VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN

VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN TYKES-HANKKEEN (1.8.2007 31.12.2008) LOPPURAPORTTI / PROJEKTINUMERO T70079

1. Johdanto Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille 2007-2015 on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämistyön päätavoitteet oli hankesuunnitelmassa määritetty seuraavasti: 1. Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan 2. Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen 3. Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen 4. Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Koulutusjaosto linjasi professori Rimpelän suositusten mukaisesti, että hankkeessa käytetään oppilas- ja opiskelijahuolto -termin sijasta kaikille yhteistä termiä opiskeluhuolto. Opiskeluhuolto kokoaa yhteisen käsitteen alle sekä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon että toisen asteen opiskelijahuollon. Lisäksi käsite pitää sisällään myös henkilökunnan ja työyhteisön näkökulman. Opiskeluhuolto on nykypäivänä voimakkaasti kasvava haaste, joka ei aikaisemmin ole kovin suuressa määrin kuulunut opettajan toimenkuvaan. Ilmiö tuo mukanaan uusia tehtäviä toimenkuviin sekä uudenlaisia jaksamishaasteita. Kehittämistyössä nousikin vahvasti esille henkilökunnan jaksamisen näkökulma. Yksi keskeisimmistä jaksamista haastavista asioista on ollut yhteisten toimintatapojen ja selkeiden toimintamallien puuttuminen opiskeluhuollosta. Niinpä hankkeessa panostettiinkin erityisen paljon yhteisten mallien, tapojen ja työkalujen rakentamiseen. Kehittämistyö käynnistettiin elokuussa 2007 kenttäkierroksella, jolla kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekeviä ammattiryhmiä (mm. koulukuraattorit, -psykologit, -terveydenhoitajat, koulunkäyntiavustajat, opettajat, rehtorit, hallintohenkilökunta). Osa kuulemisista tehtiin ammattiryhmittäin, osa koulukohtaisesti. Kenttäkierroksen tavoitteena oli paitsi informoida kehittämistyöstä myös kartoittaa kentän kuulumiset ja kehittämistarpeet opiskeluhuollon osalta sekä täsmentää yleistavoitteet konkreettisemmiksi osatavoitteiksi. Informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kehittämistavoitteita täsmennettiin seuraavasti: seutukunnalle laaditaan yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma, josta tulee osa kuntien opetussuunnitelmia opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään opiskeluhuollon lomakkeisto helpottamaan päivittäistä opiskeluhuoltotyötä laaditaan yhteiset toimintamallit erityisopetukseen siirron kriteereiksi ja integraatiokäytännöiksi laaditaan kotiopetukseen siirron kriteerit laaditaan yhteiset avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva laaditaan siirtymävaiheiden suunnitelma laaditaan yhteinen ohjeistus opiskeluhuoltotyöryhmiä varten rakennetaan resurssikeskuskoulun toimintamalli vahvistetaan kouluyhteisön turvallisuutta oppimis- ja työskentely-ympäristönä

vahvistetaan opiskeluhuollollista osaamista erityisesti lainsäädäntöön ja salassapitoon liittyvien kysymysten osalta vahvistetaan työssäjaksamista erityisen työssäjaksamisen teeman kautta. Hankkeelle nimetty ohjausryhmä alkoi toimia heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmän lisäksi päätettiin perustaa joukko työryhmiä, jotka ryhtyivät työstämään täsmennettyjä tavoitteita. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Ennen työryhmien työskentelyn aloitusta ryhmät pitivät yhteisen seminaaripäivän, jossa vielä täsmennettiin tavoitteita, työskentelytapoja ja aikatauluja. Opiskeluhuollollista asiantuntijuutta vahvistettiin paitsi moniammatillisella, kunta- ja koulurajat ylittävällä työryhmätyöskentelyllä myös siten, että jokaista täsmennettyä tavoitetta varten pyydettiin asiantuntija, joka avasi aihetta ja antoi uusia ajatuksia ennen työryhmien työskentelyä. Kehittämisprosessin aikana on myös kartoitettu Vakka-Suomen opiskeluhuollon nykytilaa sekä tunnistettu tulevia muutostekijöitä ja haasteita. Tavoitteeksi otettiin konkreettisen toimintaohjelman rakentaminen, joka hyväksytetään kaikkien kuntien päätöksentekoelimissä. Ohjeistuksen lähtökohdaksi otettiin yhteinen minimiohjeistustaso niin, että jokainen kunta ja yksikkö sitoutuu yhdessä sovittuihin ohjeisiin, minkä lisäksi voidaan tehdä kunta- ja yksikkökohtaisia lisäyksiä. Yhteisen ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa seutukunnallisesti tasa-arvoisten opiskeluhuoltopalveluiden tarjoaminen. 2. Opiskeluhuollon lähtötilanne seutukunnan kunnissa Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluu kaksi suurempaa kuntaa (Uusikaupunki ja Laitila) sekä neljä pienempää kuntaa (Kustavi, Taivassalo, Vehmaa ja Pyhäranta). Kuntien resurssit ja toimintakulttuurit ovat melko erilaiset. Pienissä kunnissa opiskeluhuollon palvelut ovat rajallisemmat mm. koulukuraattori- ja psykologipalveluiden sekä erityisopettajien osalta. Pienemmissä kunnissa oppilasryhmät ovat melko pieniä. Suuremmissa kunnissa on perustettu useita erikoistuneita erityisryhmiä. Pienemmissä kunnissa opetusta toteutetaan ensisijassa lähikouluperiaatteella niin, että erilaiset oppilaat opiskelevat kaikki samassa lähikoulussa ja ns. erityisopetussiirtoja muihin kouluihin ja kuntiin on hyvin vähän. Liitteessä 1 on kuvaus kuntien opiskeluhuollon tilanteesta hankkeen käynnistyessä syksyllä 2007. 3. Riskianalyysi Heti hankkeen alussa sekä suunnitteluryhmä että ohjausryhmä pohtivat hankkeen tavoitteiden toteutumisen suurimpia riskejä sekä sitä, miten riskit voitaisiin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon ja minimoida. Suurimmiksi riskeiksi kirjattiin seuraavat asiat: projektiin osallistuvien organisaatioiden toimintakulttuurien erilaisuus esimiestason sitoutuminen tai sitoutumattomuus ylimitoitetut tavoitteet ja odotukset; priorisointi riittämätön tiedottaminen runsas osanottohalukkuus työryhmiin aihe on liian laaja, materiaalia on liikaa, suunnitelman hallitsemattomuus.

Riskejä pidettiin koko prosessin ajan esillä ja mm. kuntien toimintakulttuurien erilaisuudelle annettiin tilaa. Myös kenttäkierroksella koottuja aihealueita rajattiin ja työryhmille järjestettiin mahdollisuus kokoontua koulupäivän aikana. 4. Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulu muokattiin mahdollisimman tarkaksi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta jokainen pystyi osallistumaan yhteisiin tapaamisiin. Hankkeen aikataulu on liitteenä 2. 5. Tiedottaminen Hankkeen sisäinen tiedottaminen hoidettiin kenttäkierroksen, koulutoimenjohtajarehtorikokousten, työryhmien kokousten sekä sähköpostilistojen avulla. Hankkeen alussa informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Hankkeen käynnistyttyä hankkeesta informoitiin Uudenkaupungin Sanomissa, Laitilan Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa ja Uudenkaupungin henkilöstölehdessä. 6. Hankkeen toimintamallit ja menettelytavat Hankkeen työskentelytapa rakennettiin seuraavien toimintamallien ja menetelmien varaan: koordinaattori operatiivisena toimijana asiantuntija suunnitteluryhmä ohjausryhmä työryhmät asiantuntijatapaamiset tutustumiskäynnit prosessikoulutus henkilökuntatapaamiset lausuntojen pyytäminen Hankkeelle palkattiin koordinaattoriksi KM Arja Kitola, joka otti vastuun hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisesti. Koordinaattorin vastuulla oli myös suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Jo heti alussa kerrottiin, että kenellekään työryhmän jäsenelle ei tule kirjoitusvelvollisuutta, vaan koordinaattori hoitaa operatiivisen työn. Työryhmän jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista.

