MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA EHDOTUS A_048

Maankäyttö MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA EHDOTUS A_048 KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan selostus 18.4.2018 OAS Tekninen lautakunta 21.8.2014. 81 Vireilletulosta kuulutettu 27.8.2014 Luonnos Tekninen lautakunta 19.11.2015. 122 Luonnos nähtävillä 2.12. 23.12.2015 Ehdotus Ympäristölautakunta 23.1.2018. 10 Ehdotus Kaupunginhallitus 29.1.2018. 21 Ehdotus nähtävillä 8.2. 12.3.2018 Kaupunginhallitus Hyväksyminen kaupunginvaltuusto

Maankäyttö 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee osaa Sastamalan Mouhijärvellä sijaitsevien Wähätiisalan 790-565-1-2, Kirkkoniityn 790-565-1-5, Tiisalan kylän yhteisen vesialueen 790-565-876-1 sekä yleisen tien 790-895-2-1 alueista. Lisäksi kaava koskee lainvoimaisen tiesuunnitelman Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala valtatien 11 eteläpuolisia alueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien puolivälissä Tiisalantien ja valtatien 11 risteyksen kohdalla. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa valtatiehen 11, idässä Jänninojaan sekä Häijään taajamaan ja etelässä Saikkalanjokeen. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 048/2014. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla, edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä, tutkia Vähä-Tiisalan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelemista ja turvata suunnittelualueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen.

1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 Sastamalan kaupunki 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 9 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.5 Maisema... 11 3.1.6 Melu... 12 3.1.7 Arkeologia... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 18 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 18 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 19 4.3.1 Osalliset... 19 4.3.2 Vireilletulo... 19 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 20 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 20 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 20 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 20 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 21 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 21 4.5.1 Nähtäville asetetut luonnosvaihtoehdot... 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 23 5.1 Kaavan rakenne... 24 5.1.1 Kaavan mitoitus... 24 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 26 5.3 Aluevaraukset... 26 5.3.1 Korttelialueet... 26 5.3.2 Muut alueet... 26 5.3.3 Muut määräykset... 27 5.3.4 Yleisiä määräyksiä... 27 5.4 Kaavan vaikutukset... 28 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen... 28 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 28 5.4.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 28 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 28 5.4.5 Vaikutukset maisemaan... 28 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 29

5.6 Nimistö... 29 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 29 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 29 6.2 Toteutuksen seuranta... 29 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. LIITE 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vähä-Tiisala; Rakennetun ympäristön inventointi ; Silomaa, Timo; Sastamalan kaupunki; 2018. Mouhijärven Häijään Tiisalan luontoarvojen selvitys asemakaavoitusta varten 2013 ; Soo, Hanna; Sastamalan kaupunki; 2014 "Sastamala; Mouhijärvi; Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016", Jussila, Timo; Mikroliitti Oy; 2016 Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen vastineraportti Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartan ja -määräysten pienennös sekä havainnekuvia 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 1. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan suunnitteluaineisto (kaavan 2. ehdotusta valmistellaan) 2. Uotsola (itäosa) Häijää - Salmin osayleiskaavan maisemaselvitys ; Vainiola, Susanna; Sastamalan kaupunki; 2010 3. Uotsola Häijää Salmi luontoselvitys 2011 ; Lindberg, Naakka & Vahekoski; 2011 4. Mouhijärven muinaisjäänneinventointi 2009 ; Jussila, Poutiainen & Rostedt; Sastamalan kaupunki; 2009 5. Sastamala; Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi-Häijää-Selkee; versio 2 ; Jussila, Timo; Sastamalan kaupunki; 2013 6. Tieliikennemeluselvitys, Mouhijärven rinnakkaisväylä ja valtatie 11 välillä Uotsola Häijää, Sastamala ; Kankare, Jari & Virjonen, Tero; Sastamalan kaupunki; 2014 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Kaupungin harjoittaman aktiivisen maanhankintatoiminnan ansiosta kaupunki on saanut ostettua Häijään ja Uotsolan väliltä maata n. 60 ha. Sastamalan kaupunki tilasi Terhi Kupilalta kaupungin omistamalle alueelle diplomityön, joka valmistui keväällä 2014 ja hyväksyttiin Tampereen teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2014. Diplomityön nimenä on Maisema, asumisvisio ja suunnittelukäsikirja; Asuinaluesuunnitelma Mouhijärvelle. Työn tehtävänantona oli tarjota kokonaisvaltaisia idealuonnoksia kaavoituksen tueksi koskien Tiisalan alueen asemakaavaa. Tarkoitus oli tutkia uusien pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia luoda houkutteleva ja nykyaikainen kylä osaksi olemassa olevaa kyläkudelmaa. Uusi rakentaminen on soviteltava maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja luontokohteiden kanssa sopusointuun. Terhi Kupilan diplomityössä on pohdittu taitavasti ja monipuolisesti maaseutuasumista ja se on laadittu varsin laajalle alueelle ja tulee toimimaan hyvänä apuna kaavoitukselle. Diplomityössä asuinrakentaminen on sijoitettu neljään eri kokonaisuuteen, neljään kylään. 3

KUVA 3: Havainnekuva diplomityössä esitetystä tulevaisuuden visiosta KUVA 4: Suunnittelualue suhteessa diplomityöhön Työtä esiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa 23.6.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.6.2014 päätettiin että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Tässä asemakaavassa on tarkoitus kaavoittaa vain osa niistä kaupungin hankkimista maista, joille diplomityö on laadittu. Diplomityössä asemakaavan 4

