SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot

Samankaltaiset tiedostot
Pajulahdentie Nastola, puh (03) Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Juoksukoulu (

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

Suomen Suunnistusliitto

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Ville Varala

VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt

Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

Varalan urheiluopisto. Varala Ville. Sivu: TESTIPALAUTE. Varala Ville

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä

NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

KUNTOTESTIN PALAUTE JA YHTEENVETO

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä

Kestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti

Termit tutuiksi. Termit tutuiksi. Kestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti. Kuntotestauspäivät 2019

KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

Danske Bank. Juoksukoulu

Ohjelma. Huhtikuu Juoksuharjoitus 60 -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Fitware Professional 5/26/ Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015

Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

Tavoitteena laadukas maratonkoulu

VALMENTAMINEN LTV

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

Maratonkoulu -tavoitteena 10km, puolimaraton tai maraton

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä:

SPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07

Harjoittelun suunnittelu

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

Korkeanpaikan harjoittelu

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

INTERVALLIHARJOITTELUN JA KESTOJUOKSU- HARJOITTELUN VAIKUTUKSET MAKSIMAALISEEN HAPENOTTOKYKYYN JA JUOKSUN TALOUDELLISUUTEEN MIEHILLÄ JA NAISILLA

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

KESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA

KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla

KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA

Juuli Kiirikki JUOKSUKOULUN VAIKUTUS ANTROPOMETRIAAN, SUORI- TUSKYKYYN SEKÄ LAKTAATTITASOIHIN TYÖIKÄISILLÄ

Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun

Naismaileriprojekti

Tamro MedLab Oy. Fitware Pro Fit for health. Maksimaalinen hapenkulutus

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus Tomi Konttinen 2008

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE

SOTILAAN KESTÄVYYSSUORITUSKYKY JA SEN KEHITTÄMINEN KORKEA- TAI MATALATEHOISELLA KESTÄVYYSHARJOITTELULLA YHDISTETTYNÄ VOIMAHARJOITTELUUN

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

OHJELMA 4, TAVOITTEENA HCM ( T):

Teknologia liikunnanopetuksessa ja Polar Education. Kevät 2016 Ville Uronen, LitL, KM, Polar Electro Finland

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

LASTEN JA NUORTEN MAKSIMAALISEN AEROBISEN KUNNON MÄÄRITYS SUBMAKSIMAALISIN MENETELMIN

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Intervalleja, kynnyksiä ja pitkää peekoota: Tehojen ja harjoitusmäärän merkitys kestävyysharjoittelussa

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Testaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

Elias Lehtonen

Suomen Suunnistusliitto

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Transkriptio:

Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino [kg]: 66,4 BMI: 20,0 Rasvaprosentti [%]: 12,7 Testin kesto: 34:09 LAKTAATTIKYNNYKSET MAKSIMI HAPENOTTO VO2 (60s): [l/min] 4,68 VO2 (60s): [ml/kg/min] 70,5 VO2 (suoritus): [ml/kg/min] 64,8 Syke: [krt/min] 189 Nopeus: [km/h] 20,4 Vauhti: [min/km] 02:57 Kulma: [ ] 0,6 Laktaatti: [mmol/l] 13,4 ANAEROBINEN KYNNYS VO2: [l/min] 3,87 VO2: [ml/kg/min] 58,3 VO2 (suoritus): [ml/kg/min] 54,5 %VO2: [%] 83,3 Syke: [krt/min] 175 Nopeus: [km/h] 17,6 Vauhti: [min/km] 03:24 Kulma: [ ] 0,6 Laktaatti: [mmol/l] 3,7 AEROBINEN KYNNYS VO2: [l/min] 2,90 VO2: [ml/kg/min] 43,7 VO2 (suoritus): [ml/kg/min] 38,0 %VO2: [%] 56,3 Syke: [krt/min] 155 Nopeus: [km/h] 13,0 Vauhti: [min/km] 04:37 Kulma: [ ] 0,6 Laktaatti: [mmol/l] 1,4 Kommentteja: KOMMENTIT TESTITULOKSISTA Suora juoksu, aloitus 10 km/h Maski: S Hemoglobiini: 145 g/l Hematokriitti: 43,0 % KYNNYSTASOT - LAKTAATTIKÄYRÄ JA VENTILAATIOVASTEET Kynnysmääritykset perustuvat laktaattipitoisuudessa nähtävään kasvuun testin perustasosta sekä hengityskaasuissa tapahtuvaan epälineaariseen muutokseen suhteessa keuhkotuuletukseen (=ventilaatioon).

