyy. Pensaskerroksen lajeja edustavat lähinnä koivujen ja havupuiden taimet. Aluskasvillisuudesta löytyy tupasvilla, variksenmarja, juolukka, mustikka, suopursu, muurain ja karpalo. Isovarpuräme on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (vähäpuustoinen suo), mutta alue on liian laaja, joten sitä ei voida tulkita lakikohteeksi. Arvotus: 3, koska kyseessä on lähes luonnontilainen suo. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

44 15. Tupasvillaräme (TR) [NT] Rämealue, jossa kasvaa nuoria koivuja sekä hieman kuusia ja mäntyjä. Mättäisyys on voimakasta. Pensaskerroksen lajeja ovat koivujen ja mäntyjen taimet. Aluskasvillisuudessa kasvavat variksenmarja, juolukka, kanerva, tupasvilla, suopursu ja muurain. Rahkasammalet hallitsevat pohjakasvillisuutta, mutta myös karhunsammalet kuuluvat lajistoon. Tupasvillaräme ei ole lakikohde, mutta se suositetaan säilytettävän koskemattomana. Arvotus: 3, koska kohde on luonnontilainen ja edustava. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista

45 Tulokset ja päätelmät Soidinmäen tutkimusalueelle suunnitellut 22 turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita, joista iso osa koskee nuoria mustikkatyypin tuoreita kankaita, hakkuualoja ja taimikoita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Turbiinit voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa hankealueen rajauksen sisäpuolelle, kunhan alla olevat arvokohteet huomioidaan. Soidinmäen alueelta löydettiin 15 arvokasta kasvillisuuskuviota, jotka kaikki koskevat suolampia ja erilaisia suoelinympäristöjä. Näille kohteille on annettu maankäyttösuositukset sivuilla Käytännössä kaikki 15 kohdetta suositetaan säilytettävän koskemattomina ja niiden vesitalous on syytä säilyttää ennallaan, jotta ominaispiirteet ja pienilmastot säilyvät. Tutkimusalueelta löydettiin 169 putkilokasvilajia, mikä on varsin pieni määrä pinta-alaan nähden. Lukema selittyy kuitenkin sillä, että alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteiset kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 169 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia. Taulukko 1. Soidinmäen selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhakarkulaisia tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahojäkkärä Gnaphalium sylvaticum Harakankello Campanula patula Ahokeltano Hieracium (sektio) vulgata Harmaaleppä Alnus incana Ahomansikka Fragaria vesca Harmaasara Carex canescens Ahomatara Galium boreale Heinätähtimö Stellaria graminea Ahopaju Salix starkeana Hevonhierakka Rumex longifolius Ahosuolaheinä Rumex acetosella Hieskoivu Betula pubescens Aitovirna Vicia sepium Hietakastikka Calamagrostis epigejos Alsikeapila Trifolium hybridum Hiirenvirna Vicia cracca Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Huopaohdake Cirsium helenioides Haapa Populus tremula Isonokkonen Urtica dioica 45

