VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
SISÄLLYS... 1 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 1 1.1 Johdanto... 1 1.2 Toiminta-ajatus ja kasvatustavoitteet... 2 1.3 Lapsiryhmät... 3 1.3.1 Valloittajat 1-2v... 3 1.3.2 Seikkailijat 3-5v... 4 1.3.3 Tutkijat, esikoulu... 6 2 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 2.1 Varhaiskasvatusympäristö... 8 2.1.1 Fyysinen ympäristö... 8 2.1.2 Psyykkinen ympäristö... 9 2.1.3 Sosiaalinen ympäristö... 9 2.2 Kasvattaja... 10 92.3 Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma... 11 2.4 Leikki... 12 2.4.1 Leikin kasvatukselliset tavoitteet... 12 2.4.2 Kasvattajan rooli leikissä... 14 2.5 Sisältöalueet... 15 2.5.1 Kieli ja vuorovaikutus... 15 Sisällöt ja menetelmät... 15 Tavoitteet... 16 2.5.2 Matematiikka... 17 Matematiikan tavoitteet... 17 Matematiikan sisällöt ja menetelmät... 17 2.5.3 Etiikka ja uskonto... 18 Etiikan sisällöt ja menetelmät:... 18 Etiikan tavoitteet:... 18 Uskonnon sisällöt ja menetelmät:... 18 Uskonnon tavoitteet:... 19 2.5.4 Luonto ja ympäristö... 19 Sisällöt ja menetelmät... 19 Tavoitteet... 20 * Oppia herkistymään luonnolle ja ympäristölle; pysähtyä, havaita ja nähdä asioita, käyttää kaikkia aisteja.... 20 * Oppia liikkumaan luonnossa joka säällä. Tukea ja vahvistaa lasten kiinnostusta luontoon liittyvissä asioissa.... 20 2.5.5 Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys... 20 Liikunnan sisällöt ja menetelmät... 20 Liikunnan tavoitteet... 20 2.5.6 Taide ja kulttuuri... 21 Sisällöt ja menetelmät... 21 Tavoitteet... 22 3 YHTEISTYÖTAHOT... 22 3.1 Vanhemmat kasvatuskumppaneina... 22 3.2 Yhteistyö erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten osalta... 24 Kiertävä erityislastentarhanopettaja (KELTO):... 25 3.3 Muut yhteistyötahot... 26
MUUT PÄIVÄKODIT JA KOULUT... 26 SEURAKUNTA MUURAMEN KUNTA... 26 KIRJASTO... 26 4 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 27 4.1 Vanhemmat arvioimassa varhaiskasvatusta... 27 4.2 Lapset arvioimassa päivähoitoa... 27 4.3 Henkilökunta arvioimassa varhaiskasvatusta... 28 LÄHTEET... 29 LIITE 1 LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA... 30 LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA... 30 LIITE 2 ESIOPETUSSUUNITELMA... 36
1 PÄIVÄKODIN ESITTELY 1.1 Johdanto Tarvittaisiinko Muuramessa yksityistä päiväkotia? Löytyisiköhän tiloja? Näin pohdiskeli Sirkku muutettuaan Muurameen vuonna 1997. Molempiin kysymyksiin tuli vastaus kyllä ja niin Muuramessa ensimmäinen yksityinen päiväkoti, Löytöretki avasi ovensa 1.10.1997. Aluksi päiväkoti toimi vuokratiloissa Hautalanmäellä 20 lasta suuressa kodinomaisessa omakotitalossa. Syksyllä 1999 saman talon alakertaan perustettiin esikouluryhmä. Laajentumishaluja oli edelleen ja vuoden 2005 alussa päiväkoti muutti uuteen kiinteistöön Säynätsalontien varteen Kaijalantielle. Päiväkotiin tuli tuolloin 1-2 -vuotiaiden lasten ryhmä. Kiinteistöä jakamaan saimme yksityisen 12 -paikkaisen vanhusten hoitokoti Kotirannan. Tällä hetkellä päiväkodissa toimii kolme ryhmää; 1-2-vuotiaat Valloittajat, 3-5-vuotiaat Seikkailijat sekä 6-vuotiaat Tutkijat. Löytöretkessä on kymmenen työntekijää ja lisäksi vaihtuvia päiväkotiharjoittelijoita. Keskeistä toiminnassamme on päivähoidon hyvä laatu. Mitä se on juuri Löytöretkessä, siihen löydät vastauksia käsissäsi olevasta varhaiskasvatussuunnitelmasta, Vasusta, jota olemme työstäneet yli kaksi vuotta. Vasu on syntynyt lukuisten yhteisten pohdiskelujen tuloksena ja se kuvastaa tämän hetkistä näkemystämme hyvästä ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Vasumme perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003 ja 2005), jonka tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenmukaista toteuttamista koko maassa. Koko vasuprosessin ajan olemme kyseenalaistaneet asioita yhä uudelleen perustelleet, miksi teemme asioita niin kuin teemme. Vanhoja hyviä käytäntöjä on säilytetty, jotakin muutettu ja uusia tullut joidenkin tilalle. Jokainen Löytöretken työntekijä on vaikuttanut ja vaikuttaa omalla panoksellaan tämän varhaiskasvatussuunnitelman syntyyn ja kasvuun siksi se muovautuu ja kehittyy kaiken aikaa! Välipaloina valokuvia ja kursivoidut tekstit ovat lasten suusta. 1
