Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Transkriptio

1 OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki ( ) Nurrnes, Kynsinierni ( ) Lieksan, Nurrneksen, Juukan, Rautavaaran, Varpaisjarven pitajien alueelta tunnetaan useita huornionarvoisia MOH-esiintyrnia seka lukuisasti hyvi& lohkareita. Kokonaisuutena a1ue rnuodostaa jonkinlaisen MOH-provinssin, jossa MOH yleensa 1iittyy pohjan gneissien ja -liuskeiden, seka nuorernpien kaligraniittien tai apliittien rnuodostarnaan kornbinaatioon. Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. Kenttatoihin osallistuivat Luk Vesa-Jussi Penttila ryhrnanjohtajana, yo Pirjo Korhonen kartoittajana seka opettajat Veikko ja Pentti Tiitta lohkare-etsijoina ja naytteenottajina. Aiheeseen kaytiin tutusturnassa paikan paalla. Aihetta ovat tutkineet seka Malrninetsija Oy seka Rautaruukki Oy luvul1a ja luvun a1kuvuosina. Rautaruukki Oy:lta saatiin aiheen loppuraportti, josta kavi ilrni alueella tehdyt tutkirn~ks9t..~ i h e e s e e n on kairattu toistakyrnrnenta reikaa ja rnalrnirnaarat on inventoitu. Aihe on syyta pitaa rnielessa ja ottaa tyon aile sopivassa vaiheessa. Aihe on tunnettu jo vuode1ta 1959, jolloin OKME:n kenttatoissa loytyi 3 MOH-pitoista paljasturnaa seka lohkareita 33 kpl. Aluetta kartoitettiin uude1leen n. 7 krn2 a1alta MOH-pa1jastumien ymparilta 1: ja kahdesta MOH-paljastumasta laadittiin detaljikartat Kaksi lohkare-etsijaa haki MOH-paljastumien kaakkcispuole1ta lisaa lohkareita seka otti tunnetuista lo~kareista naytteita pitoisuuksien selvittamista varten. Kaksi uutta MOH-paljastumaa loytyi ja uusia lohkareita parikyrnrnenta. Yhteenvetona rnolybdeenin esiintyrnisesta Kynsiniemessa rnineralisaatiot ovat juonityyppisia, leve~mi1 laan ovat juonet (PG) n. 1 m. MOH esiintyy epasaannollisesti, heikkona pirotteena. Vain erittain valikoivalla naytteenotolla saadaan ana1yyseissa yli ppm:n tuloksia, keskipitoisuudet juonissakaa~ eivat ole ekonomisia. yhdessakaan lohkareessa tai paljasturnassa ei ollut 1apikotaista pirotetta

2 havaintojen mukaan MOH:a esiintyy paljastumissa suhteellisen laajal1a alueella. E-Wsuuntaisen MOH-paljastumajonon aarihavaintojen etaisyys on n. 1 km. MOH-mineralisaatiot liittyvat alueen kaligraniittien intrudoitumiseen ja talloin lahinna pegmatiitteihin, mutta myos hydrotermisiin KV-juoniin, jotka esiintyvat eniitmakseen AFB-kivissa. Kyseessa lienee en echelon -tyyppinen juonisysteemi, jossa juonien suunta on yleensa pohjoiskoillinen ja mineralisaatiovyohykkeen suunta ita-lantinen.. Naiden seikkojen perusteella katsotaan, etta vaikkakin MOH:a esiintyy laajalla alueella, ei se satunnaisuutensa ja juoniluonteensa takia mita todennakoisi~~in ole muodostanut yhtenaisia malmioita tai malmiutuneita vyohykkeita. Alue on kyllakin selvasti ~saastunut'l molybdeenin suhteen, mutta ekonomisia esiintymia tuskin on odotettavissa. Matasvaaran-Konnanvaaran alue ( ) Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedettiin Matasvaaran kaivoksen ymparistossa olevan useita pienenkoja MOH-esiintymia ja tarkoituksena oli litogeokemiallisesti selvitella mineralisaatioiden laajuutta ja keskinaisia yhteyksia. Maastoon vedettiin naytteenottolinjoja, kaivosalueella 300 m:n valein ja ymparistossa 500 m:n valein. Naytteenottovaliksi pyrittiin mahdollisuuksien mukaan saamaan 50 m. Naytteita otettiin kaikista havaintopisteen kivilajeista. Tyon suoritti kaksi lohkare-etsijaa. Konnanvaaran esiintyman ymparilla taydennettiin linjoja runsaalla kartoitusnayttee~ otol1a. Samanaikaisesti alueella suoritettiin geologinen kartoitus. Naytteita analysoitiin yhteensa 527 kpl. Analyysituloksista piirrettiin frekvenssijakautumat ja anomaliarajoiksi maarattiin: 75 % = 87,5 % = 92,5 % = 96,5 % = 4,5 ppm 9,00 ppm 15,0 ppm 19,0 ppm Analyysitulokset piirrettiin kartoille kivilajien ja anomalirajojen mukaisin symbolein. Tulokset voidaan lyhyesti kiteyttaa neljaksi kohdaksi 1 Matasvaaran alueen potentiaaliset MOH-malnivarat sijaitsevat kaivosalue~lla ja jatealueella. Konnanvaaran alueella esiintyy erillinen, pienempi, epaekonominen esiintyma.

