Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014



Samankaltaiset tiedostot
Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Alkoholinvaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Koulutilastoja Kevät 2014

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Ajankohtaista Opetushallituksesta

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Liperin koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Kouluterveyskysely 2017

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Vapaa-ajan toimintasuunnitelma (VAPSU)

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Nuorten kulttuuriharrastukset Eteläja Keski-Pohjanmaalla

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Tavoite. Tiedonkeruu. Kohderyhmä ja otos

SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija

Suomen Hiihtoliitto. Nuorisolatu Sirpa Korkatti, Sipilisti

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi

SUOKI TOIMINTA PASSI

Täyden kympin vapaa-aika

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Sisällys Johtopäätökset ja suositukset... 3 Kartoituksen tavoite... 6 Kartoituksen toteutus ja otos... 7 Mikä saa lapsen ja nuoren harrastamaan

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Oletteko tyytyväinen: 1 1. Saamanne tiedon määrään kerhopaikkaa hakiessanne?

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio luokat 6-9. Eveliina Huhtala 8.lk

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Julkisuudessa on oltu aika

MEDIAKYSELY KEVÄT 2013

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Juhlavuotta odoteltaessa

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

Savitaipaleen koulut ovat Liikuttavia kouluja! Timo Mikkola. Liikunnan lehtori / liikuntatoimenohjaaja

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Lapsi työskentelee ja oppii

NUORISOPALVELUT. Tämä kysely on osa Lapsiystävällinen kunta -alkukartoitustyötä. Se toteutetaan Webropol-kyselynä PE mennessä.

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Transkriptio:

Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45 min Koulu 4-6 h Kyselyyn osallistuneita yhteensä 451 Suuri kiitos kyselyyn vastanneille!

RUUTUAIKA Ruutuaikaa: yhteensä 0,22% 3,55% Yli 4 h Ruutuaikaa: / 25,5 2-4 h Alle 1 h 0 h 8 7 6 74% 67% 5 31% 70,73% 6% 1% Yli 4 h 2-4 h Alle 1 h 0 h Kyselyn vastauksista käy ilmi, että noin 7 ala-asteen oppilaista käyttää ruutuaikaan päivittäin enemmän kuin kaksi tuntia. Poikien osuus tässä ryhmässä on 7% tyttöjä suurempi. Alaluokilla ruutuaikaan käytetyn ajan määrä on selvästi pienempi kuin yläluokilla. Oppilaista 3,5% käyttää ruutuaikaan aikaa päivittäin 4 tuntia tai enemmän ( 3% ja 0,5%).

KOTITYÖT Kotityöt: yhteensä 12,64% 0,44% 7,54% Yli 4 h 2-4 h Alle 1 h 0 h 9 8 7 Kotityöt: / 78% 81% 6 5 15% 9% 6% 1% Yli 4 h 2-4 h Alle 1 h 0 h 79,38% Oppilaista 87% vastaa osallistuvansa kotiaskareisiin päivittäin. Pojat ja tekevät kyselyn perusteella kotitöitä lähes yhtä paljon.

PERHEEN KANSSA YHDESSÄOLO Perheen kanssa: yhteensä 13, 0,89% Yli 4 h 2-4 h 13,08% Alle 1 h 0 h 8 7 6 Perheen kanssa : / 74% 72% 5 72,73% 16% 15% 12% 1% Yli 4 h 2-4 h Alle 1 h 0 h Perheistä 85% käyttää yhdessäoloon päivittäin yli kaksi tuntia.

AIKAA LÄKSYIHIN Aikaa läksyihin: yhteensä 9,76% 10,64% 60 min > 45 min 30 min 15 min 6 5 Aikaa läksyihin: / 51% 44% 36% 28% 31,71% 11% 47,89% 60 min > 45 min 30 min 15 min Yleisesti ottaen suurin osa ala-asteen oppilaista (85%) käyttää koululäksyjen tekemiseen päivittäin keskimäärin 30-45 minuuttia. Sukupuolittain tarkasteltuna käyttävät kotitehtävien tekemiseen enemmän aikaa kuin. Läksyjen tekemiseen käytetyn ajan perusteella voidaan siis olettaa tyttöjen olevan poikia hieman tunnollisempia.