46 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Isopihatatar Polygonum aviculare ssp. aviculare Luhtalemmikki Myosotis scorpioides Isotalvikki Pyrola rotundifolia Luhtasuoputki Peucedanum palustre Jokapaikansara Carex nigra Lutukka Capsella bursa-pastoris Jouhivihvilä Juncus filiformis Maariankämmekkä Dactylorhiza maculata Juolavehnä Elytrigia repens Maitohorsma Epilobium angustifolium Juolukka Vaccinium uliginosum Mesiangervo Filipendula ulmaria Jänönsara Carex ovalis Mesimarja Rubus arcticus Kalvassara Carex pallescens Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Kangasmaitikka Melampyrum pratense Metsäimarre Gymnocarpium dryopteris Kanerva Calluna vulgaris Metsäkastikka Calamagrostis arundinacea Karhunputki Angelica sylvestris Metsäkorte Equisetum sylvaticum Kataja Juniperus communis Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum Keltakannusruoho Linaria vulgaris Metsäkuusi Picea abies Keräpäävihvilä Juncus conglomeratus Metsälauha Deschampsia flexuosa Ketohanhikki Argentina anserina Metsämaitikka Melampyrum sylvaticum Ketosilmäruoho Euphrasia stricta Metsämänty Pinus sylvestris Kevätpiippo Luzula pilosa Metsäorvokki Viola riviniana Kielo Convallaria majalis Metsätähti Trientalis europaea Kiiltopaju Salix phylicifolia Metsätähtimö Stellaria longifolia Kirjopillike Galeopsis speciosa Metsävaahtera Acer platanoides Kissankello Campanula rotundifolia Mustikka Vaccinium myrtillus Koiranheinä Dactylis clomerata Mutasara Carex limosa Koiranputki Anthriscus sylvestris Myrkkykeiso Cicuta virosa Komealupiini Lupinus polyphyllus Niittyhumala Prunella vulgaris Konnanvihvilä Juncus bufonius Niittyleinikki Ranunculus acris Korpi-imarre Phegopteris connectilis Niittynurmikka Poa pratensis Korpikaisla Scirpus sylvaticus Niittynätkelmä Lathyrus pratensis Korpikastikka Calamagrostis purpurea Niittysuolaheinä Rumex acetosa Korpipaatsama Franfula alnus Nuokkutalvikki Orthilia secunda Kotipihlaja Sorbus aucuparia Nurmihärkki Cerastium fontana Kultapiisku Solidago virgaurea Nurmilauha Deschampsia cespitosa Kurjenjalka Comarum palustre Nurmipiippo Luzula multiflora Kyläkarhiainen Carduus crispus Nurmipuntarpää Alopecurus pratensis Kyläkellukka Geum urbanum Nurmirölli Agrostis capillaris Kylänurmikka Poa annua Nurmitädyke Veronica chamaedrys Käenkaali Oxalis acetosella Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense Lampaannata Festuca ovina Ojakellukka Geum rivale Lehtohorsma Epilobium montanum Ojakärsämö Achillea ptarmica Lehtovirmajuuri Valeriana sambucifolia Oravanmarja Maianthemum bifolium Leskenlehti Tussilago farfara Paimenmatara Galium album Lillukka Rubus saxatilis Pallosara Carex globularis 46

47 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Peltohatikka Spergula arvensis Riidenlieko Lycopodium annotinum Peltokanankaali Barbarea vulgaris Riippasara Carex magellanica Peltokorte Equisetum arvense Rohtotädyke Veronica officinalis Peltolemmikki Myosotis arvensis Rätvänä Potentilla erecta Pelto-ohdake Cirsium arvense Rönsyleinikki Ranunculus repens Pelto-orvokki Viola arvensis Röyhyvihvilä Juncus effusus Peltopillike Galeopsis bifida Salokeltanot Hieracium (sektio) hieracium Peltosaunio Tripleurospermum perforatum Sananjalka Pteridium aquilinum Pietaryrtti Tanacetum vulgare Sarjakeltano Hieracium umbellatum Piharatamo Plantago major Savijäkkärä Gnaphalium uliginosum Pihasaunio Matricaria suaveolens Siankärsämö Achillea millefolium Pihatähtimö Stellaria media Soreahiirenporras Athyrium filix-femina Pikkulaukku Rhinanthus minor Suokukka Andromeda polifolia Pikkutalvikki Pyrola minor Suo-ohdake Cirsium palustre Pitkälehtikihokki Drosera anglica Suo-orvokki Viola palustris Pohjanjauhosavikka Chenopodium suecicum Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Pohjankallioimarre Polypodium vulgare Tahmavillakko Senecio viscosus Poimulehti Alchemilla sp. Tervaleppä Alnus glutinosa Polvipuntarpää Alopecurus geniculatus Tuhkapaju Salix cinerea Pujo Artemisia vulgaris Tuomi Prunus padus Pullosara Carex rostrata Tupasvilla Eriophorum vaginatum Puna-ailakki Silene dioica Tähtisara Carex echinata Puna-apila Trifolium pratense Ukontatar Persicaria lapathifolia Punanata Festuca rubra Vadelma Rubus idaeus Puolukka Vaccinium vitis-idaea Valkoapila Trifolium repens Päivänkakkara Leucanthemum vulgare Valkovuokko Anemone nemorosa Raate Menyanthes trifoliata Vanamo Linnaea borealis Rahkasara Carex pauciflora Variksenmarja Empetrum nigrum Raita Salix caprea Vehka Calla palustris Ranta-alpi Lysimachia vulgaris Viitakastikka Calamagrostis canescens Rantamatara Galium palustre Virpapaju Salix aurita Rauduskoivu Betula pendula Voikukka Taraxacum sp. Rentohaarikko Sagina procumbens Yövilkka Goodyera repens Rentukka Caltha palustris Yhteensä 169 lajia 47

48 KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 48

49 49