3 rnolybdeeni on litogeokerniallisesti hyvin otollinen prospektattava. Huolirnatta siita, etta anornaliarajat ovat hyvin alhaiset, saadaan Matasvaaran kaivoksen yrnparil1e suuri, selva, hyvin geologista kuvaa korreloiva aureoli, kooltaan n. 2,5 x 0,8 krn. Konnanvaaran esiintyrniin liittyva aureoli on pienernpi, kooltaan n. 1 x 0,4 krn. Kaikki Matasvaaran-Konnanvaaran Mo-anornaliaalueet sijoittuvat tunnettujen MOH-esiintyrnien yrnparille. Selva korrelaatio havaitaan anornalian laajuuden ja rnineralisoiturnisen laadun valille. Konnanvaaran esiintyrna on hyvin paikallinen, graniittisiin kiviin ja KV-juoniin liittyva, kun taas Matasvaaran anomaliassa kohonneita MO-arvoja tavataan kaikissa kivilajeissa. Litogeokemia nayttaa selvasti, etta Matasvaaran kaivoksen ymparistossa ei ole ekonomisia MOH-esiintymia. Jatkotoista kyseeseen voivat tulia vain kaivokseen jaljellejaaneiden malmivarojen tutkiminen. Matasvaaran kaivosalue ( ) Matasvaaran-Nurmeksen valisten, samantyyppisten graniittiplutonien yli vedettiin 6 litogeokemiallista naytelinjaa (I-VI-PMK), yhteensa 16,4 krn. Naytteita analysoitiin 115 kpl, mutta tuloksista tuli vesipera. Korkein arvo oli 6,10 ppm Mo. Kaivosmonttuja tutkittiin lahinna silrnallapitaen rnalmin esiintymistapaa ja jatealueelta otettiin naytteita jatteen analysoimista varten. Malmi liittyy graniitti-intruusion aiheuttamaan kontaktirnetarnorfoosiin. Kalimaasalpa- ja kvartsipitoiset liuokset ovat erottuneet graniitista, asettuen kattopuolen tektonisoituneeseen ja graniittiutuneeseen " pohjagneissiin". Rautatiemontun kohdalla oleva paras rnalmiutuma on asettunut loivan poimun taipeeseen ja rnineralisaation pituussuunta ja MOH-suomujen orientaatio on poimuakselin suunnassa. Malmi muodostuu lukuisista erikokoisista levymaisista pirotelinsseista ja valissa saattaa olla runsaastikin tyhjaa kivea. Tama on vaikeuttanut huomattavasti louhintaa ja laskenut raakamalmin pitoisuutta jopa puolella. Rikastejatteesta otettiin 4 naytetta (1,5 kg) ja raakamalmista, jota l~ytyi siilon pohjalta, 1 nayte (2 kg). Naytteista suoritettiin koevaahdotus ja raskasnesteseparointi. Analysointi on osittain kc~ken. Nayttaa jo nyt silta, etta kaivoksen vaahdotusjate sisaltaa keskimaarin 200 ppm Mo, joka 85 %: k s i MOHrikasteeksi laskettuna tekisi nykyhinnoilla 4 mk 40 tonni jatetta. pi

