Vapaa-ajan toimintasuunnitelma (VAPSU)

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vapaa-ajan toimintasuunnitelma (VAPSU) Välikartoitus : Oppilaiden vapaa-aika keväällä 004 Riitta-Leena Metsäpelto, Niina Kotamäki, Leevi Launonen & Lea Pulkkinen Valtakunnallinen kokeilu- ja tutkimusprojekti MUKAVA 004

2 Sisältö Tutkimusaineisto ja tietojen kerääminen... Oppilaiden yksin viettämä aika... 4 Osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan... 8 Aamutoimintaan osallistuminen luokittain... 9 Iltapäivätoimintaan osallistuminen luokittain... 1 Harrastaminen ja harrastustoiveet Harrastusten ajoittuminen ja harrastuspaikat Oppilaat jotka eivät osallistuneet aamu-, iltapäivä- tai harrastustoimintaan... Miksi oppilaat eivät osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan (lk 1-6)?... 3 Miksi oppilaat eivät osallistuneet kerho- ja harrastustoimintaan?... 4 Tutkimuksen rajoitukset... 5 Yhteenveto... 7 Lähteet

3 Raportti perustuu MUKAVA-hankkeen seitsemässä kokeilukoulussa keväällä 004 toteutettuun Vapaa-ajan toimintasuunnitelma kyselyyn (VAPSU), jonka tavoitteena oli selvittää oppilaiden vapaa-ajan vieton sisältöä, ohjatun toiminnan tarvetta ja sisältötoiveita. VAPSU-kysely on tehty kokeilukouluilla myös hankkeen aikaisempina toimintavuosina (syksyllä 00 ja keväällä 003) ja niiden tuloksista on valmistunut kaksi raporttia (Pulkkinen, Tauriainen, & Launonen, 003; Pirttimaa, Metsäpelto, Pulkkinen, & Launonen, 004). Näiden raporttien tulokset osoittivat, että kokeilukouluissa tapahtui ensimmäisen toimintavuoden aikana hankkeen tavoitteiden mukaista myönteistä kehitystä. Niiden oppilaiden suhteellinen osuus, joilla ei ollut yhtään harrastusta, väheni syksystä 00 kevääseen 003. Harrastamisen ajankohta oli myös muuttunut aikaisemmaksi: syksyllä 00 kolmannes, mutta keväällä 003 jo yli puolet oppilaiden harrastuskerroista tapahtui ennen klo 17. Erityisesti pienimpien oppilaiden (luokka-asteet 1-6) harrastaminen painottui päivään tai iltapäivään. Tämän raportin tavoitteena on esittää VAPSU-kyselyyn perustuvaa seurantatietoa oppilaiden harrastamisesta ja yksinolon määrän kehityksestä kokeilukouluissa lukuvuonna Tutkimusaineisto ja tietojen kerääminen MUKAVA-hankkeeseen ja Sitran rahoittamaan eheytetyn koulupäivän hankkeeseen osallistuu seitsemän koulua neljältä paikkakunnalta eri puolilta Suomea: Etelä-Sipoon koulu (luokat 1-6) Sipoosta, Karjulan koulu (luokat 1-6) Sievistä, Männistön koulu (luokat 1-6) Kuopiosta, Keljon koulu (luokat 1-6), Kilpisen koulu (luokat 7-9), Lehtisaaren yläasteen koulu (luokat 7-9) ja Voionmaan koulu (luokat 7-9) Jyväskylästä. Vaikka koulujen jaottelua ala- ja yläasteen kouluiksi ei enää perusopetuslaissa tehdä, käytetään jaottelua tässä raportissa yksinkertaisuuden vuoksi. Keväällä 004 kerätyssä VAPSU-lomakkeessa (ks. liite 1) oppilailta tiedusteltiin, kuinka kauan he olivat olleet tutkimusviikon aikana yksin ennen kouluun lähtöä ja koulun jälkeen. Oppilaita pyydettiin myös kertomaan kuinka usein he osallistuivat aamu- ja iltapäivätoimintaan ja tapahtuiko se koululla vai koulun ulkopuolella. Jos oppilas ei ollut osallistunut lainkaan aamu- tai iltapäivätoimintaan, häntä pyydettiin ilmoittamaan syy siihen. Kerho- ja harrastustoimintaan osallistumisesta tiedusteltiin oliko toiminta järjestetty koululla vai koulun ulkopuolella ja tapahtuiko toiminta ennen kello 17 vai sen jälkeen. Samalla kysyttiin, mihin harrastus- tai kerhotoimintaan oppilas haluaisi osallistua lukuvuonna Niiltä oppilailta, jotka eivät osallistuneet kerho- tai

4 harrastustoimintaan lukuvuonna , kysyttiin syitä osallistumattomuuteen. Oppilaita ja huoltajia pyydettiin allekirjoittamaan lomake. Opettajan allekirjoitus vahvisti lisäksi sen, että lomake oli vastaanotettu koululle. Tiedot kerättiin kokonaiskoulupäiväprojektin kokeilukoulujen oppilailta kevätlukukauden 004 lopussa. Tällöin aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä harrastustoiminnan järjestämisestä oli kertynyt kokemuksia jo kahden lukuvuoden ajalta. Oppilaille jaetun kyselylomakkeen sisältö vastasi syksyn 00 ja kevään 003 VAPSUja, mutta kevään 004 lomakkeeseen tehtiin kysymysten asetteluun ja järjestykseen liittyviä täsmennyksiä. Siten vertailut aikaisempien raporttien tuloksiin ovat suuntaa-antavia. Lomakkeita jaettiin keväällä 004 seitsemään kokeilukouluun yhteensä 1671 oppilaalle (taulukko 1). Täytettyjä lomakkeita palautui noin 73 % (n=118). Keväällä 003 lomakkeita palautui noin 84 %. Selvimmin kevään 004 palautusprosenttia heikensi Kilpisen ja erityisesti Voionmaan koulujen matala vastausprosentti: Voionmaalla vain reilu kolmannes (36,3 %) palautti täytetyn lomakkeen. Jos Voionmaan koulu jätettiin huomioimatta, palautusprosentti oli 78 %. Voionmaan koulun tilannetta ovat vaikeuttaneet rehtorin virkavaaliin liittyvät ongelmat, sekä kunnallinen päätöksenteko, jolla koulua supistetaan. Se on johtanut opettajien siirtymiseen muihin kouluihin ja heijastunut koulun ilmapiiriin. Ala-asteiden osalta vastausprosentti oli jokseenkin samanlainen kuin edellisenä vuonna. Karjulan koulun oppilaista jokainen palautti lomakkeen. Taulukko 1. VAPSU-lomakkeiden palautuminen kokeilukouluista. Koulu Oppilasmäärä Pautettujen lomakkeiden määrä Palautus% Etelä-Sipoo (lk 1 6) ,4 Karjula (lk 1 6) ,0 Keljo (lk 1 6) ,6 Männistö (lk 1 6) ,5 Kilpinen (lk 7 8) ,8 Lehtisaari (lk 7 8) ,5 Voionmaa (lk 7 8) ,3 Yhteensä ,9 Huom. Kyselyyn vastanneissa oli neljä sellaista maahanmuuttajaoppilasta, joita ei oltu sijoitettu vuosiluokille vaan he opiskelevat ns. valmentavalla luokalla. Vaikka kyselyyn vastanneita oli yhteensä 118, luokittaisissa tarkasteluissa havaintoja oli tästä syystä

