Mitä on hyvä kommunikaatio 07.11 2018 Helsinki Leif Berg VTM/VET psykoterapeutti (perhe- ja verkosto) toiminnanjohtaja
KUN YKSI SAIRASTUU MONEN MAAILMA MUUTTUU Useimmissa tapauksissa, huolehtiva perhe on edelleen pysyvin voimanlähde sairastuneelle läpi koko elinajan, muuttuvissa paineissa ja onnistumisissa. Tukitoimia ja hoitoa suunniteltaessa perhettä on tarkasteltava jatkuvana tukijärjestelmänä sairastuneelle ja liittolaisina autettaessa yhdessä asiakasta toipumisessa.(h.lefley) Tutkimukset osoittavat perhetyön olevan lääkehoidon jälkeen tärkein toimenpide asiakkaan kuntoutumisessa (R.Schaub)
Kun henkilö sairastaa psyykkisesti omainen käy läpi samoja tunteita, kuin sairastunut Suru Pelko Häpeä Hämmennys Syyllisyys Epätietoisuus Miksi? Miksi meille? Tunteiden ja kysymysten pyörremyrsky Huoli Mitä nyt? Leif Berg 2018
7 Perheohjauksen lähtökohta Omaisten kuormittuneisuus Koko perheen tasapainoa heilauttava tilanne Jokainen perheenjäsen käy läpi oman sisäisen prosessinsa ja löytää keinonsa hyväksyä tapahtunut ja sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Subjektiivinen puoli: henkilökohtainen murhe / kärsimys jonka omainen kokee suhteessa perheenjäsenen sairauteen / kun perheenjäsen sairastuu negatiiviset reaktiot ja tunteet, joita sairastunut omaisissaan herättää Objektiivinen puoli: päivittäiset hankaluudet ja haasteet, jotka johtuvat sairaudesta / liittyen sairauteen huolenpito/valvonta, vapaa-aika? taloudelliset huolet, työssä jaksaminen Leif Berg FinFami Uusimaa 2018
8 Perheohjauksen lähtökohta Spinoza (1632-1677): Tunteita opitaan hallitsemaan tiedon avulla; Koska mielen voiman määrittelee vain ymmärrys, tulee parannuskeinot mielenliikutuksia vastaan määrätä ainoastaan tiedon avulla. Luulen, että kaikki tietävät sen kokemuksesta, joskaan he eivät ole tehneet siitä tarkkoja havaintoja eivätkä nähneet asiaa selvästi. Leif Berg/ FinFami-Uusimaa ry 2018
9 Perheohjauksen lähtökohta (Kierkegaard ) Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutuksen Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasaarvoisesti Aloita sieltä, missä toinen on, älä siellä missä odotat, tai oletat tai haluat toisen olevan. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi. Leif Berg 2018
10 Perheohjauksen lähtökohta TOIPUMINEN/PALAUTUMINEN (A.Antonovsky 1987) Elämän ymmärrettävyys Koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään Koettu elämän merkityksellisyys/tarkoituksellisuus Leif Berg/ FinFami-Uusimaa ry 2018
Perheohjauksen lähtökohta 11 Huoli menneisyydestä Huoli tulevaisuudesta Leif Berg 2018
12 Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena (Mönkkönen 2002) Erilaiset vuorovaikutusorientaatiot 1/3 Asiantuntijakeskeisyys -tavoitteena, että asiakas alkaa tiedostaa ongelmansa -asiantuntija-auktoriteetin positio -asiantuntija näkee, määrittää ja tulkitsee yksilön tai ryhmän toimintaa - asiantuntija ei liikahda positiostaan -asiantuntijan konstruktiot hallitsevat vuorovaikutusta Esitetty kritiikki- asiantuntijavalta - vallan kätkeytyminen ongelmien määrittelyyn, psykologinen determinismi
13 Erilaiset vuorovaikutusorientaatiot 2/3» Asiakaskeskeisyys - asiakas nähdään oman elämänsä parhaana asiantuntijana - suhteellisien neutraalin, empaattisen auttajan positio - asiakkaan tarpeet korostuvat vuorovaikutuksessa - työntekijä asiakkaan konstruktioiden foorumina - seurataan ryhmän kehittymistä ja konstruktioiden muotoutumista - Esitetty kritiikki: ei - responsiivisuus - mukaan menemisen problematiikka - vastavuoroisen kommunikaation vähäisyys - asiakassuhteen ristiriitojen ja valta- ja vastuusuhteiden ignorointi
