17.3.2006 1(14) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2007-2011 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön ohjeet vuosia 2007-2010 koskevien valtion menokehysten valmistelusta valtiovarainministeriön hallinnonalan virastoissa ja hallinnonalalla (valtiovarainministeriön kirje VM 16/01/2005, 7.9.2005), valtioneuvoston päätöksen mukaiset menokehykset vuosille 2006-2009 (Jukka Nummikosken sähköpostiviesti 15.3.2005) sekä täydennysohje valtiovarainministeriön kirjeeseen valtioneuvostossa päätettävien valtiontalouden kehysten valmistelusta (valtiovarainministeriön kirje VM/18/01/2005, 3.11.2005). Tilastokeskus on toteuttanut vuoden 2004 tason kehyksellä (ml. lisätalousarvio) ja tätä edeltäneen tuottavuushypyn ansiosta vuonna 2005 pakolliset EU-sopeutukset ja välttämättömät investoinnit sekä aloittanut syntyneen investointipaineen purkamisen ja digitaalisen tuotantoprosessin toteuttamiseen liittyvien hankkeiden nopeuttamisen. Samalla linjalla on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2006. Vuonna 2007 on kuitenkin tulossa paljon uusia EU-velvoitteita ja kansallisia kehittämispaineita, että digitaalisen tuotantomallin mukaisten kehittämishankkeiden ollessa kesken, näitä ei ole mahdollista toteuttaa nykyisellä peruskehyksellä. Toiminnan painopisteet ja kehittämislinjaukset perustuvat syksyllä 2003 vahvistettuun Tilastokeskuksen toimintastrategiaan. 1. Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2007-2011 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuu kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia lisärahoitusta edellyttäviä tilastojen kehittämis- ja laajennustarpeita, joita Suomi on ollut osaltaan hyväksymässä. Kansallisesti rahoitettavaksi siirtyy useita laajoja, EU-tarpeita varten perustettuja tilastoja, jonka lisäksi uusia säädöksiä on astunut voimaan ja eri valmisteluvaiheessa on useita säädöksiä. Tilastoalalla EU:n deregulaatiosta on toistaiseksi näkynyt vain vähän merkkejä. TTS-kaudella valmistunee lisäksi useita uusia EU-säädöksiä, joiden voimaantulo, tietotarpeet ja kustannusarviot täsmentynevät suunnitelmakauden aikana. Valmistelussa tai suunnitteilla ovat: muuttoliike- ja siirtolaisuustilastoja koskeva tilastoasetus, koulutustilastoasetus, terveystilastoasetus, vuoden 2010 väestö- ja asuntolaskentaa koskeva asetus ja tähän liittyen uusi kansainvälinen ammattiluokitus (IS- CO) ja uusi sosioekonomisen aseman luokitus, EU:n alueluokitus (NUTS), kansantalouden varallisuustilinpito, ulkomaiset tytäryhtiöt (FATS), energiatilastot ja televiestintätilastot sekä mahdollisesti materiaalivirtatilinpito ja ilmapäästötilinpito. Laskelmat eivät sisällä näihin liittyviä arvioita. Toisaalta EU:ssa on tapahtunut politiikkamuutos, jonka mukaan EU osallistuu aiempaa vähemmässä määrin uusien tilastojen kehittämisen ja tuottamisen rahoitukseen. Myös EU:n kilpailuttamien tilastojen ja muiden palvelujen kustannuksista katetaan ns. grants -sopimuksilla vain osa loppuosan jäädessä Tilastokeskuksen maksettavaksi. Samalla EU:ssa ollaan luopumassa tilastojen kehittämisestä ns. herrasmiessopimusten nojalla, jolloin tilastojen laatiminen säädösten nojalla laajenee ja tulee siten aiempaa velvoittavammaksi.
2. Toiminnan strategiset suuntaviivat 2(12) Yleisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat EU:n ja talous- ja rahaliiton edellyttämien tilastolaajennusten lisäksi globalisaation ja ns. uuden talouden asettamat haasteet tilastokuvaukselle sekä tietoteknologian muutokset. Kansallisesti meneillään on joukko julkisen sektorin uudistushankkeita, jotka vaikuttavat tilastokuvauksiin. Tällaisia ovat mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet, alueellistamishankkeet, koulujärjestelmäuudistukset sekä palvelukeskus- ja IT-kehittämishankkeet. Toimintaympäristössä on myös muita mahdollisia muutosuhkia, joihin Tilastokeskus joutuu varautumaan. Hallinnollisten ja muiden välillisten aineistojen käyttöön liittyy riskejä silloin, kun aineistojen haltija tekee suunnitelmia, joiden tuloksena aineisto muuttuu tai saanti heikkenee tai loppuu. Tällaisissa tilanteissa Tilastokeskus joutuu kehittämään tiedon tuottamiseen vaihtoehtoisen tavan, joka voi olla olennaisesti nykyistä kalliimpi. Valtion tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelma sekä EU:n kansalliset uudet tiedon jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Samoin kansallisesti ja kansainvälisesti tilastojen maksuttomaan saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. Lisäksi ministeriössä on selvitetty hallinnon sisäisten tietoluovutusten maksukäytäntöjen muuttamista siten, että tiedot luovutettaisiin viranomaiskäyttöön vain irrottamiskustannuksin. Nämä vähentäisivät Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan tuloja ja edellyttäisivät menetysten kompensointia kehyslisäyksenä sekä muutosta Tilastokeskuksen maksuasetukseen. Lähivuosina Tilastokeskus joutuu myös hakemaan uudelleen ratkaisua tutkimusaineistojen käytön rahoitukseen tai hinnoittelun tukeen. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia kehittämispanokset järjestelmiin ja näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Sähköisen tiedonkeruun edistäminen lisää Tilastokeskuksen kokonaiskustannuksia siirtymävaiheessa, koska tiedonantajien riittämättömien valmiuksien vuoksi tänä aikana joudutaan ylläpitämään paperilomakkeisiin perustuvia rinnakkaisia tiedonkeruujärjestelmiä. Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Kuntasektorin tilastoinnin kehittäminen ja valtiosektorin tuottavuustilastoinnin kattavuuden laajentaminen edellyttävät myös lisäpanostuksia. Laskelmat eivät sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä siirtoja. KTM:n energiatilaston siirrosta tehdään esitys vuoden 2007 talousarvioesityksessä. 2.1. Strategiset tavoitteet ja niiden kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää tietovarantojensa relevanssia ja laadukkuutta, jotta ne mahdollisimman hyvin palvelisivat niin valtiovarainhallinnon kuin muidenkin keskeisten kansallisten tilastotietoja tarvitsevien käyttäjien tarpeita ja samalla täyttäisivät Suomen kansainväliset velvoitteet. 2.2. Toiminnan painopisteet ja päämäärät seuraavalle 4-vuotiskaudelle 1. Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset.