2.2 Asemakaava 5 Sastamalan kaupunki suunnittelualueelle esitetty asuinrakentaminen sijoittuu pääosin Wähätiisala nimiselle tilalle. Siitä kaavoitushankkeen nimi. Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.8.2014 ja kaava kuulutettiin vireille 27.8.2014. Asemakaavaluonnos oli teknisessä lautakunnassa 19.11.2015, joka hyväksyi sen nähtäville asetettavaksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.12. - 23.12.2015. 26.2.2015 järjestetyssä Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun ja Pirkanmaan ELYkeskuksen välisessä työneuvottelussa ELY-keskus esitti, että Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavasuunnittelun tulisi edetä Wähätiisalan asemakaavoituksen edellä. Asemakaavaluonnos voi olla kuitenkin nähtävillä yhtä aikaa yleiskaavaehdotuksen kanssa, mutta asemakaavaehdotuksen tulisi odottaa osayleiskaavan hyväksymistä. Samassa neuvottelussa ELYkeskus oli sitä mieltä, että aluetta ei voine liittää liikenneverkkoon ennen Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän toteutumista. Alueen yhteys vanhaan asemakaava-alueeseen tulisi osoittaa kaavassa katualueena. Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavan valmistelua ei ole kiirehditty. Uotsola Häijää rinnakkaisväylän tiesuunnitelma valmistui keväällä 1017 ja tuli lainvoimaiseksi 13.6.2017. Marraskuussa 2017 ELY-keskuksen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa on todettu, että Maakuntakaava 2040:n tultua voimaan kesäkuussa 2017, Wähätiisalan kaavasuunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Samoin kaava on esillä olleen Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotuksen mukainen. Näin ollen Wähätiisalan asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin ennen kuin Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaa on hyväksytty. Asemakaavaehdotus oli ympäristölautakunnassa 23.1.2018, joka esitti kaupunginhallitukselle, että se asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. 29.1.2018 kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.2. 12.3.2018. Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla, edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä, tutkia Vähä-Tiisalan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelemista ja turvata suunnittelualueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen. Asemakaavalla edistetään Mouhijärvi Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Asemakaavan tavoitteena on myös osaltaan mahdollistaa uuden liikenteellisen yhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saataisiin sekä paikallinen ajoneuvoliikenne että kevyt liikenne erotettua valtatien pitkänmatkanliikenteestä. Uudella yhteydellä parannetaan liikenneturvallisuutta ja mahdollistetaan Uotsolan ja Häijään välisen alueen kehittäminen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava ja asemakaavanmuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Saikkalanjokea kohti viettävällä etelärinteellä. Pohjoisosa alueesta,

valtatien läheisyydessä, on kumpuilevaa peltoa, jolla sijaitsee metsäsaarekkeita. Sen eteläpuolella on jyrkkää metsäistä rinnettä ja Saikkalanjoen varrella on kapea tasaisempi vyöhyke, jolla on pieni pelto ja metsää. Alueelle tehdyissä luontoselvityksissä alueelta on löydetty kaksi aluetta, joilla sijaitsee lehtoa ja noro. Lehdot ja norot ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alue muodostuu osittain vanhasta rakennuskannasta ja osittain rakentamattomista alueista. Olemassa olevat rakennukset kuuluvat suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Vähä-Tiisalan tilakeskukseen. Alue sijoittuu Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemaan, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueella on voimassa Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava, jota ollaan kumoamassa uudella Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Uusi osayleiskaava on tällä hetkellä 2. ehdotusvaiheessa. KUVA 5: Ilmakuva Vähä-Tiisalan tilasta 3.1.2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä Kaavan olennainen osa on Häijään ja Uotsolan välille rakennettava valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaisi nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukisi kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. 6

KUVA 6: Vt11:n rinnakkaisväylän ja Tiisalantien alikulun tiesuunnitelman kartta. KUVA 7: Rinnakkaisväyläsuunnitelman havainnekuva. Kaava-alue rajattu punaisella. Rinnakkaisväylää varten on tehty selvityksiä ja suunnitelmia vuodesta 2009 alkaen: 7 Ramboll teki Häijään ja Uotsolan välisten liikennejärjestelyiden kehittämisselvityksen 2009 4.1.2011 tehtiin Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa suunnittelusopimus yhteysvälin

Sastamalan kaupunki Häijää Uotsola tiesuunnitelman laatimisesta valtatie 11:n varteen nykyisten Särkijärventien ja Tiisalantien yksityisteiden välille.. Rambollilta valmistui heinäkuussa 2010 Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä katujärjestelyjen lisätarkastelu. 29.9.2011 lähetettiin suunnittelutarjouspyyntö yhteysvälin Häijää-Uotsola suunnittelusta. Destia valittiin suunnittelijaksi 1.11.2011. Hankeryhmän aloituskokous pidettiin 15.11.2011. Osallistujina Sastamalan kaupungin, Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Destian edustajia. Hankeryhmän 2. kokous pidettiin 21.12.2011, jolloin mukana oli myös Pirkanmaan maakuntamuseon edustajia. Hankeryhmän 3. kokous pidettiin 8.2.2012. Yleisötilaisuus, jossa tie- sekä katusuunnitelmia esiteltiin, pidettiin 20.3.2012 Mouhijärven yhteiskoululla. Hankeryhmän 4. kokous pidettiin 16.8.2012. Viimeiset tiesuunnitelmat saatiin Destialta lokakuussa 2015. Tiesuunnitelma oli yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungintalolla 10.12.2016 8.1.2017. Yhtään muistutusta ei jätetty. Sastamalan kaupunginhallitus päätti Sastamalan kaupungin lausunnosta koskien tiesuunnitelmaa 8.2.2016. Liikennevirasto on hyväksynyt Valtatie 11 yksityistiejärjestelyt välillä Särkijärventie Tiisalantie, Sastamala tiesuunnitelman 26.4.2017. Tiesuunnitelma on tullut lainvoimaiseksi 13.6.2017. Tällä hetkellä hankkeen toteutus on taloussuunnitelmassa vuosilla 2018 2020. 8

