1 (10) Asianumero 2480/10.02.03/2013 Aluenumero 720604 Lahnus-Korpilampi 87. kaupunginosa, Lahnus Korttelit 87020 ja 87021 sekä katualue Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 17. päivänä helmikuuta 2016 päivättyä, 5. päivänä lokakuuta muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6959. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 7.5.2014. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050-5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 4 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Muut suunnitelmat ja päätökset... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2.2 Maanomistus... 4 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 5 2.2.5 Suojelukohteet... 6 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.3.2 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 7 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 7 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 7 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 7 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 8 5.4 Kaavataloudelliset vaikutukset... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 8 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 8 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 29.2.2016 Liite 2 Havainnekuva 1:1000 Liite 3 Luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy 27.11.2015) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualue on nykyisin pientaloaluetta, joka on pääosin toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Noin 160 metrin päässä muutosalueesta sijaitsee käytöstä poistettu pohjavedenottamo. Alueella on valmis kunnallistekniikka ja katuverkosto. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 46 500m². Erillispientalojen korttelialueilla (AO-1) tonttitehokkuutta nostetaan 0.05:stä 0.20:een, jolloin rakennusoikeus kasvaa noin 6050 k-m 2. Pohjavesialueen rajausta ajantasaistetaan ja rakennusalaa laajennetaan. Muutoksen hakijana on yksityinen maanomistaja. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 17.5.2013. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 28.4.2014 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkee merkintä pohjavesien suojelualueesta. Kuva 1. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaavan tarkistamistarvetta kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta ei ole toistaiseksi arvioitu kokonaisuutena. Yleiskaava tarkentaa alueen osalta
4 (10) 2.1.2 Asemakaava 2.1.3 Rakennusjärjestys 2.1.4 Tonttijako 2.1.5 Muut suunnitelmat ja päätökset 2.1.6 Pohjakartta suurempia linjauksia, jotka voivat aiheuttaa asemakaavan tarkistamistarpeen lähialueilla. Suunnittelualueella on voimassa Lahnus-Korpilampi -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman 29.12.1993. Alue on osoitettu osittain katualueeksi ja osittain erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1). Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e=0.05 mukaan kerrosluvun ollessa ½ I ½. Tontin täyttä 1200 m² kohti saadaan rakentaa yksi asunto, 1800-2400 m 2 kokoisella tontilla sallitaan kuitenkin enintään 60 k-m 2 kokoinen sivuasunto. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saadaan säilytystiloja sijoittaa erillisiin tai asuinrakennuksiin kytkettyihin yksikerroksisiin siipirakennuksiin, alaltaan asuntoa kohti enintään 30 m 2. Lisäksi kaavassa on annettu määräyksiä rakennusten sijoittumisesta naapurin rajaan nähden, rakennuksen julkisivun korkeudesta, julkisivumateriaalista sekä kattomuodosta ja kaltevuudesta. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap / asunto. Ajoneuvoliittymäkielto on osoitettu Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueelle. Alueen reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisena pidettävää alueen osa. Alueen lounaisosa on merkitty vedenottamon lähisuojavyöhykkeeksi. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. Asemakaava-alueella kaikille kiinteistöille ei ole laadittu tonttijakoa. Suunnittelualueelle on rakennettu katu ja vesihuolto Espoon kaupunkitekniikan keskuksen suunnitelmanumero 6413/011A mukaan. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus 2.2.2 Maanomistus 2.2.3 Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualue on nykyisin pientaloaluetta. Alue rajautuu pohjoisessa asemakaavoittamattomaan alueeseen. Alueesta etelään olevat lähikorttelit ovat rakennettua erillispientaloaluetta. Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta katualuetta, jonka omistaa Espoon kaupunki. Maankäyttö Korttelit 87020 ja 87021 ovat rakennettua erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien ja kiinteistöjen koot vaihtelevat 2026 m 2 :n ja 4052 m 2 :n välillä. Kaikkia asemakaavan mahdollistamia tontteja ei ole muodostettu. Kaavamuutosalueella on vähäisessä määrin käyttämätöntä rakennusoikeutta. Liikenne Suunnittelualuetta halkoo Huhtamäentie. Etelässä alueetta rajaa Hepomäentie ja Korpilammentie itä-länsisuunnassa. Valtaosa alueen tonttiliittymistä sijaitsee Huhtamäentiellä. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueella. Bussilinjat kulkevat lähellä olevan vapaa-ajan viihdekeskuksen ja Leppävaaran ja Espoon keskuksen välillä. Myös Kamppiin on yhteys. Kevyen liikenteen väylät kulkevat sekä Huhtamäentiellä, että Korpilammentiellä.