1.2 Toiminta-ajatus ja kasvatustavoitteet Päiväkoti Löytöretken toiminta-ajatus on tarjota perheille turvallista, asiantuntevaa ja monipuolista päivähoitoa. Toiminta suunnitellaan lapsen yksilöllisen kehitystason ja kehityksen haasteiden mukaan. Tavoitteenamme on rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri, jossa tunteiden ilmaiseminen ja oman rauhan etsiminen suodaan. Toivomme avointa ja tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa sekä molemminpuolista tehokasta tiedonkulkua. Päivähoidon ohessa Löytöretki tarjoaa lapselle mahdollisuuden osallistua harrastustoimintaan päivän aikana, jotta perheelle jäisi iltaisin enemmän yhteistä aikaa. Puhuimme kotipaikkakunnasta, johon Aaro(3v.) sanoi, ei tämä ole muulame, tämä on talha. Päiväkoti Löytöretken kasvatustavoitteena on lapsen hyvinvointi, toisen huomioon ottaminen, omatoimisuus ja hyvät tavat. Jokaiselle lapselle annetaan tilaa kehittyä omana persoonana. Ryhmässä toimiessaan lapsi harjoittelee toisen huomioon ottamista. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen kehitystaso huomioon ottaen. Hyvät tavat ovat lähtökohtana kaikelle kasvatustoiminnalle ja päivittäiselle toiminnalle. Lisäksi tavoitteenamme on herättää lapsen kiinnostus tutkien ja leikkien oppimaan ja harjoittelemaan uusia asioita. Ohjattu toiminta ja omaehtoinen leikki vuorottelevat sopivassa suhteessa. Löytöretken varhaiskasvatuksessa pyritään tukemaan lapsen sisäistä yrittäjyyttä. Lapsen sisäinen yrittäjyys toteutuu ohjaamalla lasta omatoimisuuteen, osallisuuteen ja vastuullisuuteen. Lapsi osallistuu ikätasonsa mukaan toiminnan suunnitteluun ja valintojen tekoon. Näin lapsi oppii ottamaan vastuuta ja sitoutumaan toimintaan. Päivähoidossa harjoitellaan yhteisten pelisääntöjen noudattamista, hyviä käytöstapoja sekä tehtävän loppuun tekemistä. Itse yrittämällä saatu ilo on eteenpäin vievä voima. Sirkku haki sämpylää Tutkijoilta välipalalla. Leevi (6v.), kuiskasi muille pojille: Toi on pomo, olkaa pojat nätisti, nyt ei saa nauraa! 2
Sisäisessä yrittäjyydessä keskitytään positiivisen asenteen sekä yritteliäisyyden merkityksen korostamiseen omassa toiminnassa. Leikin avulla harjoitellaan luovuutta, ilmaisua, sosiaalisia - sekä ongelmanratkaisutaitoja. Lapsia opetetaan ottamaan vastuuta yhteisistä tavaroista sekä oman toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Lasta rohkaistaan uusiin haasteisiin, jolloin onnistumisen kokemus lisää luottamusta omiin taitoihin. Epäonnistumiset ja niistä selviytyminen vahvistavat osaltaan lapsen realistista minäkuvaa. Työnteon merkityksen ymmärtäminen ja luottamus itseen leikkijänä on sisäisen yrittäjyyden perusta, joka luodaan hyvin varhain. 1.3 Lapsiryhmät 1.3.1 Valloittajat 1-2v Valloittajien 12 lapsen ryhmä perustettiin 1.1.2005, jolloin Löytöretki muutti uusiin tiloihin. Ryhmässä työskentelee 2 lastenhoitajaa, lastentarhanopettaja sekä yksi harjoittelija. Valloittajien ryhmässä korostuu perusasioiden opettelu ja perushoito: ryhmässä harjoitellaan paljon itse syömistä, pukemista, potalla istumista, vaipoista luopumista, lelujen jakamista jne. Lisäksi harjoitellaan toisten huomioon ottamista, anteeksi pyytämistä ja antamista, vuoron odottamista, kiittämistä sekä kättelyä päivän päätteeksi. Valloittajien päivärytmi eroaa hiukan isompien lasten ryhmistä. Pienien on päästävä aiemmin syömään ja päivälevolle, joten esimerkiksi ruokailu on aikaistettu. 3
Valloittajien päivärytmi: klo 7.00 Päiväkoti aukeaa, lapset otetaan vastaan Seikkailijoiden ryhmässä klo 7.30 Valloittajat siirtyvät omaan ryhmään klo 8.15 Aamupala Vapaata leikkiä ja ohjelman mukaista toimintaa Käydään WC:ssä klo 9.45-10.45 Ulkoilu klo Laulu-/Luku-/Leikkihetki nukkarissa ennen ruokailua klo 11.15 Ruokailu klo 11.45 Päiväunet klo 14.00 On aika herätä klo 14.15 Välipala Leikkiaikaa Käydään WC:ssä klo 15. 15 Ulkoilua ja pihalta kotiin lähtö. Valloittajien ryhmässä lauletaan ja leikitään päivittäin. Laululeikit, joissa lapsi saa laulaa, soittaa ja leikkiä mukana, ovat suosituimpia Valloittajien ryhmässä. Kun koko talo kokoontuu yhteiseen ilohetkeen, Valloittajat saavat käyttää esiintymistaitojaan ja opetella samalla kuuntelemaan ja seuraamaan toisten esiintymistä. Musiikin avulla selvitään myös monista rauhattomista tilanteista. Esimerkiksi siirtyminen ulkoa sisälle sujuu helpommin, kun lauletaan vuoroa odotellessa muutama laulu. Remu (3v.) ja Peppi (2v.) leikkivät nukkarissa, jolloin Remu sanoi: kiivetään Peppi puuhun, se on lasten työtä ja me ollaan lasteja. Jumppapäivinä Valloittaja saa harjoittaa omaa liikkumistaan. Jumpassa ryömitään, kävellään, pompitaan, juostaan, käsitellään palloja jne. Kaikkea ei päästä aina tekemään ensimmäisenä, vaan oman vuoron odottaminen täytyy opetella myös jumpassa. Kädentaitoja harjoitellaan muun muassa maalaten ja piirtäen. Näin lapsen hienomotoriikka saa harjoitusta ja lapsi huomaa, kuinka hänen taitonsa kerta kerran jälkeen kehittyvät. Käden ja silmän yhteistyö harjaantuu monissa toimissa päivän kuluessa, kuten itsenäistä ruokailua harjoiteltaessa. 1.3.2 Seikkailijat 3-5v Seikkailijoiden ryhmässä on 21 lasta, jotka ovat iältään 3-5-vuotiaita. Ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja päiväkotiharjoittelija. Seikkailijoiden toiminnassa korostuu leikki, sosiaaliset taidot, itsetunnon tukeminen ja hyvät tavat. 4
