Case Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palvelujen yhteensovittaminen

Case Hämeenlinna: Lasten ja nuorten palvelujen yhteensovittaminen

Pari lainausta Pieksämäeltä

Pieksämäellä uskotaan, että hyvinvointivaltion kehityksessä on tullut aika uudelle toimintakulttuurille. Enää ei ole varaa tehdä työtä vain omissa karsinoissa, vaan ovet on avattava yhteistyölle ja uudenlaisille kumppanuuksille

Pieksämäellä vahvistetaan hyvän elämän, toimivan arjen ja sivistyskaupungin leimaa. Oppiminen ei pääty, kun saa tutkintotodistuksen käteen, vaan palveluita kehitetään ajatuksella jatkuvasta kasvusta ja elinikäisestä oppimisesta. Tulevaisuudessa palvelut tuotetaan niin, että Pieksämäki on sosiaalisesti, fyysisesti ja jopa mentaalisesti kestävä kaupunki.

Muutos toimintakulttuureissa

1920 Lähtökohtana tulee olla toimintakulttuurien ymmärtäminen muutoksessa 1888 2000 1970 1800-1900 1620, 1921

Hämeenlinnan pitkä prosessi ja loppua ei näy

Tehty työ pääpiirteittäin

Vuoden 2009 alussa viisi kuntaa liittyi Hämeenlinnaan. Kaupungin pinta-ala kasvoi kymmenkertaiseksi ja asukkaita tuli lisää noin 20 000. Vuonna 2014 Hämeenlinnassa oli noin 68 000 asukasta. Syntyneitä noin 450 lasta vuodessa Lapsia (0-17 vuotiaita) on noin 12 600 eli noin 19 % väestöstä. Oppivelvollisuusikäisten lukumäärä on hitaasti vähentynyt.

Aika Päätös, hanke, toimenpide 2007 Uuden toimintamallin päälinjat määriteltiin strategisessa päätöksessä kuntaliitoksesta 2009 Tilaaja-tuottaja -sopimusohjausmalli ja elämänkaari-ajattelu. Kaupungin strategia vuoteen 2015 hyväksyttiin valtuustossa Lasten, nuorten sekä perheiden palveluille yhteinen lautakunta ja yhteinen tilaajaorganisaatio 2010 Kaupungin palvelu- ja hankintastrategiaan johtamistavoitteet. 2011 Selvitettiin mahdollisuutta muodostaa varhaiskasvatuspalveluista kaupungin sisäinen liikelaitos. Vaihtoehtona lasten ja nuorten palveluista mahdollista yhdistäminen yhdeksi organisaatioksi omassa tuotannossa. Valmistelua ohjasi ProMu -ryhmä (prosessimuutos, professionaalinen muutos, pro-muutos = muutoksen puolesta). 2012 Kaupunginvaltuusto velvoitti Promu II -ryhmän valmistelemaan lasten ja nuorten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelualueeksi 1.1.2014 alkaen ja linjasi valmistelun ohjaavat periaatteet: yhteiset asiakkaat, henkilöstö, resurssit ja johtaminen 2013 Kaupunginhallituksen tarkennus: Johtamisen, rakenteen ja toiminnan tulee perustua asiakaslähtöiseen, perinteisiä sektorirajoja ylittävään prosessiajatteluun sekä alueellisuuteen. 2014 Palvelutuotantoon organisaatiouudistuksella yhteinen johtajuus. Keskitetyt ja alueelliset palvelut. Kaupunki jaettiin seitsemän alueeseen, joilla yhdistetty eri palveluja opetus-, varhaiskasvatus-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveysalalta. Perustetaan lasten ja nuorten (LANULA) sekä aikuisten terveyttä ja toimintakykyä edistävien (TETOLA) lautakuntien sekä tuotannon yhteistyötä pohtiva rakennetyöryhmä 2015 Valmistaudutaan uuden sosiaalilainsäädännön edellyttämiin muutoksiin, kuntakokeiluun sekä soteuudistukseen

Hämeenlinnassa on yritetty yhdistää pienten kuntien hyvät asiat keskitetyn johdon tehokkuuteen. Siirryttiin tilaaja-tuottajamalliin ja elämänkaariajatteluun. Usean eri hallinnonalan ja niiden erityislaeissa tarkoitettujen lasten ja nuorten palvelujen järjestämisvastuu on ollut yhdellä lautakunnalla vuodesta 2009 alkaen. Lautakunta on tilannut sopimusohjausmenettelyllä palvelut joko omalta palvelutuotannolta tai ulkoisilta tuottajilta kuten kuntayhtymiltä ja yrityksiltä.

Sopimusohjauksessa tilaajan toimenpiteet

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - toimintatavassa rahoittamisvastuu on kaupunginvaltuustolla ja kaupunginhallituksella. Painotus sopimusohjauksella Lautakunnat ja tilaajaorganisaatio vastaavat palvelujen järjestämisestä. Palveluiden järjestämistä ohjaavat strategiat ja ohjelmat, vuosittaiset painopisteet ja lainsäädäntö. Lautakuntien strategiaa on ohjannut neljäksi vuodeksi laadittu palvelusuunnitelma / puitesopimus.