3.1.3 Luonnonympäristö KUVA 8: 2013 luontoselvityksen kartta, johon on vihreällä merkitty metsäiset alueet ja tummanharmaalla hakkuualueet. Kartan kohteet 4 7 ovat kaava-alueella sijaitsevia lehtoja. Kohteiden 4 ja 6 8 läpi virtaa noro. Lehdot ja norot ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaavoitettava alue sijaitsee vuonna 2011 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten tehdyn luontoselvityksen alueella. Luontoselvityksessä alueen eteläosaan on merkitty luontokohde, josta sanotaan: Jänninoja laskee Saikkalanjokeen Tiisalanlammin itäpuolella. Jänninoja on metsässä luonnontilainen noro, mutta muuttuu pellon puolella kaivetuksi suoraksi ojaksi. Tiisalan eteläpuolella on myös luonnontilainen noro, joka laskee pellolta metsän läpi Saikkalanjokeen. Norojen välinen alue on mosaiikkimaista vuohenputkityypin kostean runsasravinteisen lehdon (AegT), käenkaali-oravanmarjatyypin tuoreen keskiravinteisen lehdon (OMaT) ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisen kankaan (OMT) vuorottelua. Koko alueella on runsaasti järeää lahopuuta. Asemakaavoitettavalle alueelle on kuitenkin vuonna 2013 tehty tarkempi luontoselvitys, jossa on jouduttu toteamaan, että norojen välisen alueen lehtomaisen kankaan metsästä suurin osa on hakattu eikä sillä näin ollen ole enää suojeluarvoa. Norot ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat lehdot ovat säästyneet hakkuilta ja ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen halki on kulkenut historiallinen tie, joka on yhdistänyt Mouhijärven pitäjän itäosan kyliä toisiinsa, pitäjänkirkkoon sekä maakunnallisen tason tieverkkoon ja esiintyy Suomen pienimittakaavaisissa kartastoissa 1700-luvun lopusta alkaen, esimerkiksi Kuninkaan tiekartastossa ja Hällströmin Suomi-kartastossa. Tie on suurin piirtein noudattanut nykyisen Särkijärventien linjausta välillä Pynnärintie Rusthollinkuja, sen jälkeen se on jatkunut pitkin Rusthollinkujaa, jonka päästä se on jatkunut kohti Vähä-Tiisalaa, jossa se on ilmeisesti suurin piirtein seurannut nykyisen Tiisalantien linjaa. Tie on aikojen kuluessa rakennettu uudestaan useaan otteeseen ja sen alle on kaivettu vesi- ja viemärilinja. Lisäksi melko pitkä pätkä on jäänyt valtatie 12 ja sen rakennustyömaan alle. Historiallisesta tiestä ei ole likimääräisen linjauksen lisäksi juuri mitään jäljellä. Arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2012 on todettu, 9

että tie ei ole muinaisjäännös. KUVA 9: Vähä-Tiisala: 1. päärakennus, 2. asuinrakennus, 3. talli, sikala, suuli ja makasiini, 4. liiteri, 5. navetta, 6. suuli, 7. paja, 8. 10. aitta, 11. kuivuri/suuli. Suunnittelualueen kaikki olemassa olevat rakennukset kuuluvat Vähä-Tiisalan tilakeskukseen. Vähä-Tiisala on lohkottu itsenäiseksi ratsutilaksi Tiisalan ratsutilasta vuonna 1789. Päärakennus on vuodelta 1835 ja muut tärkeät rakennukset on rakennettu sitä seuranneen sadan vuoden kuluessa. Rakennukset sijaitsevat löyhässä jonossa vanhan kylätien ja eteläisen peltoaukean välissä. Pihapiirin länsilaidassa sijaitsee L-muotoinen talousrakennus, jonka kyljessä on huomattavasti uudempi kuivuri. Seuraavaksi on kaksi aittaa 1800-luvulta ja niiden jälkeen asuinrakennus vuodelta 1889. Sitten on vuorossa päärakennus, joka on rakennettu 1835 ja jonka itäpäähän on rakennettu laajennus 1922. Seuraavaksi on vuorossa kansallisromanttishenkinen talli/sikala/makasiini vuodelta 1914, ja sen jälkeen vanhan tien suuntaisesti rakennettu navetta vuodelta 1896. Viimeiseksi idässä on suuli 1800-luvun lopulta. Navetan eteläpuolella on pieni aitta ja pieni pajarakennus 1800-luvulta. Tallin ja navetan pohjoispuolella on 1930-luvulla rakennettu liiteri. Rakennustyyleistä näkyy hyvin rakentamisen kerroksellisuus. Vähä-Tiisala on erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus, joka edustaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatilarakentamista. Vähä-Tiisalan rakennukset on käyty läpi Vähä-Tiisalan rakennetun ympäristön inventoinnissa vuodelta 2017. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. 10