Seikkailijoiden päivärytmi: 7.00 Päiväkoti aukeaa, vapaata leikkiä 8.30 Aamupala n.9.00 Ohjattua toimintaa/leikkiä n.10.00 Ulkoilua 11.00 Sisälle/pieni ryhmätuokio 11.30 Ruokailu 12.00 Lepohetki 13.00 Valveilla olijat leikkimään 14.15 Välipala n.15.00 Ulkoilua 17.00 Päiväkoti sulkeutuu Leikki kuuluu Seikkailija-lasten jokaiseen hoitopäivään. Lapset leikkivät paitsi vapaita leikkejä, myös aikuisten ohjaamia leikkejä ohjatuilla tuokioilla. Seikkailijat tarvitsevat ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja päivittäin mm. leikeissä, peleissä ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Valloittajilta Seikkailijoille siirtyvät lapset ovat jo tottuneet olemaan isossa lapsiryhmässä, mutta osa lapsista tulee ensimmäistä kertaa suureen lapsiryhmään. Pikku hiljaa opimme huomioimaan toisemme ja leikkimään yhdessä. Päivittäin selvittelemme ristiriitatilanteita, opimme puhumaan tunteistamme sekä pyytämään ja antamaan anteeksi. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Kiukkuinenkin saa olla, mutta toista tai toisen tavaroita ei saa vahingoittaa. Leikeissä ja peleissä opettelemme myös odottamaan omaa vuoroa, kuuntelemaan ohjeita, voittamaan ja häviämään. Hyvät tavat käsiheippoineen kuuluvat jokaiseen päiväkotipäiväämme. Sosiaalisia taitoja on hyvä harjoitella, sillä Seikkailijat -ryhmässä on monenikäisiä lapsia. Seikkailijat lähtivät retkelle paloasemalle. Matkalla Aune (3v.) toteaa Hannalle. Tässä menee meidän koko päiväkotiperhe. Seikkailijat harjoittelevat omatoimisuutta ja toivovat, että heidän osaamisensa ja oikeat tekonsa huomataan ja niistä kiitetään. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve on suuri. Siksi pyrimme toimimaan mahdollisimman paljon pienryhmissä ja eriyttämään toimintaamme. Toisaalta Seikkailijat ovat jo aika isoja ja pärjääviä, mutta kaipaavat kovasti vielä syliä, hellyyttä ja hoivaa. Omat luonteenpiirteet ja persoonallisuus alkavat näkyä Seikkailijoilla yhä selvemmin. Itsetunnon tukeminen on tärkeää; että jokainen Seikkailija voi tuntea olevansa hyväksytty ja tärkeä omana itsenään. 5
Viisivuotiaille minieskareille on erikseen minieskarituokioita, joilla harjoitellaan ennen kaikkea ryhmässä toimimisen taitoja sekä leikinomaisesti lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimisen alkeita. Minieskareissa hyödynnetään soveltuvin osin Salaisen maan esiopetusmateriaalia erityisesti satuja. 1.3.3 Tutkijat, esikoulu Oppivelvollisuusikää edeltävä vuosi on aikaisemmin saatua päivähoitoa tavoitteellisempaa ja päämäärätietoista esiopetusta. Löytöretken Tutkija-esiopetusryhmä on 21 lapsen ryhmä. Ryhmässä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Maksuton esiopetus on viikoittain 18.5 h annettavaa esiopetusta. Maksuttoman esiopetuksen aikataulu on seuraava: Maanantai: klo 9.00 14.15 Tiistai: klo 9.00 14.15 Keskiviikko: klo 9.00 14.15 Torstai: klo 9.00 12.00 Perjantai: VAPAA. Näiden aikojen ulkopuolella oleva hoito on maksullista päivähoitoa. Lisäksi esikoulu noudattaa koulujen loma-aikoja. Ennen kouluvuotta annettavan esiopetuksen tarkoituksena on tukea lasta kasvamaan leikin ja monipuolisten elämysten avulla kokonaisvaltaisesti toimivaksi, ehyeksi ja myötäeläväksi ihmiseksi, vastuulliseksi ja osallistuvaksi ryhmän jäseneksi sekä uteliaaksi Tutkijaksi. Esiopetukseen sisältyy siis monenlaista toimintaa: musiikkia, liikuntaa, kädentaitoja, kirjallisuutta, äidinkieltä, matematiikkaa, kulttuuria, retkiä, juhlia, tietotekniikkaa ym. Ne toimivat lapsen kasvun apuvälineinä eri aiheita käsiteltäessä. Toiminnan suunnittelun pohjana on Muuramen kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma. Lapsen oma esikoulukirja on nimeltään Hauska matka eskariin. Lisäksi lapsi saa omia töitään ja itsearviointiaan varten oman kasvunkansion, josta voi seurata lapsessa esikouluvuonna tapahtuvaa kasvua ja kehitystä. Suunnittelussa lähtökohtana ovat ryhmän ja sen yksittäisten lasten tarpeet ja toiveet, joita pyrimme toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Jokaisen lapsen omat esikoulutavoitteet mietimme syksyllä yhdessä vanhempien kanssa käytävässä keskustelussa. Painopisteemme esikoulutoiminnassamme on lapsen itsetunnon tukeminen. Tässä vaativassa tehtävässä apunamme toimii mm. Viikon henkilö- teema. Jokainen lapsi on vuorollaan viikon ajan 6