Sivu: 2 Hengityksen epäsäännöllisen rytmin johdosta testissä, analyysissä on painotettu selkeämmin laktaattipitoisuuksissa tulevaa muutosta. Ensimmäinen nousu perustasosta eli ns. aerobinen kynnys, tulee vauhdissa 4:37 min/km. Aerobisen kynnyksen syketaso on kohdallasi 155, joten PK-harjoittelu tapahtuisi käytännössä 120-155 haarukassa. Tämän vauhdin jälkeen anaerobinen energiantuotto tulee vahvemmin mukana, mutta työskentely on edelleen vahvasti hapen avulla tapahtuvaa eli aerobista. Itse asiassa aina testin loppuun asti - maksimivauhtiin saakka. Anaerobinen kynnys, eli toinen jyrkempi nousu laktaateissa tulee vauhdissa 3:24 min/km, jossa syketaso on 175. - Aerobisen kynnyksen osuus on 56 % maksimisuorituksesta (VO2, suoritus), ja anaerobinen kynnys on 83 % maksimitasosta. MARATONVAUHDIN ENNUSTAMINEN LAKTAATTITASON PERUSTEELLA Maratonvauhti on yleisesti noin 1,5-2,0 mmol/l tasolla testin laktaatin perustasosta hieman riippuen ollen noin 0,7-0,8 mmol/l korkeammalla kuin testin matalin taso (nyt 1,1 mmol/l). Tämän puolesta 3:55-3:50 min/km (2:41-2:45 loppuaika) olisi varsin realistinen testin perusteella (2,0 mmol/l taso testissä). MAKSIMAALINEN HAPENOTTOKYKY - MAKSIMIKESTÄVYYS Maksimivauhti oli testissä vakuuttavat 20,4 km/h, joka tarkoitti 2:57 min/km vauhtia. Tämän persuteella laskettava teoreettinen työtaso on 64,8 ml/kg/min. Mitattu hapenkulutus kertoo, kuinka paljon testissä mitatusti happi on liikkunut. Nyt suhteellinen hapenkulutus (painoon suhteutettu) on ollut 70,5 ml/kg/min, joten periaatteessa hieman paremmalla juoksun taloudellisuudella tai suorituskykyisyydellä (nopeus- ja voimaominaisuudet) testissä voitaisiin mennä vielä kovemmallekin vauhdille. Joka tapauksessa happi liikkuu hyvin läpi testin! Maksimisyke oli itsellesi normaalia tasoa ollen 189. Maksimilaktaatti nousi arvoon 13,4 mmol/l tasolle. Maksimilaktaatti kertoo nopeus/nopeuskestävyysominaisuuksista eli erityisesti nopeiden lihassolujen toimintakyvystä, mutta myös laktaatin poisto ja kestävyyspohja vaikuttavat sen pitoisuuteen. Mitä korkeammalle maksimilaktaatti nousee, sitä parempi anaerobinen suorituskyky on edellyttäen, että myös teoreettinen maksimityö on hyvä. Karkeasti sanoen puhtaasti kestävyystyypeillä ja harjoituskauden alkuvaiheessa maksimilaktaatit jäävät tyypillisesti 10 mmol/l tasolle tai sen alle. Nopeuskestävyystyypeillä ja lähempänä kilpailukautta maksimilaktaatit nousevat puolestaan lähemmäs 15 mmol/l tasoa. Selkeillä nopeustyypeillä ja kilpailukaudella maksimilaktaatit puolestaan voivat nousta lähelle 20 mmol/l oleviin lukemiin. HENGITYKSEN TOIMINTA Maksimaalinen ventilaatio oli korkeimmillaan 164 l/min. Hengityksen rakentuminen on normaalia kertahengitystilavuuden ja hengitysfrevenssin rakentumisen osalta kuormakeskiarvoina, mutta hengitys oli todella vaihtelevaa testin alussa - ikään kuin olisist miettinyt, että pitäisikö aloittaa jo kovempikin hönkiminen, vai vieläkö matala tahti riittäisi. Tämän johdosta ventilaatio-kuvaajissa VO2 vs. VE ja VCO2 vs. VE on paljon "kohinaa". YHTEENVETO Erittäin kova maksimisuoritus niin vauhdin kuin maksimaalisen hapenkuljetuksen osalta. Kynnystasoista etenkin anaerobinen kynnys on myös vahva, ja ennustaisi varsin kovaa kympin vauhtia. Maratonvauhtia varmaan jarruttaa vielä selkeämmin aerobisen kynnyksen tason "alhaisuus", mikä johtunee kuitenkin vielä vähäisemmistä harjoitusvuosista kestävyyden parissa. Pitkäaikaisen kestävyyden osalta harjoitusvuodet tulevat näkymään vielä peruskestävyyden kehittymisessä, joka taasen parantaa erityisesti ultramatkojen kuten myös maratonin perusvauhtia. Terveisin, Juha Sorvisto

