Yksilö ryhmässä TU-C1011 Ryhmätoiminta ja organisointi 19.9.2018 Johanna Maaniemi
Viime luennolta Jäikö jotain kysyttävää? Organisaatiokäyttäytyminen ja miksi sen ymmärtäminen on tärkeää Kurssin käsittelemät näkökulmat organisaatiokäyttäytymiseen Teorian rooli ihmistieteissä: teorian ja paradigman käsitteet Keskustelu: mitä haluat tällä kurssilla oppia? Kurssin suorittaminen käytännössä
Lukupiiriryhmistä Jos olet suorittamassa kurssia mutta et ole ilmoittautunut yhteenkään lukupiiriryhmään MyCoursesissa, ota välittömästi yhteyttä kurssiassistenttiin tiina.rahja@aalto.fi Muutamassa lukupiirien aikaslotissa on alle neljä ilmoittautunutta - näiden ryhmien toteutumista selvitellään kyseisten opiskelijoiden kanssa tämän viikon aikana Ryhmä 15: Keskiviikkoisin klo 14-16 (10.10., 7.11. ja 28.11.) Ryhmä 25: Perjantaisin klo 14-16 (12.10., 9.11. ja 30.11.) Ryhmä 27: Maanantaisin klo 8-10 (15.10., 12.11. ja 3.12.) Muut ryhmät toteutuvat ilmoitettuina aikoina Jokaiselle opiskelijalle lähetetään tieto omasta lukupiiriryhmästä sähköpostitse ennen ensi viikon luentoa
Luentotehtävät Luentotehtävissä sovelletaan käytäntöön kurssikirjallisuuden ja luentojen kautta omaksuttuja asioita Luentotehtävä 1: soveltaminen omiin kokemuksiin Luentotehtävä 2: soveltaminen populaariteksteihin ja niissä esitettyihin väitteisiin (kohteena case-yritys Vincit) Luentotehtävä 3: soveltaminen case-kuvaukseen
Luentotehtävä 1: Soveltaminen omiin kokemuksiin Tehtävän tarkoituksena on soveltaa kurssilla opittuja teoreettisia näkökulmia omiin kokemuksiin ryhmätoiminnasta Valitse jokin ryhmätilanne, jossa joku on toiminut jollain tavalla odotusten vastaisesti tai josta osallistujille on syntynyt eriäviä tulkintoja Harrastus-, kaveri- tai opiskeluporukka, työtiimi, virtuaaliryhmä jne. Valitse kurssikirjan luvuista 3 ja 4 kaksi yksilöiden ja ryhmien toimintaan liittyvää teoreettista näkökulmaa, joita sovellat tähän ryhmätilanteeseen Mahdollisia teoreettisia näkökulmia: stereotyypit havainnointiprosessissa, persoonallisuusteoriat, sisäryhmän suosiminen, ryhmäajattelu, ryhmän kehittymisen vaiheteoria
Luentotehtävä 1: Kysymykset 1. Kuvaile lyhyesti valitsemasi ryhmätilanne ja mitä siinä tapahtui. Anna oleelliset taustatiedot ryhmän luonteesta sekä omasta roolistasi ryhmän jäsenenä. Kerro miten toiminta oli odotusten vastaista tai minkälaisia erilaisia tulkintoja tilanteesta syntyi. 2. Kuvaile helppotajuisesti valitsemiesi teoreettisten näkökulmien ydinajatus. 3. Sovella kumpaakin valitsemaasi näkökulmaa pohtiessasi miksi ryhmätilanteessa tapahtui tiettyjä asioita ja mikä voisi selittää odotusten vastaista käyttäytymistä tai eriäviä tulkintoja. 4. Pohdi analyysisi perusteella yleisemmin omaa toimintaasi erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Miten voisit kehittyä ryhmätoimijana? Pohdintasi tueksi voit tarvittaessa kertoa esimerkkejä muista ryhmätilanteista tai tuoda esille jonkin kolmannen teoreettisen näkökulman.
Luentotehtävä 1: Ohjeita ja vinkkejä Muotoile vastauksesi niin että siitä syntyy johdonmukainen kokonaisuus Kysymykset ohjaavat vastauksen rakennetta, mutta vastaukset kysymyksiin eivät toki ole irrallisia toisistaan Esimerkiksi: mitä lukijan on oleellista tietää ryhmätilanteesta, jotta voi tarkastella sitä valitusta teoreettisesta näkökulmasta Kirjoita niin, että lukija ymmärtää vastauksesi ilman muuhun aineistoon perehtymistä Sinun tulee osata tiivistää omin sanoin, mikä on valitsemasi teoreettisen näkökulman ydinajatus ja mitä siitä on oleellista tässä yhteydessä tietää Huomioi, miten kysymysten järjestys luo pohjaa analyysille Tapahtumien (ja mahdollisten eri näkökulmien) kuvaus ennen teoreettisten käsitteiden soveltamista Yksittäiseen tapahtumaan keskittyminen ennen yleisemmän käyttäytymismallin pohtimista
Yksilö ryhmässä
Tänään: yksilöpsykologian näkökulmia Havaitseminen Tunteet Arvot Persoonallisuus
Miksi olemme sellaisia kuin olemme? ihmiskäsityksistä Nature: Luonto / perimä määrittää Perustuuko ihmisyksilöiden persoonallisuus, ajattelu ja käytös geeneihin ja perimään? Onko se ennalta ohjelmoitua? Nurture: Hoiva / kasvatus / sosiaalinen ympäristö määrittää Onko ihmisten persoonallisuus, ajattelu ja käytös opittua sosialisaation seurausta? Tabula rasa?
Havaitseminen
Mitä kuvassa tapahtuu, miksi? Pohdi ensin itse, jaa sitten näkemyksesi vierustoverin kanssa Ihminen ei reagoi tilanteeseen. Ihminen reagoi siihen, miten hän tulkitsee tilanteen.
Psykologisin termein: Skeemat ja skriptit...se mitä havaitsemme ja miten tulkitsemme havaitsemamme ohjaa... Skeemat = Kognitiivinen rakenne, johon on organisoitunut jotain kohdetta koskeva tieto. Ohjaa havaitsemista, muistamista ja johtopäätösten tekemistä. Esim. minäskeema, henkilöskeema, sosiaaliset skeemat, rooliskeemat jne. Skriptit = Erityisessä tilanteessa toimimista koskeva järjestynyt tieto, käsikirjoitus. Esim. miten ravintolassa käyttäydytään, miten työhaastattelussa käyttäydytään, miten suhteessa asiakkaisiin käyttäydytään jne. Huom! Eivät synny tyhjiössä: Skeemat ja skriptit ovat myös osin sosiaalisesti muodostettuja ja saatuja.
Havaitseminen tiedon käsittelynä Tallennus ja haku Käyttäytyminen Tulkinta Asialle annettaan tulkinta suhteessa jo olemassa olevaan käsitykseen Huomion suuntaaminen, suodatus Järjestäminen Uutta tietoa verrataan olemassa oleviin käsityksen kategorioihin (skeemat ja skriptit) pyritään suhteuttamaan merkityksellisellä ja johdonmukaisella tavalla Tiedon valikointiin vaikuttavat: Ärsykkeen ominaisuudet, konteksti sekä odotukset tilanteelle ja käsitykset siitä (opitut asiat, persoonallisuus, motivaatio) = skeemat ja skriptit Jatkuva aistimusten virta ( raakadata ) (muokattu Reed, 2009)
Pyrimme johdonmukaisuuteen Kirjan esimerkki s. 57
Havaitseminen on rajallista
Havaintoprosessin ominaisuuksia Stereotyypit Ryhmästä muodostettu yleistetty käsitys, joka ei huomioi yksilöiden ominaisuuksia tai eroja. Itsensä toteuttavat ennusteet Uskomukset vaikuttavat toimintaamme vaikka olisivatkin virheellisiä. Haloefekti, paholaisefekti Henkilöön tietyssä tilanteessa liitettyjen (positiivisten / negatiivisten) piirteiden yleistäminen myös muihin tilanteisiin / piirteisiin. Esim. superasiantuntija on taitava myös esimiehenä, sosiaalinen työntekijä on tuloksekas jne. Tarkoituksenmukaista ja tärkeää Aiheuttavat helposti ongelmia
Attribuutioteoria Attribuutio: Selitys, jonka annamme omalle tai toisten käyttäytymiselle. Selitys voi liittyä sisäisiin tai ulkoisiin syihin. Attribuution peruserhe (fundamental attribution error) Taipumus yliarvioida sisäisten tekijöiden, kuten aikomusten ja luoteenpiirteiden, ja aliarvioida tilannetekijöiden vaikutusta arvioidessa toisten käyttäytymisen syitä. Minää palvelevat vinoumat (self-serving bias) Menestyksen selittäminen sisäisillä ominaisuuksilla ja epäonnistumisen ulkoisilla syillä. Kognitiivinen dissonanssi Epämukavuus, joka syntyy kognitioiden ristiriitaisesta tilasta. Tasapainoon pyritään pääsemään muuttamalla esim. asenteita tai omaa käyttäytymistä.