3.1.5 Maisema KUVA 10: Ote vuoden 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvityksen kartasta. Karttaan on merkitty sinisellä asemakaava-alueen rajaus ja vihreällä uusien pientalokorttelialueiden sijainti. Vuonna 2017 voimaan astuneessa Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä suunnittelualue sijaitsee kokonaan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle on tehty 2010 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavaa varten maisemaselvityksiä, joissa on arvioitu maisemaa tarkemmalla tasolla kuin on ollut mahdollista maakuntakaavan selvityksissä. Maisemallisia tekijöitä arvioitaessa asemakaavaa laadittaessa on kyseinen selvitys otettu pääasialliseksi lähtökohdaksi. Suunnittelualueen pohjoisreunalla sijaitsee valtatie 11, joka muodostaa vaikean maisemarikon kulttuurimaiseman halki. Valtatie erottaa ikävällä tavalla sen molemmin puolin levittäytyvät maisemapellot. Suunnittelualueen maasto laskee kumpuillen etelään, kunnes saavuttaa jyrkkärinteisen Saikkalanjoenlaakson, jonka pohjalla virtaavan joen ranta-alueet ovat loivempia. Valtatien ja jokilaakson välisellä alueella on peltoja, joita täplittävät pienet metsäsaarekkeet. Myös jokilaakson pohjalla on pelto- ja niittyalueita. Jokilaakson jyrkät rinteet ovat joko metsän peitossa tai hak- 11

3.1.6 Melu Sastamalan kaupunki kuualueita. Valtatien lähellä, vanhan kylätien varrella, on Vähä-Tiisalan tilakeskus, jolla on oma merkittävä osansa maisemassa. Koska suunnittelualue vaikuttaa sijaintinsa vuoksi arvokkaisiin maisema-alueisiin, on maisema-alueet otettu kaavan suunnittelussa huomioon samoin kuin ne tulee ottaa kaavan toteuttamisessa huomioon. KUVA 11: Meluselvityksen kartta suunnittelualueen kohdalta. Suunnittelualueen pohjoislaidalla kulkevasta valtatiestä aiheutuu liikennemelua. Suunniteltu rinnakkaisväylä tulee toteutuessaan myös aiheuttamaan jonkin verran liikennemelua vaikka ei siinä mittakaavassa, mitä valtatie aiheuttaa. Liikennemelun takia Sastamalan kaupunki tilasi Promethor Oy:ltä ympäristömeluselvityksen ja -mallinnuksen, jossa on selvitetty valtatien ja rinnakkaisväylän aiheuttamaa melua Uotsolan ja Häijään välillä. Selvitys valmistui joulukuussa 2014. Ohjemeluarvojen mukaan uusia asuinrakennuksia tai virkistysalueita ei tule ilman melusuojausta sijoittaa alueille, joilla päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db eikä alueille, joilla yöajan keskiäänitaso on yli 45 db. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Vähä-Tiisalan tilakeskuksen rakennukset sijaitsevat alueella, jolla ohjearvot ylittyvät. Tilakeskuksen ja Saikkalanjoen välisellä alueella ohjearvot eivät ylity eikä melu rajoita rakentamista. 3.1.7 Arkeologia Alueelle on kaavaluonnosvaiheen jälkeen teetetty arkeologinen tarkkuusinventointi. Selvityk- 12

13 Sastamalan kaupunki sen teki Mikroliitti Oy. Selvityksessä alueelta löytyi Jänninojalta myllynpaikka, joka on muinaismuistolain mukainen muinaisjäännös. Muita arkeologisia kohteita alueelta ei löydetty. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.5.2017 ( 71) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 ( 6) hyväksymän Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava kuulutettiin voimaan 8.6.2017. Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kumonnut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä on tullut Hämeenlinnan hallintooikeuteen kaikkiaan 12 valitusta. Yksikään valituksista ei koske Wähätiisalan asemakaavan suunnittelualuetta. Maakuntakaava 2040:ssä kaava-alueella on merkintä taajamatoimintojen alue ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lisäksi alueen halki on merkitty viheryhteys ja suunnittelualueen etelärajalla sijaitsevalle Saikkalanjoelle on merkitty melontareitti. Taajamatoimintojen alue merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 7 000 k-m². Keskustahakuisen kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 5 000 k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on 3 000 k-m². Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen

sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. KUVA 12: Ote maakuntakaavasta 2040. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti rajattu violetilla. Viheryhteys merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Melontareitti merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset melontareitit. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava melonnan edellytykset. 14

