Kauppa- ja teollisuusministeriölle Viitaten kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen nro 455/460/79 tammikuun 9. päivältä 1980 pyydämme kunnioittavasti, että Oulun läänin suomussalmen
kunnassa sijaitsevalle Aittojarvi nimiselle, kaivosrekisteriin numerolla 2964/1 merkitylle, valtausalueellernme määrättäisiin muodostettavaltsi jäljempänä maaritelty kaivospiiri. Kaivospiirin msaraämistä varten annamme seuraavat selvitykset: 1 Liitteenä 1 olevalla kartalla esitämme muodostettavan kaivospiirin sekä voimassaolevan valtausalueen sijainnin ja rafat. 2 Liitteessä 2 teemme selkoa valtausalueella suoritetuista tut.kimuksista ja tavatusta esiintyma.stä. Liitteessä 3 esitamme kaivospiirin alustavan käyttösuunnitelman. Liitteena 4 on valtauksen esteitä koskeva todistus. Kaivospiiri kokonaisuudessaan sijaitsee valtionmaalla, jonka hoitoviranomainen on Metsahallinnon Kiannan hoitoalue os, 89600 ÄMMÄNSAARI. 6 Kaivo spiir in nimeksi ehdotamme "AITTCJAR'L'I"..Asiaa hoitaa valtausasiainhoitajamme Osmo Hallikainen, jonka osoite on: Outokumpu Oy, Malminetsinta, PL 27, 02201 ESPOO 20. ~s~oossa 9. päivänä tammikuuta 1985 O U T O K U M P U Oy
Malmin projekti0 OUTOKUMPU Oy 1:lO 000 Käyttöalueen raja Malminetsinta OH/MV 1985 Kaivospiirin raja Valtausalueen raja. -.. KARTTA AITTOJARVI nimisesta kaivospiirialueesta Oulun läänin Suomussalmen kunnassa 4514 02C
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Jaakko Kurki/LAP 18.12.1984 i(a) SUOMUSSALMEN AITTOJ ÄRVEN MO-ES IINTYMA Lähtötiedot Suoritetut tutkimukset Geologia ja mineralisaatio Aittojarven Mo-aihe sijaitsee Suomussalmen pitäjän Selkoskylassa lähellä Kuusamon rajaa, n. 15 km viitostielta itään Hossan korkeudella. Aihe on peräisin vuodelta 1971, jolloin Outokumpu Oy:n Pohjois-Suomen aluetoimistoon tuli molybdeenipitoinen näyte suoraan mineralisaatiopuhkeamasta. Alueella on tämän jälkeen tehty geologinen kartoitus, IP-mittaus, humus- ja kalliomurskenaytteenotto, puromutanäytteenotto sekä kairaus, joka tehtiin kolmessa eri vaiheessa, joista viimeisin, inventointivaihe, tapahtui vuosina 1980-1981. Reikiä malmiaiheeseen kairatt iin yhteensa 64 kpl 14 eri profiiliin, 1-6 kuhunkin, yhteensa 14 273 m kairausta. Reikien sijainti näkyy geologisesta kartasta liitteesta 1 ja kairareiat on esitetty leikkauksittain liitteissa 2-15. Mineralisaatio liittyy kaliapliittigraniittiin arkeeisessa, migmatiittisessa pohjagneissiympäristössa. Tonaliittisen gneissigraniitin lisäksi alueella esiintyy melko runsaasti kaligraniitteja, jotka nekin ovat iältään arkeeisia. Pienemmissä määrin esiintyy trondhjemiitte ja sekä granodioriitteja. Mineralisaatio sijaitsee pohjois-etelä-suuntaisessa vyöhykkeessä kivilajiassosiaatiossa, jonka jäseniä ovat kaliapliittigraniitti, gneissigraniitti seka amfiboliitit. Amfiboliitit saattavat edustaa erillisia relikte ja Kuhmon-Suomussalmen vihreakivivyöhykkeesta, joka varsinaisesti esiinty n. 4 km idempänä. Mo-mineralisaation isäntäkivi on enimmäkseen joko valkoinen apliittigraniitti tai punainen kaligraniitti, pienemmässä maarin myös gneissigraniitti. Kaikkien näiden välimuoto ja ja asteittaista vaihettumista tavataan. Mineralisaation muodostaa päävyöhyke seka sen molemmin puolin kapeamrnat, heikommat ja epäjatkuvat sivuvyöhykkeet. Paavyöhykkeen leveys vaihtelee 4-25 m ja sen tunnettu pituus on n. 700 m. Sen kaade on igäan* pohjoispaassä n. 65' ja eteläpäässä n.040-45. Akselikaade on eteläkaakkoon n. 40'-45. Paamalmimineraali on molybdeenihohde. Lisäksi esiintyy f