Hankkeen prosessiasiantuntijaksi palkattiin Riikka Maijala, joka otti vastuun hankkeen riskianalyysistä ja opiskeluhuollon prosessikaavioista. Riikka Maijala toimi myös ohjausryhmän jäsenenä. Seutukunnan koulutoimenjohtajat toimivat suunnitteluryhmänä, joka toimi koordinaattorin tukena ja tarvittaessa valmisteli asioita ohjausryhmälle. Suunnitteluryhmään kuuluivat opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen Uudestakaupungista, sivistysjohtaja Matti Nurminen Laitilasta, rehtori-koulutoimenjohtaja Esa Pirkola Taivasalo-Kustavista sekä rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki Vehmaalta sekä koordinaattori Arja Kitola, joka edusti samalla myös Pyhärannan kunnan koulutointa. Myös asiantuntija Riikka Maijala osallistui useasti suunnitteluryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä aloitti toimintansa heti hankkeen käynnistyttyä. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Kustavin kunnan kunnanjohtaja, Vakka-Suomen koulutusjaoston puheenjohtaja Veijo Katara, varapuheenjohtajana Laitilan sivistystoimenjohtaja Matti Nurminen, jäseninä Uudenkaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, Taivassalon-Kustavin koulutoimenjohtaja-rehtori Esa Pirkola, Vehmaan koulutoimenjohtaja-rehtori Hannele Lehtimäki, Laitilan Kappelimäen koulun rehtori Heli Kiertokari-Laitinen, Novidan apulaisrehtori Heikki Vainio, Laitilan koulukuraattori Tiina Ojansuu, Uudenkaupungin koulupsykologi Marjo Honkala, Laitilan kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä, Vehmassalon kuntayhtymän työterveyshoitaja Katriina Jalonen, Pyhärannan laaja-alainen erityisopettaja Katri Kajantola sekä JUKOn pääluottamusmies Tarja Sulo. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan hankkeen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti, seurasi hankkeen taloutta, hyväksyi materiaaleja ja raportteja sekä antoi omia ideoitaan hankkeen toteuttamiseen. Kenttäkierroksella kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Tilaisuuksia pidettiin sekä koulukohtaisesti että ammattiryhmittäin. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Nyky- ja tavoitetilan koonti on kuvattu liitteessä 3. Kenttäkierroksella myös kutsuttiin henkilöitä työryhmiin. Hankkeeseen muodostettiin moniammatilliset, ammatti- ja kuntarajat ylittävät työryhmät seuraaviin aihealueisiin opiskeluhuoltoryhmien ohjeistus avustajakriteerit ja avustajan toimenkuva työssäjaksaminen erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt lomakkeiston laatiminen siirtymävaiheen (nivelvaiheyhteistyön) suunnitelma. Työryhmissä työskenteli aktiivisesti yli 60 henkilöä ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin 4000. Työryhmien työaikaseuranta on liitteenä 4. Työryhmille sovittiin työskentelyaikataulu ja muodostettiin sähköpostilistat, joiden avulla oltiin keskusteluyhteydessä ja jaettiin materiaaleja. Työryhmät työstivät omista aihepiireistään ohjeistuksen, joka viedään kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Opiskeluhuoltostrategiaryhmän tehtävänä oli koota kertynyt materiaali ja katsoa, että se muodostaa mahdollisimman tiiviin, yhtenäisen kokonaisuuden. Strategiaryhmän jäsenet olivat mukana myös kaikilla sähköpostilistoilla, jotta he pystyivät reaaliaikaisesti seuraamaan työryhmien työskentelyä. Strategiaryhmän

koonnin jälkeen ohjausryhmä käsitteli materiaalin ja lähetti sen lausuntokierrokselle kuntien opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilökunnalle (rehtorit, opettajat, avustajat, kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat), sosiaali- ja terveyslautakunnille sekä terveyskeskuskuntayhtymille. Lausuntoja saatiin yhteensä 22. Yhtä lukuunottamatta kaikki lausunnot olivat kollegiaalisia, työyhteisön tai lautakunnan yhteiseen keskusteluun pohjautuneita näkemyksiä. Lausuntokierroksen jälkeen työryhmät kokoontuivat vielä kerran viimeistelemään ohjeistukset. Työryhmien toimintaa tuettiin asiantuntijatapaamisten ja tutustumiskäyntien avulla. Asiantuntijuutta kasvatettiin seuraavien aiheiden ja asiantuntijoiden