Kauppa- ja teollisuusministeriöile

Transkriptio

1 Kauppa- ja teollisuusministeriöile Asia Hakija Valtausalueet Kaivospiiriha kemus Outokumpu Finnmines Oy, P167, OUTOKUMPU Hakemus kohdistuu Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä Poh-

2 jois-karjalan Iaanissa sijaitseviin Naurisvaara ja Naurisvaara 2 -nimisiin valtausalueisiin (kaiv. rek. nrot ja ), jotka kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntanyt Outokumpu Oy:lle ja (paatökset ja ). Ministeriö on tekemillaan päätöksillä pidentanyt molempien valtausalueiden tutkimustyöaikaa saakka. Naihin valtausalueisiin kohdistuvat valtausoikeudet ovat sittemmin siirretty Outokumpu 0y:lta Outokumpu Finnmines Oy:lle Tutkimukset ja esiintyma Vuosina suoritetuissa tutkimuksissa valtausalueilta tavattiin kupari-kobolttiesiintyma, jota alustavien teknis-taloudellisten selvitysten mukaan voidaan todennaköisesti kayttaa hyvaksi. Tutkimustuloksia selvitetaan tarkemmin oheisessa raportissa (liite 2). Muodostettava kaivospiiri Viittaamme kaivoslain (503165) 4 :n saannökseen ja pyydämme, etta yhtiöllemme muodostetaan edella tarkoitetun esiintyman hyvaksi kayttami~ta varten jaljempana maaritelty KY LY LAHTI -niminen kaivospiiri ja ett4 kauppa- ja teollisuusministeriö maaraisi tata varten asianomaisen toimitusinsinöörin suorittamaan kaivospiiritoimituksen. Kaivostoiminnan yksityiskohtainen jarjestaminen Kylylahden esiintymalla edellytti44 viela jatkotutkimuksia. Muun muassa esiintyman laadusta ja laajuudesta on hankittava lisaselvitysta maanalaisilla tutkimuksilla, jotta kaivostyö ja malmin rikastaminen voitaisiin jarjestaa edullisimmalla tavalla. Tdsta syystä kaivospiiriin sisallytetaän ttissa vaiheessa ainoastaan esiintyma-

3 alue todennäköisine jatkeineen sekä vinotunnelitutkimuksessa tarvittava alue. Kaivos- ja tutkimustyön maan pinnalla tapahtuvat toiminnot sijoittuvat kaivospiirin koillisosaan, joka tämän vuoksi pyydetaan käyttöalueeksi. Kaivospiirin eri alueiden kayttöä on selvitetty oheisessa k&iyttösuunnitelmassa (liite 3). Ha kemusalueen kartta Muodostettavan kaivospiirin, valtausalueiden seka kysymykseen tulevien kiinteistöjen sijainti ja rajat, samoin kuin esiintyman projekti~ on merkitty oheen liitettyyn 1 : mittakaavaheen karttaan (liite 1). Hakemusalueen oi keudenhaltijat Muodostettavaan kaivospiirin kuuluu aluetta seuraavista Polvijarven kunnan Sotkuman kylässä olevista kiinteistöistä: Naurisvaara 4:3 Koivurinne 16:60 Turvala 16:64 Naurissuo 67:s Paukkumaki 78:14 Salonrinta 78:20 Leipäkumpu 79:28 Korpikontu 79:58 Lamminsuo 79:65 Lammintaus 79:82 Naurisharju 79:84 ja Alasuo 89:1 Lueteltujen tilojen omistajat ja muut oikeuden haltijat ilmenevät oheisista kiinteistörekisterin otteista (liite 4)

4 Valtauksen esteet Kaivospiirialueella ei ole muita kaivoslain 6 :n 3-8 kohdissa tar- koitettuja valtauksen esteitä kuin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n 110 KV:n jännitteinen sähkölinja, minkä osalta omistajayhtiö on antanut suostumuksen alueen liittämiseen kaivospiiriin (selvitys liitteesstl 5). Outokummussa 11 päivanä joulukuuta 1991 OUTOKUMPU FINNMINES Oy 1%3z,f?'i M&-J&f Osmo Hallikainen valtakirjalla ~-44.f