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMlNETSINTX aina hieman kuparikiisua ja rlkkikiisua. Paavyöhykkeen pohjoisosa on rikkain.' Yleensä molybdeenihohteen esiintyminen on melko saannöllista. Normaali esiintymistapa on pirote, mutta rikkaimmissa paikoin sitä esiintyy myös raoissa seka kvartsi juonien kontakteissa ohuina samoina ja rakotäytteina. Malmiarvio + LIITTEET Malmiarvio on konventionaalinen in situ profiilimalmiarvio, joka perustuu liitteissa 2-15 esitettyihin kairausleikkauksiin. Pitoisuuksina on käytetty reikalävistysten painotettuja keskipitoisuuksia ja ominaispainona arvoa 2,64, mikä on apliittija kaligraniiteista tehtyjen 30 maarityksen keskiarvo. Arvion tuloksena on esiintymässä todettua malmia seuraavasti: Cut off Mo % > 0,120 0,050 0,010 Mi1j.t 2,135 8,450 21,090 Mo % 0,168 0,101 0,058 MoS2 % 0,280 0,168 0,097 Paavyöhyke on etelapäastaan rajaamatta. Myöskin heikommat sivumalmiot ovat rajaamatta. Näin ollen on ilmeista, että lisätutkimukset toisivat lisaa malmia, jonka laatua ja määrää ei tähänastisilla tutkimuksilla voi arvioida. 1 Geologinen kartta 1:4 000 2-21 Kairausleikkaukset, geologia ja analyysitiedot 1:2 000
.OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen ryhmä LI ITE KAIVOSPI IRIA~iOMUKSEEN Eero Rauhamäki/PAL 2.1.1985 1 (1) AITTOJERVEN MALMIESIINTYME KAIVOSPI IRIN ANOMINEN Outokumpu Oy, Malminetsintä, on suorittanut kuluneina vuosina val taamansa Aittojarven molybdeeniesi intyman tutkimuksia. Esi intymän kannattavuutta on alustavasti selvitetty Outokumpu Oy:n Kaivosteknillisessä ryhmässä ja todettu esiintymä potentiaaliseksi reservimineralisaatioksi. Jotta turvattaisiin oikeudet ja mahdoll isuudet esiintyman jatkotutkimuksiin, on tarpeellista anoa esiintymalle kaivospiiriä. Kaivospiirin rajat määräytyvät oheisella liitekartalla niin, että tunnettu mineralisaatio,jää sen sisään. Valtausalueen pohjoisosa (rasteroi tu) muodostaa kaivospi irin käyttöalueen, yht. 34 ha, jolla alueella esiintymän mahdollinen hyödyntäminen tulee osin tapahtumaan myös avolouhintana. Kaivospiirin eteläosassa, yht. 30 ha, malmi on niin syvällä, että mahdollisen maanalaisen louhinnan vaikutukset eivät ulotu maanpintavyöhykkeeseen saakka. Tämän kaivospiirihakemuksen ulkopuolelle jäävät kaivostoiminnan vaatimien apualueiden kuten tehdas- ja jätealueiden paikkojen määrittäminen, koska hyväksikäytön teknistä suunnittelua ei ole toistaiseksi katsottu tarpeelliseksi viedä niin pitkälle. LIITE... Peruskartta 1 :20 000, kaivospiirin rajaus JAKELU KTR/PSV, JP, PE, EAR, KTR-arkisto OKME/M. Ketola, R. Sarikkola, 0. Hallikainen -
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMIMETSINTX AITTOJARVEN KAIVOSPIIRI TODISTUS Paikallisiin oloihin tutustuneina todistamme, ettei Aittojarven kaivospiirin perustamiselle ole kai-joslain (503/65) 6 s:n 1 momentin 3-8 kohdissa mainittuja esteitä. Espoossa 2. päivänä tammikuuta 1985 --k 05,&47i l&i4~lotli 1; Antti itala Auvo Kurenniemi tuloskäsittelyn esimies aluegeoteknikko Espoo Espoo L< L