viikon henkilönä. Tällä viikolla erityisesti häntä huomioidaan muun muassa siten, että toiset lapset miettivät hänestä mukavia asioita muistiin kirjattavaksi ja hän saa tuoda itselle tärkeitä tavaroita päiväkotiin esiteltäväksi. Painopisteitämme ovat lisäksi hyvät tavat ja yhteistyö vanhempien kanssa, tasavertainen kasvatuskumppanuus. Tutkijoiden päiväohjelma: Klo 7.00 Päiväkoti aukeaa, vastaanotto Seikkailijoilla (3-5-vuotiaat) Klo 7.30 Tutkijoiden ovet aukeavat, leikkiaikaa Klo 8.30 Aamupala Klo 9.00 Esikoulu alkaa, yhteinen aamukokoontuminen ja toimintahetki Klo 10.00 11.00 Ulkoilua Klo 11.00 Yhteinen kokoontuminen Klo 11.30 Ruokailu Klo 12.15 Päivälepo, satuhetki Klo 13.00 Vapaata leikkiä Klo 14.15 Maksuton esiopetus päättyy (torstaisin 12.00) Klo 14.15 Välipala Vapaata toimintaa, ulkoilua Klo 17.00 Päiväkoti suljetaan. Päiväkodista lähdettäessä meillä on tapana kätellä oman ryhmän aikuinen ajatuksella Kiitos tästä päivästä ja nähdään taas huomenna! 6 - vuotiaiden esiopetuksessa harjoitellaan: ryhmässä toimimista samanikäisten kanssa kaikenlaista omatoimisuutta; pukeminen, riisuminen, syöminen, wc-asiat, tavaroista huolehtiminen sääntöjen noudattamista tunteiden ilmaisemista toisten huomioimista keskittymistä tehtävien loppuun asti viemistä hyviä tapoja neuvottelutaitoja esim. leikki- ja riitatilanteissa kouluvalmiuden saavuttamista Esikoulussamme tiedollisten tavoitteiden ohella on erittäin tärkeää, että lapset saavat leikkiä vapaasti ja ohjatusti. Päivän aikana lapselle pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja omaan rauhaan. Vanhemmat ovat aina tervetulleita seuraamaan toimintaamme ja toivomme heidän ilmoittavan tulosta etukäteen, ettemme juuri silloin satu olemaan retkellä ja poissa päiväkodilta. Janna (6.v): Mua jännittää synttärit, ihan verisuonet mahassa kiertää. 7
2 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatusympäristössä, jonka osa-alueet fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö nivoutuvat kiinteästi toisiinsa. Fyysinen ympäristö luo puitteet toiminnalle, ja se viestittää kasvattajien yhteisiä näkemyksiä psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön sisällöistä. 2.1 Varhaiskasvatusympäristö 2.1.1 Fyysinen ympäristö Päiväkodin rakennetut tilat on suunniteltu turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tilat on suunniteltu eri-ikäisten lasten tarpeita vastaaviksi, kuten lokerikot, wc- tilat ja huonekalut. Jokaisella ikäryhmällä on omat tilansa, yhteisinä tiloina toimivat jumppasali, vesileikkipiste, sauna, parvi sekä taukohuone. Jumppasali on aktiivisessa käytössä päivittäin. Vuoropäivinä kullakin päiväkotiryhmällä on oma jumppavuoro. Lisäksi salissa pidetään muskareita, tanssi- ja tempputunteja sekä ilohetkiä eli lauluhetkiä, joihin myös hoitokodin asukkaat ja henkilökunta ovat tervetulleita. Tarvittaessa sali on jaettavissa sermeillä pienempiin tiloihin esim. leikkejä tai kokouksia varten. Taukohuone toimii ensisijaisesti henkilökunnan ruokailutilana, mutta lisäksi siellä pidetään kokkikerhoja ja erilaisia palavereita. Eskarit ja minieskarit käyttävät tilaa pienryhmätyöskentelyissä. Sisätilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan, mutta myös mahdollisuuden rauhoittumiseen ja hiljaisempaan työskentelyyn. Löytöretken sisätilat on sisustettu viihtyisiksi ja motivoiviksi, jotta ne innostaisivat lapsia toimimaan. Lasten saatavilla on monipuolisesti erilaisia, kullekin ikätasolle sopivia materiaaleja ja välineitä. Materiaaleilla ja välineillä on omat paikkansa lasten ulottuvilla, jolloin lapset oppivat hakemaan ja palauttamaan ne omatoimisesti oikeille paikoilleen. Aikuinen tarjoaa valinnan mahdollisuuksia, joista lapset saavat vapaan toiminnan aikana itse valita mieleistä tekemistä; tutkia, kokeilla ja oivaltaa. Mahdollisuuksien mukaan lapsia ja heidän toiveitaan pyritään ottamaan tilojen ja välineiden suunnittelussa huomioon. Piha-alue mahdollistaa lapsille monipuolisen liikkumisen ja toimimisen (mm. pallokenttä, kiipeilyteline, keinut, hiekkalaatikot). Seikkailijoilla ja Tutkijoilla on yhteinen piha-alue, Valloittajilla on oma aidattu alueensa. Käytössämme on myös hoitokodin huvimaja ja patio (esim. välipalahetket, oleskelu, lukuhetket). Oman päiväkodin liikuntamahdollisuuksia laajennamme käymällä Leikarin 8