5

6 OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen ryhmä (4) 409/86 Geo POLVIJÄRVI, K Y L Y L A H T 1 (kl C) Kylylahden nalniesiintyman tutkimuksista ovat vastanneet seuraavat henkilöt (vv ). Geologia ja malmiarvio FM Pertti Hakanen FM Heikki Puustjarvi Malmimineralogia Tutk.assist. Esko Hanninen Geofysiikka Rikastuskokeet Tekniset :utkimukset DI Timo Rekola DI Seppo Rantanen FM Tucmo Korkalo 1 GEOLOGIA JA MALMIARVIO Geologia Polvijärven Kylylahden maimi sijaitsee n. 30 km Outokummusta koilliseen Oku-assosiaation kivilajeissa, joita voiaaan pitää rakennetulkinnan perusteella Keretin-Vuonoksen-Perttilahden maimikriittisen horisontin suoranaisena jatkeena. Kiillegneisseihin rajoittuva lahes pohjois-eteläsuuntainen Kylylahden ser~entiniitti-kvartsikarsi-mustaliuske -rnuoaostuma tunnetaan paremmin vain n. 2 km:n matkalla Kylylammen ja Lohja Oy:n talkkiiouhosten välisellä alueella. Alueelta laadittu 1:4 000 kivilajikartta perustuu geologisiin kartoituksiin, kairaustietoihin seka geofysikaaliseen tulkintaan. Talla alueella muodostuma on n. 350 m?aksu, lähes ~onjois-etelä-suuntainen ja jyrkasti (80") länze-n kaacuva. Valtakivilajina on serpentiniitti ja siihen liitt-pat muunnokset talkkikivl-talkkiliuäke-talkkikarbcnaattikiv ja dolomiitti. Kvartsiitti-karsi-mustaliuske -kivilajeja on runsäimrnin mucaostuman N-osassa, missä intensiivisen poimuc~hsen takia kyseiset kivilajit toistuvat kapeina ja iinssiiiaisina horisontteina.

7 Malmikriittinen kvartsiitti-karsi-horisontti sijoittuu maanpintaleikkauksessa muodostuman itakyljelle välittömästi ennen muodostuman kontaktikivilajina olevaa mustaliusketta. Esiintyma voidaan jakaa viiteen erilliseen osaan: N-malmi, Zn-malmi, Ylämairni, ) paämalmi Alamalmi, ) Pirotemalmit syvyys maanpinnasta m malmin paksuus m Kaikki mahityypit sijoittuvat kvartsiitti- karsikvartsiitti-karsi-kivilajeihin. N-malmin jalkakontaktissa on aina mustaliuske. Ylä- ja alamaimin ylaosissa on jalkapuolten valittömassa läheisyydessä myös mustaliuske, Malmien kulku on NNE, kaade 80"-85" länteen seka kenttakaade 20"-35" lounaaseen, PaSmalmin malmimineraalit ovat pyriitti (kobolttipitoinen), magneettikiisu ja kuparikiisu. Lisäksi tavataan mm. sinkkivalketta, kobolttipentlandiittic, kobolttihohdetta ja magnetiittia. Malmin alaosassa on poikkeuksellisen kobolttirikas magneettikiis~pohjainen malmi, jossa tavataan yleisesti kobolttihondetta. Pirotemalmit ovat rnagneettikiisuvaltaisia ja niissä on vaihtelevasti kuparikiisua, rikkikiisua ja j alcmetalle j a. Malrniarvio Malmiarvio edustaa tarkkuutensa puolesta ns. toaenn5köisia malmivaroja. Paämalmissa on 7 käirareik~lävistystii ja muissa malmioissa vielä vähemman. Kaikkiaan malmiesiintymaan tai sen väli=t5maan laheisyyteen on w kairattx 41 reixaa yntelspituuaeltaan rn. Edellä mainitun kairaustiheyden ~erusteella Kylylahden tcdennaköiset rnaimivarat in situ ovat:

8 Milj. t Cu z Zn 2 Ni X Co X Au g/t Ag glt S X Paämalmi - Alamalmi - Ylämalmi Yhteensä Pirctemalmi N-malmi (~n-malmi) ) Yhteensä (ilman Zn-ma) GEOFYSIIKKA Kohteessa on tehty geofysikaalisia mittauksia w , seka kasitelty vanhoja (vuodelta 1966) mitt~ustuloksia uudelleen ATK:lla. Alueellisia töitä ovat matalalento- - ja painovoima- - mittaus. Mittaustulosten tulkinta ja prosessointi on ollut avuksi Outokumpu-jakson mahikriittisen vyöhykkeen kokonaiskuvan selvityksessä. Kohteellisten geofysikaalisten tutkimusten runkona on ollut 1960-luvulla tehayt systemaattiset magneettiset, slingram- ja painovoimamittaukset. TuloKset on kasitelty uudelleen seka tehty tarvittavat tulkinnat. Lisäksi on suoritettu jonkin verran uusia maastomitttauksia.,,' Uusia mittausrnentelmia ovat VLF-R- ja latauspotenciaalimittaukset sekä porareikaluotau~set (suskeptibiliteetti ja omincisvastus). Geofysiikan käyttö Kylylahden malmitutkimuksissa on ollut pääasiallisesti nk. epäsuoraa mahinetsintaä ja koko rnuodostuman geoioglsten rokentelden selvittelyä. VTT:n Cutokummun lakorätoriossa on suoritettu alusta-~ia rikastusko~eita Kylylahaen malmilla. Malmin on toaetcu kayrtaytyvan rikastusprosessissa Keretin malmin tavoin.