5 Oppilaiden yksin viettämä aika Oppilailta tiedusteltiin edellistä viikkoa koskien joka viikonpäivän osalta erikseen (liite 1) Kuinka kauan olit yksin (ilman aikuisen läsnäoloa) ennen lähtöäsi kouluun?. Vastaukset annettiin tunteina ja minuutteina. Kaikista vastanneista noin 4,8 % oli tutkimusviikon aikana yksin ainakin yhtenä aamuna ennen kouluun lähtöä (taulukko ). Vastaava osuus kevään 003 väliraportissa oli 43,7 %, joten aamuinen yksinolo kosketti molempina tutkimusajankohtina suhteellisesti yhtä montaa oppilasta. Aamulla ilman aikuisen valvontaa olevien määrä riippui luokka-asteesta ( χ (7)=84,8, p=0,000). Yksin olevien osuus kasvoi luokka-asteen noustessa: ensimmäisellä luokalla viidesosa (0,6 %) vastanneista oli yksin ainakin jonakin tutkimusviikon aamuna, kun taas seitsemännellä luokalla osuus oli jo 60, %. Kestoltaan aamun yksinolot olivat muutamista minuuteista jopa 1 tuntiin. Pisimmät yksinolot selittyvät todennäköisesti vanhempien epätyypillisillä työajoilla. Esimerkiksi yksi kuudennen luokan oppilas oli aamulla yksin seitsemän tuntia, koska äiti oli yötöissä. Peräti 7,4 % kaikista yksinolokerroista oli kuitenkin kestoltaan korkeintaan tunnin eikä luokkatasojen välillä ollut suuria eroja. Ensimmäisen luokan oppilaiden yksinolokerroista 78, % kesti korkeintaan tunnin ja kahdeksannella luokalla vastaava osuus oli 6,7 %. Kaikista mainituista yksinolokerroista yhteensä 1,6 % kesti 1- tuntia. Tätä pidemmät yksinolot olivat harvinaisia (yhteensä 6 %). Kevään 004 tulokset osoittivat aamun yksinolossa tapahtuneen myönteistä muutosta kevään 003 havaintoihin verrattuna. Pidempien, 1- tuntia kestävien aamun yksinolojen osuus vähentyi 9 %:sta 1,6 %:iin. Vastaavasti lyhyitä, korkeintaan tunnin mittaisia yksinolokertoja oli keväällä 004 7,4 % kun vastaava osuus keväällä 003 oli 66, %. Myönteistä kehitystä oli havaittavissa myös oppilaiden iltapäivällä yksin viettämässä ajassa (kysymys liitteessä 1). Keväällä 004 oppilaista 63,1 % oli ainakin yhtenä tutkimusviikon päivänä ilman aikuisen läsnäoloa koulun jälkeen. Vastaava osuus edellisenä vuonna oli 71,5 %. Koulupäivän päättymisen jälkeinen yksinolo riippui luokkaasteesta ( χ (7)=57,75, p=0,000). Mitä vanhempi lapsi oli kyseessä, sitä useammin hän oli ilman aikuisen läsnäoloa koulun jälkeen. Yksin olevien oppilaiden osuus kasvoi hyvin tasaisesti luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Ensimmäisellä luokalla yksin olevien osuus oli 40,5 %, kun kahdeksannella luokalla se oli jo 7,6 %. 4

6 Taulukko. Oppilaiden yksin viettämä aika luokka-asteittain aamulla (taulukon yläosa) ja iltapäivällä (alaosa)*. Luokka-aste Aamulla Kaikki Oppilasmäärä luokka-asteittain N Ei yksin n % 79,4 69,9 68,8 58, 44,8 47,5 39,8 5,1 57, Ollut yksin n Ennen kouluun lähtöä % 0,6 30,1 31,3 41,8 55, 5,5 60, 47,9 4,8 kork. tunti 78, 74,7 71,3 7,8 75,6 77,3 7,1 6,7 7,4 (1-] tuntia 1,6 17,9 5,6 0,9 18,5 19,4 3,3 7,0 1,6 (-3] tuntia,3 7,4 1,8 5,,9 1,4 4,1 8,6 4,4 (3-4] tuntia 6,9 1, 1,0 1,5 0,3 0,8 1,0 (4-5] tuntia 1,5 0,3 0, (5-6] tuntia 1,4 0,4 0, (6-7] tuntia 0,5 0,1 yli 7 tuntia 0,4 0,1 Luokka-aste Iltapäivällä Kaikki Oppilasmäärä luokka-asteittain N Ei yksin n % 59,5 48,8 40,6 31,3 30,4 9, 9,0 7,4 36,9 Ollut yksin n Koulun päätyttyä % 40,5 51, 59,4 68,7 69,6 70,8 71,0 7,6 63,1 kork. tunti 69,0 49,0 5,3 3,0 7,8 5,6 37,9 31,8 33,9 (1-] tuntia 18,1 8,0 3,1 33,9 36,6 31, 9,4 37,0 31,7 (-3] tuntia 8, 19,9 8, 5,4,1,7 1,4 18,0 1,5 (3-4] tuntia 4,1 3,1 11, 13,9 8,8 13,0 6,7 8,9 9,0 (4-5] tuntia 0,6 1,8 3,5 4,1 4,,5 3,8,8 (5-6] tuntia 1,5 0,6 3, 1,5 0,5 1,0 (6-7] tuntia 0,3 0,04 yli 7 tuntia 0,6 0,3 0, n Niiden lasten lukumäärä, jotka ovat olleet vastausviikolla ilman aikuisen seuraa ainakin jonakin aamuna (yläpuoli taulukosta) ja/tai ainakin jonakin iltapäivänä (alapuoli taulukosta) % Edellä mainittujen osuudet kaikista kyselyyn vastanneista *Taulukot aamu- ja iltapäiville ovat kaksiosaisia siten, että yläosissa n-rivillä kerrotaan montako oppilasta kullakin luokka-asteella on viettänyt aikaa ilman aikuisen läsnäoloa tutkimusviikolla maanantaista perjantaihin ja %-rivi kertoo heidän prosenttiosuutensa kaikista kyseisellä luokkaasteella vastanneista. Taulukoiden alaosan pohjana ovat ne ajankohdat, joita lapset olivat viettäneet ilman aikuista seuraa ennen koulua (yhteensä 169 tilannetta) ja koulun jälkeen (yhteensä 613 tilannetta) tutkimusviikon aikana maanantaista perjantaihin. Yksinoloajankohdat olivat kestoltaan alle tunnista yli 7 tuntiin aamulla ja iltapäivällä. 5

7 Iltapäivisin oppilaat joutuivat olemaan yleensä pidempiä aikoja yksin kuin aamulla, mikä johtuu työ- ja koulupäivän alkamisajankohtien suuremmasta samanlaisuudesta päättymisajankohtiin verrattuna. Kyselyyn vastanneiden joukossa yksinoloaikojen pituudet iltapäivällä vaihtelivat kymmenistä minuuteista jopa 9 tuntiin. Yksinolokerroista 33,9 % kesti korkeintaan tunnin. Yhdestä kahteen tuntia kestävä yksinolo oli lähes yhtä tavallista (31,7 %) ja -3 tuntia kestävien yksinolokertojen osuus oli noin viidennes kaikista yksinolokerroista. Luokka-asteittain tarkasteltuna havaittiin, että pienimpien oppilaiden yksinolokerroista enemmistö oli kestoltaan lyhyitä. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden yksinolokerrat olivat tavallisimmin alle tunnin mittaisia (69 % ja 49 %). Yhden tai kahden tunnin mittaisia yksinolokertoja oli ensimmäisen luokan oppilailla 18,1 % ja toisen luokan oppilailla 8 %. Yhteensä 87,1 % ensimmäisen luokan oppilaiden yksinolosta oli siten korkeintaan tuntia ja toisen luokan oppilailla vastaava prosenttiosuus oli 77. Muilla luokka-asteilla suurin osa yksinolokerroista oli joko 1- tuntia tai -3 tuntia. Verrattuna kevään 003 tuloksiin iltapäivällä yksin olevien lasten suhteellinen osuus vähentyi lukuvuoden aikana: yksinolo kosketti yhä harvempia lapsia. Myös yksin vietetyn ajan määrä vähentyi. Lyhyimpien, korkeintaan kaksi tuntia kestävien yksinolojen määrä nousi koko aineistossa 60 %:sta 65,6 %:iin yksinolokerroista. Vastaavasti pidempien, kahdesta neljään tuntia kestävien yksinolokertojen osuus vähentyi hienoisesti 33, %:sta 30,5 %:iin. Oppilaiden viikoittaista yksinoloa koulun jälkeen on tarkasteltu kuviossa 1. Pienen Karjulan ala-asteen oppilaista yli puolet (57,1 %) ei ollut lainkaan yksin tutkimusviikon iltapäivien aikana. Vastaava osuus muilla ala-asteilla oli hieman vähemmän, noin %. Yläasteen oppilailla yksinolo koulun jälkeen oli yleisempää: Voionmaan koulussa vain neljännes (5,6 %) oppilaista ei ollut lainkaan yksin koulun jälkeen, Lehtisaaren ja Kilpisen kouluissa vastaavat osuudet olivat 8,1 % ja 9,1 %. Viikoittaisen yksinolon vertailu kouluittain osoitti yksinolon riippuvan siitä, missä koulussa oppilas oli ( χ (18)=55,989, p=0,000). Koulujen erot johtuivat lähinnä siitä oliko kyseessä ala- vai yläaste. Verrattuna lukuvuoden tuloksiin oppilaiden viikoittaista yksinoloa koskeva tilanne näyttää kohentuneen. Esimerkiksi Etelä-Sipoon ala-asteella niitä oppilaita, joilla ei ollut lainkaan viikoittaista yksinoloa, oli keväällä ,8 % mutta keväällä 004 4,6 %. Vastaavaa kehitystä ilmeni kaikissa muissakin kouluissa. 6