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 KUVA 13: Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti Sastamalan kaupunginvaltuusto on 17.2.2014 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi kaupunkirakennesuunnitelman päivityksen, joka on hyvin yleispiirteinen strateginen maankäyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut osoittaa väestön sijoittuminen ja taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty Uotsolan ja Häijään välille asuinalueiden asemakaavallista laajentumista ja teollisuus ja työpaikka-alueita on osoitettu lisättäväksi suunnittelualueelle Uotsola Häijään välille. Taajamien välille on osoitettu asumiskatu ja kevyenliikenteen kehittämisväylä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava vuodelta 2002. Yleiskaavassa osa alueesta on osoitettu kyläalueeksi (AT), joka on varattu maa- ja metsätalouden sekä pientalojen rakentamiseen ja jolle voidaan rakentaa myös ympäristöön soveltuvia työtiloja. Osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jol- 15

la sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva ja haja-asutusluonteinen pientalojen rakentaminen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Osa on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) eli maatalousalueeksi, johon liittyy erityisiä kulttuuri- ja maisema-arvoja ja jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Lisäksi Vähä-Tiisalan tilakeskus on merkitty merkinnällä sk/28, jolla merkitään rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen ympäristöineen on toivottavaa. Numero viittaa selostuksen rakennusinventointiluettelon numeroon. KUVA 14: Ote Uotsola(itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Osayleiskaava korvataan lähitulevaisuudessa toisessa ehdotusvaiheen suunnittelussa olevalla Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalla. Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualueella on merkinnät AP-1, MA, V-1, sr12 ja luo. 16

KUVA 15: Ote toisessa ehdotusvaiheessa olevasta Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavasta ja asemakaavaalueen likimääräinen sijainti AP-1. Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kumpuilevaan peltomaisemaan ja maisemakuvaan sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tiet ja rakennukset tulee sijoittaa mahdollisimman maastonmukaisesti. Rakennukset tulee sijoittaa maisemaan istuviksi ryhmiksi, joita reunustavat istutettavat tai olemassa olevat puut ja/tai kasvillisuus. Asemakaavassa tulee huomioida vesistön ja sen rantavyöhykkeen virkistyskäyttömahdollisuudet. MA. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Merkinnällä on osoitettu peltoalueita, joihin erityisesti liittyy sekä kulttuurihistoriallisia että maisemallisia arvoja. 17

Sastamalan kaupunki Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alueen oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen on sallittua. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, kyläkuvaan ja paikalliseen rakennusperintöön eikä niillä saa sulkea avoimia näkymiä. Rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan myös suuremmalle rakennukselle, mikäli se soveltuu alueen rakennusperintöön eikä turmele maisemaa tai kyläkuvaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuksen maisemalliset vaikutukset rakennusluvan hakemisen yhteydessä, mikäli lupaa haetaan enimmäiskerrosalaa suuremmalle rakennukselle. Tavoitteena on säilyttää alueen pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei saa heikentää alueen ympäristöä eikä luontoarvoja. Alueen ranta-alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). Rantarakennusoikeus on siirretty kantatilan kaavassa osoitetuille rantarakennuspaikoille. V-1. Virkistysalue. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä ja joka mahdollistaa alueen säilymisen mahdollisimman luonnontilaisena. Alueen erityisiä luontoarvoja ei saa heikentää. sr12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, rakennus tai rakennusryhmä Kohde on merkittävä osa kulttuurihistoriallista ympäristöä ja sen arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja täydennysrakentaminen on sovitettava pihapiiriin, ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan ympäristön perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen. Rakennuksen purkamiseen tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukainen lupa. Purkamislupa on tarpeen myös huomattavan talousrakennuksen purkamiseen. Merkintään liittyvä numeroindeksi viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevaan Rakennetun ympäristön selvitykseen (2012), jossa kohde nro 12 on Vähä-Tiisala. luo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on varmistettava luontoarvojen säilyminen. Noroja ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu (vesilaki luku 2 11 ). Norojen välittömät ympäristöt tulisi jättää käsittelemättä. (Metsälaki) Suunnittelualueen pohjoisosaan on merkitty ohjeelliset tie-, joukko- ja kevyenliikenteen yhteystarpeet. Alueiden toteutus tulee tutkia yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mouhijärven Uotsolan ja Häijään taajamien yhteystarve on jatkuvasti kasvanut. Valtatien käyttö tällaiseen lyhyenmatkan paikallisliikenteeseen ei ole turvallista varsinkaan kevyelle liikenteelle. Kaavalla on tavoitteena osaltaan mahdollistaa uuden liikenneyhteyden rakentaminen taajamien välille. Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Asemakaava mahdollistaa kaivattua pientalorakentamista alueella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tiisalan asemakaava on mukana käynnistettävänä asemakaavahankkeena Sastamalan kau- 18

pungin 2014 2015 kaavoitusohjelmassa. Sastamalan kaupunki tilasi Terhi Kupilalta kaupungin Mouhijärvellä omistamalle maa-alueelle diplomityön, joka on valmis ja hyväksytty Tampereen teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2014. Terhi Kupilan diplomityössä pohdittiin maaseutuasumista ja se on laadittu varsin laajalle alueelle ja tulee toimimaan hyvänä apuna kaavoitukselle. Työtä esiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa 23.6.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.6.2014 päätettiin että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Nyt on siis tarkoitus kaavoittaa vain osa niistä kaupungin hankkimista maista, joille diplomityö on laadittu. Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.8.2014 ja kaava kuulutettiin vireille 27.8.2014. Asemakaavaluonnos oli teknisessä lautakunnassa 19.11.2015, joka hyväksyi sen nähtäville asetettavaksi. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.12. - 23.12.2015. Uotsola Häijää rinnakkaisväylän tiesuunnitelma valmistui keväällä 1017 ja tuli lainvoimaiseksi 13.6.2017. Marraskuussa 2017 ELY-keskuksen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa on todettu, että Maakuntakaava 2040:n tultua voimaan kesäkuussa 2017, Wähätiisalan kaavasuunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Samoin kaava on esillä olleen Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotuksen mukainen. Näin ollen Wähätiisalan asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin ennen kuin Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaa on hyväksytty. Asemakaavaehdotus oli ympäristölautakunnassa 23.1.2018, joka esitti kaupunginhallitukselle, että se asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. 29.1.2018 kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.2. 12.3.2018. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa osallisia ovat Alueen ja lähinaapuruston maanomistajat ja asukkaat sekä alueella toimivat yritykset ja lisäksi kaikki kaupungin asukkaat Sastamalan kaupunki Pirkanmaan aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan liitto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puhelinyhtiö Caruna Oy (sähkönsiirtoyhtiö) Kaavahankkeen osallisiksi voivat lisäksi ilmoittautua muutkin, joiden katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 27.8.2011. 19