9 4 TEKNISET TUTKIMUKSET Alustavien kokeiden mukaan kuparin saanti kuparirikasteeseen on 92 % seka koboltin saanti kobolttirikasteeseen Vinotunnelin lahtöpaikan kohdalla on suoritettu maapeitteiden paksuuaen maaritys seka suoritettu timanttikairauksia tunnelilinjalla kallioperan laadun ja rikkonaisuuden selvittsmiseksi. LI ITTEET 1 Geologinen kartta 2 Kairausreikien paikat 3 Kairausprofiilit JAKELU KTR/TTE( 2 kp1

10

11

12 ''.18 ( ALAPIROTE) / tn M

13

14

15

16

17

18

19 OUTOKUMPU METALS C RESOURCES OY Mining Services Into Heikkilalrst KAIVOSPIIRIALUEEN KAYTTOSUUNNITELMA Kylylahden esiintymän maanpinnalta suoritettujen kairaustulosten perusteella tehty esiselvitys osoittaa, että malmin kannattava louhinta saattaa olla mahdollista. Kaivoksen avaamispaatösta varten on tehtävä jatkotutkimuksia. Malmien sijainnin vuoksi jatkotutkimukset on suoritettava maan alta. Taman vuoksi on suunniteltu louhittavaksi n. 500 m syvyydelle ulottuva vinotunneli ja tutkimusperä, josta käsin tarpeellinen tutkimus on mahdollista suorittaa timanttikairauksin. Hakemuksessa esitettyjä kaivospiirin rajoja maaritettaessa on huomioitu seuraavat alueet: Tutkimustunnelin rakennusaikaiset tilat Toimisto-, majoitus-, huolto- ja varastotilat Tutkimustunneli Louheen varastointialue Ilmanvaihtonousut Kaivosvesien saostusaltaat Raakavesipumppaamo kaivosta varten Rajahdysainevaraston vaatima alue Tunnetun malmin ja sen mahdollisten jatkeiden vaikutusalue Esitetyn alueen itärajan määrää tutkimusvinotunnelin sijainti. Pohjoisessa alueen rajan muodostaa Vasaranimisen kaivospiirin kaiv.rek. nro 2568/1a raja. Eteläraja ja pääosa länsirajaa määräytyy malmien ja niiden mahdollisten jatkeiden sijainnin perusteella. Hieman erillisen alueen muodostaa vinotunnelin lähdön, tarvittavien rakennusten ja saostusaltaiden yms. muodostama alue kaivospiirin koillisosaan. Tutkimustunnelista suoritettavien tutkimustulosten perusteella selvitetään alueella oleva malmimaara ja ratkaistaan taloudellisimmat tuotanto- ja toimintavaihtoehdot. Mikäli malmia löytyy niin paljon, että rikastamon sijoittamista alueelle voidaan pitää kannattavana, kaivospiiriin tarvitaan lisäksi alueet rikastamoa ja jätealuetta varten. LIITE Kartta ~ylylahti-nimisesta kaivospiirialueesta Polvijärven kunnassa

20

21 POHJOIS-KARJALAN SAHKO OY J Jänönenlmh Outokumpu Oy Malminetsinta Osmo Hallikainen OUTOKUMPU Kirjeeseenne viitaten ilmoitamme, että suostumme hallinnassamme olevan Polvijärvi - Juuka 110 kv:n johtoalueen liittämisen kaivoslain ( ) 6 5 : n 2. mom. tarkoittamalla tavalla kaivospiiriinne edellyttäen, että vastaatte johdon alla suoritettavien töiden turvallisuudesta määräysten mukaisesti seka mahdollisesta johdon siirrosta koituvista kustannuksista. Kunnioittaen POHJOIS-KARJALAN SAHKO OY KONTTORI Rantakatu POSTIOSOITE Postilokero 141 SAHKEOSOITE PUHEI-IN "Pohjoissahkö" (973) 2001 TELEX pks sf

22 Todistus Paikallisiin olosuhteisiin perehtyneinä todistamme, ettei "KY- LYLAHTI" -nimisella kaivospiirihakemusalueella Polvijarven kunnan Sotkuman kyltissä ole muita kaivoslain (503165) 6 :n 3-8 kohdissa tarkoitettuja valtauksen esteitä kuin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n 110 KV:n jännitteinen sähköjohto. Sähköjohdon osalta viittaamme oheiseen Pohjois-Karjalan Sahkö Oy:n kirjelmaan. Outokummussa 11 päivanä joi.ilukuuta 1991 /& &&&fitd Asseri Huttunen tuloskasittelyn esimies Joensuu +?/&----, Lauri Pekkarinen tutkimusgeologi Joensuu