5 (10) Palvelut 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alueen palvelut löytyvät Kalajärven paikalliskeskuksesta noin kolmen kilometrin päästä kaavamuutosalueesta. Lähimmät koulut sijaitsevat n. 2-3 km:n päässä Vanhan Lahnuksentien sekä Vihdintien varrella, jossa sijaitsee myös lähin päiväkoti. Lähimpään leikkipuistoon on matkaa noin 600 m. Kaavamuutosalueesta noin kilometrin päässä idässä sijaitsee Hotelli Korpilampi sekä vesihuvipuisto Serena. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen ympäristössä on valmis kunnallistekniikka ja alueelle on rakennettu katuverkosto. Alueelle tehtiin luontoselvitys (liite 2), jonka tarkoituksena oli selvittää kaavaalueen luonnon nykytila ja luontoarvoja asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Suunnittelualueella kartoitettiin kasvillisuus, linnusto, lepakot ja liitooravat. Suurin osa luontoselvitysalueesta katsottiin edustavan tavanomaista luontoa. Linnusto katsottiin myös tavanomaiseksi ja uhanalaisia tai lintudirektiivin lajeja ei tavattu. Alueen itäreunan kangasmetsä (kuvio 4) sekä sekundäärinen lehto (kuvio 5) katsottiin paikallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi (kuva 2). Kuva 2. Lahnuksen selvitysalueen luontoarvot ja ekologiset yhteydet 2015 Lepakoista havaittiin pohjanlepakko sekä määrittämättömäksi jäänyt lepakkolaji. Pohjanlepakko ei ole uhanalainen laji, mutta se on suojeltu luonnonsuojelulain 49 nojalla ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Selvitysalueen pientaloissa ja muissa rakennuksissa voi olla lepakoille sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Mikäli rakennuksia on tarkoitus purkaa, on suositeltavaa tarkistaa lepakkotilanne sisätiloista etukäteen, koska luontoselvityksessä ei kartoitettu lepakkoja sisätiloista. Mahdolliset purkutoimet tulee ajoittaa loka-huhtikuulle, jolloin lepakot ovat pääsääntöisesti muualla talvehtimispaikoissa. Liito-oravasta ei tehty selvitysalueella havaintoja, mutta alueella (kuvio 4 ja 5) ja sen läheisyydessä on liito-oravalle soveltuvaa puustoa (kuva 2). Suunnittelualueen itä- ja länsipuolella tehtiin yksittäisiä liito-orava havaintoja. Alueen suunnittelussa tulee täten huomioida liito-oravien mahdollinen itälänsisuuntainen ekologinen yhteys (kuva 2). Tämä puustoinen yhteys voi kulkea selvitysalueen halki, mutta myös sen pohjoispuolitse.