14 Erilaiset vuorovaikutusorientaatiot 3/3» Dialoginen orientaatio - ilmiötä pyritään konstruoimaan yhdessä - vuorovaikutus tapahtuu molempien ehdoilla - vastaamisen merkitys - moniäänisyys pyritään kutsumaan esiin - työntekijät ja asiakkaat muodostavat yhdessä moniäänisesti argumentoivan systeemin - painopiste dialogisissa suhteissa - Esitetty kritiikki: oikeutus dialogiin ei aina synny tai vastaaminen voi olla myös estämässä dialogisissa - suhteellisen pysyvien käyttäytymistaipumusten ja uskomusten huomiotta jättäminen - yhteisymmärryksen vaikeus ja näennäisyys
15 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA PERHETAPAAMISEN KIELI (Seikkula & Haarakangas ) Kielen merkitysjärjestelmän kehittyminen: INDIKATIIVINEN (KONKREETTINEN) VAIHE sisältyvät sellaiset merkitykset, joilla on suora vastaavuus todellisuuteen SYMBOLINEN VAIHE kehittyy indikatiivisen jälkeen tarkastellaan sanan suhdetta toiseen sanaan ja asioiden merkitykset luodaan keskustelussa Todellinen muutos perheen tilanteessa saattaa tapahtua vasta, kun kyetään puhumaan sekä asioiden että tapahtumien merkityksestä ja mielikuvista Leif Berg 2018
16 Hyvä kommunikaatio -hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee hyvää ihmiselle (Penman, 1992) KONSTITUTIIVISUUS - KOMMUNIKAATION TÄYTYY LÄHTEÄ SIITÄ OLETUKSESTA, ETTÄ PUHEEMME TODELLA MUODOSTAA SENHETKISEN SOSIAALISEN TODELLISUUDEN KONTEKSTUAALISUUS - TOISEKSI, KOMMUNIKAATION TÄYTYY OLLA JATKUVASTI AVOINTA MUUTOKSELLE MONINAISUUS - TÄMÄN KRITEERIN TÄYTTÄVÄ KOMMUNIKAATIO SALLII ERILAISIA TULKINTOJA EPÄTÄYDELLISYYS TAI KESKENERÄISYYS - MERKITSEE SITÄ, ETTÄ KOMMUNIKAATIO, SEN PAREMMIN KUIN SEN AVULLA TUOTETUT MERKITYKSET, EIVÄT VOI KOSKAAN OLLA TÄYSIN VALMIITA TAI LOPULLISIA Leif Berg 2013
17 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA Havainnoida minkä tahansa asian luonnetta ja merkitystä eri tavoin ja erilaisista näkökulmista (Peavy 2004) Näkökulma Toiminta Karhu on vaarallinen ja sitä pitää tappaa Karhu on nälkäinen ja sitä pitää varoa Karhu on vaarassa ja sitä pitää suojella Karhu on ystävällinen ja siksi otan kontaktia Karhu on kiinnostava ja siksi tarkkailen sitä Leif Berg 2018
18 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA Viestineliö (S.von Thun 2003) Kuulla viesti neljällä eri korvalla Hei, edessä on vihreä valo Viestin neljä puolta; Asia-korva = Kiitos, huomasin sen Kehotus-korvalla= Ok, ajan nopeammin Itseilmaisu-korvalla= Sinullapa on taas kiire! Suhde-korvalla= Aja sitten itse! Leif Berg 2018
19 Narratiivin käsite 1/2 tarina(story)-kertomus(narrative) Käsite tarina viittaa ihmisen mielen sisäiseen tapaan hahmottaa elämää ja maailmaa Tarina on ihmisen kokemus, joka ei välttämättä avaudu koskaan sellaisenaan ulkopuolisille tarinan osia ovat tapahtumat, tapahtumiin liittyvät henkilöt, tapahtumapaikat ja aika sisäinen tarina on sosiaalisesta tarinanvarannosta tuotettu tulkintamalli, jonka ihminen tekee tulkintoja ja valintoja eri tilanteissa sisäisen tarinan avulla ihminen määrittelee identiteettiään, arvojaan, tavoitteitaan ja asemaansa suhteessa muihin ihmisiin.
