Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Transkriptio

1 (8) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmien (TTS) ja menokehysten valmisteluohjeet (valtiovarainministeriön kirje VM 17/01/2004, ) sekä valtiovarainministeriön vahvistamat menokehykset vuosille (valtiovarainministeriön kirje VM 3/214/2004). Tilastokeskuksen kustannukset saatiin sopeutetuksi kehysten edellyttämälle tasolle vuoden 2003 lopulla. Vuonna 2004 on pystytty tasapainotetun talouden ja tuottavuushyppäyksen sekä kehyslisäyksen turvin toteuttamaan pakolliset EUsopeutukset ja välttämättömimmät investoinnit sekä perustamaan kasvihuonekaasujen inventaariolaitos ja panostamaan tuotantomalliuudistukseen. Vuoden 2004 aikana on myös varauduttu syntyneen investointipaineen purkamiseen ja digitaalisen tuotantoprosessin toteuttamiseen liittyvien hankkeiden nopeuttamiseen. Tuottavuushyötyjen avulla ja voimavaroja uudelleen kohdentamalla Tilastokeskus arvioi selviytyvänsä nyt voimassa olevien EU-säädösten ja näiden mukaisesti käynnistettävien tilastojen kehittämisestä nykyisellä reaalisella kehystasolla vuonna Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuu kansainvälisistä sitoumuksista johtuvia lisärahoitusta edellyttäviä tilastojen kehittämis- ja laajennustarpeita, joita Suomi on ollut osaltaan hyväksymässä. Valmisteilla on useita EUsäädöksiä, jotka merkitsevät uusia lisätehtäviä Tilastokeskukselle. Näiden lisäksi myöhemmin suunnitelmakaudella siirtyy kansallisesti rahoitettavaksi useita laajoja, EU-tarpeita varten perustettuja tilastoja. Kotimaisia tarpeita palvelemaan on käynnistetty lisätalousarvion turvin ammattirekisterin kehittäminen, jolla vastataan lisääntyviin tietotarpeisiin tilanteessa, jossa ammattitiedon tuotantokustannukset ovat nousseet aiemmin lähdeaineistona käytettyjen rekisteritietojen heikkenemisen takia. Yleisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat EU:n ja talous- ja rahaliiton edellyttämien tilastolaajennusten lisäksi globalisaation ja ns. uuden talouden asettamat haasteet tilastokuvaukselle sekä tietoteknologian muutokset. Toisaalta EU:ssa on tapahtumassa politiikkamuutos, jonka mukaan EU osallistuu aiempaa vähemmässä määrin uusien tilastojen kehittämisen ja tuottamisen rahoitukseen. Myös EU:n kilpailuttamien tilastojen ja muiden palvelujen kustannuksista katetaan ns. grants - sopimuksilla vain osa loppuosan jäädessä Tilastokeskuksen maksettavaksi. Samalla EU:ssa ollaan luopumassa tilastojen kehittämisestä ns. herrasmiessopimusten nojalla, jolloin tilastojen laatiminen säädösten nojalla laajenee ja tulee siten aiempaa velvoittavammaksi. Tilastokeskuksen toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia investoinnit sekä laitteisiin, ohjelmistoihin ja järjestelmiin että näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Sähköisen tiedonkeruun edistäminen lisää Tilastokeskuksen kokonaiskustan- g:\päivi\tts ja suunnittelu\suunnittelu 2005\tts doc