Lasten ja nuorten palvelujen vastuualueella toimivat tilaajajohtaja ja osavastuualueiden tilaajapäälliköt ja yksi palvelusihteeri. Osavastuualueet vuonna 2014 olivat 1) koulutus, lasten ja nuorten kulttuuri sekä nuorisopalvelut, 2) varhaiskasvatus, 3) kasvua tukevat palvelut (lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut) ja 4) tukipalvelut (ateria, tilat, yms.). Sopimusohjausmalli edellyttää jatkuva keskustelua ja yhteistyötä tilaajaorganisaation ja palvelutuotannon kesken.

Ikäsegmentit 0-3 4-8 9-13 14-18 19-29 Hoivaa ja kasvua Kasvua ja oppimista Kasvua ja oppimista Itsenäistymistä ja oppimista Lapsen ja nuoren hyvä päivä, kasvatuskumppanuus ja hyvinvointiarviot Neuvolan ja varhaiskasvatu ksen yhteistyö Perusteet oppimiskyvylle Varhaiskasvatuksen, neuvolan, esiopetuksen ja koulun yhteistyö Harrastukset Kodin auktoriteetin horjumista, murrosiän alkua Koulun tehostetun ja erityisen tuen, oppilashuollon ja harrastusten yhteistyö Perusopetukse n ja toisen asteen tehostetun ja erityisen tuen, oppilas- ja opiskeluhuollo n, nuorisotyön, työn ja harrastusten yhteistyö Aikuistumista, opiskelua, työtä, perheen perustamista ja elämän laadun tavoittelua Perheen perustamista, paluu vanhempina palvelujen käyttäjiksi Kasvatuskumppanuus vanhempana

Tavoitteeksi lasten ja nuorten hyvä päivä 2012, yksi sopimus rakennetaan lapsen ja nuoren tervettä kehitystä tukevaa kokonaisuutta, vähennetään palvelujen päällekkäisyyttä ja raskaiden palveluiden tarvetta, sekä lisätään tuottavuutta, vahvistetaan lautakuntien, tilaajaorganisaation, palvelun tuottajien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistä toimintaa, otetaan huomioon kaupungin yhteiset painopisteet: laatu, kestävä kehitys, asiakaspalaute, arkiliikunta, päihteettömyys ja mielenterveyden edistäminen. hyödynnetään alueiden elinvoimaisuutta ja luodaan edellytyksiä alueen toimijoille osallistua palvelujen tuottamiseen

Vuodesta 2013 alkaen lapsen ja nuoren hyvä päivä tiivistyi tilausbudjetissa ja puitesopimuksessa kolmeen näkökulmaan: 1) tulevaisuuden kehitysyhteisöt, 2) syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen, sekä 3) tuottavuus. Jokaiselle kolmelle näkökulmalle on johdettu puitesopimuksessa pidemmän aikavälin tavoitteet, joista on johdettu tilausbudjettiin vuosittain tarkentuvat tavoitteet.

LNHP Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Tulevaisuuden Rakennettu Rakennetaan lasten ja nuorten palvelujen Investoinnit Palvelusopimuksen kehitysyhteisöt ympäristö tukee ympäristöt monialaisiksi kokonaisuuksiksi mittarit lapsen ja nuoren Oppilaslähtöiset oppimisympäristöt terveyttä ja Rakentaminen tukee yhteisöllistä toimintaa, kokonaisvaltaist a kehitystä yhdessä tekemistä ja lasten harrastusmahdollisuuksia. LANULA, TETOLA, IKLA, YHLA, ELALA Syrjäytymisen ehkäisy, tuottavuus Syrjäytymisen ehkäisy, tuottavuus Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa Palvelurakentee n painopisteen siirtäminen varhaisiin ja kevyempiin palveluihin Lautakunnat asettavat yhteiset tavoitteet palvelusopimukseen ja niiden toteutumista seurataan Yhteiset monilaiset työmenetelmät (esim. hyvinvointineuvolat ja Monari) ja kotikäynnit ovat käytössä LANULA, TETOLA Kotiin annettavia palveluita on saatavilla tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina Lapsen vastuu- tai omatyöntekijä vastaa asiakaan tarpeiden edellyttämän palveluvalikon rakentamisesta ja integroimisesta tarpeenmukaisiksi palvelukokonaisuuksiksi (sosiaalihuoltolaki, kuntakokeilu) Lapsen osaamiseen ja mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa toimintaa on tarjolla peruspalveluissa Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus yhteen harrastukseen. LANULA Tuntiperusteinen laskutus päivähoidossa Palveluseteli varhaiskasvatukseen Olemassa oleva resurssi Olemassa olevan resurssin siirto / resurssin lisääminen Testamenttiraha t / budjetointi Palvelusopimuksen mittarit Lapsiystävällinen kunta tavoitteiden toteutuminen (10 rakennuspalikkaa) Palvelusopimuksen mittarit Korjaavien palveluiden kustannukset