20 Narratiivin käsite 2/2 tarina (story) kertomus (narrative) Ihmisen tarina muovautuu kertomukseksi sen mukaan missä se kerrotaan ja kenelle se kerrotaan Kertomus voidaan kertoa eri tavalla eri yksilöille ja jälleen eri tavalla eri ryhmille Kertomistilanne, kerronnan säännöt ja kuulijoiden odotukset ohjaavat tapaa, jolla ihminen kertoo kokemuksiaan Kertomuksen tulkinta määrittelee ihmisen elämän tapahtumat ja kokemukset toivoa herättäviksi, kunnian, häpeän tai suuttumuksen aiheiksi. Ihminen voi kertoa samasta asiasta erilaisia kertomuksia, ja eri ihmisillä on erilaisia tai samanlaisia kertomuksia kyseisestä ilmiöstä
21 Dialogisuus (Seikkula & Arnkil 2005) kaksinpuhelu, keskustelu, vuoropuhelu, keskustelun muotoinen kirjallinen tuote 1/3 dialogisuus =merkityksen virtaamista dialogin tavoitteena on saavuttaa uusi ymmärrys, joka muodostaa perustan myöhemmälle ajattelulle ja toiminnalle hyvä vuorovaikutustilanne on polyfonista, moniäänistä, kaikki läsnä olevat äänet osallistuvat merkityksen rakentamiseen ei voida valita, kenen ääni on oikein ja kenen väärin, vaan kaikki keskusteluun osallistujat tuovat oman totuutensa uuden jaetun, keskinäisen ymmärryksen synnyttämiseen. Tässä kaikkien äänet ovat yhtä arvokkaita
22 Dialogisuus (Seikkula & Arnkil 2005) 2/3 AMMATTIAUTTAJA PYYTÄÄ ASIAKKAILTA JA MUILTA MAALLIKOILTA APUA OMAN HUOLENSA HUOJENTAMISEEN AMMATTIAUTTAJA MUUNTELEE OMAA TOIMINTAANSA SEN SIJAAN, ETTÄ TÄHTÄISI TOISTEN MUUTTAMISEEN JONKIN PÄÄMÄÄRÄN MUKAISESTI KEHITTYMINEN NÄHDÄÄN YHTEISKEHITYKSENÄ, JOSSA KAIKKI- MYÖS AMMATTILAINEN-MUUTTUVAT ASIAKKAIDEN LÄHEISVERKOSTOIHIN SUUNTAUDUTAAN VOIMAVARANA, EI ONGELMAN AIHEUTTAJANA TAI YLLÄPITÄJÄNÄ EI PYRITÄ YHTEISEEN ONGELMAMÄÄRITYKSEEN VAAN KIINNOSTUTAAN SIITÄ, MILLAISENA TILANNE KULLEKIN NÄYTTÄYTYY HÄNEN NÄKÖKULMASTAAN
23 Dialogisuus (Seikkula & Arnkil 2005) 3/3 HOIDON TAI AUTTAMISEN SUUNNITTELUA EI EROTETA HOITO- TAI AUTTAMISPROSESSISTA EIKÄ SITÄ PROSESSIA SUUNNITELLA AMMATTILAISTEN KESKEN ILMAN ASIAKKAITA KUUNTELEMINEN TULEE TÄRKEMMÄKSI KUIN ELÄMÄNTAPANEUVOJEN ANTAMINEN MENETELMIÄ KESKEISEMMÄKSI TULEE AJATTELUTAPA, ASENNOITUMINEN JA KOHTAAMINEN AMMATTILLISEN JÄRJESTELMÄN RAJANYLITYKSET TULEVAT TÄRKEÄMMKSI KUIN RAJAVEDOT
Aktiivinen kuuntelu Katso henkilöä Nyökkää tai sano mmm.. Kysy jotain/selvennä Kertaa lyhyesti, mitä toinen sanoi
Kyky osoittaa arvostusta/pyytää positiivisella tavalla Katso henkilöä Kerro mitä arvostat Kerro lyhyesti miltä tuntuu Katso henkilöä Ilmoita selvästi mitä haluat toisen tekevän Kerro mitä tunteita se sinussa herättää
Kyky ilmaista negatiivisia tunteita/kompromissiin pyrkiminen Katso henkilöä Puhu hitaasti ja selvästi Kerro selvin sanoin mihin reagoit Kerro miltä sinusta tuntui Ehdota tapaa välttää väärinkäsityksiä Kuuntele toista Kertaa lyhyesti mitä toinen sanoi Selvitä oma kantasi Ehdota kompromissia
27 PUHU PREESENS AIKAMUODOSSA MINUSTA TUNTUU NYT SILTÄ, ETTÄ PUHU TAPAAMISEN AIKANA ESILLETULEVISTA ASIOISTA PUHU RAUHALLISESTI, ETENE PIENIN ASKELIN YRITÄ OLLA PUHUESSASI MAHDOLLISIMMAN MYÖNTEINEN. TEE KOMMENTEISTASI TUNNUSTELEVIA, POHDISKELEVIA Leif Berg FinFami-Uusimaa ry 2017