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS 20 Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Luonnos Luonnoksesta ei saatu mielipiteitä. Ehdotus Ehdotuksesta ei saatu muistutuksia. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos Luonnos lähetettiin lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan liitolle. Luonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten aluepelastuslaitokselle, Sastamalan vedelle ja alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Caruna Oy:ltä. Kaavaan on tehty lausuntojen perusteella, joitain muutoksia sekä tarkennuksia. Lisäksi alueelle on tehty mm. arkeologinen tarkkuusinventointi. Lausuntojen sisältö tiivistettynä ja yhdyskuntasuunnittelun vastineet ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Ehdotus Luonnos lähetettiin lausuntoa varten Pirkanmaan ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Pirkanmaan liitolle. Luonnos lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten aluepelastuslaitokselle, Sastamalan vedelle ja alueen sähkö- ja puhelinlaitoksille. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Caruna Oy:ltä. Lausunnossaan maakuntamuseo esittää, että asemakaavassa ja erityisesti korttelissa 503 tulisi määritellä tarkemmin rakennuspaikkojen sijainti ja maisemallisesti arvokkaan pellon reunaan suunnitellun VL-alueen käsittelytapa. on hankkeen alusta asti ottanut huomioon asemakaavan suunnittelussa maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja maisemallisesti arvokkaiden maisemapeltojen merkityksen. Samalla yhdyskuntasuunnittelun on tullut ottaa huomioon kaavan ja sen toteuttamisen taloudelliset vaikutukset, esim. katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannusten suhde rakennuspaikkojen määrään. n näkemyksen mukaan nähtävillä olleen kaavaehdotuksen rakennuspaikkojen, korttelialueiden tai virkistysalueiden rajausta ei ole syytä muuttaa. Caruna oy esittää lausunnossaan, että olemassa olevien ja uuden alueen vaatimien puistomuuntamojen rakennuspaikat merkittäisiin kaavaan. Koska puistomuuntamot sijaitsevat viheralueella ja/tai valtatien suojaviheralueella, yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että puistomuuntamoiden rakennuspaikkoja ei ole tarpeen merkitä kaavaan. Muuntamoiden merkitsemättä jättäminen ei estä sähköverkon tai muuntamoiden rakentamista. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavoitettava alue sijaitsee Uotsolan ja Häijään taajamien puolessavälissä valtatie 11 eteläpuolella. Alueelle on tehty meluselvitys 2015, jossa on otettu huomioon valtatien aiheuttama melu ja oletettu tulevan rinnakkaisväylän aiheuttama melu. Asemakaavassa alueelle tu-

21 Sastamalan kaupunki levien uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa selvityksessä osoitetut melualueet otetaan huomioon. Häijään ja Uotsolan välille on suunniteltu valtatie 11:n rinnakkaisväylä ja pyörätie, joka mahdollistaa nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukee kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Koko rinnakkaisväylän suunnitelmien mukainen valtatien ja Häijään välinen osa otetaan mukaan asemakaavaan. Tavoitteena on edistää rinnakkaisväylän toteutumista. Alueella on maisemaselvitysten ja maakuntakaavan mukaisesti arvokkaita maisemapeltoja. Asemakaavaa laadittaessa on tavoitteena, että maisemapeltokokonaisuudet säilyvät mahdollisimman eheinä eikä tuleva rakentaminen aiheuta vakavaa maisemarikkoa vaan sijoittuu peltoalueiden reunoille ja kumpareiden sekä metsän katveeseen. Rakennetun ympäristön inventointien perusteella Vähä-Tiisalan tilakeskuksen rakennusryhmä on arvokas kulttuuriympäristökokonaisuus. Asemakaavalla on tutkittu rakennusryhmän ja rakennusten suojelemista ja niiden säilymisen turvaamista. Tehtyjen luontoselvitysten perusteella suunnittelualueen itä- ja länsilaidoilla virtaa noroja joiden reunoilla kasvaa lehtoja. Kaavoituksen tavoitteena on turvata näiden luonnon moninaisuuden kannalta erittäin arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Maakuntakaavassa asemakaava-alueen etelälaidassa Saikkalanjokea pitkin kulkee seudullisesti merkittävä melontareitti. Asemakaavalla pyritään tukemaan melontareitin kehittymismahdollisuuksia. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Maakuntakaava 2040:n ja ELY-keskuksen lausunnon perusteella suunnittelualueen eteläosan lähivirkistysalueen määräystä on tarkennettu muotoon: Alueen länsi- ja itälaidalla sijaitsevien luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden välillä tulee säilyttää viheryhteys/ekologinen käytävä. Aluetta tulee hoitaa luonnon monimuotisuutta kehittävällä ja vaalivalla tavalla. Määräyksen tavoitteena on varmistaa viheryhteyteen liittyvän ekologisen käytävän jatkuvuus alueen halki. Maakuntamuseon lausunnon perusteella alueelle teetettiin arkeologinen tarkkuusinventointi. Selvityksen teki Mikroliitti Oy. Selvityksessä alueelta löytyi Jänninojalta myllynpaikka, joka on osoitettu kaavassa merkinnällä sm ja jota koskee määräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaavan ohjeellisia ulkoilureittejä on muutettu niin, etteivät ne vahingoita muinaisjäännöstä. Saadun palautteen perusteella luoteisimpia suunnittelualueen erillispientalojen korttelialueita ja niiden rajausta on tutkittu ja niiden rajoja on tarkennettu. Samalla niiden ympärillä olevaa lähivirkistysaluekaistaletta on levennetty. Tavoitteena on ollut vähentää pientalojen vaikutusta maisemaan ja helpottaa alueella liikkumista. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Nähtäville asetetut luonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle laadittiin kaksi kaavaluonnosta. Kaavaluonnosten eroavaisuudet koskevat pientaloalueen halki kulkevan kokoojakadun linjausta ja joidenkin uusien pientalotonttien sijaintia. Molemmissa vaihtoehdoissa alueelle osoitettiin erillispientalojen, pientalojen ja maatilojen tilakeskusten korttelialueita, puistoa, lähivirkistysaluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta, suojaviheraluetta, maisemallisesti arvokasta pelto-aluetta, maa- ja metsätalousaluetta, vesialuetta sekä katualuetta. Maatilojen tilakeskusten korttelialueelle esitettiin suojelumääräyksiä, joilla pyrittiin turvaa-