kentällä, uimahallissa, Kotirannassa sekä talvisin Kylänlahden jäällä. Lisäksi esikoululaiset käyvät vuosittain muun muassa Harjun urheilukentällä. Muuhun lähiympäristöön tutustumme mm. metsäretkillä, liikenteessä ja leikkipuistoissa. Talvisin teemme mäenlaskuretken Riihivuoreen. Kulttuuriin tutustumme käymällä kirjastossa, osallistumalla Muurame-salin kulttuuritarjontaan sekä museoretkillä Jyväskylässä. Ajoittain saamme vieraita myös päiväkotiin eri taide-alojen esiintyjistä. Suurimpien juhlapyhien yhteydessä käymme seurakuntakodilla ja kirkossa. 2.1.2 Psyykkinen ympäristö Päiväkoti Löytöretken psyykkinen ilmasto koostuu mahdollisimman avoimesta, kiireettömästä ja myönteisestä ilmapiiristä, jossa kohtaamme lapset yksilöinä. Avoin ilmapiiri mahdollistaa vapaan tunneilmaisun ja tunteista puhumisen niin lapsilla kuin aikuisilla. Se sallii myös erehdykset sekä lapsilla että aikuisilla. Pyrimme varaamaan lapsille riittävästi aikaa kuhunkin toimintoon. Noudatamme tiettyä päivärytmiä, mutta joustamme siitä tarvittaessa. Aito lapsista välittäminen, ilo ja huumori luovat päiväkodissamme myönteistä ilmapiiriä. Pyrimme antamaan lapsille positiivista palautetta heidän käyttäytymisestään päivittäin. Tuemme lasten keskinäisiä myönteisiä suhteita ja puutumme kaikkiin riitatilanteisiin. Toivomme, että lapset viihtyisivät ja voisivat päiväkodissa hyvin. Tiedostamme, että aikuiset ovat kaikessa itse esimerkkinä lapsille. Huolehdimme siitä, että lapsilla on turvallinen ympäristö ja että päiväkodissa on riittävästi aikuisia lapsiryhmää kohden sekä sijaisia tarvittaessa. Pyrimme olemaan lapsille turvallisia aikuisia, jotka asettavat selkeät ja johdonmukaiset rajat. Panostamme myös työntekijöiden hyvinvointiin, sillä se heijastuu lapsiin. 2.1.3 Sosiaalinen ympäristö Vertaisryhmä, päivähoidossa olevat lapset, päiväkodissa työskentelevät kasvattajat sekä lasten vanhemmat ovat Löytöretken sosiaalisen varhaiskasvatusympäristön osatekijöitä. Lapsen kannalta mahdollisimman onnistuneen sosiaalisen ympäristön edellytyksiä ovat edellä mainitut fyysisen ympäristön onnistunut suunnittelu sekä psyykkisen ympäristön sallivuus ja turvallisuus. Kasvattajien 9
osuutta varhaiskasvatusympäristössä kuvataan luvussa 2.2. Vertaisryhmän ja leikin merkitystä kuvataan luvussa 2.4, varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita luvussa 2.5 ja vanhempia kasvatuskumppaneina luvussa 3.1. 2.2 Kasvattaja Päiväkoti Löytöretkessä työskentelee viisi lastentarhanopettajaa ja neljä lastenhoitajaa. Työajat on porrastettu kolmeen vuoroon päiväkodin aukioloaikojen (klo 7-17) mukaisesti. Lastentarhanopettajat ovat suorittaneet yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Lastentarhanopettajat vastaavat päiväkodin kasvatus- ja opetustoiminnasta. Heidän tehtävänä on tukea ja ohjata lapsen kasvua ja kehitystä suunnittelemalla ja toteuttamalla toimintaa, joka ottaa huomioon lapsen ja lapsiryhmän tarpeet. Yhteistyö vanhempien kanssa on keskeinen osa työtä. Lastenhoitajilta vaaditaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lastenhoitajat tekevät hoito- ja kasvatustyötä yhteistyössä lastentarhanopettajien kanssa. Henkilöstöä ohjaavat lait ja asetukset sekä yhteisesti sovitut arvot ja toimintatavat. Lasten päivähoitoa ja esiopetusta määrittäviä lakeja ovat muun muassa laki lasten päivähoidosta, perusopetuslaki, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, lastensuojelulaki sekä muut päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat lait ja asetukset. Päiväkoti Löytöretken kasvattajat haluavat luoda lapselle turvallisen olon tulla hoitoon ja luoda edellytykset avoimelle yhteistyölle heti hoitosuhteen alussa. Tähän pyritään järjestämällä lapselle mahdollisuus tutustua ryhmään useana päivänä yhdessä vanhempien kanssa, jolloin päiväkodin kasvattajat saavat tärkeää tietoa lapsesta ja vanhemmat voivat esittää kysymyksiä päiväkodin toiminnasta. Tämä koskee erityisesti alle kolmevuotiaita. Keskustelemme lapsen päivästä vanhempien kanssa päivittäin, jolloin perheellä vahvistuu tunne siitä, että heistä ja heidän tarpeistaan välitetään. Kasvattajan tärkeimpiä tehtäviä on lapsen kuuntelu ja hänen kehityksellisiin tarpeisiin vastaaminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Kasvattaja toimii esimerkkinä ja tarjoaa malleja lapsille muun muassa kielen ja käsitteiden kehittymiseksi kirjoja ja loruja lukemalla ja keskustelemalla lasten kanssa käyttäen puhetta jota lapsi ymmärtää. Kasvattaja tarjoaa monipuolisia leikkivälineitä ja materiaaleja hyvän leikin aikaansaamiseksi, sillä leikin merkitystä korostetaan päiväkodissamme. Kasvattaja tukee ja kannustaa lasta, mutta on myös turvallinen rajojen asettaja. Päiväkodin arjessa 10