8 Voionmaa (7-8) 5, ,4 Lehtisaari (7-8) 8,1 47,5 1,6 Kilpinen (7-8) Männistö (1-5) Keljo (1-6) 9,1 35,3 35,4 55,4 41,4 51,9 18,9 1,8 11,6 Ei yksin Yksinoloa korkeintaan 10 h Yksinoloa yli 10 h Ei tietoa Karjula (1-6) 57,1 37,1 Etelä-Sipoo (1-6) 4,6 38, 17,4 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Oppilaan viikoittainen yksinolo kotona koulun jälkeen: luokka-asteet 1-8. Koulun jälkeisen yksinoloajan pituutta tarkasteltaessa nähdään, että kaikissa kouluissa suurimmalla osalla lapsista yksinoloa oli korkeintaan 10 tuntia viikossa. Yli 10 tuntia viikossa ei ollut yksikään Karjulan koulun oppilaista. Toisaalta Männistön ja Etelä- Sipoon oppilaista lähes viidennes kyselyyn vastanneista oppilaista oli yli 10 tuntia viikossa yksin iltapäivisin. Pienemmässä Keljon koulussa osuus oli 11,6 %. Yläasteista Lehtisaaren koulussa oppilaista yli 10 tuntia viikossa vietti reilu viidennes (1,6 %) vastanneista. Voionmaalla osuus oli 15,4 % ja Kilpisessä 1,8 %. Kahdessa jälkimmäisessä koulussa vastausprosentti oli alhainen, joten tulokset eivät ole luotettavia. Kokonaiskoulupäiväprojektin tavoitteiden kannalta on erityisen tärkeää, että yli 10 tuntia yksin olevien oppilaiden osuus oli pienentynyt. Oppilaita, jotka olivat yli 10 tuntia viikossa yksin iltapäivisin, oli noin 4 % keväällä 003 mutta vain 14 % keväällä 004. Yli kymmenen tuntia viikossa kestävää yksinoloa pidetään oppilaan kehityksen kannalta riskitekijänä (Richardson, Dwyer, & McGuigan, 1983; Richardson, Radziszewska, Dent, & Flay,1993). 7

9 Osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan Oppilailta tiedusteltiin olivatko he osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan lukuvuoden aikana. Aamu- tai iltapäivätoiminta on hoivatyyppistä toimintaa, joka on suunnattu lähinnä ala-asteen oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oppilas voi levätä tai tehdä omatoimisesti esimerkiksi läksyjä. Ohjaajan johdolla voi myös leikkiä tai pelata. Taulukossa 3 on listattu aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuneiden oppilaiden osuudet. Siitä ilmenee, että aamutoimintaan oli kaikista kyselyyn vastanneista oppilaista osallistunut 5,0 %, kun taas iltapäivätoimintaan osallistuneita oli 56,8 %. Aamutoimintaan osallistuminen ei siis ollut yhtä runsasta kuin iltapäivätoimintaan osallistuminen. Taulukko 3. Oppilaiden osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan. AAMUTOIMINTAAN OSALLISTUNEET ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN OSALLISTUNEET n/n % n/n % Osallistuneita yhteensä 305/118 5,0 69/118 56,8 Toiminnan järjestäjä Poco a 146/380 38,4 151/380 39,7 Jälkkäri b 7/189 3,7 8/189 14,8 Koulu c 68/649 10,5 88/649 44,4 Joku muu c 7/649 1,5 94/649 14,5 a Pocoon osallistuvat oppilaat koostuivat Etelä-Sipoon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (N=380); b Jälkkäriin osallistujat koostuivat Keljon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (N=189); c Prosenttiosuudet on laskettu kaikista muista paitsi Etelä-Sipoon ja Keljon koulun oppilaista (N=649). Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, minkä tahon (koulun tai jonkun muun) järjestämään toimintaan oppilaat olivat osallistuneet. Keljon koulussa aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Jälkkäri-verkostoon kuuluvana toimintana, josta vastaa Kalevan Nuoret ry ja josta peritään osallistumismaksu. Etelä-Sipoossa aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää koulun tiloissa yritys (musiikki- ja leikkikoulu Poco) yhteistyössä koulun kanssa. Jälkkäriin osallistujat koostuivat siten vain Keljon koulun oppilaista (kyselyn palauttaneita: n=189) ja Pocon puolestaan Etelä-Sipoon koulun oppilaista (n=380; taulukot 3-7). Koululla tai jossain muualla järjestettyyn toimintaan osallistuneiden osuudet on laskettu kaikkien muiden kuin edellä mainittujen koulujen oppilaista (n=649). 8

10 Yleisesti ottaen aamupäivätoimintaan osallistuminen oli vähäisempää kuin iltapäivätoimintaan osallistuminen riippumatta toiminnan järjestäjästä. Koulun järjestämään aamutoimintaan oli osallistunut 10,5 % ja iltapäivätoimintaan 44,4 % oppilaista. Jälkkärin tai jonkun muun tahon järjestämään aamutoimintaan oli osallistunut muutama prosentti oppilaista, mutta iltapäivätoimintaan osallistuneita oli enemmän (14,8 % ja 14,5 %). Poikkeuksena oli Etelä-Sipoon koulu, jossa Pocon järjestämään aamutoimintaan (38,4 %) osallistui lähes yhtä moni oppilas kuin iltapäivätoimintaan (39,7 %). Kevään 003 kartoituksessa selvitettiin oppilaiden halukkuutta osallistua seuraavana vuonna aamu- ja iltapäivätoimintaan. Siinä kävi ilmi, että 17 % oli kiinnostunut aamutoiminnasta ja 35,3 % oli halukas osallistumaan iltapäivätoimintaan. Kevään 004 aineiston perusteella todellinen osallistuminen oli ilmoitettua kiinnostusta aktiivisempaa vastaavien prosenttiosuuksien ollessa 5 % ja 56,8 %. Kokonaiskoulupäiväprojektissa onkin todettu, että oppilaat ja heidän vanhempansa voivat olla varovaisia arvioidessaan halukkuuttaan osallistua seuraavan lukukauden toimintaan. Koulujen kannalta vaarana voi olla, että suunnitellaan liian vähän kerhotoimintaa, jos luotetaan vain kevätlukukauden lopussa saatuihin tietoihin (Pirttimaa ym., 004). Aamutoimintaan osallistuminen luokittain Taulukossa 4 on kuvattu luokittain niiden oppilaiden osuudet, jotka osallistuivat aamutoimintaan lukuvuoden aikana. Osallistuminen aamutoimintaan riippui erittäin merkitsevästi luokka-asteesta ( χ (7)=33,101, p=0,000). Kaikista kyselyyn vastanneista ensimmäisen luokan oppilaista 66,4 % ilmoitti osallistuneensa johonkin aamutoimintaan. Toisen luokan oppilaista osuus oli 46,5 %. Luokka-asteen kasvaessa osallistuneiden osuus väheni hieman, mutta vielä kuudennella luokalla osallistuneita oli vielä viidennes vastaajista. Yläasteen oppilaista vain muutama oli osallistunut aamutoimintaan. Etelä-Sipoon koulussa kyselyyn vastanneita oli 380, joista yhteensä 146 (38,4 %) oli osallistunut Pocon tarjoamaan aamutoimintaan. Pocon aamutoimintaan osallistuminen riippui luokka-asteesta ( χ (5)=134,697, p=0,000). Eniten Pocon aamutoimintaan osallistuivat ensimmäisen luokan oppilaat: 69,1 % oli osallistunut Pocon aamutoimintaan ainakin joskus lukuvuoden aikana. Toiselle luokka-asteelle siirryttäessä aamutoimintaan osallistuneiden osuus oli selvästi pienempi (40,5 %) ja kolmannella 9