maan arvokkaan kulttuuriympäristön säilyminen. Sastamalan kaupunki Osalle lähivirkistysalueita oli merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Merkinnöillä pyrittiin vahvistamaan arvokkaiden luontokohteiden säilymismahdollisuuksia. Saikkalanjoen Tiisalanlammin rannalle on esitetty seudullista melontareittiä palvelevia toiminto-ja varten urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Vaihtoehdossa 1 alueelle osoitettiin kahdeksan erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 27 kpl erillispientalotontteja ja kolme pientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä enintään kahdeksan tonttia. KUVA 16: Kaavaluonnos vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 2 alueelle osoitettiin kymmenen erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 28 kpl erillispientalotontteja ja neljä pientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä enintään kahdeksan tonttia. 22

KUVA 17: Kaavaluonnos vaihtoehto 2 Vaikutuksiltaan molemmat vaihtoehdot olivat hyvin samanlaiset. Molemmissa vaihtoehdoissa Vähä-Tiisalan arvokas kulttuuriympäristön säilymistä oli pyritty tukemaan ja alueen arvokkaat luontokohteet olivat saaneet niiden suojelutilannetta parantavat merkinnät. Molemmat vaihtoehdot muuttaisivat arvokasta maisema-aluetta jonkin verran. Vaihtoehdoissa otettiin huomioon maiseman ja maaston rakenne ja pyrittiin sijoittamaan uusi rakentaminen peltojen ja metsien reuna-alueelle kumpareiden ja metsäsaarekkeiden taakse. Vaihtoehtojen merkittävin ero oli vaihtoehdon 2 vähän suurempi näkyvyys maisemassa ja hajanaisempi rakenne. Kolmas vaihtoehto eli nykyisen tilanteen säilyttäminen ei toisi muutoksia alueelle, muttei myöskään tue kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Vähä-Tiisalan kulttuuriympäristön säilymistä tai edistä rinnakkaisväylän toteutumista eikä mahdollista alueen kehittymistä tai uutta asuinrakentamista alueelle, jolla on kysyntää pientalotonteista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Nähtävillä olleista kaavaluonnoksista lähdettiin edelleen kehittämään vaihtoehtoa 1. Kaavaehdosta varten kaavaan on tehty joitain tarkistuksia katu- ja korttelialueiden rajoihin. Suurin tällainen muutos koskee uusista erillispientalojen korttelialueista luoteisinta, jonka rajausta maisemapellon suuntaan on pienennetty ja samalla pellon ja pientalokorttelin välistä vihervyöhykettä on levennetty. Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu erillispientalojen, pientalojen ja maatilojen tilakeskusten korttelialueita, puistoa, lähivirkistysaluetta, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta, suojaviheraluetta, maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maa- ja metsätalousaluetta, vesialuetta sekä katualuetta. Maatilojen tilakeskusten korttelialueelle on esitetty suojelumääräyksiä, joilla pyritään turvaamaan arvokkaan kulttuuriympäristön säilyminen. Osalle lähivirkistysalueita on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Merkinnöillä on pyritty vahvistamaan arvokkaiden luontokohteiden säilymismahdolli- 23