avulla: Moniammatillisen yhteistyön lainsäädäntö (lakimies Jarkko Helminen) Opiskeluhuoltoa säätelevä lainsäädäntö (lakimies Esko Lukkarinen) Haastavien perheiden kohtaaminen (Sauli Airikki) Varhainen puuttuminen (KT, tutkija, rehtori Kristiina Huhtanen) Esiopetuksesta perusopetukseen nivelvaiheen käytännöt Turussa (opettaja Tuula Kauppila) Turun ammatti-instituutin oppilashuollon käytännöt (koulukuraattori Maarit Tuusvuori) Valtakunnallisen sairaalakouluhankkeen tuloksia ja sairaalakouluopetuksen kehittämistä (sairaalakoulun rehtori, Sairake-hankkeen johtaja Pirjo Tilus) Erityisopetukseen siirtäminen ja integraatiokäytännöt (tutkija Heli Ketovuori) Kokkolan oppilashuollollinen seutukunnallinen resurssikeskus (koordinaattori Anne Eteläaho) Kielelliset oppimisvaikaudet (Päivi Puura) Tutustumiskäynneillä tutustuttiin mm. jaetun opettajuuden toimintamalleihin (Raision Friisilän koulu), Eha-opetukseen ja integraatiokäytäntöihin yhtenäiskoulussa (Mynämäen Tarvaisten ja Laurin koulut), resurssikeskuskoulumalliin (Ojoisten koulu Hämeenlinnassa) sekä erityisammattikouluihin Laitilassa ja Turussa. Opiskeluhuollon kehittämistä tuettiin myös osallistumalla Opekon ja OPH:n järjestämiin prosessikoulutuksiin. Näiden koulutusten antia hyödynnettin vahvasti myös Tykesin hankkeessa. 6. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset Osaamiskartoitus tekee näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoo myös millä tasolla vastaaja kokee oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Kartoitusten ensisijaisena tavoitteena oli siis oman työn osaamisalueiden ja vaatimusten kartoittaminen sekä oman tämän hetken osaamisen ja tavoiteosaamisen itsearviointi. Osaamis- ja osaamistarvekartoitukset tehtiin seuraaville henkilöstöryhmille rehtorit luokanopettajat koulutoimenjohtajat aineenopettajat erityisopettajat koulukuraattorit erityisluokanopettajat koulupsykologit. koulunkäyntiavustajat

Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä. Päivän aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Osaamisalueiden runkona käytettiin Juhani Räsäsen luomaa ammatillisen osaamisen nelikenttärakennetta. Räsäsen mallin mukaan ammattitaidon laajat osaamisalueet muodostuvat sosiaalisista taidoista, suunnittelun taidoista, arvioinnin taidoista sekä oman ammatin erityisistä substanssitaidoista. Prosessipäivän aikana pääosaamisalueiden alle määriteltiin pääotsikot, joiden alle kuvattiin konkreettista osaamista vaativat työtehtävät (esim. suunnittelutaidot > opetussuunnitelmatyö > tavoitteiden asettaminen). Prosessipäivän jälkeen osaamisalueet työstettin sähköisesti vastattavaksi webropol-kyselyksi. Kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä jokaiselle henkilökohtaisesti vastattavaksi. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista ensimmäisessä kysyttiin, miten vastaaja kokee osaavansa kysytyt asiat. Toisessa kyselyssä kysyttiin täsmälleen samat kysymykset, mutta siinä kysyttiin, miten vastaajan mielestä kysytyt asiat pitäisi osat. Lisäksi kysyttiin muutamia perustietoja, joiden perusteella vastaajia voitaisiin tarvittaessa jakaa pienemmiksi ryhmiksi esim. iän, sukupuolen, kunnan tai koulutuksen perusteella. Vastausasteikkona käytettiin numeroita 1-5 sekä numeroa 6, mikä tarkoitti, ettei kyseinen kohta koske vastaajaa mitenkään. Osaamisalueita koskevat kysymykset esitettiin siinä muodossa kuin kukin ammattiryhmä työsti ne prosessipäivän aikana. Osaamisalueita kertyi yleensä muutamia satoja. Vastaukset työstettiin sekä henkilökohtaisiksi analyyseiksi että seutukunnallisiksi keskiarvoiksi. Henkilökohtaisia vastauksia ja analyysiä ei nähnyt kukaan muu kuin vastaaja itse. Analyysista vastaaja sai seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon Esimiehet saivat yhteenvedon kaikista vastaajaryhmistä. Yhteenvedosta ilmeni mm. koulutustarve, parhaimmat ja heikoimmat osaamisalueet sekä kaikki vastaukset numeerisena kuitenkin niin, että yksittäisen vastaajan tunnistettavuus ei vaarantunut. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma.