28 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA kokemusten jakamiseen eristyneisyyden tunteen helpottamiseen oma perhe ei ole ainoa syyllisyyden ja häpeän tunteiden lievittämiseen selviytymiskeinojen jakamiseen käytännön ongelmissa keskustelufoorumina tunteiden ilmaisemiseen ja käsittelemiseen sosiaalisen verkoston laajentuminen
29 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA Sairauden vaiheittainen luonne ja se, että perhetyön tulisi olla tilanteeseen sopivaa ja joustavaa Perheenjäsenten selitys sille mitä on tapahtunut, ja selitysten kuunteleminen ja ymmärtäminen sairauteen liittyvät kokemuksensa erilaiset tunteet, kysymykset, huolenaiheet tarve saada aikaa ja mahdollisuuksia kriisin ja sitä seuraavien stressitekijöiden käsittelyyn Sairastuneen ja hänen perheensä koulutus-, kokemus- ja kulttuuritausta Leif Berg 2018
30 PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA Rohkaise kaikkien perheenjäsenten välistä keskustelua sairaalaan joutumisesta Rohkaise sairastunutta ja perhettä keskustelemaan leimaantumisesta Normalisoi sairastuneen tarve kieltää sairaus osana minäkuvaa Normalisoi pitkäaikaisen hoidon vastustaminen odotettuna osana hoitoprosessia Keskustele ahdistuksesta, joka nousee perinnöllisyyttä tai perheen stressiä koskevista tiedoista Leif Berg 2018
31 Perheen motivointi ohjaukseen 1/2 Empivillä saattaa olla hyvä syy kieltäytyä - aiemmat kokemukset - perheen rytmi ja ajoitus - hyödynnä kriisejä Pidä perhetyötä itsestään selvänä Kerro, että on luonnollista perheen reagoida eri tavoin Hillitse syyllisyydentuntoja ja odotuksen tuomaa ahdistusta Huomioi kaikki perheenjäsenet - luo henkilökohtainen kontakti perheenjäseniin - keskustelkaa aikuisten kanssa lasten osallistumisesta Leif Berg 2018
32 Perheen motivointi ohjaukseen 2/2 Osoita selvästi kiinnostuksesi perheen arkeen Osoita kiinnostuksesi kaikkeen myönteiseen ja toimivaan perheen elämässä Korosta perheen tarpeellisuutta hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi Ole kärsivällinen. Työskentele pitkällä tähtäimellä Ole itsekriittinen Älä puolusta hoitoa, vaan kysy: Miten voisimme tehdä tämän paremmin Leif Berg 2018
33 Hyvinvointia edistävät järjestön toimintaan liittyvät tekijät (ka, n=48) 5,0 Tässä järjestössä tai saamassani palvelussa hyvinvointiani on edistänyt se, että... (1 = ei pidä lainkaan paikkaansa, 5 = pitää täysin paikkaansa) (Suluissa kyseisen väitteen vastausprosentti) 4,5 4,0 4,3 4,1 3,7 4,2 4,1 3,8 4,2 4,3 3,8 3,8 3,9 3,7 3,8 ka 3,5 3,0 3,2 2,9 3,0 2,5 2,4 2,2 2,0 1,5 1,0 Valkonen
34 Mitkä asiat ovat edistäneet hyvinvointiasi? (Keskiarvo; n=48) (1=ei lainkaan, 5=erittäin paljon) (Jukka Valkonen 2018) Mitkä asiat ovat edistäneet hyvinvointiasi? (keskiarvo, n=48) 5,0 ka 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 4,0 3,8 3,5 3,5 3,9 3,9 4,1 3,4 4,0 3,6 3,8 3,0 2,4 2,8 2,5 2,3 3,9 2,6 2,4 2,3 2,2 3,4 3,5 3,5 2,4 3,0 2,0 1,5 1,0 Leif Berg 2018
Valkonen 35 Järjestön toiminnassa hyvinvointia edistävät asiat mamuuttujan keskiarvo (vaihteluväli 1-5) 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Mitkä asiat järjestön toiminnassa ovat edistäneet hyvinvointiasi? Missä määrin väitteet pitävät paikkaansa? 4,2 4 Kuuluminen ryhmään Itsensä toteuttaminen Avun saaminen 3,9 3,6 3,2 2,9 1= Ei pidä lainkaan paikkaansa, 5 = Pitää täysin paikkaansa FinFami (n=48) Muut