3(12) Tilastokeskus tuottaa peruskehyksellä vuonna 2004 voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä keskeisten kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja tekee tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset. Tällaisia välttämättömiä muutoksia ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, perusvuosiuudistukset ja korvausinvestoinnit. Nämä toteutetaan tuottavuushyötyjen avulla. 2. Tilastokeskus varmistaa ministeriön kanssa rahoituksen riittävyyden uusien EUvaatimusten, muiden kansainvälisten sopimusten ja kansallisten tarpeiden johdosta aiheutuville toiminnan laajennuksille sekä mahdollisten maksuperusteiden muutosten kompensoimiseksi. 3. Tilastokeskus toimii siten, että sen tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva säilyvät edelleen hyvänä. Tiedonantajien vastausmotivaatiota ylläpidetään myös huolehtimalla heidän tietosuojastaan kaikissa tiedonkäsittelyn vaiheissa. Tiedonantajia rohkaistaan siirtymään tietojen antamiseen sähköisesti. 4. Tilastokeskus pyrkii käytettävissään olevilla keinoilla vaikuttamaan kansainvälisen ja erityisesti Euroopan tilastojärjestelmän kehittämiseen siten, että tilastoja kehitetään koordinoidusti päällekkäistä tilastointia välttäen ja siten että tilastojen laadinnan menetelmällinen itsenäisyys säilyy. Suomalaisen tilasto-osaamisen tunnettuutta kansainvälisessä tilasto-yhteistyössä edistetään. Tilastokeskus kuuluu parhaiden maiden joukkoon kansainvälisten tilastovelvoitteiden toteuttajana. 5. Tilastokeskus kehittää tilastoalan kansallisena yleisviranomaisena kansallista tilastotointa laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. 6. Tilastokeskus kehittää tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti yhteistyössä muiden Suomen virallisen tilaston tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa ottaen huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tiedonkäyttäjät. Erityisenä kehittämiskohteena ovat yhtenäiset verkkopalvelut. Maksuttomana julkispalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot vähintään nykyisessä laajuudessa. 7. Tilastokeskus selvittää mahdollisuudet laajentaa Tilastokeskuksen tiedonkeruuja jakelupalveluja sekä tietojärjestelmäpalveluja muulle tilastotoimelle palvelukeskusmallia noudattaen. 8. Tilastokeskus parantaa tilastojen laatua tilastomenetelmällisin keinoin ja panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin. Toiminnan kokonaislaatua parannetaan EFQM -laatupalkintokehikkoa käyttäen. 9. Tilastokeskus parantaa tuottavuuttaan, huolehtii toimintansa taloudellisuudesta ja voimavarojen parhaasta mahdollisesta kohdentamisesta sekä kehittää maksullista palvelutoimintaa ja pyrkii kasvattamaan tuottoja kannattavuudesta huolehtien. 10. Tilastokeskus saattaa loppuun tietovarasto-ajatteluun perustuvan tuotantomallin rakentamiseen liittyvät tietojärjestelmien siirrot avoimeen ympäristöön sekä tiedonkeruun ja jakelun digitalisoimisen. Myös sisäisiä palveluja digitalisoidaan ja uusitaan vanhentuneita järjestelmiä. 11. Tilastokeskus kehittää toimintaansa oppivana organisaationa ja toteuttaa Henkilöstö 2010-ohjelmaa. Avainosaaminen pidetään ajan tasalla ja henkilöstön osaamista kehitetään tavoitteellisella koulutuksella, työssä oppimisen avulla sekä huolehtimalla osaamisen siirrosta ja perustehtävän suorittamisen kannalta välttämättömän tieteellisen osaamisen ylläpidosta ja lisäämisestä. 12. Tilastokeskus kehittää työyhteisön hyvinvointia, työn organisointia ja työilmapiiriä yhteistoiminnallisesti sekä huolehtii sisäisestä synergiasta ja kehittää ammat-
4(12) titaitoista esimiestyötä ja johtamista Tilastokeskuksen johtamispolitiikan mukaisesti. 13. Tilastokeskus huolehtii kilpailukyvystään työnantajana sekä jatkaa palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä kannustavammaksi ja strategisia tavoitteita paremmin tukevaksi. Tulospalkkaus otetaan käyttöön. 3. Toiminnan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 3.1. Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle seuraavalle suunnittelukaudelle Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät Suomen kansainväliset sitoumukset ja keskeiset kansalliset tilastotiedon tarpeet. Tilastokeskus toimii siten, että sen tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva säilyvät edelleen hyvänä. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tilastokeskus tuottaa peruslaskelman kehyksellä vuonna 2004 voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset sekä hoitaa kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen tehtävät. Välttämättömiä muutoksia ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, indeksien perusvuosiuudistukset ja korvausinvestoinnit sekä lähinnä EU:sta johtuvat tilastojen nopeutukset ja muut laadunparannukset. Viime mainittuihin sisältyvät myös toimialaluokituksen (Nace Rev2) ja tuoteluokituksen (CPA) uudistaminen ja vieminen ko. luokituksia käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (esim. NaceRev2 noin 60 tilastosysteemiin). Nämä sekä noin neljännes kehittämisvaihtoehtoon sisältyvistä EU-sopeutuksista toteutetaan vuodesta 2008 lähtien nykyisen kehyksen rahoituksella käyttäen tuottavuushyötyjä (ks. tuottavuushyötyjen käytöstä tarkemmin kohta 7) Liitteenä 1 on peruslaskelman mukainen voimavaralaskelma. Laskelma sisältää vuonna 2004 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutukset vuoteen 2007 saakka. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan lisäksi ottamaan huomioon tulevien VES/TES -sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan. Kehittämislaskelma: Kehittämislaskelma sisältää lisäyksenä peruslaskelmaan EU lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät tilastotuotannon laajennukset ja siirrot kansalliselle rahoitukselle sekä lisäpanostukset julkisen sektorin tuottavuustilastojen kehittämiseen ja laajentamiseen. Kehittämislaskelman mukainen lisärahoitus tarvitaan vuodesta 2007 eteenpäin. Lisäksi on selvitetty ilmaispalvelujen lisäämisestä johtuvaa kompensaation suuruutta. 1. EU-lainsäädännöstä johtuvat uudet välttämättömät toiminnan laajennukset ja EU- ja muun rahoituksen loppumisesta johtuvat muutokset Merkittävimmät tiedossa olevat uusien EU-asetusten mukaiset tilastot/ laajennukset käynnistyvät suunnitelmakauden aikana palvelualojen tilastoissa (v. 2007 ja 2009), kansantalouden ¼-vuosittaisessa sektoritilinpidossa (2007), työvoimakustannusindeksissä (2008), ansio- ja työvoimakustannustilaston kattavuuden lisäämisessä alle 10 hengen yrityksiin (v. 2008), aikuiskoulutustutkimuksessa (2007), kansainvälisten yritysryhmien rekisteröinnissä yritys- ja toimipaikkarekisteriin (v. 2007), teollisuuden tuottajahintaindeksissä (2010) sekä rakentamisen hintaindeksissä (2009). Näiden tilastojen siirtyminen tuotantoon merkitsee tilastoinnin pysyvää laajentumista ja henkilötyövuosien kasvua.
5(12) EU:n tai muu ulkopuolinen rahoitustuki loppuu EU-asetuksen mukaisissa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (v. 2007), palvelujen ulkomaankaupassa (v. 2006), kansainvälisessä hintavertailussa (v. 2006), tietoyhteiskuntatilastoissa (v. 2006), innovaatiotutkimuksessa (v. 2006) ja rajatutkimuksessa (v. 2008) sekä ns. herrasmiessopimuksen nojalla nykyisin tuotettavassa avoimien työpaikkojen tilastossa (v. 2006), jolloin nämä on rahoitettava kokonaan Tilastokeskuksen toimintamenoilla. Rajatutkimus jatkuu nykyisen sopimuksen puitteissa vuoden 2008 loppuun, jonka jälkeen rahoitus on avoin. Rajatutkimuksen tiedot tarvitaan maksutaseen palvelukaupan tilastointiin. Rahoitustarve on mainituista vuosista eteenpäin pysyvä. Henkilötyövuosia lisäävää vaikutusta ei tässä kappaleessa mainituilla hankkeilla ole. 2. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin laajentaminen Tilastokeskus on tuottanut valtio- ja kuntasektorin tuottavuustilastoja useiden vuosien ajan. Niiden kattavuus ja valmistumisnopeus ovat olleet käytettävissä olevilla voimavaroilla riittämättömät. Vuonna 2005 valtiosektorin tilastoinnin kattavuutta alettiin laajentaa sekä tuottaa hallinnonaloittaisia tuottavuuslaskelmia, ja Tilastokeskus kohdisti tähän nykykehyksistään yhden henkilötyövuoden lisää. Kuntasektorin tilastoinnin nopeuttamista on rahoittanut VM. Vuoden 2006 rahoituksesta käydään neuvotteluja ministeriön kanssa. Tämän jälkeen rahoitus on avoin. Jotta näiden tilastojen rahoitus saadaan pysyvälle pohjalle, Tilastokeskus esittää kehyslisäystä, jolla toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. 