7. Opiskeluhuollon ohjeistukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus (liite 5) Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva (liite 6) Nivelvaihesuunnitelma (liite 7) Opiskeluhuollon lomakkeisto (luettelo lomakkeista liitteenä 8, sähköiset lomakkeet löytyvät intranet-osoitteesta www.moodle.tmikitola.net) Erityisopetukseen siirtäminen (liite 9) Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot (liite 10) Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoiteet (liite 11) 8. Hankkeen tuloksia Opiskeluhuoltohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistyössä on ollut mukana sekä esi- ja perusopetus että toisen asteen koulutus. Vakka-Suomen kunnat järjestävät opetusta yhteensä 35 koulussa ja ainoastaan muutama oppilaitos ei ole ollut mukana konkreettisessa kehittämistyössä. Kehittämistoiminta on koskettanut yli 4000 oppilasta ja noin 450 henkilökunnan jäsentä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on ollut saumatonta, innostavaa sekä toisia tukevaa ja henkilökunta on aktiivisesti etsinyt uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Hankkeen aikana saavutettiin kaikki hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet. Seutukunta sai opiskeluhuoltoon liittyvän seutukunnallisen ohjeistuksen. Tämä helpottaa huomattavasti jokapäiväistä työtä kun aina ei tarvitse erikseen ja yksikseen miettiä, miten missäkin tilanteessa tulee toimia. Hankkeen aikana työstettiin myös neljäkymmentä työtä helpottavaa lomaketta. Hankkeen merkittävänä tuloksena on myös ollut opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön seutukunnallinen verkostoituminen. Enää työtä ei tarvitse tehdä pienissäkään kunnissa yksin, vaan työn haasteet ja ongelmat voi jakaa toisten kanssa ja miettiä yhdessä sopivia ratkaisu- ja toimintamalleja. Seutukunnallisen yhteistyön tavoitteena on jatkossakin rakentaa moniammatillisia verkostoja ja tiimejä, jotka toimivat myös hankkeiden jälkeen. Opiskeluhuollon kehittämishankkeessa rakentunut toimintamalli on synnyttänyt laaja-alaisia sekä ammattiryhmien sisäisiä että moniammatillisia toimintaverkostoja. Kunnat huolehtivat jatkossakin siitä, että opiskeluhuoltotyötä tehdään verkostomallilla asiantuntijuutta jakaen. Yhtenä konkreettisena jatkotavoitteena on muodostaa seudulle resurssikeskusverkosto niin, että asiantuntijuus laitetaan seutukunnalliseen jakoon. Myös erityisopetukseen siirtämisen prosessien kehittely jatkuu Opetushallituksen rahoittamassa KELPO-hankkeessa, joka ajoittuu vuosille 2008-2009. Kelpo-hankkeen tavoitteena on kehittää perusopetuksen laatua kehittämällä erityisesti erityisopetusta sekä varhaista ja tehostettua tukea. Ohjausryhmä listasi 30.10.2008 pitämässään kokouksessa myös muita hankkeen aikana seutukunnassa käynnistettyjä työssäjaksamista edistäviä toimia seuraavasti: osaamis- ja osaamistarvetarvekartoitukset on tehty opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle ja kartoituksen tuloksia tullaan jatkossa käyttämään kehityskeskustelujen ja täydennyskoulutussuunnittelun tukena

opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyönä on kootu seutukunnallinen laaja yhteistyöverkosto, (mm. koulujen henkilökunta, sosiaalitoimi, poliisi, seurakunta, psykiatrian poliklinikka, vanhempainyhdistykset, oppilaskunnat), joka suunnittelee sekä oppilaiden että henkilökunnan kouluhyvinvointia lisääviä toimenpiteitä em. kohtaan liittyen käynnistyy keväällä 2009 sekä ammattihenkilöstölle että huoltajille suunnattu koulutusten sarja, jonka osana tullaan nostamaan esille myös eri toimijoiden roolit ja vastuut kollegiaalisen tuen tarpeeseen vastataan mm. yhteisten pedagogisten iltapäivien ja muun seutukunnallisen yhteistyön avulla Uudessakaupungissa on käynnistynyt esimieskoulutus ja Laitilassa on käynnistymässä henkilöstön työhyvinvointihanke jet-koulutuksia on seutukunnassa järjestetty säännöllisesti ohjausryhmän jäsenet painottavat ja pitävät yllä yhteisten pelisääntöjen merkitystä työyhteisöissä todettiin, että työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi on käynnistetty keskustelu siitä, voisiko työhyvinvointiin liittyviä koulutuksia suunnata erityisesti koulupuolelle seutukunnallisena yhteistyönä Lisäksi syksyn 2008 aikana on rakennettu seutukunnan opetushenkilöstölle intranet, josta löytyvät yhteiset materiaalit (mm. sähköiset lomakkeet), keskustelupalstat ja linkkivinkit. Intranet löytyy osoitteesta www.moodle.tmikitola.net. Tykes-hankkeessa työstetty opiskeluhuollon työssäjaksamista edistävä toimenpideohjelma viedään kevään 2009 aikana hyväksyttäväksi kaikkien kuntien päätöksentekoelimiin. Tavoitteena on myös, että jotkut ohjelman osat on hyväksytty osaksi kuntien opetussuunnitelmia syksyyn 2009 mennessä.