Sivu: 3 Harjoitteluohjeet PERUSKESTÄVYYSHARJOITTELU PK 1 Syke: 120-145 krt/min PK 2 Syke: 140-160 krt/min Vauhti: 13,0 km/h TAVOITTEET - parantaa lihasten kykyä käyttää rasvaa energianlähteenä - kehittää hapen avulla tapahtuvaa energiantuottoa lihaksissa - parantaa lihasten verenkiertoa (hiussuonisto) - yleisen harjoituskestävyyden ja palautumiskyvyn kehittäminen (kuntopohja) MENETELMÄT - tasavauhtiset harjoitukset yli 30 min - loppua kohti kiihtyvät harjoitukset (hiukan yli AerK:n) - pitkät verryttelyt tehoharjoituksien yhteydessä VAUHTIKESTÄVYYSHARJOITTELU VK 1 Syke: 150-167 krt/min VK 2 Syke: 167-180 krt/min Vauhti: km/h TAVOITTEET - kehittää hapen avulla tapahtuvaa energiantuottoa lihaksissa - hengitys- ja verenkiertoelimistön kehittäminen - suorituksen aikainen laktaatin hyödyntäminen - väsymyksen vastustuskyvyn kehittäminen - pitkäkestoisten kilpailusuoritusten taloudellisuuden kehittäminen MENETELMÄT - tasavauhtiset harjoitukset 30 min - 1½ tuntia - 10-20 min intervallit - vauhtileikittelyt MAKSIMIKESTÄVYYSHARJOITTELU Tasatehoinen Syke: 170-185 krt/min Intervallit Syke: 165-180 krt/min Vauhti: km/h TAVOITTEET - hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalisen toiminnan kehittäminen - väsymyksen sietokyvyn kehittäminen - kilpailuvauhdin taloudellisuuden ja suorituskyvyn kehittäminen MENETELMÄT - tasavauhtiset harjoitukset - 3-10 min intervallit - vauhtileikittelyt

Sivu: 4 Terminologiaa LAKTAATTI Anaerobisen energiantuoton yhteydessä lihaksissa syntyy maitohappoa, joka hajoaa nopeasti vetyioneiksi (lihasten happamuus muuttuu) ja laktaatiksi (siirtyy verenkiertoon ja pitoisuus mitataan kapillaariverinäytteestä). Veren laktaattipitoisuuden perusteella voidaan arvioida laktaatin tuoton ja käytön suhdetta sekä anaerobista energiantuottoa. AEROBINEN KYNNYS / LAKTAATTIKYNNYS 1 / VENTILAATIOKYNNYS 1 Rasitustaso, jonka jälkeen veren laktaattipitoisuus alkaa nousta lepo- / perustasostaan. Havaitaan myös hengitysmäärän nousun lievänä jyrkkenemisenä. Ilmaistaan yleisimmin sykkeenä, mutta myös tehona, vauhtina ja veren laktaattipitoisuutena. ANAEROBINEN KYNNYS / LAKTAATTIKYNNYS 2 / VENTILAATIOKYNNYS 2 Rasitustaso, jonka jälkeen veren laktaattipitoisuus alkaa nousta jyrkästi ja hengitysmäärän nousu jyrkkenee voimakkaasti. Tämä on lähellä korkeinta tehoa, jossa laktaattia kyetään poistamaan verenkierrosta yhtä nopeasti kuin sitä tuotetaan (Maximal Lactate Steady State). Ilmaistaan yleisimmin sykkeenä, mutta myös tehona, vauhtina ja veren laktaattipitoisuutena. MAKSIMAALINEN HAPENOTTOKYKY - VO2max (l/min ja ml/kg/min) Kuvaa elimistön maksimaalista kykyä kuljettaa happea hengitysilmasta keuhkojen ja verenkierron kautta työtä tekeville lihaksille (aerobinen kapasiteetti). Tähän vaikuttaa työskentelevien lihasten määrä ja tulos on lisäksi testispesifi, minkä vuoksi suositellaan lajinomaista testausta. Maksimaalinen hapenkulutus ilmaistaan sekä absoluuttisena tilavuutena litraa minuuttia kohden (l/min) että kehon massan huomioon ottavana suhteellisena hapenottokykynä (ml/kg/min). TEOREETTINEN TYÖ Laskennallinen hapenkulutus eri rasitustasoilla. Juoksumattotestissä työmäärä lasketaan juoksuvauhdin, pyörätestissä tehon ja sauvakävelytestissä kävelyvauhdin ja nousukulman perusteella. TYÖ % MAX Kuvaa millä tasolla kyseessä oleva kynnys on maksimisuorituksesta: hyvänä aerobisen kynnyksen tavoitteena aktiivikuntoilijalle on 55-60 % ja anaerobisen kynnyksen 75-80 % maksimista. Urheilijoilla vastaavasti 60-65 % ja 80-85 % maksimista. TALOUDELLISUUS Liikkumisen aerobista taloudellisuutta arvioidaan anaerobiselle kynnykselle asti mitatun hapenkulutuksen perusteella vertaamalla sitä teoreettiseen työhön tai esim. juoksussa vertaamalla eri nopeuksien hapenkulutusta (mlo2/kg/km).