2 (8) nuksia, koska siirtymäkauden aikana joudutaan ylläpitämään paperilomakkeisiin perustuvia rinnakkaisia tiedonkeruujärjestelmiä. Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Toiminnan painopisteet ja kehittämislinjaukset perustuvat syksyllä 2003 vahvistettuun Tilastokeskuksen toimintastrategiaan. 2. Voimavarakehykset TTS-kaudella Perusvaihtoehto 2.2. Kehittämisvaihtoehto Toteutettujen merkittävien säästöjen ansiosta Tilastokeskus arvioi selviytyvänsä vuodesta 2006 vuoden 2005 reaalitasoisella kehyksellä ja voimavaroja uudelleen kohdentamalla. Perusvaihtoehdon mukainen vuoden 2005 talousarvion taso on euroa (ml euroa ammattirekisterin perustamista ja ylläpitoa varten). Kehys kattaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilastot ja palvelut, niiden välttämättömät ajanmukaistukset ja meneillään olevat EU-hankkeet sovittujen siirtymäaikojen puitteissa, mukaan lukien EU:n uudistetun toimialaluokituksen (NACE2007) vieminen taloustilastoihin. Kehys kattaa myös keskeisten kansallisten tarpeiden mukaisten tilastojen tuotannon ja ajanmukaistukset, mukaan lukien ammattirekisterin tuotantotehtävät sekä valtiosektorin tuottavuustilastoinnin laajentaminen. Samoin perusvaihtoehdon rahoituksella toteutetaan kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen tuotantotehtävät, verkkopalvelujen kehittäminen verkkopalvelulinjausten mukaisesti nykylaajuudessaan sekä tuotantomallihankkeeseen liittyvät tietojärjestelmien siirrot avoimeen ympäristöön. Viime mainitun toteutuksen aikataulua pyritään nopeuttamaan. Vuonna 2006 EU-tulot kasvavat tilapäisesti aikuiskoulutustutkimuksen ja yritysten kustantamaa henkilöstökoulutusta koskevan tutkimuksen johdosta. Näiden tutkimusten kustannuksiin oletetaan saatavan merkittävästi EU-rahoitusta. Tuottavuushyödyillä rahoitetaan lähinnä EU:sta johtuvat tilastojen välttämättömät uudistukset, tuotannon nopeutukset ja muut laadunparannukset sekä vuosina myös ICT -perusinfrastruktuuriin liittyviä hankintoja. Erityisesti tehdään korvausinvestointeja, kasvatetaan avoimen ympäristön kapasiteettia, uusitaan järjestelmiä ja ohjelmistoja ja tehdään tuotantomallin mukaisia uusia ohjelmistohankintoja. Liitteenä 1 on perusvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. Laskelma sisältää vuonna 2003 tehtyjen työ- ja virkaehtosopimusten vaikutukset. Laskelmassa oletetaan, että kehyksessä tullaan lisäksi ottamaan huomioon tulevien VES/TES - sopimusten palkankorotusten vaikutus kokonaisuudessaan sekä muu kustannustason nousu. Samoin oletetaan, että vuoden 2004 lisätalousarviossa saatu määräraha ammattirekisterin perustamiseen lisätään kehykseen vuodesta 2006 alkaen rekisterin ylläpitoa varten. Kehittämisvaihtoehto sisältää lisäyksenä perusvaihtoehtoon EU lainsäädännöstä johtuvat välttämättömät tilastotuotannon laajennukset. Kehittämisvaihtoehdon mukainen lisärahoitus tarvitaan vuodesta 2007 eteenpäin.

3 (8) EU-lainsäädännöstä johtuvat uudet välttämättömät toiminnan laajennukset ja EU- ja muun rahoituksen loppumisesta johtuvat muutokset EU-jäsenyydestä aiheutuu jatkuvasti lisääntyviä ja uusia tilastointitehtäviä, jotka merkitsevät toiminnan laajentumista. Suunnitelmakaudella merkittävimmät uudet tiedossa olevat toiminnan laajennusvaatimukset tai siirrot kansallisella rahoituksella tuotettaviksi tilastoiksi kohdistuvat taloustilastoihin (¼-vuosittainen sektoritilinpito, palvelualojen tilastointi) ja työmarkkinatilastoihin (avoimet työpaikat). EU:n tuloja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) EU:n rahoitustuki loppuu vuonna Samoin kansalliselle rahoitukselle siirtyvät kansainvälinen hintavertailu ja palvelujen tuottajahintaindeksin laajennus. Rajatutkimuksessa jatkuu nykyisen sopimuksen puitteissa ulkopuolinen rahoitus vuoden 2008 loppuun, jonka jälkeen rahoitus on avoin. Rajatutkimuksen tiedot tarvitaan maksutaseen palvelukaupan tilastointiin. Kehittämisvaihtoehto yhteensä verrattuna perusvaihtoehtoon, 1000 euroa Perusvaihtoehto EU-laajennukset Kehittämisvaihtoehto yht Liitteenä 2 on kehittämisvaihtoehdon mukainen voimavaralaskelma. Ilmaispalvelujen lisääntyminen Valtion tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelma sekä EU:n ja kansalliset uudet tiedon jakelupolitiikkalinjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden ja maksuttomuuden merkitystä yhteiskunnan kehitykselle. Samoin kansallisesti ja kansainvälisesti erityisesti tilastojen maksuttomaan saatavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. Veloitukseton tarjonta onkin laajentunut kansainvälisesti huomattavasti. Muissa pohjoismaissa tilastotietojen ilmaisen jakelun kehittämistä ja ylläpitoa verkossa on tuettu budjettivaroin. Lokakuusta 2004 Eurostatin kaikki tietokannat ja julkaisut on saatavissa veloituksetta verkon kautta. Suomessa muutos edellyttää maksuperustesäädösten muuttamista. Ehdotukset muutoksen laajuudesta ja tarvittavan kompensaation suuruudesta valmistellaan suunnitelmakauden alkuun mennessä. 3. Yhteenveto Tilastokeskuksen toiminnan painopisteistä vuosina Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät Suomen kansainväliset sitoumukset ja keskeiset kansalliset tilastotiedon tarpeet. Tilastokeskus toimii siten, että sen tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva säilyvät edelleen hyvänä. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tilastokeskus tuottaa perusvaihtoehdon kehyksellä nykyisin voimassa olevien EUsäädösten ja -sitoumusten sekä keskeisten kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut ja tekee tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja uudistukset. Tällaisia välttämättömiä muutoksia ovat mm. vanhentuneiden tietojärjestelmien uudistamiset, indeksien perusvuosiuudistukset, kansantalouden tilinpidon siirtyminen vaihtuvaan perusvuoteen ja korvausinvestoinnit. Nykykehyksen puitteissa hoidetaan myös kasvihuonekaasujen inventaariolaitoksen ja ammattirekisterin (ml. lisätalousarvion mukainen peruskehyksen lisäys) ylläpitotehtävät sekä valtiosektorin tuottavuustilastoinnin laajennus.