11 luokalla osallistuneita oli suunnilleen saman verran (40,9 %). Vaikka luokka-asteelta seuraavalle siirryttäessä osallistuneiden edelleen pieneni, niin vielä kuudesluokkalaisistakin lähes neljännes (3,9 %) osallistui Pocon toimintaan. Taulukko 4. Niiden oppilaiden luokkakohtaiset osuudet, jotka ovat osallistuneet ainakin joskus aamutoimintaan. Luokka-aste Kaikki a 66,4% 46,5% 31,9% 19,3% 18,0% 0,7% 1,9% 3,9% Pocossa b 69,1% 40,5% 40,9% 9,0% 16,7% 3,9% Jälkkärissä c 8,3% 13,3%,1% 4 1 Koululla d 66,7% 5,9% 14,3% 4,3% 1,% 4,3% 1,4% 3,9% Jossain muualla d,4% 3,4%,0%,0%,0%,0% 1,4%,6% a Prosenttiosuudet on laskettu kaikista kyselyyn vastanneista oppilaista (n=114) luokka-asteittain riippumatta siitä, millä tavoin järjestettyyn toimintaan he olivat osallistuneet; b Pocoon osallistuvat oppilaat koostuivat Etelä-Sipoon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (n=380) luokka-asteittain; c Jälkkäriin osallistujat koostuivat Keljon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (n=189) luokka-asteittain; d Prosenttiosuudet on laskettu kaikista muista paitsi Etelä-Sipoon ja Keljon koulun oppilaista (n=645). Keljon koulussa järjestetty Jälkkäri-toiminta on tarkoitettu lähinnä pienemmille oppilaille (luokat 1-), mutta vanhemmatkin oppilaat voivat halutessaan osallistua siihen. Keljon ala-asteella kyselyn palauttaneita oppilaita oli 189. Heistä vain 7 oppilasta (3,7 %) ilmoitti osallistuneensa Jälkkärin aamutoimintaan ainakin joskus. Kaikki osallistuneet oppilaat olivat luokka-asteilla 1-3. Jälkkäriin osallistuneista seitsemästä oppilaasta kaksi oli 1. luokan, neljä. luokan ja yksi 3. luokan oppilas. Keljon koulussa oppilaiden oli mahdollista osallistua joko Jälkkärin tai koulun järjestämään toimintaan. Jälkkärin maksullisuuden vuoksi Keljon koulun oppilaat osallistuivatkin useammin koulun järjestämään toimintaan: 5 % (n=48) Keljon koulun oppilaista ilmoitti osallistuneensa aamutoimintaan koululla. Koulun järjestämään aamutoimintaan osallistui 5 % (n=16) vastanneista. (Tässä on otettu huomioon siis kaikkien muiden paitsi Keljon ja Etelä-Sipoon koulujen oppilaat.) Luokka-asteen kasvaessa osallistuminen koulun aamutoimintaan väheni ( χ (7)=184,857, 10

12 p=0,000). Ensimmäisen luokan oppilaista 66,7 % osallistui koululla järjestettyyn aamutoimintaan ja vastaava osuus kolmannen luokan oppilaista oli vielä noin 14,3 %. Osallistujien määrät vähenivät kuitenkin luokka-asteen kasvaessa siten, että kuudennen luokan oppilaista enää noin 4 % osallistui koulun aamutoimintaan. Yläasteella osallistuminen oli vielä tätä harvinaisempaa: vain muutama prosentti (n=9) seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilaista osallistui koululla aamutoimintaan. Edellä kuvattuja tuloksia tulkitessa on huomattava, että Pocoon tai Jälkkäriin osallistuneet eivät ehkä aina tienneet osallistuvansa kyseisten tahojen järjestämään toimintaan, koska toiminta tapahtui koululla. Tämä saattoi aiheuttaa tuloksiin epätarkkuutta. Kaiken kaikkiaan koulun, Jälkkärin ja Pocon järjestämä toiminta kattaa aamutoiminnan tarpeen melko hyvin, sillä jossain muualla järjestettyyn aamutoimintaan osallistui vain harva oppilas (n=7). Luokilta 3-6 kukaan ei ollut osallistunut jossain muualla järjestettyyn aamutoimintaan. Muilla luokilla osallistuminen vaihteli noin puolesta prosentista kolmeen prosenttiin. Taulukko 5 osoittaa osallistumisaktiivisuuden aamutoimintaan osallistuneilla oppilailla. Koululla tapahtuneeseen aamutoimintaan osallistuneista 68 oppilaasta kolmannes (33,8 %) osallistui kerran viikossa ja päivittäin tai satunnaisesti osallistuneita oli 7,9 % ja 38, %. Pocon aamutoimintaan osallistuneista Etelä-Sipoon oppilaista kolmannes (3,9 %) osallistui toimintaan päivittäin tai lähes päivittäin. Lähes yhtä moni (8,8 %) osallistui keskimäärin kerran viikossa ja satunnaisesti osallistuneita oli 38,4 %. Seitsemästä Jälkkäriin osallistuneesta oppilaasta kolme osallistui toimintaan päivittäin. Jossain muualla aamutoimintaan osallistuneista seitsemästä oppilaasta kolme osallistui päivittäin, yksi kerran viikossa ja neljä satunnaisesti. Taulukko 5. Aamutoimintaan osallistuneiden aktiivisuus toimintapaikoittain. Pocossa Jälkkärissä Koululla Jossain muualla n=146 n=7 n=68 n=7 Päivittäin tai lähes päivittäin 3,9% 4,9% 33,8% 8,6% Noin kerran viikossa 8,8% 8,6% 7,9% 14,3% Joskus, satunnaisesti 38,4% 8,6% 38,% 57,1% Yhteensä 100% 100% 100% 100% 11

13 Iltapäivätoimintaan osallistuminen luokittain Oppilaiden osallistuminen iltapäivätoimintaan riippui luokka-asteesta ( χ (7)=167,577, p=0,000). Kaikista kyselyyn vastanneista ensimmäisen luokan oppilaista lähes 90 % oli osallistunut iltapäivätoimintaan kuluneen lukuvuoden aikana (taulukko 6). Toisen luokan oppilaista osuus oli 73 % ja kolmannen luokan oppilaista vielä 67 %. Siirryttäessä luokka-asteelta toiselle osallistuneiden lukumäärä väheni, mutta kuudennen luokan oppilaista vielä 53,7 % oli osallistunut iltapäivätoimintaan. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilaistakin noin kolmannes ilmoitti osallistuneensa iltapäivätoimintaan, mikä viittaa kouluissa järjestettyyn kerhotoimintaan. Taulukko 6. Niiden oppilaiden luokkakohtaiset osuudet, jotka olivat osallistuneet ainakin joskus iltapäivätoimintaan. Luokka-aste Kaikki a 89,6% 73,3% 66,9% 54,8% 58,6% 53,7% 35,3% 30,5% Pocossa b 86,8% 46,4% 56,1% 1,9% 14,8% Jälkkärissä c 37,5% 36,7% 14,6% 3,0% Koululla d 88,1% 7,4% 61,% 55,3% 70,7% 74,5% 5,6% 1,4% Jossain muualla d,4% 1,7% 10,% 14,9% 9,8% 1,3% 19,8% 15,6% a Prosenttiosuudet on laskettu kaikista kyselyyn vastanneista oppilaista (n=114) luokka-asteittain riippumatta siitä, millä tavoin järjestettyyn toimintaan he olivat osallistuneet; b Pocoon osallistuvat oppilaat koostuivat Etelä-Sipoon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (n=380) luokka-asteittain; c Jälkkäriin osallistujat koostuivat Keljon koulun oppilaista, prosenttiosuudet on laskettu kyselyn palauttaneista (n=189) luokka-asteittain; d Prosenttiosuudet on laskettu kaikista muista paitsi Etelä-Sipoon ja Keljon koulun oppilaista (n=645). Pocon järjestämään iltapäivätoimintaan ilmoitti osallistuneensa noin 40 % (n=151) Etelä-Sipoon koulun oppilaista. Iltapäivätoimintaan osallistuminen riippui luokka-asteesta ( χ (5)=134,697, p=0,000). Ensimmäisen luokan oppilaista lähes 87 % ilmoitti osallistuneensa ainakin joskus Pocon järjestämään iltapäivätoimintaan. Toisen luokan oppilaista toimintaan oli osallistunut lähes puolet ja kolmannen luokan oppilaista selvästi yli 1

14 puolet. Tätä vanhempien oppilaiden osallistuminen ei ollut näin innokasta: neljännen luokan oppilaista 1,9 % ja viidesluokkalaisista 14,8 % osallistui ainakin joskus Pocon iltapäivätoimintaan. Kuudesluokkalaisista kukaan ei osallistunut Pocon iltapäivätoimintaan. Jyväskyläläisten Jälkkäri suuntautuu lähinnä pienimpien koululaisten hoivatyyppiseen toimintaan. Tämä näkyi myös osallistuneiden oppilaiden ikäjakaumassa. Keljon ala-asteen oppilaista yhteensä 14,8 % (n=8) osallistui Jälkkärin iltapäivätoimintaan lukuvuoden aikana. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista reilu kolmannes oli osallistunut Jälkkärin toimintaan. Kolmannen luokan oppilaista enää vajaa 15 % osallistui ja tätä vanhemmista oppilaista ei kukaan (lukuun ottamatta yhtä viidesluokkalaista). Keljon koulun oppilaista selvästi useampi (n=111, 58,7 %) ilmoitti osallistuneensa koululla järjestettyyn iltapäivätoimintaan kuin Jälkkärin toimintaan (14,8 %). Koululla järjestettyyn iltapäivätoimintaan osallistui sekä ala-asteen että yläasteen oppilaita (taulukko 6). Yhteensä koulun iltapäivätoimintaan osallistui 44 % (n=88) kaikista muista paitsi Keljon ja Etelä-Sipoon koulujen oppilaista. Toimintaan osallistuminen riippui luokka-asteesta ( χ (7)=150,18, p=0,000) siten, että ala-asteen oppilaat osallistuivat yläasteen oppilaita selvästi enemmän. Ensimmäisen luokan oppilaista 88 % ilmoitti osallistuneensa koululla järjestettyyn iltapäivätoimintaan. Luokkien -6 oppilaiden osallistuminen vaihteli 55,4 %:sta 74,5 %:iin. Vielä seitsemännen luokan oppilaista neljännes ja kahdeksasluokkalaisista oppilaistakin viidennes ilmoitti osallistuneensa koululla järjestettyyn aamutoimintaan. Jossain muualla kuin edellä mainituissa paikoissa iltapäivätoimintaan osallistui kaikista kyselyyn vastanneista 1,9 % (n=94). Osallistumisella ja luokka-asteella oli yhteys ( χ (7)=0,744, p=0,004) siten, että ala-asteen oppilaiden kohdalla osallistuminen jossain muualla järjestettyyn toimintaan oli harvinaisempaa: osallistuneiden osuudet olivat ensimmäisellä luokalla,4 %, toisella luokalla 1,7 % ja kolmannella luokalla 10, %. Osallistuneiden suhteelliset osuudet olivat korkeammat luokkatason kasvaessa siten, että seitsemännellä ja kahdesannella luokalla osallistuneita oli viidennes (19,8 %) tai hieman yli kuudennes oppilaista (15,6 %). Taulukossa 7 on kuvattu iltapäivätoimintaan osallistumisen aktiivisuutta toiminnan järjestäjän mukaan. Pocossa ja Jälkkärissä käyminen oli tavallisemmin päivittäistä tai lähes päivittäistä. Koulun järjestämässä toiminnassa kävi päivittäin kolmannes osallistuneista, 44 % kerran viikossa ja 4 % osallistui joskus tai satunnaisesti. Jossain 13

15 muualla tapahtuneeseen toimintaan osallistuneista puolet osallistui kerran viikossa ja noin neljännes sekä päivittäin että satunnaisesti. Taulukko 7. Iltapäivätoimintaan osallistumisen aktiivisuus toimintapaikoittain. Osallistuneita oli yhteensä 69, eli 57 % kaikista vastanneista. Pocossa Jälkkärissä Koululla Jossain muualla n=151 n=9 n=88 n=94 Päivittäin tai lähes päivittäin 57,6% 58,6% 3,6% 5,5% Noin kerran viikossa 39,1% 0,9% 43,8% 51,1% Joskus, satunnaisesti 3,3% 0,9% 3,6% 3,4% Yhteensä 100% 100% 100% 100% Harrastaminen ja harrastustoiveet Keväällä 004 kyselyyn vastanneista oppilaista yhteensä 976 (80,1 %) oli osallistunut ainakin johonkin kerho- tai harrastusryhmään. Edellisenä vuonna osuus oli 8,3 %. Yleisimmin lapsella oli yksi harrastus (moodi) ja keskimääräinen harrastusten lukumäärä oli kaksi harrastusta (keskiarvo). Taulukossa 8 on lueteltu harrastukset, joihin oppilaat osallistuivat lukuvuonna Liikunta oli tavallinen harrastus kyselyyn vastanneilla oppilailla: joukkuelajia tai peliä harrasti joka kolmas kaikista vastanneista (n=37). Jonkin instrumentin soittoa harrasti 40 oppilasta. Tanssi, kuvataide ja kotitalous olivat myös suosittuja harrastuksia. Viisi suosituinta harrastusta kattoivat monipuolisesti erilaiset harrastusalueet: liikunnan, musiikin ja taiteen. Vähiten oli osallistuttu valokuvaukseen, johtuen mahdollisesti laitteiden kalliista hinnoista ja siitä, ettei valokuvaamisen opetteluun tarkoitettuja kerhoja ollut tarjolla. Myös sarjakuvia ja elektroniikkaa harrasti vain harva. Jossain koulussa järjestettiin elektroniikkakerho ja toisissa kouluissa elektroniikka oli osa teknistä työtä, mikä on saattanut vaikuttaa elektroniikan harrastamista koskevaan tulokseen. 14

16 Taulukko 8. Oppilaiden mainitut harrastukset lukuvuonna , oppilaiden halukkuus osallistua harrastustoimintaan lukuvuonna ja ne oppilaat, jotka eivät ole osallistuneet kyseiseen harrastustoimintaan, mutta haluaisivat osallistua tulevana lukuvuonna. Harrastusalueet on mainittu suosituimmuusjärjestyksessä. On osallistunut lukuvuonna Haluaisi osallistua lukuvuonna Ei ole osallistunut harrastustoimintaan , mutta haluaisi osallistua joukkuelaji 37 joukkuelaji 354 joukkuelaji 06 instrumentti 40 uinti 53 uinti 148 tanssi 165 kotitalous 4 kotitalous 145 kuvataide 16 instrumentti 1 instrumentti 144 kotitalous 158 kuvataide 14 kuvataide 144 yksilölaji 14 käsityöt 0 käsityöt 134 voimistelu 104 tanssi 187 tanssi 15 tietotekniikka 101 bändi/orkesteri 18 bändi/orkesteri 1 partio 100 tietotekniikka 175 tietotekniikka 118 käsityöt 93 itsepuolustus 163 itsepuolustus 10 uinti 91 elokuvat 157 elokuvat 100 yleiskerho 85 muu liikunta 14 muu liikunta 97 bändi/orkesteri 83 partio 139 partio 94 muu liikunta 76 voimistelu 138 voimistelu 9 muu musiikki 6 askartelu 111 askartelu 83 itsepuolustus 5 yksilölaji 111 yksilölaji 8 kuoro/laulu 50 valokuvaus 100 valokuvaus 81 askartelu 41 sirkus 97 sirkus 77 sirkus 35 elektroniikka 86 elektroniikka 74 oppiaine 31 sarjakuvat 84 sarjakuvat 65 joku muu 9 teatteri 76 teatteri 47 kirjallisuus 3 muu musiikki 69 muu musiikki 46 teatteri joku muu 61 joku muu 40 sadut 0 kuoro/laulu 59 kuoro/laulu 35 elokuvat 18 yleiskerho 56 yleiskerho 34 vapaaehtoistoiminta 16 kirjallisuus 46 kirjallisuus 3 sarjakuvat 15 sadut 31 sadut 18 elektroniikka 8 oppiaine 3 oppiaine 17 valokuvaus 3 vapaaehtoistoiminta 1 vapaaehtoistoiminta 16 muu taide 1 muu taide 16 muu taide 10 Mainintoja yht. 397 Mainintoja yht Mainintoja yht. 519 Keväällä 004 kaikista kyselyyn vastanneista oppilaista 78 % (n=950) haluaisi osallistua myös lukuvuonna johonkin harrastustoimintaan (taulukko 9). Niistä oppilaista, joilla oli harrastus, haluaisi 84,7 % (n=87) osallistua myös seuraavana lukuvuonna. Sellaisia oppilaita, joilla ei ollut lainkaan harrastusta, oli 4. Heistä noin puolet haluaisi osallistua seuraavana lukuvuonna johonkin harrastustoimintaan. Taulukko 9. Osallistuminen harrastustoimintaan lukuvuonna ja halukkuus osallistua tulevana lukuvuonna Ei halua osallistua Haluaa osallistua Yhteensä Ei ole osallistunut 49, % (119) 50,8 % (13) 100,0 % (4) On osallistunut 15,3 % (149) 84,7 % (87) 100,0 % (976) 15