3. Ilmaispalvelujen lisääntyminen Valtion tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelma sekä EU:n ja kansalliset uudet tiedon jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Samoin kansallisesti ja kansainvälisesti erityisesti tilastojen maksuttomaan saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. Veloitukseton tarjonta onkin laajentunut kansainvälisesti huomattavasti. Muissa Pohjoismaissa tilastotietojen ilmaisen jakelun kehittämistä ja ylläpitoa verkossa on tuettu budjettivaroin. Lokakuusta 2004 lähtien Eurostatin kaikki tietokannat ja julkaisut ovat olleet saatavissa veloituksetta verkon kautta. Tilastokeskus on selvittänyt maksullisuuden ja maksuttomuuden rajausta omassa palvelutuotannossaan. Pääperiaate olisi, että kaikki Suomen virallisen tilaston ns. perustilastotiedot olisivat maksutta verkosta saatavissa, samoin painettujen tilastojen verkkoversiot tietyin rajauksin ja että kuukausi- ja 1/4-vuositilastoista ei enää tuotettaisi painettuja julkaisuja. Tämä supistaisi maksullisen toiminnan tuottoja noin 1,2 miljoonaa euroa. Nettobudjetoituna virastona tämä heijastuisi myös budjettitoiminnan rahoitukseen. Toiminnallisia nettovaikutuksia tullaan tarkentamaan. Muutos edellyttää muutosta myös Tilastokeskuksen maksuasetukseen. Kehittämislaskelma yhteensä verrattuna peruslaskelmaan, 1000 euroa 2007 2008 2009 2010 2011 Perusvaihtoehto 41 541 41 541 41 541 41 541 41 541 EU-laajennukset 700 1 100 1 100 1 100 1 100 Tuottavuustilastointi 100 100 100 100 100 Kehittämislaskelma yht. 42 341 42 741 42 741 42 741 42 741 Liitteenä 2 on kehittämislaskelman mukainen voimavaralaskelma. Laskelma ei sisällä ilmaispalvelujen lisääntymisen kompensaatiota.
6(12) 4. Toiminnalliset tulostavoitteet 4.1. Tärkeimmät toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet seuraavalle suunnittelukaudelle Virasto: Tilastokeskus Ydintoiminto/ydinprosessi: tilastotuotanto Edellisen TTS-kauden linjaus Relevantti ja laadukas tilastotarjonta täyttää keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kv-sitoumukset Edellisen kehyspäätöksen mukaiset määrärahat Taulukko 1 Tulevan TTS-kauden toiminnallinen linjaus 41 239 t (v. 2006) Relevantti ja laadukas tilastotuotanto täyttää keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kv-sitoumukset (kehittämislaskelma) Määrärahaesitys TTSkaudelle 2007-2010 41 541 (v. 2007) peruslaskelma 41 239 t (v. 2006) 41 541 t (v. 2007) kehyslisäys v. 2007 EU-vaatimukset, tuottavuustilastointi. 800 t kehyslisäys v. 2008 EU-vaatimukset, tuottavuustilastointi. 1 200 t kehyslisäys v. 2009 EU-vaatimukset, tuottavuustilastointi. 1 200 t kehyslisäys v. 2010 EU-vaatimukset, tuottavuustilastointi. 1 200 t kehyslisäys v. 2011 EU-vaatimukset, tuottavuustilastointi 1 200 t Peruslaskelma 41 541 t (v. 2011) Kehittämislaskelma yht. 42 741 t (v. 2011) Taulukossa mainittujen kehyslisäysten lisäksi vuodesta 2008 eteenpäin EUvaatimusten aiheuttamista lisämenoista noin neljännes katetaan peruskehyksellä. 4.2. Toiminnallinen tehokkuus; tavoitteet ja toimenpiteet Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Tilastokeskus toteuttaa tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella keskimäärin 2 prosentilla vuodessa. Tuottavuushyödyillä toteutetaan EU:n edellyttämät tilastojen nopeutukset ja laadulliset sopeutukset (vrt. edellä NaceRev2 ja CPA- luokitusten uusiminen ja vieminen näitä käyttäviin tilastojärjestelmiin) sekä osa kehittämisvaihtoehdon EUsopeutuksista. Tuottavuushyödyillä viedään loppuun myös digitaalisen tuotantoprosessin uudistus (ks. tarkemmin kohta 7). Suunnitelmakaudella integroidaan tietojärjestelmiä siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja. Prosessien hallintaa parannetaan dokumentaatiolla, prosessikuvauksilla ja vastuuttamalla prosessinomistajat. Tilastokeskus rakentaa palvelutoiminnan tehostamiseksi tuotantomallia, joka perustuu tietovarastoajatteluun, ja jatkaa keskuskoneesta luopumisen toteuttamista. Tavoiteaikataulua on nopeutettu yhdellä vuodella vuoteen 2008. Sähköistä tiedonsiirtoa lisätään koko tuotantoketjussa. Tavoitteena on, että suunnitelmakauden alkuun mennessä, kaikki noin 60 paperilomakkeilla hoidettua tiedonkeruuta saadaan sähköistetyksi ja että suunnitelmakauden alussa yrityksiltä, kunnilta ja oppilaitoksilta tapahtuvassa tiedonkeruussa on tarjolla sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva vaihtoehto. Erityisesti alkuvaiheessa tiedonkeruussa yrityksiltä joudutaan ylläpitämään kahta rinnakkaista järjestelmää, mikä lisää kustannuksia.