6 (10) 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Korttelialueet sijaitsevat veden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (Lahnus 01049 04, I luokka). Pohjavesialueella sijaitsee HSY:n omistama Lahnuksen vedenottamo, joka toimii nykyisin varavedenottamona. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavamuutoksella tavoitteena on toteutuneen pientaloalueen (AO-1) tiivistäminen rakennusoikeutta korottamalla ja asuntojen lukumäärää lisäämällä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavamuutoksen vahvistuessa voimassa oleva asemakaava sallisi tehokkaampaa maankäyttöä. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää edelleen väljä asuinympäristö. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen sijainti pohjavesialueella. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 46522m². Pinta-alasta korttelialuetta on n. 40370 m 2, loppu on katualuetta. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Kokonaiskerrosala on noin 8070 k-m 2., mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0.17. Lisärakennusoikeutta on osoitettu 30 k-m 2 asuntoa kohden. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa n. 6055 k-m 2.. Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 uuden tontin muodostamisen aiempaan asemakaavaan verrattuna. Asemakaavamuutoksen vahvistuessa voimassa oleva asemakaava sallisi tehokkaampaa maankäyttöä. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää edelleen väljä asuinympäristö. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen sijainti pohjavesialueella. 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kortteleihin 87020 ja 87021 saa rakentaa erillispientaloja (AO-1) siten, että tontin täyttä 1000 m 2 kohti saadaan rakentaa yksi asunto. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.20. Kaavassa on määräys lisärakennusoikeudesta, joka on 30 k-m 2 / asunto. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k I u½. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä puuta. Tonttiliittymät sallitaan Huhtamäentielle ja Korpilammentielle. Teiden risteysalueella on liittymäkielto. Kortteliin 87020 on merkitty ajoyhteys sekä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Korttelien reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisessa kunnossa pidettävä alueen osa. Autopaikkoja on alueelle varattava vähintään 2 autopaikkaa / asunto. Kaavamuutosalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, joten kaavaan on laadittu pohjavettä koskevia määräyksiä. Korttelialueelle on asetettu myös hulevesimääräys, joka velvoittaa tonttikohtaista hulevesien hallintasuunnitelmaa rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Lähellä maanpintaa olevan pohjaveden takia hulevedet pitää myös käsitellä, puhdistaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tontilla. Myös katujen ja pysäköintialueiden sadevedet tulee ohjata sadevesiviemäreiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Maalämpökaivoja ei sallita.
7 (10) 4.3.2 Kaavan mukainen luonnonympäristö 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet 4.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen itäreunan kangasmetsä katsottiin luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi, minkä takia korttelin 87021 pohjoisempien tonttien reunaan jätettiin leveämpi istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa. Maisemallisista syistä myös korttelin 87020 koillisrinteet säästetään rakentamiselta. Luontoselvityksen mukaan liito-oravien mahdollinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys pyritään huomioimaan suunnittelualueen pohjoispuolelta. Korttelialueet sijaitsevat suurelta osin veden hankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella pv-1. Alueella on ympäristösuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja rakentamista ohjaava Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 53 ja 54. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Kaikessa alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Vallitsevan pohjavedenpinnan taso on ennen rakentamista selvitettävä. Rakennusten kuivatustasojen tulee olla pohjaveden yläpuolella ja rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. Alueella ei suositella kellarikerroksia eikä merkittävää kaivamista. Kaivamista pohjaveden pinnan alapuolelle tulee välttää. Pohjaveden muodostumisen ja määrän turvaamiseksi rakennettavien tonttien pinta-alasta on jätettävä riittävä osuus päällystämättömäksi tai muilla keinoin turvattava pohjaveden riittävä muodostuminen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja tarkkailuohjelma. Jätevedet on johdettava yleiseen jätevesiviemäriin. Alueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. Koneiden tankkaus ja muut sellaiset toimenpiteet tulee tehdä pohjavesialueen ulkopuolella tai rakentaa toiminnalle sopiva läpäisemätön tiivispohjainen alue. Moottoriajoneuvojen ajo- ja pysäköintialueet tulee päällystää vettäläpäisemättömillä pintamateriaaleilla tai pohjavesisuojauksen sisältävällä rakenteella ja niiden valumavedet tulee johdattaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjaveden suojelumääräykset koskevat myös rakentamisen aikaisia järjestelyjä. Alue kuuluu lentomelun lievealueeseen, jota varten kaavassa on melumääräys. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos on Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I mukainen. Lahnus-Korpilammen asemakaava täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta sekä tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kaavassa esitetty täydennysrakentaminen sijoittuu jo nykyisin asuinkäytössä oleville kiinteistöille sekä tukeutuu olemassa olevaan tiestöön ja infrastruktuuriin, jolloin vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi. Täydennysrakentaminen tapahtuu todennäköisesti vähitellen, jolloin vaikutukset rakennettuun ympäristöön syntyvät pitkällä aikavälillä. Alue sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella, minkä vuoksi tiivistyvä kaupunkirakenne on perusteltua ja tuo mukanaan lähialueen palveluita ylläpitävää asukaspotentiaalia sekä elinvoimaa Lahnuksen alueelle. Kaavamuutoksen arvioidaan tuovan alueelle noin 100 uutta asukasta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kaava-alueen kokoojakatu Huhtamäentie on perusparanneltu asemakaavaprosessin aikana ja kunnallistekniikka on rakennettu kadunraken-
8 (10) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan 5.4 Kaavataloudelliset vaikutukset tamisen yhteydessä. Kaavamuutos ei edellytä toimenpiteitä yleisen vesihuollon osalta. Alueella ei ole havaittu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Liito-oravien mahdollinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys kulkee kuitenkin alueella olevan mäen etelä- tai pohjoispuolelta. Rakentamisen lisääntyessä mäen eteläinen potentiaalinen yhteys todennäköisesti katkeaa, jolloin mäen pohjoispuolella kulkeva mahdollinen yhteys tulisi säilyttää. Kaava-alueen pohjois- ja eteläosassa on puustoisia saarekkeita, jotka saattavat hävitä rakentamisen myötä. Alue on kuitenkin maisematilaltaan avoin ja olevat metsäsaarekkeet painottuvat kaava-alueen länsi-, pohjois- ja itärajoille, joten mahdollinen puiden kaataminen huolitelluilta pientalotonteilta ei muuta olennaisesti maiseman luonnetta. Alueen puustoisin ja profiililtaan korkein kohta pohjoisessa jätetään maisemallisista syistä rakentamisen ulkopuolelle. Alueen kunnallistekniikka ja katuverkosto on jo rakennettu. Vesihuollon mitoituksessa on otettu huomioon kaavamuutoksesta aiheutuva rakentaminen. Uudet tonttiliittymät saattavat aiheuttaa muutostarpeen nykyisen kadun reunakiveykseen. Alueen toteutuksen myötä lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa mahdollisesti kaupungin tuloja verotuksen kautta, samalla se aiheuttaa mahdollisesti kuluja kunnallisen palvelutuotantovelvoitteen myötä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus kuuluu maanomistajille. Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja määräyksistä sekä rakennusjärjestyksestä.toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. Tonttijaon muutos voidaan laatia asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä 7.5.2014. Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5.2014-11.6.2014. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Thúy Pham-Linko sekä Tiina Aalto. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 28.4.2014 Kp (OAS) 12.5. 11.6.2014 Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi mielipidettä ja yksi lausunto. Mielipiteissä suhtauduttiin myönteisesti kaavamuutokseen, mutta esitettiin kaavamuutosalueen laajentamista.
9 (10) 17.2.2016 Ksl (kaavaehdotus), muutettu 7.3. 5.4.2016 Nähtävillä MRA 27 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti seuraavin muutoksin: - rakennusoikeus muutettiin tehokkuudesta e=0.15 tehokkuuteen e=0.20 Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kannanotto ja lausunnot saatiin Espoon ympäristökeskukselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymältä (HSY) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Lausunnoissa kehotettiin laajentamaan vaikutusten arvioinnin näkökulmaa sekä tekemään tarkistuksia kaavamerkintöihin ja määräyksiin. 5.10.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen Kaavaselostusta on täydennetty ja kaavakarttaa sekä -määräyksiä tarkistettu MRA 27 :n mukaisen nähtävilläolon jälkeen: - pohjavesimääräyksiä pv-1 sekä 7 on tarkennettu - lisätty 8 : Maalämpökaivoa ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle vedenottamosta. - kortteliin 87020 on lisätty merkintä ajoyhteydestä sekä maanalaista johtoa varten varatusta alueen osasta - piirretty havainnekuva Tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä edellytä MRA 32 :n mukaista nähtävilläoloa.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja