Viitostieseminaari pääjohtaja Antti Vehviläinen 17.5.2013
Vastuu liikenteestä Liikennevirasto on liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä edustaa kolmannesta Suomen 5,3 Mrd. euron maa- ja vesirakennustuotannon arvosta 17.5.2013 Antti Vehviläinen 2
Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa Yhdeksän alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilla noin 600 asiantuntijaa. Liikennevirasto ostaa väylänpidon-, suunnittelu, maanmittausja muita palveluita vuosittain noin 1,6 Mrd. eurolla (vuonna 2012). Tämä vastaa noin 1/3-osaa infra-alasta. Liikennevirasto työllistää näin ollen palveluiden vuosittain noin 12 000 henkilöä. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 3
Tehokkaampi liikennejärjestelmä Liikenneviraston tehtävänä on kehittää kaikista liikennemuodoista yhtenäinen ja tehokkaasti toimiva järjestelmä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat, joilla tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kasvun perusedellytys. Niiden kehittämisellä on tärkeä rooli yhteiskunnalliselle ja kansalliselle kilpailukyvylle. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 4
Mitä liikennejärjestelmältä odotetaan? Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys Toimintavarmuus, turvallisuus ja häiriöttömyys elinkeinoelämän kuljetuksissa Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään Turvallisuus reunaehto 17.5.2013 Antti Vehviläinen 5
Uusi liikennepolitiikka
Millaista huomista varten liikennepolitiikkaa tehdään? globaalin talouden painopisteiden muutokset uudet paikkaidentiteetit slow travel, matkustaminen elämyksenä verkkokauppa auton omistamattomuus, pyöräilybuumi työnteon uudet muodot elinkeinoelämän rakennemuutos Suomessa yhä kiihtyvä muutostahti uudet kuljetusreitit tiedon avautuminen niukat resurssit edistynyt teknologia ja sen varaan syntyvät palvelut big data 17.5.2013 Antti Vehviläinen 7
Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteistyönäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten, yritysten, kuntien, alueiden ja koko yhteiskunnan toiminnoille Liikennejärjestelmänäkökulma: tavoitteena, että liikennejärjestelmä (kaikille, kaikkialla) on koko ajan toimintavarma Käyttäjänäkökulma: koko matka- ja kuljetusketjun on oltava varmistettu Tarvitaan analyysi ja ymmärrys koko liikennejärjestelmästä, jotta osataan valita, mitoittaa ja kohdentaa liikennepolitiikan ratkaisut viisaasti Lähde: LVM 17.5.2013 Antti Vehviläinen 8
Suunnittelun toimintatapoja on arvioitava uudelleen Entinen Tuotelähtöinen Erilliset liikenne- ja väylämuodot Siilokohtainen osaoptimointi Henkilöautoilun määräävä asema Väyläpainotus, investointivetoisuus Uusi Käyttäjälähtöinen Asiakkaiden matka- ja kuljetusketjut Yhdessä kokonaisuuden hyväksi Kaikki liikenne- ja kulkumuodot tasapuolisesti Monipuoliset keinot Liikenteen jatkuva kasvu Tuotteiden ja palveluiden hankinta Top-Down suunnittelu Virkamies tietää parhaiten Pitkät, staattiset hankeohjelmat Liikenteen kysynnän ohjaus Palvelutason hankinta Loppukäyttäjä mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen Markkinoiden osaamisen ja innovaatioiden tehokas hyödyntäminen Strategista ketteryyttä lisää Lähde: LVM 17.5.2013 Antti Vehviläinen 9