suuksia. 5.1 Kaavan rakenne 24 Sastamalan kaupunki Saikkalanjoen Tiisalanlammin rannalle on esitetty liikuntaa, urheilua ja erityisesti seudullista melontareittiä palvelevia toimintoja varten urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Kaava-alueen voidaan katsoa jakautuvan kolmeen vyöhykkeeseen. Pohjoisimpana, lähimpänä valtatietä, on arvokaan kulttuuriympäristön alue, jolla ympäristö pyritään säilyttämään. Tämä koostuu Vähä-Tiisalan rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja maisemapelloista. Seuraavaksi on uuden pientalorakentamisen vyöhyke, joka sijoittuu maisemapeltojen eteläpuolelle. Eteläisimpänä on virkistysalueiden vyöhyke, jolla sijaitsevat myös urheilupalvelut ja arvokkaat luontokohteet. Näiden lisäksi kaavaan kuuluu valtatien ja Häijään välinen osuus rinnakkaisväylän suunnitellusta tiealueesta. 5.1.1 Kaavan mitoitus Pinta-ala ha Kerrosala k-m 2 Korttelitehokkuus e= AP Asuinpientalojen korttelialuetta 1,01 3533,00 0,35 AM/s-1 Maatilojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään 3,02 4500,00 0,15 AO Erillispientalojen korttelialuetta 3,41 8523,00 0,25 A-yhteensä 7,44 16556,00 0,22 VP - Puistoa 0,56 VU-2 - Urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta 0,79 160,00 0,01 VL - Lähivirkistysaluetta 1,88 VL-2 Lähivirkistyaluetta, jolla erityisiä luontoarvoja 9,40 V yhteensä 13,90 80,00 0,00 ET - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta 0,04 EV - Suojaviheraluetta 1,82 E yhteensä 1,86 MU - Maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta 0,31 MA - Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta 7,02 M yhteensä 7,33 W - Vesialuetta 0,30 Kadut 4,67 KAAVA-ALUE yht. 35,51 16716,00 0,05 Kaava-alueen pinta-ala on n. 35,5 ha. Alueelle on kaavoitettu kolme asuinpientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä kahdeksan tonttia. Asuinpientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 3533 kerrosalaneliömetriä. Erillispientalojen korttelialueita on kaavassa kuusi ja niillä on yhteensä 26 tonttia. Erillispientalojen korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä n. 8523 k-m 2. Maatilojen talouskeskusten korttelialueelle, jolla ympäristö säilytetään, on osoitettu rakennusoikeutta n. 4500 k-m 2. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 160 k-m2. Yhteensä kaava-alueella on 34 uutta pientalo- ja erillispientalotonttia ja koko kaavan yhteen-

laskettu rakennusoikeus on n. 16716 k-m 2. KUVA 18: Kaavaehdotuksen pienennös KUVA 19: Havainnekuva kaavaehdotuksesta, kaava-alueen raja keltaisella viivalla. 25

KUVA 20: Havainnekuva kaavaehdotuksesta ylhäältä lännestä katsottuna 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla on tutkittu alueen suunnitelmallista rakentamista ja rationaalista maankäyttöä. Samalla mahdollistetaan Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän ja kevytliikenneväylän rakentamista. Alueen arvokkaat historialliset ja arkeologiset kohteet, maisemallisesti arvokkaat pellot sekä arvokkaat luontokohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Arvokohteille on annettu suojelumääräykset, joilla niiden säilyminen on pyritty turvaamaan. 5.3.1 Korttelialueet AP AO AM/s-1 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Alueella olevien vanhojen rakennusten, rakennelmien, istutusten ja pihojen yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suoritettavissa korjaustoimissa on huomioitava rakennuksen rakentamisajankohdan rakentamistapa. Olemassa olevan rakennuksen tyylin mukaista julkisivumateriaalia, pintakäsittelytapaa, aukotusta ja ikkunoiden puitejakoa ei saa muuttaa kuin pakottavista syistä ja tyyliin sopivalla tavalla. Jos kerrosalaan kuulumattomia tiloja otetaan kerrosalaan laskettavaan käyttöön, on vaaditut muutokset tehtävä rakennuksen tyyliä noudattaen. Täydennysrakentamisen on rakennustapansa, mittasuhteidensa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusten ja rakennusperinteen kanssa. 5.3.2 Muut alueet VP Puisto 26

VL VL-2 VU-2 ET EV MA MU W Lähivirkistysalue Lähivirkistysalue Alueen länsi- ja itälaidalla sijaitsevien luonnon moninaisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden välillä tulee säilyttää viheryhteys/ekologinen käytävä. Aluetta tulee hoitaa luonnon monimuotisuutta kehittävällä ja vaalivalla tavalla. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Alueelle voidaan sijoittaa melontareitti-, liikunta-, urheilu- ja leikkitoimintoja ja niitä palvelevia rakennuksia. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue Maisemallisesti arvokas peltoalue Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Vesialue 5.3.3 Muut määräykset sr-1 sr-2 sm Kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokas ja/tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta erityisen tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjattaessa on katsottava, että ovien ja ikkunoiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilliset ulokkeet, vesikourut, savupiiput sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman erityistä pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vaurioita. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 5.3.4 Yleisiä määräyksiä 27 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Rakennusten etäisyyden naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Rakennuslupaviranomainen voi erityisistä syistä sallia talous- tai autosuojarakennuksen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin rajaa. Rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee huomioida kaava-alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan sellaisia, että muodostuu kaupunkikuvallisesti laadukasta ympäristöä. Rakennusten ja rakennelmien sijoittelussa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen vaihtelevat maastonmuodot. Suuria täyttöjä tai suuria näkyviä maastoleikkauksia ei sallita. Tehtävien pengerrysten, täyttöjen ja leikkausten suunnitelmat tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Katualueiden reunoilla pengerrysten ja leikkausten tulee olla kivettyjä tai istutettuja.