TIIVISTELMÄ / VAKKA-SUOMEN OPISKELUHUOLTOHENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / PROJEKTINUMERO T70079 Kehittämishankkeen lähtötilanne Vakka-Suomen hyvinvointipoliittiseen ohjelmaan vuosille 2007-2015 on kirjattu tavoitteeksi opiskeluhuollon ja erityisopetuksen seudullinen kehittäminen. Ongelmaksi oli koettu mm. se, että lähikunnissa oli hyvin vaihtelevat opiskeluhuollon käytännöt. Opiskeluhuoltotyölle ei myöskään oltu laadittu selkeitä ohjeita ja työkaluja, vaikka opiskeluhuoltotyö on hyvin haastavaa ja usealla eri lainsäädännöllä säänneltyä. Vakka-Suomen koulutusjaosto päätti käynnistää seudullisen opiskeluhuollon kehittämishankkeen keväällä 2007 Tykesin rahoituksen turvin. Kehittämishankkeen päätavoitteet Opiskeluhuollon yhteistyökäytäntöjen ja yhteisten toimintatapojen luominen seutukuntaan Työyhteisöjen verkottuminen ja tiimityön kehittäminen Työssäjaksaminen ja oman työn kehittäminen Opiskeluhuollollisen asiantuntijuuden vahvistaminen Kehittämishankkeen toteutus Hankkeen aluksi toteutettiin kenttäkierros, jolla paitsi informoitiin hankkeesta, myös kuultiin opiskeluhuoltotyötä tekevän henkilöstön mielipiteitä ja kohdennettin tavoitteita arjen haasteita vastaaviksi. Sekä koulu- että ammattiryhmäkohtaisia informaatiotilaisuuksia pidettiin yhteensä 19 ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 henkilöä. Kenttäkierroksella kukin ammattiryhmä/koulu kuvasi tämänhetkiset käytännöt ja tavoitellut kehittämistarpeet. Kenttäkierroksen jälkeen työstettiin hankkeen riskianalyysi. Kehittämishankkeen koordinointi hankittiin ostopalveluna. Koordinaattorin vastuulla oli suunnitella ja toteuttaa hankkeen eteminen niin, että kentällä syntyisi mahdollisimman suuri sitoutuminen asiaan ja hankkeessa hankittu osaaminen jäisi työyhteisöjen uudeksi osaamispääomaksi ja voimavaraksi. Tämän tavoitteen kautta päädyttiin työryhmätyöskentelyyn. Sovittuihin aiheisiin valittiin työryhmät ja työryhmille sovittiin heti lukukauden alussa koko lukuvuotta koskeva työskentelyaikataulu. Työryhmien toiminnassa pidettiin tärkeänä, että ryhmät ovat moniammatillisia, koulu- ja kuntarajat ylittäviä ryhmiä. Koordinaattorin tehtävänä oli valmistella työryhmien tapaamiset (mm. aihetta koskevan materiaalin koonti ja pohjaesitykset) ja koota yhteen työryhmissä aikaansaadut ajatukset ja materiaalit. Työryhmien jäseniä tarvittiin ennen kaikkea asiantuntija- ja ideariihiksi sekä vahvistamaan sitoutumista ja työyhteisöjen oman osaamispääoman kartuttamista. Työryhmien työskentelyyn osallistui aktiivisesti noin 60 opiskeluhuoltotyötä tekevää henkilöä seutukunnan eri kunnista ja henkilötyötunteja kertyi yhteensä noin 4000. Koordinaattorin lisäksi käytettiin useita muita asiantuntijoita sekä prosessiasiantuntijoina että vierailevina luennoitsijoina. Hankkeen tulokset, opit ja kokemukset Hankkeen aikana syntyivät syntyivät seuraavat opiskeluhuoltotyön konkreettiset ohjeistukset ja toimenpide-ehdotukset: Opiskeluhuoltoryhmien toiminnan ohjeistus Koulunkäyntiavustuksen kriteerit ja avustajan toimenkuva Nivelvaihesuunnitelma

