Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord
Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto 3. 52 kenttäkoetta increase Ca 2+ 1. 2. Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet
keskiarvo Maalajin kemia, biologia ja fysikaaliset ominaisuude t 4T 5 vuotta (1997-2001) 3 aluetta Lämpötilaan liittyvät reaktiot Ilmastokammiot ph Mekaaninen hyönteiset resistanssi Kenttäkokeet Vertaistutkimukset kalkitus Biologinen syväkuohkeutus Oljen hallinnointi Aluskasvi Esikasvi plus
sokerisato, t/ha Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla tuloksia Ruotsista 10,0 Sokerisato, 12 koetta, 1998-2000 9,5 109* 9,0 100 104* 102 103 8,5 8,0 Käsittelemätön Obehandlat Ca(OH) 2 Kalkstensmjöl Kalkkikivi Sokeritehtaan Släckt Ca(OH) kalk 2 3 t/ha 4 t/ha kalkki t/ha 9 t/ha
2. Vuosi, kevätviljat,10 koetta, 1999-2001 kg/ha 8000 7500 +75 +134 +273* +252* 7000 6500 6000 Käsittelemätön Obehandlat Ca(OH) 2 Kalkstensmjöl Kalkkikivi Sokeritehtaan Släckt Ca(OH) kalk 2 3 t/ha 4 t/ha kalkki 9 t/ha 8 t/ha
4T-kalkituskokeiden päätulokset: 1. Sokerisato kasvoi kaikilla kalkitustyypeillä 2. Kalsiumhydroksidi = Merkittävä sadonlisäys 3. Pintamaan vesipitoisuus laski = varhaisempi maan valmistelu keväällä 4. Positiivinen pitkäaikaisvaikutus kevätviljoilla 5. Sienitaudit (?) kysymystä täytyy tutkia tarkemmin
Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto 3. 52 kenttäkoetta increase Ca 2+ 1. 2. Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet
Spin off mikä aiheuttaa sokerisadon nousun kalkituksen jälkeen? 134 koeruutua (20 m x 20 m) kolmen vuoden aikana (2003-2005) Ei kalkinlisäystä ruuduille satunnaisesti valittuja tavanomaisia peltoja Maaperäanalyysit: ph, CEC, EC, K, P, Mg, Ca, SOM, rakenne (savi jne.) Kasvihuoneessa tehtävä arviointi DSI (disease severity index)(taudin vakavuus indeksi DSI määrittää infektioriskin Aphanomyces-juurimädälle (Aphanomyces cochlioides) 20 m 20 m Koeruutu x 134 Lähde: Olsson et al, 2011
Maan EC (ms/cm) 1,2 Maan sähkönjohtavuus EC ja DSIarvon suhde 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0-39 40-59 60-79 80-100 DSI Disease Severity Index Lähde: Olsson et al, 2011
Ca-AL (mg/100 g maata) 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Ca-AL-suhde ja DSI 0-39 40-59 60-79 80-100 DSI Disease Severity Index Lähde: Olsson et al, 2011
Päätulokset 134 koeruudulta: Maalajit alttiita Aphanomyces-juurimädälle = matala EC & helposti liukeneva Ca Maan EC työkalu Aphanomyces-juurimädän riskinarviointiin Korkeat Ca-tasot voivat tukahduttaa maaperän eliöiden liikkuvuuden samankaltaisia tuloksia muillakin viljelykasveilla Suositus: Ca-AL > 250 mg Ca/100 g maata vähentämään ongelmia Lähde: Olsson Å et al, 2011
Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto 3. 52 kenttäkoetta increase Ca 2+ 1. 2. Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet
Seuraava taso mahdollisuus lisätä Ca-AL maaperässä? 52 kenttäkoetta (2010 2012) Käytetty samoja peltolohkoja kuin aikaisemmassa projektissa käytettiin K1. kontrollina Lisätty K2. sokeritehtaan kalkki 16 t/ha Lisätty K3. kalkkikivi CaCO 3 8 t/ha 12 koetta, joissa lisääntyvät määrät kalkkikiveä 0-32 t/ha
52 koetta, jokaisesta 3 käsittelyä, 2010-2012 Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkkia DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6,80 285 56 55 13,16 100 Tehtaan kalkki 16 t/ha 7,08 344 57 51 13,37 102 Kalkkikivi 8 t/ha 7,00 344 56 50 13,50 103 LSD 5% 0,1 35,9 35,9 1,6 0,2 Prob. 0,000 0,0012 0,5657 0,0015 0,0199 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, painossa
12 koetta, joissa 6 käsittelyä, 2010-2012 Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6,68 300 58 54 12,61 100 Kalkkikivi 4 t/ha 6,97 296 55 54 13,30 105 Kalkkikivi 8 t/ha 6,92 351 58 52 13,65 108 Kalkkikivi 16 t/ha 6,96 399 56 54 13,46 107 Kalkkikivi 32 t/ha 6,97 419 60 50 13,21 105 Sokeritehtaan kalkki 16 t/ha 6,97 313 58 47 13,41 106 LSD 5% 0,2 95,5 3,8 5,7 0,5 Prob. 0,036 0,045 0,218 0,100 0,0013 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, painossa
140 120 100 80 60 40 20 0 Lisäys Ca-AL (mg/100 g maaperässä)160 Samat käsittelyt Erilaiset reaktiot riippuen alueesta S fact lime 16 t/ha Limestone 8 t/ha Source: Olsson, Å. et al, 2017, painossa
52 koetta, 3 käsittelyä, maaperällä kalkitustarve, 2010-2012 Käsittely ph Ca-AL DSI Ennen kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6,53 199 59 58 13,62 100 Tehtaan kalkki 16 t/ha 6,80 230 59 57 13,79 101 Kalkkikivi 8 t/ha 6,75 250 57 56 13,70 101 LSD 5% 0,4 0,1 30,5 2,40 0,4 Prob. 0,0005 0,0058 0,1950 0,6367 0,6923 Merkittävä vaikutus: ph ja Ca-AL mutta ei vaikutusta: DSI ja sokerisato! Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, submitted
52 koetta, 3 käsittelyä, maaperä, jossa ei kalkitustarvetta, 2010-2012 Käsittely ph Ca-AL DSI Enne kalkitusta DSI Kalkitukse n jälkeen Sokerisato t/ha Sokerisato rel Kontrolli 6,98 343 55 52 12,85 100 Tehtaan kalkki 16 t/ha 7,26 421 55 47 13,08 102 Kalkkikivi 8 t/ha 7,17 408 55 45 13,37 104 LSD 5% 0,4 0,1 57,1 2,2 0,3 Prob. 0,0004 0,0185 0,6717 0,0004 0,0052 Merkittävä vaikutus: ph, Ca-AL, DSI ja sokerisato! Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, jätetty
Suurin sokerisadon lisäys, kun maan: ph > 7 Savipitoisuus > 20 % Eloperäisen aineen määrä maaperässä 2-3,3 Ca-AL > 300 Lähde: Olsson, Å. et al, 2017, jätetty
Ruotsissa tehdyistä kokeista muodostuvat tiedonportaat: sokerijuurikkaan, kalkitus, ph, Ca 2+, aggregaattien kestävyys 4. 5.? Kenttäkokeetviljelykierto 3. 52 kenttäkoetta increase Ca 2+ 1. 2. Koeruudut x 134 suht. Ca 2+ and sienitaudit Projekti 4T kenttäkokeet
Uudet kenttäkokeet kalkittu syksyllä 2013, 2014 ja 2015 3 käsittelyä K1. Kontrolli K2. Kalkkikivi CaCO 3 K3. Rakennekalkki Nordkalk Aktiv Struktur (NKAS) CaCO 3 +Ca(OH) 2 Taso käsittelyissä K2 ja K3 = 4 t CaO/ha Kaikki sokerijuurikkaan jälkeen kierrossa olleet kasvit analysoitiin - sato, tuhoeläimet & sairaudet, aggregaattien kestävyys kevätohra syysrapsi syysvehnä peruna herne