Virasto: Tilastokeskus Ydintoiminto/ydinprosessi: tilastotuotanto Ydintoiminto/ydinprosessi: tilastojen käytön edistäminen Ydintoiminnot ja tukitoiminnot 7(12) Tietoturvaa kehitetään lainsäädännön asettamien vaatimusten, yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti vastaamaan yhä kasvaviin tietoverkkovälitteisiin uhkiin. Tilastokeskuksen valmiussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan. Maksullista palvelutoimintaa kehitetään kannattavana toimintana. Tavoitteena on keskimäärin 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2006-2008. Tuottavuutta edistävät tavoitteet TTS-kaudelle muutoskestävyyden hallinta/ tuottavuuden parantaminen Tuottavuutta edistävät toimenpiteet TTS-kaudelle tuotantomallihankkeen standardiratkaisujen käyttöönotto ja tietojärjestelmien siirtäminen avoimeen ympäristöön ja avoimen ympäristön tietojärjestelmien uudistaminen sähköinen tiedonkeruu (valmiudet rakennettu 2006 loppuun mennessä) automatisoitu sähköinen jakelu standardiratkaisujen käyttöönotto muu osa Tuottavuus 2010 ohjelmaa toimenpiteiden käynnistäminen/toteuttaminen Tukitoiminnot - talous- ja henkilöstöhallinto palvelukeskushanke osallistuminen erillisen suunnitelman mukaisesti - tietohallinto IT-tukitoiminnoissa soveltuvin osin hallinnonalan/ valtionhallinnon yhteiset ratkaisut - toimitilat toimitilojen käytön tehostaminen nykyisissä toimitiloissa - hankintatoimi hankintatoimen tehostaminen VM:n linjausten mukaisesti kohteiden hakeminen ja aikataulujen sovittaminen Taulukko 2. Seurattavat tunnusluvut ja niille asetettavat tavoitetasot ja saavutettavat taloudelliset ym. hyödyt siirtymisen aikataulun seuranta/ tavoite 2008; parantaa palvelumahdollisuuksia, taloudellisuutta ja laatua käyttöaste (riippuu tiedonantajista); parantaa tuottavuutta ja laatua kehittämishankkeiden etenemisen seuranta/ tavoite 2007-2008 parantaa palvelumahdollisuuksia, taloudellisuutta ja laatua ajoitussuunnitelman toteutumisen seuraaminen Tuottavuus paranee keskimäärin 2 prosenttia vuodessa kustannukset tarjolla olevat palvelut/ näistä käytössä vuokrasopimus ja toimitilojen nykyinen reaalinen vuokrataso käytön tehostaminen säilyy osallistuminen yhteishankintoihin, sisäisen hankintaproses- Hanselin osuus hankinnoista sin tehostaminen, Hanselin palvelujen käytön lisäys Lisäksi sisäisten palvelujen tehostamiseksi uudistetaan vanhoja järjestelmiä, ajanmukaistetaan tarvittavilta osin talouden- ja toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmää, digitalisoidaan nykyisiä manuaalisia toimintoja sekä kehitetään henkilöstö- ja taloushallinnon raportointia. Kaikilla näillä tavoitellaan ensisijaisesti viraston toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta. 4.3. Tuotokset ja laadunhallinta; tavoitteet ja toimenpiteet Tilastokeskus laajentaa tilastotuotantoaan EU:n edellyttämässä aikataulussa pitäen tiedonkeruiden lisäyksen aiheuttaman vaivan tiedonantajille mahdollisimman vähäisenä (vrt. edellä mm. sähköinen tiedonkeruu). Uusissa keruissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kotimaiset tarpeet. Kotimaisista tarpeista johtuen laajennetaan julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Tilastokeskus selkiinnyttää palveluvalikoimaa sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti yhteistyössä muiden Suomen virallisen tilaston tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa Tilastokeskuksen tiedonkeruu- ja jakelupalveluja sekä tietojärjestelmäpalveluja muille viranomaisille palvelukeskusmallia noudattaen.