Opiskeluhuollon lomakkeisto Erityisopetukseen siirtäminen Työssäjaksamisen toimenpideohjelman otsikot Koulunkäyntiavustajien työn kehittämisen keskeiset tavoitteet Ohjeistusten lisäksi opiskeluhuoltotyötä tekevälle henkilöstölle tehtiin myös oman työn osaamis- ja osaamistarvekartoitukset. Osaamiskartoitus teki näkyväksi sen, millaisia eri osaamisalueita ja konkreettisia työtehtäviä oma työ vaatii. Se kertoi myös millä tasolla vastaaja koki oman osaamisensa olevan ja millaista osaamistasoa hän tavoittelee. Osaamiskartoitusprosessi käynnistettiin jokaisen ammattiryhmän kanssa yhteisellä prosessipäivällä, jonka aikana työstettiin oman työn tämän hetken osaamisalueet ja vaatimukset. Kartoitus toteutettiin itsearviointina webropol-työkalun avulla. Analyysista saatiin mm. seuraavia tietoja: koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen vertailu vastaajan parhaimpina pitämät osaamisalueet vastaajan heikoimpina pitämät osaamisalueet kohdat, joissa erotus on suurin koetun osaamisen ja tavoiteosaamisen välillä sellainen osaaminen, jota vastaaja ei voi mielestään hyödyntää työssään nykyisellään riittävästi henkilökohtaiset arviot verrattuna seutukunnan keskiarvoon. Osaamiskartoituksen analyysin tuloksia käytetään henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen. Henkilökohtaista analyysiä voi jatkossa hyödyntää asianomaisen luvalla myös kehityskeskustelun tukena. Seutukunnallisista ammattiryhmittäisistä keskiarvoista voidaan johtaa täydennyskoulutussuunnitelma. Ohjausryhmä käsitteli hankkeen tuloksia 29.1.2009 pitämässään kokouksessa. Ohjausryhmä totesi, että hanke oli hyvin onnistunut, eteni tavoitteiden suuntaisesti ja sen aikana tuotettiin seutukunnalle merkittäviä tuloksia. Hankkeen tavoitteilla ja sisällöillä oli kentällä selvä tilaus, mitä osoitti mm. konkreettiseen kehittämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden suuri määrä. Ohjausryhmä piti merkittävänä sitä, että hankkeen aikana seutukunnan opetustoimen toimijat ovat aidosti verkostoituneet yli kunta-, kouluaste- ja ammattiryhmärajojen ja tämä verkostoituminen on jatkunut myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä luottamuksellisessa hengessä, mikä on luonut hyvän pohjan sille, että seutukunnan opetustoimi voi jatkossakin toteuttaa ja suunnitella yhteisiä toimintoja ja kehittämishankkeita. Hanke loi myös uskoa siihen, että yhtenä tulevaisuuden visiona voidaan pitää jopa yhteistä opetustoimen seutukunnallista psykososiaalista resurssikeskusta. Hankkeen aikana on luotu arvokkaita moniammatillisia verkostoja. Jatkotavoitteena onkin edelleen kehittää opetus- ja sosiaalitoimen yhteistyötä opiskeluhuollon saralla. Tämän tavoitteen toteutuminen jäi hankkeessa tavoiteltua pienemmäksi. Ohjausryhmä piti arvokkaana myös sitä, että yhteisten toimintaohjeiden ja työkalujen avulla opiskeluhuollollinen toiminta hankalissa asioissa on jämäköitynyt. Ohjausryhmä totesi, että hankkeen myötä seutukunnan opetuspalvelut ovat lähentyneet toisiaan. Verkostomaisen tiimityön sekä yhteisten ohjeistusten ja toimintamallien avulla jatkossakin vahvistetaan henkilökunnan jaksamista sekä tarjotaan seudullisesti tasaarvoisia opiskeluhuollon palveluita.