1 (10) Asianumero 2963/503/2006 Aluenumero 113904 Vermo 51. kaupunginosa, Leppävaara Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu osa korttelia 51111) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä maaliskuuta 2007 päivättyä ja 29. päivänä maaliskuuta 2010 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6249. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ravitien ja rantaradan välissä, aivan Mäkkylän aseman tuntumassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu luonnoksen yhteydessä kuulutuksessa 28.3.2007. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24111 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio etunimi.l.sukunimi@espoo.fi
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.2 Selvitys alueesta... 4 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 5 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 4.5 Nimistö... 6 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 7.1 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään ehdotusvaiheessa Maaperäkartta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen
1 TIIVISTELMÄ Sikurimyllynpuiston pohjoiskulma ja Maanmittarinpolku liitetään osaksi korttelia 51111, jotta alueella sijaitsevien rakennusten pysyvä käyttö mahdollistuu. Alueella sijaitsevat mylly- ja teollisuusrakennus sekä huvilarakennus suojellaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden 15.8.2007 tekemän päätöksen jälkeen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 Uudenmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset, eikä ympäristöministeriön päätöksen lopputulosta muutettu. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin MRA 93 :n mukaisesti kaavan vahvistamispäätöksen jälkeen, ja Uudenmaan maakuntakaava on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen lainvoimainen ilman uutta kuulutusta. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on osoitettu viheryhteystarve. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (ei mittakaavassa) Maakuntavaltuusto hyväksyi 17.12.2008 Uudenmaan vaihemaakuntakaavan. Se täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja, laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja hiljaisia alueita. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa esitetään täydennyksiä ja muutoksia vahvistetun maakuntakaavan teknisen huollon verkostoihin. Näistä merkittävimpiä ovat Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen osoittaminen kalliopuhdistamona Sammalvuoreen, Eestinkallioon ja Friisinkallioon sekä maakaasun runkoputkiverkoston täydentäminen Lohjalta Hankoniemelle. Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö eli 2. vaihemaakuntakaava on vireillä. Siinä on pääpaino yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä.
Yleiskaava 4 (10) Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava on kuulutettu voimaan 17.2.2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin asuntoaluetta (A), jonka läpi kulkee sitova virkistysyhteys, joka on sijainniltaan ohjeellinen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavassa) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 1.6.1983 vahvistettu Vermon asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on pääosin puistoaluetta (VP). Maanmittarinpolku on yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. Asemakaavassa ei ole huomioitu suunnittelualueella sijaitsevia rakennuksia. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5 ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla 14.10.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Pohjakartta Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle fgs-pohjakartalle. 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Sponda Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. Maanmittarinpolun katualueen omistaa Espoon kaupunki. Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee Espoon ensimmäinen koneellinen mylly ja siihen liittyvä asuinrakennus ulkorakennuksineen. Myllynä toiminut punatiilinen tehdasrakennus rakennettiin vuonna 1907 Helsingfors Ångkvarn Ab:n toimintaa varten. Mylly käsitti neljä kiviparia ja valssin. Myllyn toiminta loppui vuonna 1943.
5 (10) 1920-luvun alussa myllyn yhteyteen rakennettiin valkotiilestä tehdasrakennus vastaperustetun Suomen Sikuritehdas Oy - Finska Cikoriefabriks Ab:n tuotantoa varten. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1934. Myöhemmin rakennus on toiminut mm. belgialaisen sokerin pakkaamona, metallivalimona ja maalaamona. Espoon kaupunginmuseon inventointiteoksessa "Espoon rakennuskulttuuri ja rakennettu kulttuurimaisema" (1983) Helsingin höyrymylly esitellään omana kohteenaan (nro124). Maaperä Alue kuuluu pääosin normaalisti rakennettavaan rakennettavuusluokkaan 2. Ote alueen maaperäkartasta on esitetty selostuksen liitteenä 2. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueelle ajetaan Ravitieltä Sikurimyllynpuiston läpi Sikurimyllynpolkua pitkin. Sikurimyllynpolku on merkittävä seudullinen virkistysyhteys. Kevytliikenne Sikurimyllynpolulle johtaa Fonseenintieltä ja Sikurimyllyntieltä kevyen liikenteen väylät. Mäkkylän asemalle on yhteys alikulkuja pitkin, Sikurimyllynpolulta ja Fonseenintieltä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueelle ajetaan Sikurimyllynpolulta. Pysäköintipaikat ovat pihapiirissä. Julkinen liikenne Mäkkylän lähijuna-asema sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta. Palvelut Alueen kaupalliset palvelut sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Leppävaaran keskuksessa. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Maanmittarinpolulla sijaitsee sähkö- ja puhelinkaapeleita. Suojelukohteet Kaavamuutoksen tavoitteena on suojella alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset: mylly- ja teollisuusrakennus sekä huvilarakennus. Ympäristön häiriötekijät Alue sijaitsee aivan rantaradan tuntumassa, mikä aiheuttaa alueelle junaliikenteen melua. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueella sijaitsevien rakennusten pysyvä käyttö liittämällä alue osaksi korttelia 51111. Lisäksi muutoksen avulla säilytetään arvokas muistuma Espoon pienteollisuuden historiasta. Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kohdassa 7 esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.1.