Sivu: 5 Testiportaat ja tulokset Aika Nopeus Vauhti Kulma VO2calc VDe V'CO2 V'O2 BF V'E PETCO2 PETO2 min:sek km/h min/km aste ml/kg/min ml l/min l/min 1/min l/min kpa kpa 00:00 03:00 10,0 06:00 0,6 27,0 254 2,172 2,507 35 52 6,14 12,49 06:00 11,0 05:27 0,6 31,0 218 2,243 2,480 33 51 5,99 12,89 09:00 12,0 05:00 0,6 34,0 259 2,352 2,631 36 53 6,50 12,28 12:00 13,0 04:37 0,6 38,0 265 2,682 2,905 40 63 6,23 12,75 15:00 14,0 04:17 0,6 41,0 263 2,792 2,990 43 66 6,05 12,95 18:00 15,0 04:00 0,6 45,0 271 3,235 3,472 44 77 6,14 12,89 21:00 16,0 03:45 0,6 49,0 268 3,310 3,457 43 80 5,95 13,18 24:00 17,0 03:32 0,6 52,0 312 3,817 3,762 50 98 5,69 13,80 27:00 18,0 03:20 0,6 56,0 308 4,074 3,931 49 104 5,69 13,88 30:00 19,0 03:09 0,6 60,0 284 4,604 4,286 53 123 5,40 14,28 33:00 20,0 03:00 0,6 64,0 303 5,439 4,686 63 162 4,84 15,11 34:09 20,4 02:57 0,6 65,2 342 5,089 4,540 67 164 4,55 15,25 Max 30" 20,4 02:57 0,6 65,2 357 5,423 4,716 69 165 4,92 15,01 Max 60" 20,4 02:57 0,6 65,2 349 5,410 4,681 68 164 4,90 15,03 Rec 04:00 10,0 06:00 0,6 26,9 Rec 10:00 10,0 06:00 0,6 26,9 Testiportaat ja tulokset Aika V'O2kg RE HR La RER VE STPD VEO2 VECO2 TV EE aer LA/VO2 min:sek ml/kg/min ml/kg/* bpm mmol/l frac l/min frac frac l kcal/min 00:00 1,1 03:00 37,8 227 138 1,1 0,87 42 16,7 19,3 1,488 12,3 0,41 06:00 37,3 204 144 1,1 0,90 41 16,5 18,2 1,522 12,2 0,42 09:00 39,6 198 150 1,2 0,89 43 16,3 18,2 1,478 13,0 0,43 12:00 43,7 202 155 1,4 0,92 51 17,4 18,9 1,574 14,4 0,45 15:00 45,0 193 160 1,7 0,93 54 17,9 19,2 1,550 14,9 0,52 18:00 52,3 209 165 1,9 0,93 62 17,9 19,2 1,757 17,3 0,50 21:00 52,1 195 168 2,4 0,96 65 18,8 19,6 1,851 17,3 0,61 24:00 56,7 200 172 3,1 1,01 79 21,1 20,8 1,980 19,1 0,69 27:00 59,2 197 177 4,1 1,04 84 21,4 20,7 2,111 20,0 0,81 30:00 64,6 204 181 6,1 1,07 99 23,1 21,5 2,327 22,0 0,96 33:00 70,6 212 188 9,6 1,16 131 28,0 24,1 2,564 24,6 1,12 34:09 68,4 195 189 13,4 1,12 132 29,2 26,0 2,449 23,6 1,24 Max 30" 71,0 209 189 13,4 1,15 133 28,3 24,6 2,394 24,7 1,23 Max 60" 70,5 207 189 13,4 1,16 133 28,4 24,6 2,432 24,5 1,23 Rec 04:00 11,2 Rec 10:00 Testiportaat ja tulokset Aika O2Pulse VDe/TV min:sek ml/beat/k frac 00:00 03:00 0,27 0,17 06:00 0,26 0,14 09:00 0,26 0,18 12:00 0,28 0,17 15:00 0,28 0,17 18:00 0,32 0,15 21:00 0,31 0,14 24:00 0,33 0,16 27:00 0,33 0,15 30:00 0,36 0,12 33:00 0,38 0,12 34:09 0,36 0,14 Max 30" 0,38 0,15 Max 60" 0,37 0,14 Rec 04:00 Rec 10:00

Sivu: 6

Sivu: 7