turvallisuutta luodaan johdonmukaisilla yhteisillä säännöillä, joista keskustellaan ja joita perustellaan. Tunteita harjoitellaan ilmaisemaan ja kuvailemaan sekä tositilanteissa että keskusteluissa ja leikkimielisissä harjoituksissa. Kasvattaja auttaa lasta ensin itse yrittämään. Kasvattaja antaa mahdollisuuden kokeilemiseen ja tutkimiseen sekä auttaa lasta oivaltamaan itse. 92.3 Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa lapsen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan ja mitä muutoksia toiminnassa ja ympäristössä toteutetaan. Lapsikohtaisessa suunnitelmassa sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi kaikki eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat. Valloittajan varhaiskasvatussuunnitelmaa aletaan muokata heti ensi tutustumisesta lähtien. Vanhempien kanssa täytetään hoidonaloituskysely, jolloin päiväkodin kasvattajat saavat tärkeää tietoa lapsesta ja hänen tavoistaan ja jolloin päiväkotia esitellään perheelle. Vanhemmat täyttävät myös lapsen luonnetta ja vahvuuksia sekä toiveita käsittelevän yhteistyösuunnitelman, joka huomioidaan ryhmän ja yksilöllisen toiminnan suunnittelussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan lapsikohtaisissa keskusteluissa kerran tai kaksi kertaa vuodessa, jolloin kootaan yhteen vanhempien ja Löytöretken kasvattajien havainnot sekä keskustellaan lapsen kasvusta ja kehityksestä. Otto (3v.) tuli nukkarista vessaan ja meni isolle pöntölle oven taakse. Otto luuli olevansa yksin ja mutisi itsekseen Kukaan ei kuule, joten kaakkeloinen, kaakkeloinen et viittis nyt tulla. 11
Lapsen siirtyessä Valloittajilta Seikkailijoiden ryhmään hänen oma varhaiskasvatussuunnitelmansa seuraa mukana ja on lähtökohtana toiminnan suunnittelulle myös uudessa ryhmässä. Valloittaja- ja Seikkailija- aikuiset pitävät siirtyvistä lapsista yhteisen siirtopalaverin, jossa tärkeät tiedot lapsesta siirtyvät lapsen uusille hoitajille. Samanlainen palaveri pidetään Seikkailijoilta Tutkijoille siirtyvistä lapsista. Pyrkimyksenä on, että joku lapsille tuttu aikuinen Valloittaja-ryhmästä siirtyy lasten mukana työskentelemään Seikkailijoille ja helpottaa näin lasten siirtymää. Valloittajilta siirtyneen lapsen omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään yhteisissä kasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa (Liite 1). Uusien lasten vanhemmille järjestetään alkusyksystä keskusteluaika, jolloin tehdään yhdessä keskustellen lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma. Varsinaista kasvatuskeskustelua varten Seikkailija-aikuiset kirjaavat havaintoja lapsen kasvusta ja kehityksestä erilliselle arviointilomakkeelle. Myös vanhemmat täyttävät kotona yhdessä lapsen kanssa lapsen hyvinvointiin liittyvän lomakkeen. Tehdyt havainnot toimivat yhteisen keskustelun virittäjinä. Tutkijoiden esikoululaisten oma varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu yhdessä Muuramen kunnan esiopetuksen kanssa. Syksyllä esiopetusvuoden alussa (Liite 2), eskarilainen saa itsearvioida omia perustaitojaan, kuten kaverisuhteita, leikkimistä, ristiriitatilanteita, ohjeiden kuuntelemista, pukeutumista ja ruokailua. Syksyn vanhempainkeskusteluissa tarkastelemme lapsen itsearviointia sekä mietimme lapsen vahvuuksia sekä tavoitteita esiopetusvuodelle. Keskustelun pääasiat kirjaamme ylös lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetusvuoden keväällä eskarin loppuvaiheessa lapset tekevät uuden itsearvioinnin omista taidoistaan, kuten kirjainten ja numeroiden oppimisesta, työskentelytaidoista, leikkitaidoista ja motoriikasta. Kevään vanhempainkeskusteluissa arvioimme yhdessä lapsen esiopetusvuotta, tarkastelemme lapsen itsearviointia sekä esiopetusvuodelle asettamiemme tavoitteiden toteutumista. 2.4 Leikki 2.4.1 Leikin kasvatukselliset tavoitteet Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään (Stakes s.16). Leikki tukee hyvin kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä. Leikin avulla oppiminen on iloista ja elämänläheistä. Paras tapa opettaa alle kouluikäisiä lapsia on tukea heitä heidän leikeissään. Leikki on tärkein asia lasten päivässä. Leikki merkitsee heille ennen kaikkea sellaista itsenäistä ja omaehtoista luovaa toimintaa, josta he pitävät. Leikeissä lapset saavat ilmaista itseään ja käsitellä 12