Systeemi 1 ja systeemi 2 Daniel Kahneman (2011): Thinking fast and slow
Miten kognitiivisia virheitä vältetään? Tiedosta virheiden mahdollisuus! Tarkastele kriittisesti tekemiäsi oletuksia tapahtumien syistä Varaa aikaa, vältä pikaisten johtopäätösten tekemistä Opettele ymmärtämään + tunnista omien ennakkooletuksiesi ja mielipiteidesi vaikutus päätöksentekoosi Kerää ja käytä tietoisesti monenlaista tietoa ihmisistä ja tilanteista. Pohdi eri näkökulmista. Huomioi konteksti EMPATIA, yritä asettua toisen asemaan!
Arvot
Pohdi omia arvojasi Millainen työpaikka olisi sellainen, jossa haluisit työskennellä? Miksi? Johannan arvojärjestys: 1. Perheen ja työn välinen tasapaino 2. Kiinnostavat tehtävät 3. Itsenäisyys 4. Arvostus ja yhdessä tekeminen 5. Asiallinen palkkaus
Arvot ihmisten elämässä = Mikä on tärkeää? Mitä kannattaa tavoitella? Arvot Yksilön (tai ryhmän) elämää ohjaavien periaatteiden (uskomusten ja tavoitteiden) kokoelma. Yleisluontoinen käsitys tavoittelemisen arvoisista päämääristä tai suositeltavasta toiminnasta, ts. mikä on tärkeää, mitä kohti kannattaa mennä? (Suurelta osin) johdonmukaisia ja suhteellisen pysyviä (transsituational) Ohjaavat havainnointiamme, tulkintojamme ja vaikuttavat käyttäytymiseen Schwartz: Arvot ovat hämmästyttävän universaaleja eli kaikkialla maailmassa ihmisillä on samat arvot MUTTA eri järjestyksessä. Yksilön elämää ohjaavien arvojen tärkeysjärjestys vaihtelee
Schwartzin 10 arvoa VALTA Sosiaalinen status ja arvostus; arvovallan ja hallinnan hankkiminen ihmisiin ja resursseihin Esimerkkejä arvoista Vaikutusvalta, varakkuus Yhteisölliset / ihmisten väliset Yksilölliset MENESTYS Henkilökohtaisen menestyksen arvostus; omien kykyjen näyttäminen yhteisön sosiaalisten sääntöjen mukaisesti Kunnianhimo, menestys, kyvykkyys HEDONISMI Mielihyvän ja aistinautintojen tuottaminen itselle Mielihyvä, elämästä nauttiminen VIRIKKEISYYS Jännitys, uutuus ja haasteet Jännitys, uutuus, haasteellisuus ITSENÄISYYS Itsenäinen ajattelu ja toiminta Luovuus, vapaus, omien tavoitteiden valitseminen UNIVERSALISMI HYVÄNTAHTOISUUS PERINTEET SOPEUTUVUUS / YHDENMUKAI-SUUS TURVALLISUUS Kaikkien ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin ymmärtäminen, arvostus ja suojelu Muiden ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen Perinteisen kulttuurin tai uskonnon tarjoamien ajatusten ja tapojen kunnioitus Sosiaalisten odotusten tai sääntöjen noudattaminen; yhteisön normeja rikkovien tekojen tai mieltymysten rajoittaminen Yhteiskunnan, vuorovaikutussuhteiden ja oman itsen turvallisuus, harmonia ja vakaus Laajakatseisuus, Oikeudenmukaisuus, ympäristön suojelu Avuliaisuus, vastuullisuus, rehellisyys Nöyryys, kunnioittaminen, maltillisuus Tottelevaisuus, itsekuri, kohteliaisuus Järjestys, yhteenkuuluvuus
Arvoilla on väliä