Hankkeilla vauhtia

Muutoksen tie ei ole koskaan yksiselitteinen matka paikasta A paikkaan B. Siihen kuuluu paljon keskustelua ja foorumeita maaperän muokkaamiseksi muutokselle myönteiseksi. Hämeenlinnassa on vuosina 2009-2014 toteutettu lasten ja nuorten palveluissa noin 100 erilaista hanketta, joiden omien tavoitteiden rinnalla niillä on myös muokattu asennetta muutosmyönteiseksi

Siiloista eroon sisäisessä palvelutuotannossa

Valtuusto velvoitti kesäkuussa 2012 työryhmän (ProMu II) valmistelemaan lasten ja nuorten palvelujen yhdistämistä yhdeksi palvelualueeksi ja päätti uuden organisaation aloitusajankohdaksi 1.1.2014. Valmistelun periaatteiksi määriteltiin yhteiset asiakkaat, yhteinen henkilöstö, yhteiset resurssit ja yhteinen johtaminen. Kaupunginhallitus tarkensi lisäsi helmikuussa 2013 muutosvalmistelun perusteisiin asiakaslähtöiseen, perinteisiä sektorirajoja ylittävän prosessiajattelun ja alueellisuuden.

Uutta organisaatiota valmisteltiin viidessä teemaryhmässä: yhteinen henkilöstö, yhteinen talous, yhteiset tukiresurssit, yhteinen palveluohjaus ja yhteiset asiakkaat. Teemaryhmiä ohjasi muutoksen johtoryhmä, joka toimi samalla yhteisen johtamisen teemaryhmänä. Teemaryhmien tehtävänä oli kartoittaa palvelualueen tilannetta kunkin teeman osalta ja valmistella tavoitteiden savuttamiseen tarvittavia kehittämisesityksiä ja aloitteita.

Kaupungin oma palvelutuotanto on vuoden 2014 alusta alkaen jaettu hallinnollisesti keskitettyihin ja alueellisiin palveluihin. Hallinnollisesti keskitettyjä palveluja ovat 1) psykososiaaliset palvelut (esim. perheneuvola, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu), 2) ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 3) lastensuojelu ja 4) nuorisotyö ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelut. Hallinnollisesti alueellistettuja palveluja ovat varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut.

Palvelut on jaettu seitsemään alueeseen. Jokaisen alueen palvelukokonaisuuteen kuuluu päiväkoteja, alakouluja ja yksi yläkoulu. Lisäksi huomattava osa hallinnollisesti keskitetyistä palveluista toimii käytännössä alueilla kuten neuvola, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja nuorisotyön palvelut. Tavoitteena on, että kaikki nämä yhdessä muodostavat lapselle ja nuorelle yhtenäisen polun neuvolasta ja päivähoidosta kouluun.

Mihin suuntaamme tulevassa

Väestölähtöinen budjetointi - lapsibudjetointi

Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsibudjetoinnin budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Väestömomentti tarkoittaa sitä, että budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen lasten talousarvion tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena.

Budjettimenojen jako väestömomenteille edellyttää tietoa siitä, mitkä menot kohdistuvat suoraan ja epäsuoraan tietyn väestöryhmän käyttämiin palveluihin tai vastaanottamiin tulonsiirtoihin. Lapsibudjetoinnissa on kohtalaisen helppo kohdentaa esimerkiksi peruskoulutukseen tai lapsilisiin liittyvät menot, mutta esimerkiksi toimeentulotulen ja muiden tulonsiirtojen kohdentaminen edellyttää lisätietoa niitä vastaanottavista kotitalouksista. Myös monien peruspalveluiden menojen kohdentamisessa tarvitaan erittelyjä siitä, minkä ikäiset henkilöt ovat palveluita saaneet.

Lapseen ja nuoreen välittömästi kohdentuvat kustannukset esim. varhaiskasvatus, perusopetus, harrastukset Perheisiin ja sitä kautta myös lapsiin kohdentuvat kustannukset esim. toimeentulotuki, asuminen, Ympäristöön kohdentuvat kustannukset esim. liikkuminen, yhdyskuntasuunnittelu Satunnaiset kustannukset

Toiminnasta kertyvä data ja informaatio on yhdistettävä kuvaamaan yksilöä ja tukiverkoston käyttöä Sinipuro, Ritvanen

Miksi näin?

SOTE uudistuksen jälkeen budjetista noin 60 prosenttia on lasten ja nuorten palveluja. Hämeenlinnan kaupungille jäävästä 1354 henkilöstä lasten ja nuorten palveluihin jää 1123 henkilöä. Noin 150 000 000 euroa budjetista noin 90 000 000 miljoonaa euroa on lasten ja nuorten palvelujen budjetissa. Kaupunkien menobudjettia siis hallitaan lasten ja nuorten palveluilla. Pelkästään tässä on riittävä syy väestölähtöisen budjetoinnin kehittämiselle. Lisäksi kahden järjestäjän systeeminen yhteistyö edellyttää yhteisen budjetin ja toiminnan suunnittelun mallia.

Kiitos http://intra/viestinta/tiedotteet- Viestintayksikko/Uutinen/Parhaat-asiat-ovat-usein-Ihanlahella/