itselleen tärkeitä asioita, kiinnostuksen kohteita, tunteita, tietoja ja taitoja. Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa, kokea sitä. Löytöretkessä lapsille tarjotaan monipuolisia leikkikokemuksia paitsi vapaan leikin, myös ohjattujen leikkien kautta. Vertaisryhmän osallisuus ja merkitys lapsen leikissä painottuu eri-ikäisillä lapsilla eri tavoin. Pienimmillä Valloittajilla leikki on yksinleikkiä sekä rinnakkaisleikkiä. Vanhemmilla Valloittajilla (2-3-vuotiailla) leikit onnistuvat jo kaverin kanssa yhdessä, jolloin leikki on yhteisleikkiä. Valloittajan päivässä tärkeintä on leikki, jossa kehittyvät ja harjaantuvat mm. motoriikka, sosiaaliset taidot ja hyvät tavat. Leikit onnistuvat parhaiten pienryhmissä, jolloin käytetään kahta leikkihuonetta. Pienten ryhmässä on paljon laulu-, liikunta- ja roolileikkejä sekä lelupäiviä. Leikki kuuluu Seikkailija-lasten jokaiseen hoitopäivään. Lapset leikkivät paitsi vapaita leikkejä, myös aikuisten ohjaamia leikkejä ohjatuilla tuokioilla. Suosittujen rooli- ja mielikuvitusleikkien lisäksi Seikkailijat leikkivät mm. erilaisia laulu-, liikunta- ja rakenteluleikkejä. He ovat kiinnostuneita palapeleistä, yksinkertaisista lautapeleistä ja oppivat helppoja sääntöleikkejä. Leikki on mukana Seikkailijoiden kaikissa sisältöalueissa. Lapset eläytyvät voimakkaasti aikuisten tarjoamiin mielikuviin. 3-4-vuotiaat Seikkailijat ovat siirtymässä yksin- ja rinnakkaisleikeistä varsinaisten roolileikkien vaiheeseen. 4-5-vuotiailla leikki tapahtuu yhä enemmän kielellisten viestien välityksellä (esim. tää menis nyt sinne lääkäriin ). Seikkailijat leikkivät mielellään pienissä, muutaman lapsen ryhmissä. Tutkijoilla leikki on keskeisessä osassa päivää. Leikkiminen on Tutkijoiden ominainen ja luontainen tapa oppia ja harjoitella esiopetuksen sisältöalueita. Ulkoilut sekä vapaan toiminnan iltapäivät ovat lasten omaehtoisen leikkimisen aikaa. Perjantaisin Tutkijoilla on lelu- ja leikkipäiviä, jolloin koko päivä on varattu vapaalle leikkimiselle. Tutkijoilla korostuvat roolileikit, sääntöleikit ja rakenteluleikit. Aikuiset arvostavat Tutkijoiden leikkiä ja antavat sille aikaa. Tutkijoiden toimintaan kuuluvat myös ohjatut roolileikkipäivät sekä koko talon leikkipäivät. 13
2.4.2 Kasvattajan rooli leikissä Leikin kehittyminen ja monipuolistuminen vaatii aikuisten kasvatuksellista ohjausta. Erityisesti leikin alkuvaihe Valloittajien ryhmässä edellyttää aikuisilta merkittävää tukea ja osallistumista. Aikuiset leikkivät mukana, ohjaavat kielellisesti ja omalla esimerkillä. He ovat lasten lähellä kuuntelevina, kiinnostuneina ja tuntevina ihmisinä. Kasvattajan rooli leikeissä ei vähene myöhemmin Seikkailijoilla tai Tutkijoillakaan, kun lapset hallitsevat jo paremmin vapaata leikkiä. Taitavat kasvattajat mahdollistavat leikkien kehittymisen edelleen; kiinnittämällä huomiota leikin edellytysten luomiseen ja leikkiä koskeviin järjestelyihin. Leikin suunnitteluvaihe: Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa leikki sekä luoda myönteinen ja lämmin leikkiilmapiiri. Leikin edellytyksiin kuuluu riittävän yhtäjaksoisen ajan varaaminen lasten omia toimia varten. Löytöretkessä leikkiin käytetään monta tuntia päivässä ulkoilu mukaan lukien. Perjantaisin joka ryhmässä on oman lelun päivä ja kerran kuussa vietetään koko talon yhteistä ohjattua leikkipäivää. Leikkiympäristön rakentaminen, ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen kuuluvat keskeisiin pedagogisiin tehtäviin päiväkodissa. Rikas leikkiympäristö tarjoaa jokaiselle jotakin ja sitouttaa lapset leikkimään. Lapset otetaan mukaan leikkiympäristön rakentamiseen niin paljon kuin mahdollista. Päiväkotimme leikkivälineet on valittu kunkin lapsiryhmän ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Välineitä pyritään varaamaan leikkeihin riittävästi ja monipuolisesti. Löytöretken pienet leikkihuoneet edesauttavat osaltaan leikkirauhan syntymistä. Varsinainen leikki: Varsinaisessa leikkitilanteessa aikuisen rooli vaihtelee vetäytymisestä mukana leikkimiseen kuitenkin niin, että aikuinen on aina tarvittaessa lapsen käytettävissä. Aikuiset innoittavat lapsia leikkimään olemalla aidosti kiinnostuneita heidän tekemisistään ja vastaamalla heidän leikkialoitteisiinsa. Näin lasten leikki-ideat voivat edelleen laajentua ja syventyä. Löytöretkessä lapset saavat leikkiä myös äänekkäitä ja vauhdikkaita leikkejä. Niin sanottuihin huonoihin leikkeihin aikuinen puuttuu aina. Tällaisia ovat toisia satuttavat tai kiusaavat -, epätasa- 14