Virasto: Tilastokeskus Ydintoiminto/ ydinprosessi: tilastotoimen kehittäminen tilastojen käytön edistäminen Asiakassuhdejohtamista kehittämällä parannetaan erityisesti strategisten ja avainasiakkaiden palvelua. 8(12) Verkkopalveluja kehitetään hyväksyttyjen kehittämislinjausten mukaisesti keskeisenä tilastotiedon jakelukanavana mm. yhtenäistämällä ja selkeyttämällä palvelukokonaisuutta ja rationalisoimalla päivitysprosesseja. Maksuttomana julkispalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot vähintään nykyisessä laajuudessa. Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen virallista tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Tilastojen laatua parannetaan panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin sekä lisäämällä tilastollisten analyysimenetelmien käyttöä. Näillä alueilla tehdään yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tiedeyhteisöjen kanssa. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan Euroopan laatupalkintokriteerein. Tuotokset ja laadunhallinta: tavoitteet TTS-kaudelle Suomen virallisesta tilastosta (SVT) yhtenäinen, laadukas brändi palvelukeskuspalvelut muulle tilastotoimelle tuote- ja palveluvalikoiman selkiinnyttäminen strategisten ja avainasiakkaiden palvelun parantaminen verkkopalvelulinjausten toteuttaminen: verkosta pääasiallinen julkaisukanava palvelujen yhtenäistäminen maksullisen palvelutoiminnan kannattava kasvu Toimenpiteet TTS-kaudelle SVT-yhteistyön jatkaminen kohti tavoitetta mallin kehittäminen, neuvottelut Taulukko 3. Seurannan kohteet ja niille asetettavat tavoitetasot SVT- sarjojen kattavuus, laatuselosteet, portaali etenemisen seuranta linjausten toteuttaminen tavoiteaikataulu v. 2007 asiakassuhdeprojektin toimenpiteiden toteuttaminen StatFin -projekti ja tuotantomallin jakeluvälineiden käyttöönotto edellä mainitut sekä uudet tuotteet Tukitoiminnot - talous- ja henkilöstöhallinto laadun säilyttäminen tietojärjestelmien kehittäminen/ ajanmukaistaminen (ks. ed.) - tietohallinto 1 uudistusten koordinointi ja virastotasoisten ja viraston ohjaus tilaamien IT-uudistusten ohjaus - toimitilat toimitilojen käytön tehostaminen vuokrasopimus ja toimitilojen nykyisissä toimitiloissa käytön tehostaminen - hankintatoimi hankintatoimen tehostaminen VM:n linjausten mukaisesti osallistuminen yhteishankintoihin, sisäisen hankintaprosessin tehostaminen, Hanselin palvelujen käytön lisäys asiakastyytyväisyyden paraneminen (tutkimus, asiakaspalautteet) StatFin-projektin tavoiteaika v.2007 tietosisällön määrä kasvaa, verkkojulkaisujen määrä kasvaa edellä mainitut toteutettujen tuotekehitysideoiden tuloksellisuus kustannukset ja laatu em. hankkeisiin osallistumisaste nykyinen reallinen vuokrataso säilyy Hanselin osuus hankinnoista 1 Tietohallinnolla tarkoitetaan tässä Tilastokeskuksen strategista johtamista tukevaa tietohallintoa.
9(12) 5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 5.1. Henkilöstön määrä ja rakenne: tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suunnitelmakauden alkuun mennessä 930 htv:hen vuosien 2005 ja 2006 kehittämispanostusten vuoksi ja vuonna 2006 myös haastattelututkimusten vuoksi ja vähenevän vuodesta 2007 eteenpäin, joskaan ei enää vuoden 2004 tasolle toiminnan laajentumisen vuoksi. Vuodelle 2006 ajoittuu poikkeuksellisesti suuria haastattelututkimuksia (aikuiskoulutus, EU-SILC ja kulutustutkimus). Nämä nostavat osa-aikaisten haastattelijoiden työtuntien määrää, mutta eivät lisää pysyvää henkilöstöä. Kehittämisvaihtoehdossa henkilötyövuosien alenema on vähäisempi, mikä johtuu EU-säädösten mukaisista lisätehtävistä. Epävarmuutta henkilötyövuosikehitykseen aiheuttavat maksullisen palvelutoiminnan kysynnän kehitys ja EU-rahoituksen muutokset. Taulukko 4. Virasto: 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tilastokeskus Ydintoimintojen/ ydinprosessien ja tukitoiminnot henkilöstö 2 Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelman 899 908 913 913 913 913 913 mukaisesti, YHT. Ydintoimintojen/ ydinprosessien ja tukitoimintojen henkilöstö TTS-ehdotuksen kehittämisvaihtoehdon mukaisesti, YHT. 3 925 930 913 913 913 913 913 5.2. Osaamisen hallinta, kehittäminen ja työhyvinvointi; tavoitteet ja toimenpiteet Suunnitelmakauden aikana toteutetaan henkilöstö 2010 ohjelmaa. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet. Tilastokeskuksen avainosaaminen pidetään ajantasalla käyttäen apuna osaamiskartoituksia ja suuntaamalla osaamisen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti koulutuksella (mm. tilastoosaamisen koulutusohjelma), haasteellisilla työtehtävillä, sisäisellä liikkuvuudella, rekrytoinnilla, luomalla mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä panostamalla tiedon ja osaamisen siirtoon. Rekrytointia kehitetään ennakoimalla tulevaa lisääntyvää eläkkeelle siirtymistä ja muuta vaihtuvuutta. Samalla tuetaan sisäistä liikkuvuutta ja panostetaan muutenkin monipuolisen asiantuntijauran luomiseen. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä kehitetään viraston johtamispolitiikan linjausten mukaisesti. Mm. työsuojelun keinoin toteutetaan työhyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Henkilöstötutkimuksilla mitataan henkilöstön työtyytyväisyyden tilaa ja muutoksia. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä jatketaan kannustavammaksi ja strategisia tavoitteita paremmin tukevaksi. Tulospalkkiot otetaan käyttöön. 2 Samat henkilöt saattavat olla mukana useassa prosessissa, joten henkilötyövuosia ei voi erotella ydintoiminnoittain. Samoin esimerkiksi tietotekniikkapalvelun sovelluspalveluhenkilöt ja menetelmä- ja luokituspalveluhenkilöstö sekä tietopalvelun jakeluprosessiin kuuluvat henkilöt ovat osa ydinprosessia. Siten ei ole olemassa myöskään yksiselitteistä laskelmaa tukipalveluhenkilöstön määrästä. 3 Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilötyövuosien määrän kehitysarvio perustui vuosien 2006-2009 TTS:n kehittämisvaihtoehdon mukaisiin lukuihin. Vuosien 2007-2011 suunnittelun yhteydessä ovat henkilötyövuosiarviot tarkentuneet. Vuonna 2005 ja 2006 ovat henkilötyövuodet aiempia arvioita korkeammat voimakkaan kehittämispanoksen vuoksi, vuonna 2006 lisäksi haastattelijatyön tilapäisen lisäyksen vuoksi.