17 Harrastustoiminnan järjestämisen kannalta aineistosta erottui kaksi haasteellisempaa ryhmää, joita yhdisti vähäinen kiinnostus harrastamista kohtaan. Osa oppilaista oli osallistunut harrastustoimintaan kuluvan vuoden aikana, mutta he eivät olleet halukkaita osallistumaan seuraavana lukuvuonna (n=149). Heistä noin puolet (49,7 %) oli luokkien 7 ja 8 oppilaita ja neljäsosa luokkien 5 ja 6 oppilaita (4,8 %; taulukko 10). Osa oppilaista puolestaan oli harrastusta vailla olevia (n=119), jotka eivät olleet kiinnostuneita harrastusmahdollisuudesta myöskään tulevana lukuvuonna. Näistä oppilaista suurin osa (66,4 %) oli yläasteen oppilaita. Näiden harrastamiselle viilenneiden oppilaiden ja oppilaiden, joilla vähäinen kiinnostus harrastamista kohtaan oli pysyvämpää, houkutteleminen mukaan toimintaan vaatii kouluilta erityisiä ponnisteluja (ks. Pirttimaa ym., 004). Taulukko 10. Niiden oppilaiden osuus luokittain, joilla oli harrastus lv , mutta jotka eivät halua osallistua harrastustoimintaan lv (taulukon yläosa) sekä niiden oppilaiden osuudet luokittain, joilla ei ollut harrastusta lv ja jotka eivät halunneet osallistua harrastustoimintaan lv (taulukon alaosa). luokka-aste kaikki Harrastus mutta ei n halua osallistua %,7 4,0 9,4 9,4 10,1 14,8 5,5 4, 100,0 Ei harrastusta eikä n halua osallistua % 6,7 3,4 5,9 5,9 5,9 5,9 8,6 37,8 100,0 Oppilaan luokka-aste oli yhteydessä siihen, oliko oppilaalla harrastus ( χ (7)=99,494, p=0,000) ja siihen, halusiko oppilas harrastuksen ( χ (7)=156,049, p=0,000). Yläasteen oppilailla oli vähemmän harrastuksia kuin nuoremmilla. Yläasteella oppilaat eivät myöskään olleet niin kiinnostuneita harrastamaan tulevana lukuvuonna kuin ala-asteen oppilaat. Kuviosta ilmenee myös, että ainoastaan ensimmäisen luokan oppilaissa oli enemmän sellaisia, jotka haluaisivat osallistua harrastukseen kuin sellaisia, jotka olivat osallistuneet. 16

18 8 47,4 58,4 7 68,1 65, ,8 5 luokka-aste ,8 84,4 84, ,1 On harrastus Haluaa harrastuksen 94, 94, 1 8, % Kuvio. Oppilaiden harrastukset ja halukkuus osallistua harrastuksiin luokka-asteittain. Taulukossa 8 (s. 13) on nähtävissä oppilaiden mainitsemat harrastustoiveet lukuvuodelle Niitä harrastuksia, joita oppilaat olivat harrastaneet kuluneena lukuvuonna, haluttiin yleisesti harrastaa myös seuraavana vuonna. Suosituimpia harrastustoiveita olivat johonkin joukkuelajiin tai kotitalouskerhoon osallistuminen, jonkun instrumentin soittaminen ja kuvataide. Uinti oli laji, josta oppilaat olivat myös hyvin kiinnostuneita. Vähiten halukkaita löytyi vapaaehtoistoimintaan, oppiaineen (yleensä jokin kieli) harjoitteluun sekä satukerhoihin. Halukkuus osallistua erilaisiin harrastuksiin näyttäisi vaihtelevan jonkin verran sukupuolen mukaan (taulukko 11). Poikia kiinnostivat ylivoimaisesti eniten joukkuelajit: peräti 4,3 % pojista haluaisi osallistua tulevana lukuvuonna johonkin joukkuelajiin. Tietotekniikkaa haluaisi harrastaa noin viidennes pojista. Tytöt puolestaan haluaisivat mieluiten harrastaa kuvataidetta ja tanssia. Uinti ja kotitalous olivat viiden eniten kiinnostusta herättävän harrastuksen joukossa sekä tytöillä että pojilla. Tytöillä harrastustoiveet näyttävät jakautuvan tasaisemmin eri harrastusalueiden välille, kun taas poikien toiveet olivat yhdenmukaisempia. Lisäksi sukupuolierot näkyivät harrastustoiveiden sisällöissä. Tyttöjen suosituimmat harrastustoiveet kuvataide ja tanssi kiinnostivat vain harvoja poikia. Toisaalta poikia suuresti kiinnostaneet tietotekniikka ja elektroniikka eivät olleet tyttöjen suurimpien harrastustoiveiden joukossa. 17

19 Taulukko 11. Tyttöjä (n= 643) ja poikia (n= 575) kiinnostavat harrastukset. Tyttöjä kiinnostavat harrastukset % n Poikia kiinnostavat harrastukset % n kuvataide 8,3 18 joukkuelaji 4,3 44 tanssi 7,7 178 tietotekniikka 1, 1 uinti 6,1 168 itsepuolustus 16,0 9 kotitalous 6,1 168 uinti 14,8 85 soittotunti 3,8 153 kotitalous 1,9 74 käsityöt 1,3 137 elektroniikka 1,5 7 bändi/orkesteri 17,6 113 elokuvat 1, 70 joukkuelaji 17,1 110 bändi/orkesteri 1,0 69 voimistelu 15, 98 soittotunti 11,8 68 elokuvat 13,5 87 käsityöt 11,3 65 partio 13,4 86 muu liikunta 10,4 60 askartelu 13, 85 partio 9, 53 muu liikunta 1,8 8 yksilölaji 8,5 49 sirkus 1,0 77 sarjakuvat 8, 47 itsepuolustus 11,0 71 voimistelu 7,0 40 teatteri 10,9 70 valokuvaus 5,7 33 valokuvaus 10,4 67 kuvataide 5,6 3 yksilölaji 9,6 6 joku muu 4,9 8 muu musiikki 8,9 57 askartelu 4,5 6 kuoro 8,4 54 yleiskerho 4,0 3 tietotekniikka 8, 53 sirkus 3,5 0 kirjallisuus 5,9 38 muu musiikki,1 1 sarjakuvat 5,8 37 tanssi 1,6 9 yleiskerho 5,1 33 kirjallisuus 1,4 8 joku muu 5,1 33 teatteri 1,0 6 sadut 3,9 5 sadut 1,0 6 oppiaine,8 18 vapaaehtoistoiminta 1,0 6 vapaaehtoistoiminta,3 15 kuoro 0,9 5 muu taide, 14 oppiaine 0,9 5 elektroniikka, 14 muu taide 0,3 Taulukosta 8 (s. 13) on mahdollista myös päätellä mitä toimintaa kouluilla järjestetään riittävästi ja millaista toimintaa haluttaisiin lisää. Erityisesti uinti, itsepuolustus, valokuvaus ja elokuvat olivat harrastuksia, joihin selvästi useampi oppilas haluaisi osallistua. Nämä ovat kuitenkin sellaisia harrastuksia, joita on yleensä hankalaa järjestää koululla. Sitä vastoin käsityöt ja kotitalous olivat useiden oppilaiden harrastustoiveissa ja ne ovat tavallisesti kouluilla järjestettävissä. Lisäksi taulukossa 8 on ilmoitettu niiden oppilaiden lukumäärät, joilla ei ollut harrastusta, mutta jotka kuitenkin haluaisivat osallistua johonkin harrastustoimintaan seuraavana lukuvuonna. Näillä oppilailla oli samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin kaikilla 18

20 kyselyyn vastanneilla. Eniten heitä kiinnostivat jokin joukkuelaji, uinti, kotitalous, jonkun instrumentin soittaminen ja kuvataide. Tulokset yhdessä aikaisempien selvitysten (Pulkkinen ym., 003; Pirttimaa ym., 004) kanssa osoittavat harrastamisen ja harrastustoiveiden olevan jossain määrin vakiintuneita. Tyttöjä kiinnostaa eniten kuvataide, tanssi, kotitalous, jonkin instrumentin soittaminen, käsityöt ja liikunta eri muodoissaan. Tyttöjen tapaan myös poikia kiinnostaa liikunta, instrumentin soittaminen, käsityöt (tekninen työ) ja kotitalous. Lisäksi pojat harrastavat mielellään tietotekniikkaa, bändisoittoa ja elokuvia. Harrastusten ajoittuminen ja harrastuspaikat Yksi kokonaiskoulupäiväprojektin tavoitteista on liittää harrastukset osaksi oppilaiden koulupäivää. Harrastusten ajoittumisen tarkastelu osoitti, että keväällä 004 suurin osa (noin 68 %; taulukko 1) kaikista oppilaiden ilmoittamista harrastuskerroista oli ennen klo 17 (keväällä 003 vastaava osuus oli 56 % ja projektin alkaessa syksyllä %). Kello 17 jälkeen harrastuskerroista oli noin 4 % (keväällä 003 vastaava osuus oli 44 % ja projektin alkaessa syksyllä %). Näin ollen jo kokeilun ensimmäisen toimintavuoden aikana havaittu harrastusten siirtyminen aikaisemmaksi on jatkunut myös toisena toimintavuotena. Keväällä 004 joillakin oppilailla oli sellainen harrastus, johon oppilas osallistui sekä ennen klo 17 että klo 17 jälkeen (8 % kaikista mainituista harrastuskerroista). Taulukko 1. Harrastuskertojen ajoittuminen. Kellonaika Harrastuskertojen lukumäärä % Ennen klo ,9 Klo 17 jälkeen 475 4,1 Sekä ennen että jälkeen klo ,0 Yhteensä ,0 Harrastamisen ajankohtaa tutkittiin myös luokka-asteittain. Ala-asteen oppilaat harrastivat useammin ennen klo 17:ää kuin yläasteen oppilaat ( χ ()=35,55, p=0,000). Tämä on ymmärrettävää, sillä yläasteella koulupäivien pituus vaikuttaa harrastusten ajoittumiseen. Kuviossa 3 on tarkasteltu oppilaiden harrastusten ajoittumista luokka- 19

21 asteilla 1-8. Oppilaan harrastusten ajoittuminen riippuu luokka-asteesta ( χ (14)=90,935, p=0,000). Kuvio osoittaa, että alempien luokkien oppilailla, erityisesti 1- luokkalaisilla, harrastaminen keskittyy pääasiassa klo 8 ja 17 väliselle ajalle. 8 40,5 7 3, Luokka ,3 47,8 50 8,1 3,3 15,3 38,5 8,9 34,7 Harrastus/harrastukset vain ennen klo 17 Vain klo 17 jälkeen Sekä ennen että jälkeen ,9 40,1 69 5,5 5,5 1 63,5 1,5 4 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Kuvio 3. Oppilaiden harrastusten ajoittuminen luokka-asteittain. Sitä vastoin seitsemännen luokan oppilaista suurimmalla osalla (50 %) oli harrastuksia sekä ennen klo 17:ää että kello 17 jälkeen. Kaksikymmentäkaksi prosenttia seitsemäsluokkalaisista harrasti vain ennen klo 17:ää ja 8 % vain kello 17 jälkeen. Kahdeksannen luokan oppilaiden tulos poikkeaa seitsemäsluokkalaisista, sillä ennen klo 17:ää harrastavien osuus oli kahdeksasluokkalaisilla korkeampi, 40,5 %. Sitä vastoin vain kolmanneksella kahdeksasluokkalaisista oli harrastuksia sekä ennen klo 17 ja sen jälkeen. Kevään 004 tulosten perusteella kahdeksasluokkalaisten harrastaminen näyttää aikaistuneen, sillä kevään 003 selvityksessä kahdeksannen luokan oppilaiden harrastukset sijoittuivat tasaisesti ennen ja jälkeen iltaviiden. Erilaisesta kysymyksenasettelusta ja aineiston tarkastelusta johtuen harrastamisen ajankohtaa koskevat prosenttiosuudet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. Suurin osa oppilaiden harrastuskerroista (noin 61 %) tapahtui koululla. Tulos oli samansuuntainen kuin keväällä 003 (jolloin vastaava osuus oli 53 %), mutta osoittaa 0

22 harrastustoiminnan siirtyneen yhä selkeämmin koululle toisen toimintavuoden aikana. Koulun ulkopuolisia harrastuskertoja oli keväällä 004 noin 35 %. Sekä koululla että koulun ulkopuolella harrastuskertoja oli vajaa 5 % (taulukko 13). Taulukko 13. Harrastuspaikkojen sijoittuminen. Harrastuspaikka Harrastuskertojen lukumäärä % Koululla ,5 Koulun ulkopuolella ,6 Molemmissa 106 4,9 Yhteensä ,0 Luokittain tarkasteltuna havaittiin, että oppilaan luokka-aste oli yhteydessä harrastuspaikkaan ( χ (14)=155,416, p=0,000). Nuoremmat oppilaat harrastivat useammin koululla kuin vanhemmat oppilaat (kuvio 4). Sekä ensimmäisen että toisen luokan oppilaista noin 60 % ilmoitti harrastavansa ainoastaan koululla. Mentäessä luokka-asteelta seuraavalle, pelkästään koulussa harrastavien osuus vähenee. Sekä seitsemännellä että kahdeksannella luokalla harrastettiin pääasiassa koulun ulkopuolella. 8 8,9 48,7,4 7 15, 54,4 30,4 luokka-aste , 33 30,9 37 9,9 30 Koululla Koulun ulkopuolella 4 39,8 0,4 39,8 Molemmissa 3 43,3 19,9 36, ,7 9,3 9 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % % Kuvio 4. Oppilaiden harrastuspaikat luokka-asteittain. 1

23 Kun tarkasteltiin harrastusten ajoittumista ja harrastuspaikkaa yhdessä (taulukko 14), huomattiin että harrastukset, joita oppilailla oli ennen klo 17, keskittyivät koululle: 81,8 % harrastuskerroista tapahtui koululla (edellisenä vuonna osuus oli 74,3 %). Kello 17 jälkeen harrastettiin pääasiassa koulun ulkopuolella (87,8 %; edellisenä vuonna osuus oli 9,6 %). Musiikki oli harrastus, jota harrastettiin koulun tiloissa jonkin verran myös iltaisin (0,4 %). Taulukko 14. Oppilaiden ilmoitukset harrastuksiin osallistumisen ajankohdasta koululla ja koulun ulkopuolella prosentteina (ylempi taulukko) ja lukumäärinä (alempi taulukko). Harrastukset ennen klo 17 Harrastukset klo 17 jälkeen Harrastukset sekä ennen että jälk. Koululla Koulun Molemmissa Koululla Koulun Molemmissa Koululla Koulun Molemmissa ulkopuolella ulkopuolella ulkopuolella Liikunta 7,8 1,4 5,9,9 86,7 10,4,9 57,7 39,4 Musiikki 77,9 18,8 3,3 0,4 77,8 1,9 44,4 40,7 14,8 Taide 79,8 18,5 1,8 3,6 96,4-17,6 5,9 9,4 Muut 95,3 3,4 1, 3,8 96, - 18,8 37,5 43,8 Kaikki 81,8 14,9 3,4 5,1 87,8 7,0 1,8 5,4 34,8 Harrastukset ennen klo 17 Harrastukset klo 17 jälkeen Harrastukset sekä ennen että jälk. Koululla Koulun Molemmissa Koululla Koulun Molemmissa Koululla Koulun Molemmissa ulkopuolella ulkopuolella ulkopuolella Liikunta Musiikki Taide Muut Kaikki Oppilaat jotka eivät osallistuneet aamu-, iltapäivä- tai harrastustoimintaan Niitä oppilaita, jotka eivät lainkaan osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan eivätkä kerho- tai harrastustoimintaan, oli tässä aineistossa 9, % kaikista vastanneista (n=11). Tyttöjä, jotka eivät osallistuneet lainkaan aamu- tai iltapäivätoimintaan tai harrastustoimintaan, oli vain 8,4 % vastanneista (keväällä , %), joten toimintaan osallistumattomien tyttöjen määrässä tapahtui vähenemistä. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan tytöissä ei ollut yhtään sellaista, joka ei olisi osallistunut johonkin toimintaan (taulukko 15). Toimintaan osallistumattomien tyttöjen määrä oli alhainen kaikilla