Liikennevirasto ja ELY-keskukset tekevät tiivistä yhteistyötä Liikennevirasto vastaa ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueiden ohjauksesta. Liikenteen rahoituksesta kolmannes käytetään ELYissä (tienpito, joukkoliikenne, yksityistieavustukset, yhteysalusliikenne). Liikennevirasto ohjaa niiden käyttöä toiminnallisilla tulossopimuksilla. Maakunnilla on vastuu liikennejärjestelmäsuunnittelusta alueellaan. ELY keskeinen yhteistyökumppani. Tarkoituksena on laajentaa ELYjen liikennejärjestelmävastuuta niin, että tie- ja joukkoliikenteen lisäksi ELYt ottavat suuremman roolin myös juna- ja meriliikenteestä. Merkittävä osuus liikennehallinnon keskitetyistä tehtävistä on ELYjen vastuulla. Jatkossa Liikennevirasto panostaa suunnittelun MALPE (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne, elinkeinoelämän toimintaedellytykset) -yhteistyöhön. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 10
Hankkeiden suunnittelu
Liikenteen ja maankäytön yhteensovitus 17.5.2013 Antti Vehviläinen 12
Tiehankkeiden suunnittelu ja päätöksenteko 17.5.2013 Antti Vehviläinen 13
Keskeiset investointihankkeet
Liikennehankkeet hallituskaudella 2012 2015 Hallituskaudella 2012 2015 aloitetaan 19 uutta hanketta, joiden kustannukset noin 1,3 Mrd.. Uudet hankkeet ovat aloitettavissa vuosina 2013 2016. Uudelleen arviointi Vt 8 ja vt 6 osalta kustannustehokkaan ja optimaalisen ratkaisun löytämiseksi Vuosina 2016 2022 sitoudutaan kolmen kärkihankkeen toteutukseen Pisara-rata, Helsinki Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe Imatra-Luumäki kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle 17.5.2013 Antti Vehviläinen 15
Vt 5 Mikkelin kohta käynnistyy vuonna 2014 Kustannusarvio noussut selonteossa mainitusta 20 M :sta 27 M :oon. Kustannusarvion nousuun ovat vaikuttaneet: kustannusten indeksitarkastus tarkentuneen suunnittelun myötä mm. pilaantuneiden maiden puhdistamis-tarpeet ja vanhojen siltojen korjaustarpeet. 17.5.2013 Antti Vehviläinen
Itä-Suomen kärkihankkeet Vt 5 Mikkeli Juva Vt 23 Varkaus Viinijärvi Vt 5 Leppävirta Kuopio Tulevaisuuden hankkeet yhteysväleittäin Vt 5 Kuopio Iisalmi Vt 9 Jyväskylä Kuopio Vt 9 Kuopio Joensuu Vt 9 Onkamo Niirala Vt 13 Mikkeli - Lappeenranta 17.5.2013 Antti Vehviläinen 17
Uuden Liikennepolitiikan mukaisen sisäisen uudelleenarvioinnin harjoituskohteet Liikennevirastossa 2013-14 Vt 22 Oulu-Kajaani- Vartius Vt 5 Mikkeli-Juva Vt 4 Jyväskylä-Kemi/Ruotsin raja Vt 12 Lahden ohikulkutie Aikataulu: Arvioinnin sisäinen valmistelu yhteistyössä LVM:n, Liikenneviraston ja Elyjen kanssa kesään 2013 mennessä, sidosryhmätapaamiset syksyllä 2013. Muiden selonteossa mainittujen yhteysvälikohteiden arviointi käynnistetään em. kohteiden jälkeen. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 18
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vt 5 Mikkeli-Juva liikenteen kehitys Raskaan liikenteen määrä 2012 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 790 911 Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Kaikki ajoneuvot ajoneuvoa/vrk 17.5.2013 Antti Vehviläinen 19
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vt 5 Mikkeli-Juva henkilövahinko-onnettomuudet Tieosat 130-136 yhteensä, kpl 14 12 10 8 6 4 Loukkaantumiseen johtaneet [lkm] Kuolemaan johtaneet [lkm] 2 Onnettomuuksien lkm 0 17.5.2013 Antti Vehviläinen 20
Mikkeli Juva onnettomuustiheys ja -aste Onnettomuusaste vastaa valtateiden keskiarvoa yksittäisen autoilijan kannalta ei tavallista isompaa vaaraa joutua onnettomuuteen Onnettomuustiheys valtateiden keskiarvoa korkeampi mahdolliset turvallisuustoimet vaikuttavat isoon onnettomuusmäärään hyvä hyöty-kustannussuhde Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoonnettomuudet Onnettomuuksia /vuosi (keskiarvo 2008-2012) 0,8 6,4 Tiheys onnettomuuksia/100 tiekm 2,2 1,0 17,7 8,9 Aste onnettomuuksia/100 milj. ajettua km 0,7 0,7 5,8 6,2 Punaisella yksiajorataisten valtateiden keskiarvot vuonna 2011 17.5.2013 Antti Vehviläinen 21
Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheyksiä pääteillä eteläisessä Suomessa Perustuu TARVA-ohjelmalla laskettuihin arvioihin nykytilan onnettomuusmäärästä. Ohjelma tasoittaa onnettomuuksien satunnaisvaihtelua mallinnuksen avulla. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 22
Valtatie 5 parantaminen tiesuunnitelman mukainen ratkaisu 17.5.2013 Antti Vehviläinen 23
Mitat ja massat
Perusväylänpitoa on priorisoitava Perusväyläinfran korjausvelka on noin 2,5 miljardia (ROTI raportti 4/2013) 17.5.2013 Antti Vehviläinen 25
Perusväylänpidon vuosibudjetti vuonna 2013 17.5.2013 Antti Vehviläinen 26
Mitat ja massat: Logistisia säästöjä raskaille kuljetuksille Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino 60 t 76 t Kolmeakselinen akseliyhdistelmä 24 t 27 t Sallittu korkeus 4,2 m 4,4 m Siirtymäaikana (5 v) sallitut lisäykset nykykalustoon 7 -akselinen yhdistelmä 60 t 64 t 2 akselinen auto 18 t 20 t 3 akselinen auto 26 t 28 t Sama kuljetusmäärä voidaan hoitaa vähemmällä kalustomäärällä Arvioidut hyödyt elinkeinoelämälle 80 160 M vuodessa Energiatehokkuus ja paranee ja CO2 päästöt vähenevät 17.5.2013 Antti Vehviläinen 27
Tieverkon tulee mahdollistaa painavammat ja korkeammat kuljetukset Tieverkon pullonkauloja tarve poistaa Painorajoitettuja siltoja tulee olemaan suuruusluokkaa 400 kpl Matalia alikulkuja 150 200 kpl Tienrakenteiden kestävyys varmistettava pitkällä aikavälillä Tiet kyllä periaatteessa kestävät, mutta niiden rasitus lisääntyy Suurimmat ongelmat: heikot reunat, kapeat tiet, heitot ja muut epätasaisuudet Korjaustarve lisääntyy, varsinkin kun rakenteet ovat muutoinkin vanhoja ja kuntopuutteita paljon Kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti paripyörävaatimus Nykyisen kaluston yksittäispyörät rasittavat rakenteita Paripyörien käyttö lieventää olennaisesti rasitusta Painavien yhdistelmien selviytyminen pahoilla talvikeleillä (talvihoidon tehostus) 17.5.2013 Antti Vehviläinen 28
Painorajoitettavat sillat KUVAT POISTETTU ESITTELIJÄN PYYNNÖSTÄ Painorajoitettavat sillat pääosin yhdysteillä, pääteillä alle 10 kpl Kohteista ja korjauksista on jo käyty teknisiä neuvotteluja ELY-jen kanssa Priorisoinnista on aloitettu keskustelut elinkeinoelämän kanssa 17.5.2013 Antti Vehviläinen 29
Tienvarsimainonnasta
Lainsäädäntö tienvarsimainonnasta LED-näyttötekniikkaan pohjautuvat tienvarsimainokset: Maantielain 52 :n 1 momentin mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella ja asemakaava-alueen tieliikennealueella on ulkomainosten asettaminen kielletty Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksia tästä kiellosta, jos sitä erityissyystä voidaan pitää tarpeellisena Liikennevirastossa asiaa hoitaa keskitetysti Pirkanmaan ELY-keskus. Nykyiset digitaaliset mainokset sijoittuvat tieliikennealueen ulkopuoliselle asemakaava-alueelle, jossa lupaviranomainen on kyseinen kunta Kunnan tulisi kuulla tienpitoviranomaista maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännösten mukaan naapurina lupahakemuksia käsitelleessään. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 31
Viitostien ja vt 14 risteys, Juva Taulu sijaitsee asemakaava-alueella. Juvan kunnan ympäristölautakunta myöntänyt luvan Pirkanmaan tai Pohjois-Savon ELY-keskuksiin ei ole oltu yhteydessä eli lausuntomenettely ei ole toteutunut tältä osin. 17.5.2013 Antti Vehviläinen 32
Tankkitraktori ja tienpitäjä Mikkeli-Juva -maantien sepelöimistyössä Kuvauspaikka Mikkeli, kuvausaika 9/1922 17.5.2013 Antti Vehviläinen 33