Persoonallisuus Vakaiden käytösmallien ja mielentilojen kokoelma, joka auttaa selittämään henkilön taipumuksia käyttäytyä tietyllä tavalla
Näkökulmia persoonallisuuteen Esimerkiksi Tyyppi- ja piirreteoriat Sosiokognitiviinen ja humanistinen teoria Pyrkivät ymmärtämään ja selittämään yksilöiden eroja käytösmalleissa ja mielentiloissa Piirreteoria korostaa pysyviä piirteitä Sosio-kognitiivinen ja humanistinen korostavat enemmän persoonallisuuden mukautuvaisuutta ja muuttuvuutta kokemusten myötä. Persoonallisuuden käsite on teoreettisesti vaikea, mutta käytännön elämässä hyödyllinen
Persoonallisuusteoriat: Piirreteoriat (trait approach) Persoonallisuus on synnynnäistä ja suhteellisen pysyvää Persoonallisuuden osatekijät voidaan tunnistaa ja mitata psykometrisin testein. Yksittäisiä persoonallisuuden piirteitä mittaamalla ja niputtamalla voidaan muodostaa persoonallisuuden ulottuvuudet (faktorit). Yksilön tulosta verrataan keskivertovastaukseen Valtava määrä erilaisia testejä, esim. Big five
Big five (Costa & McCrae) Muodostuu viidestä faktorista ( superpiirteestä ), johon alapiirteet sijoittuvat Parhaiten hyväksytty kuvaus persoonallisuuden ulottuvuuksista ulottuvuuksille löydetty tukea eri tilanteissa ja kulttuureissa. Persoonallisuuden ulottuvuudet Emotionaalinen tasapainoisuus (emotional stability) Ekstroversio (extoversion) Kuvaus Rauhallisuus vs. hermostuneisuus, itsetyytyväisyys vs. itsesääli, varma vs. epävarma, emotionaasesti vakaa vs. epävakaa Sosiaalisuus vs. varautuneisuus, itsevarmuus vs. ujous Avoimuus (openness) Miellyttävyys, suostuvaisuus (agreeableness) Tunnollisuus (conscientiousness) Suhtautuminen elämään: itsenäisyys vs. mukautuvaisuus, laaja-katseisuus vs. kapeakatseisuus, luovuus vs. käytännöllisyys, innostuu uudesta vs. ei pidä muutoksesta Vuorovaikutus muiden kanssa: lämminhenkinen vs. töykeä, luottava vs. epäilevä, avulias vs. ei-yhteistyökykyinen Korkea vs. matala riskinsietokyky, organisoitunut vs. epäorganisoitunut, itsekuri vs. impulsiivinen
Personality dimension Calculate _ Total Emotional stability 1+6+11+16+21 = Extraversion 2+7+12+17+22 = Openness 3+8+13+18+23 = Agreeableness 4+9+14+19+24 = Conscientiousness 5+10+15+20+15 =
Persoonallisuustestit Mitä haasteita näet tällaisessa testissä? Persoonallisuustestien viihdearvo merkittävä mutta käytettävä varoen esim. soveltuvuusarvioinnissa Testit ennustavat huonosti esim. työssä suoriutumista Yksilöt ovat joustavia ja muuntuvia, kehittävät uusia taitoja ja mukautuvat uusiin tilanteisiin. Testi tunnistaa vain osan suoriutumiseen vaikuttavista tekijöistä tässä kokonaisuudesta. Testitulosta voi helposti vääristää niin halutessaan Työssä suoriutuminen riippuu monesta tekijästä persoonallisuuspiirteiden lisäksi kuten tuurista, koulutuksesta, johtamisesta, tuesta, organisaatiokulttuurista jne...