24 ala-asteen luokka-asteilla, mutta edellisen vuoden tapaan kasvoi selvästi yläasteelle mentäessä. Taulukko 15. Oppilaat, jotka eivät ole osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan ja joilla ei ole yhtään harrastusta, luokka-asteittain (n=1156). Tytöt Pojat Luokka-aste Vastanneita Ei osallistu % Vastanneita Ei osallistu % 1. luokka ,5. luokka luokka ,4 4. luokka 65 3,1 60 3,3 5. luokka , ,5 6. luokka , ,1 7. luokka , ,5 8. luokka , ,3 Yhteensä , ,1 Huom. Vastaamatta jättäneet n=6, 36 tyttöä ja 6 poikaa. Koulun järjestämään toimintaan osallistumattomia poikia oli suhteellisesti hieman enemmän kuin tyttöjä. Kaikista kyselyyn vastanneista pojista 11,1 % ei ollut osallistunut aamu- tai iltapäivätoimintaan eikä harrastanut mitään (keväällä 003 vastaava poikien osuus oli 18,4 %). Tyttöjen ja poikien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä ( χ (1)=,504, p=0,114). Myös poikien kohdalla toimintaan osallistumattomien määrä kasvoi selvästi yläasteelle mentäessä, mutta pientä nousua oli nähtävissä jo siirryttäessä neljänneltä viidennelle luokalle. Tosin osallistumattomien oppilaiden lukumäärät olivat kokonaisuudessaan vähäisiä, joten pienetkin lisäykset määrissä näyttävät merkittäviltä muutoksilta. Miksi oppilaat eivät osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan (lk 1-6)? Kyselyssä tiedusteltiin syitä siihen, miksi oppilaat eivät osallistuneet aamu- tai iltapäivätoimintaan. Ala-asteen oppilaita, jotka ilmoittivat, että eivät olleet osallistuneet lainkaan aamu- tai iltapäivätoimintaan oli yhteensä 13 eli 14,4 % kaikista kyselyyn vastanneista ala-asteen oppilaista (toimintaan osallistuneita oli 73,7 %, n=69 ja vastaamatta jättäneitä 11,8 %, n=101). 3

25 Suurin syy olla osallistumatta aamu- tai iltapäivätoimintaan oli kiinnostuksen puute: 54,5 % niistä, jotka eivät olleet osallistuneet, perustelivat sitä tällä tavoin (taulukko 16). Oppilaista 4,3 % halusi mieluummin olla kavereiden kanssa. Lisäksi osalla oppilaista (41,5 %) oli joku aikuinen kotona, eikä heillä näin ollen ollut tarvetta aamu- tai iltapäivätoimintaan. Selvästi harvempi oppilas perusteli osallistumattomuuttaan sillä, että hänellä oli muuta tekemistä, hän oli mieluummin yksin kotona tai oma harrastus vei aikaa (1 16 %). Liian kalliiksi aamu- tai iltapäivätoiminnan koki vain 3 jyväskyläläistä oppilasta. Tytöillä ja pojilla osallistumattomuuden syyt olivat suunnilleen samat. Taulukko 16. Aamu- tai iltapäivätoimintaan osallistumattomien oppilaiden (1-6 lk) ilmoittamat syyt olla osallistumatta toimintaan. Kaikki (n=13) % Tytöt (n=57) % Pojat (n=66) Ei ole kiinnostunut 67 54,5 9 50, ,6 Haluaa olla kavereiden kanssa 5 4,3 3 40,4 9 43,9 Kotona on joku aikuinen 51 41,5 8 49,1 3 34,8 On muuta tekemistä 0 16,3 9 15, ,7 Haluaa olla yksin kotona 0 16,3 8 14,0 1 18, Oma harrastus 15 1, 10 17,5 5 7,6 Liian kallista 3,4 3,5 1 1,5 Huom. Hoitopaikkaan meno tai se, ettei kerhoon mahtunut ei ollut kenelläkään syynä osallistumattomuuteen. % Miksi oppilaat eivät osallistuneet kerho- ja harrastustoimintaan? Oppilaita, joilla ei ollut yhtään harrastusta lukuvuonna , oli yhteensä 19,9 % (n=4) kyselyyn vastanneista. Keväällä 003 osuus oli 17,6 % (n=55), joten harrastamattomien oppilaiden määrässä ei ollut tapahtunut muutosta lukuvuoden aikana. Kevään 004 aineistoon perustuva ala-asteen ja yläasteen oppilaiden vertailu osoitti, että harrastamattomuuden syyt olivat erilaisia eri luokka-asteilla (taulukko 17). Suurin syy harrastamattomuudelle yläasteella oli se, että oppilas ei ollut kiinnostunut harrastustoiminnasta. Merkitsevästi harvempi ala-asteen oppilas ilmoitti tämän syyn ( χ (1)=14,678, p=0,000). Yläasteella myös muu tekeminen (esim. läksyt, lepäily tai koirien ulkoiluttaminen) olivat tavanomaisempia perusteluja kuin ala-asteella ( χ (1)=6,81, p=0,009). Sen sijaan se, että kotona oli joku aikuinen, oli useammin syynä harrastamattomuudelle ala-asteella kuin yläasteella ( χ (1)=15,668, p=0,000). 4

26 Harrastamattomuuden syiden tarkastelu (taulukko 17) sukupuolittain ja luokkaasteittain osoitti, että yläasteen tytöillä kiinnostuksen puute ja halu olla kavereiden kanssa olivat useammin syynä harrastamattomuudelle kuin ala-asteen tytöillä (kiinnostuksen puute: χ (1)=10,759, p=0,001; halu olla kavereiden kanssa: χ (1)=5,476, p=0,019). Yläasteen pojilla puolestaan kiinnostuksen puute ( χ (1)=4,45, p=0,035) ja se, että oli muuta tekemistä ( χ (1)=9,064, p=0,003) olivat useammin syynä osallistumattomuudelle kuin ala-asteen pojilla. Sekä ala-asteen tytöt että pojat ilmoittivat osallistumattomuuden syyksi useammin, että joku aikuinen oli kotona, verrattuna yläasteen oppilaisiin (tytöt: χ (1)=7,618, p=0,006; pojat: χ (1)=7,901, p=0,005). Taulukko 17. Oppilaiden ilmoittamat syyt harrastusten puuttumiselle (n=41). Kaikki % Tytöt % Pojat % lk 1-6 (n=111) lk 7-8 (n=130) lk 1-6 (n=46) lk 7-8 (n=69) lk 1-6 (n=65) lk 7-8 (n=61) Ei ole kiinnostunut 31,5 56, 8,3 59,4 33,8 47,5 Haluaa olla kavereiden kanssa 31,5 43,1 6,1 47,8 35,4 37,7 Kotona on joku aikuinen 3,4 11,5 3,6 11,6 3,3 11,5 On muuta tekemistä 8,1 0,0 13,0 17,4 4,6 3,0 Haluaa olla yksin kotona 1,6 13,8 10,9 13,0 13,8 14,8 Liian kallista 3,6 3,8 6,5 5,8 1,5 1,6 Kerhoon ei mahtunut - 0,8-1,4 - - Menee hoitopaikkaan (1-6 lk),7-4,3-1,5 - Huom. Yksi oppilaista oli maahanmuuttajaoppilas, joka oli valmistavalla luokalla. Tästä johtuen n=41. Tutkimuksen rajoitukset Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon palautuneiden VAPSUlomakkeiden määrä. Kilpisen ja erityisesti Voionmaan kouluissa vastausprosentit jäivät mataliksi: Voionmaalla vain reilu kolmannes (36,3 %) oppilaista palautti täytetyn lomakkeen. Tämän vuoksi tulosten yleistämisessä täytyy noudattaa varovaisuutta seitsemänsien ja kahdeksansien luokkien kohdalla. Matala vastausprosentti vaikutti erityisesti riskioppilaiden määrän kartoittamista koskeviin tarkasteluihin. Riskioppilailla tarkoitetaan oppilaita, jotka viettävät paljon aikaa ilman aikuisen valvontaa ja läsnäoloa (yli 10 tuntia viikossa) ja joilla ei ole säännöllisiä harrastuksia. Kaikista keväällä 003 riskioppilaiksi tunnistetuista oppilaista vain 36,4 % palautti VAPSU-lomakkeen keväällä 004. Kilpisen koulussa VAPSUn palauttaneita 5