AIKAA LÄKSYIHIN II Aikaa läksyihin: vuosiluokittain 6lk 14,9 % 44,6 % 32,4 % 8,1 % 5lk 14,5 % 38,6 % 37,3 % 9,6 % 4lk 12,0 % 43,4 % 39,8 % 4,8 % 60 min > 45 min 3lk 7,8 % 24,7 % 61,0 % 6,5 % 30 min 15 min 2lk 9,9 % 21,1 % 56,3 % 12,7 % 1lk 3,2 % 12,7 % 65,1 % 19,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tuloksista on luettavissa myös se, että koulutaipaleen edetessä oppimisesta tulee vaativampaa ja läksyjen tekemiseen käytetyn ajan määrä kasvaa vuosi vuodelta.

UNEN MÄÄRÄ Unen määrä: yhteensä 10,64% 1,55% 12 h > 11 h 10 h 9 h < 6 5 Unen määrä: / 48% 44% 44% 45,9 41,91% 11% 11% 1% 2% 12 h > 11 h 10 h 9 h < Suurin osa oppilaista (88%) nukkuu keskimäärin 10-11 tuntia vuorokaudessa. Tuloksista näkee myös, että alaluokkalaisten unen tarve on suurempi kuin yläluokan oppilailla. Lisäksi näkyy, että käyttävät tyttöjä enemmän aikaa nukkumiseen.

OHJATTUJA HARRASTUKSIA Ohjattuja harrastuksia: yhteensä 2,88% 4 ja enemmän 2-3 harrastusta 1 harrastus 6 Ohjattuja harrastuksia: / 20,18% ei harrastuksia 5 48% 40,58% 33% 33% 25% 15% Sarja1 Sarja2 36,36% 1% 4% 4 ja enemmän 2-3 harrastusta 1 harrastus ei harrastuksia Kyselyn tuloksista käy ilmi, että noin oppilaista ei ole yhtään ohjattua harrastusta. Tilanne on sama kaikilla vuosiluokilla. Tämän vuoden tilastojen perusteella voidaan olettaa harrastuksia vaille olevien oppilaiden määrän pysyvän samana vuodesta toiseen. Toisin sanoen on hyvin todennäköistä, että oppilaat jotka eivät ole hakeutuneet harrastustoiminnan piiriin ensimmäisen tai toisen kouluvuoden aikana, eivät tule tekemään sitä jatkossakaan. Kynnys ensimmäisen harrastuksen aloittamiselle kasvaa vuosi vuodelta.

OHJATTUJA HARRASTUKSIA II 9% Pojat 5% Tytöt 12% 12% Urheilu Pojat 12% Tytöt 11% Pojat 68% Tytöt 37% 49% Tanssi Musiikki Askartelu, taide 18% Pojat 12% Tytöt 21% Pojat 2% Tytöt 19% 13% Kyselyn tuottamat vastaukset ohjatuista harrastuksista on tilastoitu viiteen ryhmään. Oheisesta kaaviosta näkyy ohjattujen harrastusten jakautuminen lajiryhmittäin tarkemmin. Urheiluharrastukset ovat ylivoimaisesti ykkösenä ala-asteen oppilaiden suosiossa. Urheiluharrastusten osuus kaikista ohjatuista harrastuksista on 49% ja harrastavat urheiluharrastuksia huomattavasti paljon enemmän kuin. Tytöt eivät silti ole välttämättä vähemmän liikunnallisia. Tytöistä 19% harrasta tanssiharrastuksia (pojista vain 2 %). Tytöillä on harrastuksia keskimäärin enemmän kuin pojilla. Tytöillä myös kiinnostuksen kohteet ovat selvästi poikia laaja-alaisemmat.