10(12) 6. Kehittämishankkeet Virasto: Tilastokeskus Taulukko 5. Kehittämislaskelmaan Tavoite Alustava aikataulu Arvioitu HTVvaikutus Menovaikutukset Muuta huomioitavaa sisältyvät kehittämishankkeet (tärkeysjärjestyksessä) vuosittain EU:n tulo- ja elinolotilasto (EU-SILC) 2008 -> - 345 t EU-rahoitus loppuu avoimien työpaikkojen tutkimus EU:n aikuiskoulutustutkimus (AES) rajahaastattelututkimus tietoyhteiskuntatilastot kv-hintavertailun kansallinen osuus (PPP) palvelujen tuottajahintaindeksi kattavuus ansio- ja työvoimakustannustilaston kattavuus työvoimakustannusindeksi neljännesvuosittainen sektoritilinpito yritysrekisteri (ulkomaiset emot ja tyttäret) palvelualojen hyödyketilasto palvelujen ulkomaankauppa innovaatiotutkimukset teollisuuden tuottajahintaindeksi rakentamisen hintaindeksi kuntien tuottavuustilastointi valtion tuottavuustilastointi (maksutase) kansallinen tarve (nopeus) kansallinen tarve (kattavuus) 2007 -> - 100 t EU-rahoitus ja kansallinen ulkopuolinen rahoitus loppuu 2007-> 1 HTV 42 t ns. herrasmiessopimus; asetus v. 2010 2009-> - 160 t mikäli nykyinen KTM:n rahoitus päättyy 2007-> - 165 t EU- ja kansallinen ulkopuolinen rahoitus loppuu 2007-> - 60t EU-rahoitus loppuu 2009-> 1 HTV 50t laajennus uusille toimialoille 2008-> 1 HTV 45t uusi/ laajennus alle 10 hengen yrityksiin 2008-> 1 HTV 50t uusi asetus 2007 2008-> 2 HTV 3 HTV 100t 150t uusi asetus 2007-> 1 HTV 50t uusi asetus/ laajennus 2007 2008-> 1 HTV 2 HTV 55t 105t uusi asetus tulossa 2007-> - 130t SP:n rahoituksen loppuminen 2007-> - 34t EU-rahoituksen loppuminen 2010-> 1 HTV 50t uusi asetus 2009> 1 HTV 50t uusi asetus 2007-> - 50t vakiinnuttaminen 2007-> 1 HTV 50t vakiinnuttaminen Näistä noin neljännes katetaan vuodesta 2008 lähtien tuottavuushyödyillä. 4 Kaikki EU-hankkeet ovat 1. prioriteetilla, koska ovat pakollisia. Tuottavuustilastoinnin hankkeet ovat 2. prioriteetilla.
11(12) 7.Tilastokeskuksen tuottavuushyötyjen käyttö tilastojen ja toiminnan kehittämiseen Vuosina 2002-2003 Tilastokeskus priorisoi voimakkaasti tuotantoaan, realisoi edellisten vuosien kehittämistoimenpiteiden tuottavuushyötyjä ja kasvatti myös siirtomäärärahakantaansa. Vuosia 2004-2007 koskeneessa tts-ehdotuksessa (13.12.2002) arvioitiin muiden kuin palkkakustannusten nousun, EU-sopeutuksien ja tuotantomalliprojektin kustannusvaikutuksiksi 2,8 miljoonaa euroa. Kehystarkistus kattoi näistä kustannuksista 0,7 miljoonaa euroa eli 25 prosenttia. Vuodesta 2004 Tilastokeskus on käyttänyt ja suunnittelee edelleen käyttävänsä tuottavuushyötyjä ja kertyneitä säästöjä toiminta- ja taloussuunnitelmien ja tulossopimusten tavoitteiden mukaisesti mm. seuraaviin toiminnan kehittämiskohteisiin: 1. Vuonna 2004 voimassa olleiden EU-asetusten toimeenpano, herrasmiessopimusten mukainen tilastotuotanto ja tuotannon nopeutus Toiminnan laajuutta on kuvattu Tilastokeskuksen vuosien 2005-2008 toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä jaetuissa liitteissä. Tilastokeskusta koskevia EUsäädöksiä oli tuolloin voimassa noin 230 kpl. Tuloksia on arvioitu mm. OECD:n, EU:n ja IMF:n kansainvälisissä vertailuraporteissa. 2. Tuotantomallin kehittäminen ja siihen liittyvät tietojärjestelmäuudistukset keskuskoneesta luopumiseksi, verkkopalvelujen kehittäminen ja tiedonkeruun sähköistäminen. Merkittävimmät toteutetut ja meneillään olevat tietojärjestelmäuudistukset koskevat seuraavia tilastoja: palkkatilastot työvoimatutkimus väestötilastojärjestelmä oikeustilastojärjestelmä. Tilastokeskuksen verkkopalveluja on uudistettu ja meneillään on tietokantapalvelujen uudistushanke. Kohdan 2 tehtäviin on käytetty vuosina 2004-2005 noin 50 htv/vuosi ja työ jatkuu vuosina 2006-2007. Tiedonkeruun sähköistämistavoitteesta on saavutettu 58 prosenttia. Tilastokeskuksen noin 60 paperilomakkeilla hoidetusta tiedonkeruusta on sähköistetty ja tuotannossa 35 kpl, rakenteilla tai testausvaiheessa 9 kpl ja loput tullaan sähköistämään vuoden 2006 loppuun mennessä. Noin puolet keruusovelluksista on tehty Tilastokeskuksessa ja puolet ulkoistettuna. Suhde pysynee samana myös jatkossa. Hyödyt realisoituvat, kun tiedonantajat laajasti alkavat käyttävää sähköisiä vaihtoehtoja. 3. Tuotantomallin käyttöönoton ns. kolmas aalto (Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti) ja kehitettyjen ratkaisujen soveltaminen. Uusittavia tietojärjestelmiä ovat mm. indeksien tuotantojärjestelmien integrointi suhdannetilastojen tuotantojärjestelmä yritysten rakennetilastojen tuotantojärjestelmä. Hankkeet ajoittuvat TTS -kaudelle.