arvoiset ja fyysisesti vaaralliset leikit. Leikin tukeminen vaatii aikuisilta huolellista havainnointia ja kykyä eritellä leikkitilanteita. Leikin lopetus ja arviointi: Aikuisen tehtävänä on vastata lasten leikkien lopettamisesta. Lapselle ilmoitetaan etukäteen, että on aika varautua leikin lopettamiseen. On tärkeää kertoa lapsille myös lyhyestä leikkiajasta, jolloin vältetään lapsen turhautuminen. Jos lapsilla jää hyvä leikki kesken, pyrimme antamaan heille mahdollisuuden jatkaa leikkiä myöhemmin niin, ettei sitä tarvitse joka kerran purkaa. Mahdollisuuksien mukaan annamme lapsille palautetta heidän leikeistään. 2.5 Sisältöalueet 2.5.1 Kieli ja vuorovaikutus Lapsi oppii kieltä päivittäin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kieli toimii siis ajattelun ja ilmaisun välineenä. Vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys ryhmässä toimimiselle ja ystävyyssuhteiden solmimiselle. Tämän vuoksi vuorovaikutustaitojen kehittäminen alkaa jo pienten ryhmässä ja jatkuu aina esikouluun saakka. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielen avulla leikkimällä, loruilemalla ja riimittelemällä sekä tutustumalla monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Peppi (2v.), katsoi eläinkirjaa ja sanoi KIRKA ja näytti kirahvin kuvaa. Sisällöt ja menetelmät Puhuminen - Väline itsensä ilmaisuun. Hyvien tapojen omaksuminen omaan puheeseen, äänenkäyttö, omien asioiden selvittäminen, esittävä ilmaisu (leluesittelyt, näytelmät, kerronta) Kuunteleminen - Kyky vastaanottaa tietoa. Ohjeiden kuunteleminen, oman vuoron odottaminen, aikuisten ja toisten lasten kuunteleminen. Kirjallisuus - Lukemisen merkitys. Sadut, riimit, lorut, runot, sadutus, tietokirjat. Kielen tietoisuus Kielen äännerakenteen oivaltaminen, tietoisuus sanoista, tietoisuus kielen säännöistä ja käytöstä. Tukena pelit, leikit, esittävä ilmaisu, sadut, kirjat ja päivittäinen vuorovaikutus. 15
Löytöretkessä oppimisympäristö tukee lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä: se innostaa tutkimaan ja kokeilemaan ilmapiiri on avoin ja rohkaisee käyttämään ja kokeilemaan kieltä aikuinen toimii hyvänä kielimallina vertaisryhmä toimii tukena - se tutustuttaa kirjoitettuun kieleen se sallii kysymykset ja antaa vastauksia, eli lasta kuunnellaan aidosti tukee myös kaksikielisten lasten kielen ja vuorovaikutuksen oppimista. Tavoitteet Päiväkoti Löytöretkessä lapsille sallitaan sellainen kielellinen oppimisympäristö, joka tukee jo itsessään lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Lapsen mielenkiintoa herätellään ja lisätään suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointia ja tutkimista kohtaan. Kielen oppimisen tavoitteena on: - sanavaraston kartuttaminen - käsitteiden ymmärtäminen - kielellisen tietoisuuden kehittyminen Vuorovaikutustaitojen kehityksen tavoitteena on: - lapsen taito leikkiä ja toimia ryhmässä - yksinkertaisten ohjeiden mukaan toimiminen - vastaanottaa ja tuottaa puhekieltä - kertoa kokemuksia ja tapahtumia. Iiris ( 3v.) tuli pihalla kertomaan Hannalle, että tuo poika teki mulle jotain. Tarkoitti yhtä tutkija-lasta. Hanna: Mitähän jotain? Iiris miettii ja jatkaa: se vei multa kaikki voimat! 16
2.5.2 Matematiikka Löytöretkessä lapset omaksuvat paljon matematiikkaa arkipäivän tilanteissa, käytännön toiminnan kautta (esim. pöydän kattaminen, leivonta, kalenteri, lasten lukumäärät). Keskustelemme, pohdimme ja perustelemme matemaattisia ilmiöitä. Vähitellen otamme mukaan matemaattisia käsitteitä, symboleita ja numeroita. Lapsen oma aktiivisuus, ajattelu ja tekemällä oppiminen korostuvat. 5- vuotiailla on kerran viikossa minieskarituokio, jossa herätellään lasten kiinnostusta matematiikkaa kohtaan. Esikoulussa matematiikkaa painotetaan muita ryhmiä enemmän; matematiikkaa harjoitellaan liikkuen, leikkien, tutkien ja eskaritehtävissä. Matematiikan tavoitteet * Herättelemme lasten kiinnostusta matematiikkaa kohtaan. Harjaannumme näkemään ympärillä olevaa matematiikkaa. * Harjoittelemme matematiikan oppimisen valmiuksia. * Harjoittelemme keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan. Matematiikan sisällöt ja menetelmät * Havaintomotoriset toiminnot: kehon tuntemus avaruudellinen hahmottaminen suunnan hahmottaminen (edessä-takana-sivulla, vasen-oikea, ylhäällä-alhaalla jne.) suhdekäsitteet (viimeinen, keskimmäinen, lähinnä, välissä, kauimpana, viimeistä edellinen jne.) ajan hahmottaminen (viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, eilen/tänään/huomenna, aamulla/päivällä/illalla/yöllä) * Vertailu ja luokittelu: ominaisuuksien, määrän ja lukumäärän vertailua, erot ja yhtäläisyydet * Säännönmukaisuus ja sarjat * Geometria * Mittaaminen * Lisäksi eskareilla numeromerkin ja lukumäärän vastaavuus, lukumäärät 1-10, taulukointi ja diagrammit, lukusuora, kymmenjärjestelmä ja sen sisällä laskeminen, rahan käyttö. * Toimintatapoja mm. leikit, pelit, rakentelut, liikunta, tehtävät ja keskustelut. Janna (6v): Mä osaan laskea niin hyvin, koska mä osasin jo 2-vuotiaana vetää kurahousut ite jalkaan. 17