4 Kaivosinsinoori W Zeidlerin viimeisimman malmiarvion mukaan ma1mia oli jaljella tonnia (0,234 % MoS2), josta kaivoksen sulkemiseen mennessa 1947 lienee n tonnia otettu pois. Kuitenkin arvio ulottuu vain +100 m:n tasolle ja taman alapuoliset osat on jatetty arviosta pois, vaikka +140 taso olijo avattu. Siten kaivoksen jaljel1e jaaneista malmivaroista on esitettava vain varovaisia arvioita, mikali ei lisatutkimuksia suoriteta. Asia on tutkimisen arvoinen ;~ ~~ /"l~~ '--)--. //'~ ( 4esa-crussi Penttila

5

6 ' ~_. ~! /././., I " /,. \ / \ 'v -It loo :, Ik.alnrn 'kl. \.'1 I t' /,, ~.. I ( r". / ~..~..r-, / ItI1 '\. ;() -..LoPP".r 'i.': l J}:, :~"1 ~;~I n k c;.,,-~ ~ ~. -1 A [] POHJOIS- KARJALAN MOH-ESIINTYMIA MOH MOH 1: PALJASTUMA lohkare M~T~SVAARAN KAIVOS PR EKARJAlAISEN POHJAKOMPlEKSIN RAJA ~. "M.nJ" " " '",, ~m:k' rt.joo: j7 20»:> ~. k.. - ~ ;. «r».-.j. I ",--, '.

7 y.. ~... ".' v I / i / r: I 0:..,,/ ~'h't'a "J,,,, vl I. \ ;'....,.,;" '. I"~'. ).(. \ ' I. / (. \ \. v, },..-. ~.'.\ '. (..,., ) "''". ''. ), ""'- ). --.,- - ("<... '. '.: / ' '... '..., "\..'. "j (:~! '.". r' ;./ ' ":.' "V- ".. ' \ '. a ~ l l ll l.'t, ~ I...:.\ ~-,',." : f ~, ', ";' 'e,-., ~. t " '"... I,.,'., " ).. ~ ~.,. -,~...;..;... I ~ " ') ) "..r:. \~. / ~~. ~,:.!. A "7f I v - I ( I R ~~ : \~ ' ''I (. :"...."..-. ' '''-~=\' ~..~. : /. ".;"\.. v \,. ",9 5 '-".,. ~..,. \I '"I ' 1\ " I ~r ~:;'i) ~ V"u,," nen '.~ " ' 1,'~--- ': : _ - ~~'. I ': i./ f., K. '''' \. /}~ \f,~ j1 1 Ii. T " ": _" ~ ". ~ "" ' ) POHJOIS-KARJALAN ~I '" \ MOH - ESIINTYM IA \..1"..."... <, 1' V-"-1""',' r",..,- - 'J,.:::::..:...r~ " ' 't:.. " """ '!!" A MOH PALJASTUMA l!l ", " ;, O. If. /1~'.'"..,.' 11 ek$li nk CJ~ ~ I i A r "::""" '1"",..~( 'W MOH LOHKARE >.J...:.....; ~ M AT.lI.SVAARAN KA I vos I.i" :~ u l \ a', ", / PREKARJALAISEN ~ '.~:l ".; _, :, ~ ~ H JAK O M P L E K S I N RAJA ~.a,. _ i r. ~ lo t" ~ rn l - y O '... ::: \ )...;... :. I ' Jt-l., ". ~ ~. ::-:>.:/ Ii -.I~" "''''. (; (. ~ " ~~:<:-, " ~.I. ~,.. ~ "... Io " ~.(' m l " '"".\ \;' J c1 n n e llir t a ",,",: I '. '..' " :- ( -- ~J " ' I 1 - ' -. - R y Oo,"" ':.. ' ~ '.: ~.. #' ",,-. ec - \. ".:. ~..... _. I ' H.lII $Jo.ic ' - ' ; \ (

8 7' ~I J h~ ~ i!!.. + 1<]<l<l H g.. s > III :0 :0

9

10