Sosiokognitiivinen teoria (esim. Bandura) Korostaa tulkintaa, oppimista ja ympäristön vaikutusta Vastavuoroinen determinisimi (reciprocal determinisim) Persoonallisuus syntyy henkilön käyttäytymisen, tunteiden ja ajattelun vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa Kontrolliodotus (locus of control) Miten yksilöt näkevät itsensä suhteessa ympäristöön, ts. mistä tilanteet johtuvat? Käsitys syntyy sosialisaation ja oppimisen tuloksena. Sisäisen kontrolliodotus: oman onneni seppä - pystyn itse vaikuttamaan Ulkoinen kontrolliodotus: lastu lainehilla - onni, sattuma, ulkoiset tekijät vaikuttavat Kontrolliodotus mm. yksilön työponnisteluun, selviytymistapoihin, hyvinvointiin, stressinsietokykyyn
Humanistinen teoria (esim. Rogers) Korostaa yksilöiden ainutkertaisuutta Persoonallisuuden ytimessä on halu toteuttaa yksilön potentiaali täyteen mittaan (self actualization) olet hyväksytty sellaisena kun olet. Teorian keskiössä minä-käsitys (self-concept) ja sen muotoutuminen Todellinen minä (actual self) vs. ideaaliminä (idealized self) Syntyy niistä odotuksista, mitä ympäristö meihin kohdistaa ja mitä odotuksia itse kohdistamme itseemme. Yksilö pyrkii toteuttamaan itseään täyteen mittaan saakka ympäristöllä oleellinen vaikutus, kuinka se tukee tätä prosessia Avoimuus, aitous, positiviisuus, empaattisuus Itsenään toteuttava yksilö: suvaitseva, realistinen, sosiaalinen, humoristinen, itsenäinen jne.
Tunteet ja positiivinen psykologia
Lähde: Suomen positiivisen psykologian kotisivuilta www.sppy.fi
Tunteet Miltä musta tuntuu? Nykyisin huomio paljon tunteissa! Tunnustettu, että ihmiset ovat tuntevia olioita aikaisemmin korostettiin rationaalisuutta työelämässä Tunteet (emotion) ja mielialat (moods) Emotion: Tuntemus (feeling), joka nousee reaktioina tai odotuksina tiettyyn tapahtumaan tai kohteeseen Mood: Mielialat ovat pidempikestoisia Tunneäly (emotional intelligence) Onnellisuus
Tunneälyn ulottuvuudet Motivaatio Taipumus pyrkiä päämääriin sinnikkäästi ja energisesti Sosiaaliset taidot Tuloksellisuus vuorovaikutussuhteiden ja verkostojen rakentamisessa, kyky luoda kontakti muihin Itseymmärrys Kyky tunnistaa ja ymmärtää omia tunteita ja mielialoja sekä niiden vaikutuksia muihin Tunteiden sääntely Kyky säännellä häiritseviä mielialoja ja impulsseja; taipumus ajatella ennen toimimista Empatia Kyky tunnistaa ja ymmärtää muiden tavat reagoida tuntein; taito huomioida muiden tunnereaktiot Goleman 2005; Goleman ym. 2013
Tunteilla on väliä päätöksenteossa Affective forecasting (tunne-ennustaminen) Teemme päätöksiä nykyisyydessä sen perusteella, mitä luulemme tuntevamme tulevaisuudessa Impact bias (vaikutusvirhe) Yliarvoimme tunteen voimakkuutta ja kestoa tulevaisuuteen liittyvissä tapahtumissa
Ennen seuraavaa luentoa Tarkista, että olet saanut sähköpostitse tiedon omasta lukupiiriryhmästäsi Tutustu lukupiirien ohjeistukseen, tätä käydään läpi tarkemmin ensi luennolla Mieti, jäikö sinulle jotain kysyttävää tämän päivän luennon sisällöstä Aloita luentotehtävän 1 tekeminen, palautuksen DL perjantaina 28.9. Lue kurssikirjan luvut 2 ja 4, muista tehdä muistiinpanoja
Lisälukemistoa innostuneille Lämsä, A.-M. & Päivike, T. (2013): Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki. Edita. Buchanan, D. A. & Huczynski, A. A. (2017). Organizational behaviour. 9th edition. Harlow: Pearson.