Yhteensä 13 koealuetta 12 alueella sokerijuurikasta 12 koetta 3 ryhmässä: Västraby Vadensjö Billeberga Heddingedrift Hönnedal Ekeberg 1. Satovaste kalkkikiveen ja rakennekalkitukseen paljon Aphanomycesinfektioita 2. Satovaste rakennekalkitukseen Vallby Lindbyholm Hammenhög 3. Ei satovastetta Linelund Hörtegården -13Hörtegården -15 Gislöv
Sokerisato (t/ha) 20 Sokerisato kolmessa ryhmässä 18 17,25 17,16 17,20 16 14 12,80 13,50 13,80 14,96 15,08 15,76 12 10 8 6 4 2 0 p 0,062 p 0,002 Group 1 Group 2 Group 3 K1. Control K2. Limestone K3. NKAS
Lindbyholm, ennen kalkitusta, syksy 2014 Riski: Ca-AL < 250 Lähde: Olsson, Å. & Persson, L. Betodlaren, 1. 2017
Lindbyholm, kalkituksen jälkeen, kevät 2015 Riski: Ca-AL < 250 Lähde: Olsson, Å. & Persson, L. Betodlaren, 1. 2017
Sameus = arvio aggregaattien kestävyydestä Savi + H 2 O Savi + H 2 O + Ca(OH) 2 Sameus = mutainen, samea
NTU 7 6 5 4 3 2 1 0 p 0,853 Sameus 22, aggregaatit lapionäytteessä, 11 koetta 2015 16, sokerijuurikkaalla 100 97 89 K1. Control K2. Limestone K3. NKAS
NTU 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 p 0,006 Sameus 22, aggregaatit 2-5 mm, 7 koetta 2015 16, juurikkaan jälkeen tullut kasvi 100 60 62 K1. Control K2. Limestone K3. NKAS
120 100 80 60 40 20 0 Sameus 22, suhteelliset arvot vs kontrolli = 100 p 0,06 p 0,05 Kontrolli= 100 p 0,06 Limestone NKAS
Tiivistelmä askelista 1-4 Rakennekalkitus lisää sokerijuurikkaan satoa 0 10 % Aphanomyces-juurimädän infektioriski on vähentyy Suositus Ca-AL > 250 mg/100 g maata Paras vaikutus sokerisatoon maalajeilla, joissa: savi 20 % ph > 7 Ca-AL > 300 sekä kalkkikivi että NKAS lisäsivät aggregaattien kestävyyttä Satovaikutus myös viljoille, jotka juurikkaan jälkeen = arvioidaan keväällä 2018 Kasvit reagoivat eri tavoin kalkitukseen ja rakennekalkitukseen
110 105 100 95 90 85 80 Vadensjö 2015 (sokerijuurikas) ja 2016 (kevätohra) 103 104 103 100 100 98 95 91 Maaperässä: merkittävä vähentyminen Cu ja Fe (Mn) Jyvässä: merkittävä vähentyminen Zn (Mn) A B C D sugar beets 2015 spring barley 2016
Kylvöalustatutkimuks et Vesipitoisuus Aggregaattien koko Kylvöalustan tasaisuus Kylvöalustan huokoisuus Kasvilaskennat Peittävyys taimettuminen Kasvuston tiheys Toukok. puoliväli Heinäk. loppu
Maaperän fysikaaliset ominaisuudet: kuiva irtotiheys huokoisuus vesipitoisuus vedenjohtavuus
Taudit ja tuholaiset terveiden kasvien lukumäärä vaurioiden määrä sieni-infektioiden määrä 3 20 m 20 m 2 satonäytettä joka koeruudulta 2 20 m 20 m 1 20 m 20 m 3 koealuetta jokaisella valitulla pellolla
Plus- keskiarvotilat 1998-2000 Muuttuja Plus tilat Keskiarvotilat Merkitys Kylvöpäivä Huhti 19. Huhti 23. ** Lämpösumma kylvöpvänä - 45 000 pl/ha 108 d o 122 d o *** Peittävyys kesäkuun 15 31 % 18 % *** Lopullinen peittävyys 76 % 68 % **
Malli kaksoistutkimus 1998-2000 Sato = 2,9 t/ha + - - + 1,12 x ph pintamaassa 0,07 x kylvöpäivä 0,4 x keskim. Sienitautien ilm. 1,5 x vertikaalinen imeytyminen? tonnia/ha (6,4 7,6) (1 30 April) (0,1 3,5 %) (0,1 0,9 cm/h)