4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 6 (10) 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Sikurimyllynpuiston pohjoiskulma ja Maanmittarinpolku liitetään osaksi korttelia 51111, jotta alueella sijaitsevien rakennusten pysyvä käyttö mahdollistuu. Alueella sijaitsevat mylly- ja teollisuusrakennus sekä huvilarakennus suojellaan. 4.2 Mitoitus Muodostuvan korttelialueen pinta-ala on noin 5 000 m² ja rakennusoikeus yhteensä 705 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = n 0,14. Rakennusoikeus on kokonaan käytetty. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö KTY-1/s korttelialue Sikurimyllynpuiston pohjoiskulma ja Maanmittarinpolun katualue liitetään osaksi korttelia 51111. Muodostuva korttelialue osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1/s), jolla ympäristö säilytetään. Korttelialueelle ei saa sijoittaa toimintaa, joka aiheuttaa ympäristöhäiriötä tai raskasta liikennettä. Korttelialueella saa sijaita yksi asuinrakennus yhdelle asunnolle. Korttelialueella ei sallita ulkovarastointia eikä korttelialuetta saa aidata puistoa vasten. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 autopaikka toimitilakerrosalan 100 m2 kohti - 2 autopaikkaa asuntoa kohti. Ajoyhteys tulee muuttumaan kortteliin liitettävää Maanmittarinpolkua pitkin. Suojelukohteet Suunnittelualueella sijaitsevat mylly- ja teollisuusrakennus sekä huvilarakennus suojellaan sr-1 kaavamerkinnällä: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on korjaustai muutostöiden yhteydessä korjattava sen kulttuurihistorialliset arvot säilyttävällä ja historialliset ominaispiirteet palauttavalla tavalla. Rakennuksen alkuperäiset rakenteet tulee säilyttää. Rakennukseen kohdistuvista toimenpiteistä on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen kohdemerkinnällä osoitettujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen osalta. Rakennusten korjaus- tai muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan muutos ei aiheuta muutoksia ympäristön häiriötekijöihin. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella Maanmittarinpolun nimi poistuu käytöstä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Ratkaisulla turvataan Espoon teollisuushistorian kannalta arvokkaan pihapiirin säilyminen. Asemakaavan muutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia alueen tämän hetkiseen yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan tai ihmisten elinoloihin. Ajoyhteys korttelialueelle tulee kortteliin liitettävää Maanmittarinpolkua pitkin. Maanmittarinpolun muuttaminen korttelialueeksi ei merkittävästi huononna alueen kevyen liikenteen yhteyksiä, koska Fonseenintieltä on myös yhteys Mäkkylän asemalle alikulkua pitkin. Sikurinmyllynpolku on puolestaan seudullisesti merkittävä kevyen liikenteen yhteys, jonka turvallisuus on tärkeä.
6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 7 (10) Asemakaavan muutoksen toteutuksesta vastaa kaavamuutoksen hakija. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo Maanomistaja Sponda Kiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta 11.5.2006 päivätyllä hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto (luonnos) asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla (http://www.espoo.fi/avoinespoo). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston mielipiteen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.1 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Suunnittelu Asemakaavan muutos perustuu Sponda Kiinteistöt Oy:n 11.5.2006 päivättyyn hakemukseen. Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 11.5.2006 Asemakaavan muutoshakemus 5.3.2007 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 5.3.2007 MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutosluonnoksen
8 (10) 2.4. - 4.5.2007 Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana saatiin kolme kannanottoa ja kolme mielipidettä. Tekninen keskus ja kiinteistöpalvelukeskus kiinnittävät kannanotoissaan huomiota mm. tontin ajoyhteyden järjestämiseen ja siihen liittyviin sopimusasioihin. Espoon Vesi ilmoitti kannanotossaan, ettei heillä ole huomautettavaa. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. puistopolkujen järjestelyihin ja yhdessä mielipiteessä vastustettiin kaavamuutosta ja asuinrakennuksen suojelua. Saatuihin kannanottoihin ja mielipiteisiin laaditaan vastineet ehdotusvaiheessa. 29.3.2010 Asemakaavan muutosluonnoksen tarkistaminen Kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville, koska suunnittelualuetta on laajennettu käsittämään Maanmittarinpolun katualue. Katualue esitetään liitettäväksi KTY-1/s-korttelialueeksi ja ajoyhteys järjestettäväksi sitä kautta. Lisäksi mm. suojelumääräyksiä ja alueen käyttötarkoitusta on tarkistettu. 29.3.2010 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 29.3.2010 MRA 30 :n mukaisesti uudelleen nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston (luonnoksen) 26.4. - 26.5.2010 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto (luonnos) uudelleen nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 9 (10) Matias Kallio Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö
10 (10)