12(12) 4. Toimialaluokituksen (NaceRev2) uudistaminen ja sen käyttöönotto kaikissa toimialaluokitusta käyttävissä tilastoissa mukaan lukien yritysrekisteri. Tehtävä vaatii vuosina 2006-2009 arviolta 40 htv. 5. Vuosien 2007-2011 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kehittämislaskelmaan sisältyvien EU-laajennuksien ja kansalliselle rahoitukselle siirtyvien hankkeiden menovaikutuksista noin neljäsosa vuosina 2008-2011 on suunniteltu katettavaksi tuottavuushyödyillä. Osuus on arviolta 0,4 0,5 milj. euroa/vuosi. Hankkeet ja tuottavuushyödyillä katettavaksi arvioitu osa sisältyvät taulukkoon 6. 6. Valmistautuminen eläköitymiseen ja osaamisen siirtoon.
Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella 2007-2011, peruslaskelma Momentti 28.52.21 Tilastokeskus (1 000 e) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS TTS Menot - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) 33 310 34 582 37 000 37 450 36 850 36 700 36 650 36 600 36 600 - vuokrat 4 433 4 263 4 400 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500 - muut kulutusmenot 7 156 8 422 9 500 9 500 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 - investoinnit 643 1 174 1 700 1 700 1 600 1 600 1 600 1 600 1 600 Yhteensä 45 542 48 441 52 600 53 150 51 950 51 800 51 750 51 700 51 700 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 8 057 8 369 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 - EU-tulot 1 689 1 632 1 600 2 300 1 300 1 000 1 000 1 000 1 000 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 114 424 400 400 150 150 150 150 150 - irtaimen omaisuuden myynti 5 23 10 10 10 10 10 10 10 Yhteensä 9 865 10 448 10 310 11 010 9 760 9 460 9 460 9 460 9 460 Nettomenot(+)/-tulot(-) 35 677 37 993 42 290 42 140 42 190 42 340 42 290 42 240 42 240 Talousarvio/kehys**) 38 051 40 734 41 453 41 239 41 541 41 541 41 541 41 541 41 541 Siirtomäärärahakannan muutos 2 374 2 741-837 -901-649 -799-749 -699-699 (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 3 043 5 418 8 159 7 322 6 421 5 772 4 973 4 224 3 525 - siirtomäärärahankanta 31.12. 5 418 8 159 7 322 6 421 5 772 4 973 4 224 3 525 2 826 - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 886 890 925 930 908 905 904 903 903
Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella 2007-2011, kehittämislaskelma Momentti 28.52.21 Tilastokeskus (1 000 e) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS TTS Menot - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) 33 310 34 582 37 000 37 450 37 150 37 150 37 150 37 150 37 150 - vuokrat 4 433 4 263 4 400 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500 - muut kulutusmenot 7 156 8 422 9 500 9 500 9 200 9 200 9 200 9 200 9 200 - investoinnit 643 1 174 1 700 1 700 1 700 1 700 1 700 1 700 1 700 Yhteensä 45 542 48 441 52 600 53 150 52 550 52 550 52 550 52 550 52 550 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 8 057 8 369 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 - EU-tulot 1 689 1 632 1 600 2 300 1 300 1 000 1 000 1 000 1 000 - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 114 424 400 400 150 150 150 150 150 - irtaimen omaisuuden myynti 5 23 10 10 10 10 10 10 10 Yhteensä 9 865 10 448 10 310 11 010 9 760 9 460 9 460 9 460 9 460 Nettomenot(+)/-tulot(-) 35 677 37 993 42 290 42 140 42 790 43 090 43 090 43 090 43 090 Talousarvio/kehys**) 38 051 40 734 41 453 41 239 42 341 42 741 42 741 42 741 42 741 Siirtomäärärahakannan muutos 2 374 2 741-837 -901-449 -349-349 -349-349 (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 3 043 5 418 8 159 7 322 6 421 5 972 5 623 5 274 4 925 - siirtomäärärahankanta 31.12. 5 418 8 159 7 322 6 421 5 972 5 623 5 274 4 925 4 576 - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 886 890 925 930 913 913 913 913 913 * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu ** ml. LTA:t