4 3.2 Tuotokset ja laadunhallinta 3.3. Toiminnallinen tehokkuus (8) Uusien EU-asetusten mukainen tuotanto käynnistyy suunnitelmakauden aikana palvelualojen tilastoissa, ¼-vuosittaisessa sektoritilinpidossa ja avoimien työpaikkojen tilastoissa. Näiden tilastojen siirtyminen tuotantoon merkitsee tilastoinnin pysyvää laajentumista. EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa, palvelujen ulkomaankaupassa, kansainvälisessä hintavertailussa ja palvelujen tuottajahintaindeksin laajentamisessa sekä rajatutkimuksessa loppuu EU:n tai muu ulkopuolinen rahoitustuki, jolloin nämä siirtyvät Tilastokeskuksen toimintamenojen kautta rahoitettavaksi. Näitä koskevat esitykset sisältyvät kehittämisvaihtoehtoon. Suunnitelmakaudella järjestetään Suomessa ns. rotaatioperiaatteen mukaisesti suuri kansainvälinen IARIW:n (The International Association for Research in Income and Wealth) kokous. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2006 aiheuttaa Tilastokeskukselle lisätehtäviä. Tilastokeskus selkiinnyttää palveluvalikoimaa sekä kehittää tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti yhteistyössä muiden Suomen virallisen tilaston tuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa Tilastokeskuksen tiedonkeruu- ja jakelupalveluja sekä tietojärjestelmäpalveluja muille viranomaisille palvelukeskusmallia noudattaen. Asiakassuhdejohtamista kehittämällä parannetaan erityisesti strategisten ja avainasiakkaiden palvelua. Verkkopalveluja kehitetään hyväksyttyjen kehittämislinjausten mukaisesti keskeisenä tilastotiedon jakelukanavana mm. yhtenäistämällä ja selkeyttämällä palvelukokonaisuutta ja rationalisoimalla päivitysprosesseja. Maksuttomana julkispalveluna tarjotaan keskeiset yleisen yhteiskuntatilaston tiedot vähintään nykyisessä laajuudessa. Maksullista palvelutoimintaa pyritään laajentamaan. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on kolmevuotisjaksoittain keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina Suunnitelmakauden alkuun mennessä Tilastokeskus selvittää, kuinka laajaa mahdollinen maksuttoman jakelun piiriin luettava toiminta olisi ja tekee sen mukaiset laskelmat muutoksen vaikutuksista rahoitusrakenteisiin. Tietopalvelutarjontaa täydennetään yhteistyössä muiden tilastontuottajien kanssa ja kehitetään Suomen Virallista Tilastoa (SVT) korkeat laatukriteerit täyttävänä tilastokokonaisuutena. Tilastojen laatua parannetaan ottamalla käyttöön yhtenäinen kausitasoitusjärjestelmä, panostamalla tilastojen keskinäiseen koherenssiin sekä lisäämällä tilastollisten analyysimenetelmien käyttöä. Näillä alueilla tehdään yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tiedeyhteisöjen kanssa. Toiminnan kokonaislaatua arvioidaan ja parannetaan Euroopan laatupalkintokriteerein. Vuodelle 2006 tehdään Suomen laatupalkintohakemus (EFQM). Tilastokeskus osallistuu tuottavuuden parantamiseen sekä tehostamalla omaa toimintaansa että osallistumalla VM:n tuottavuushankkeeseen kehittämällä julkisen sektorin tuottavuustilastointia. Tilastokeskus pyrkii käytettävissä olevien voimavarojensa puitteissa nopeuttamaan tietovarasto -ajatteluun perustuvan tuotantomallin mukaiseen avoimeen ympäristöön siirtymistä nykyisestä tavoiteaikataulusta (vuoden 2009 loppu) yhdellä vuodella. Suunnitelmakaudella integroidaan tietojärjestelmiä siten, että tietovarantojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin

5 3.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (8) perustuvia ratkaisuja. Prosessien hallintaa parannetaan dokumentaatiolla, prosessikuvauksilla ja vastuuttamalla prosessinomistajat. Tilastokeskuksen tuottavuuden ja toimintojen tehokkuuden parantamista selvittävän työryhmän ehdotusten pohjalta toteutetaan tarvittavia muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä. Budjettivaikutukset muun muassa palvelukeskuksia ja mahdollisia alueellistamisehdotuksia koskien selvitetään suunnitelmakauden alkuun mennessä. Suoran tiedonkeruun osuus koko Tilastokeskuksen tiedonkeruusta on hyvin pieni. Sähköisen tiedonkeruun osuutta suorassa tiedonkeruussa kasvatetaan edelleen siten, että vuoden 2006 loppuun mennessä yrityksiltä, kunnilta ja oppilaitoksilta tapahtuvassa tiedonkeruussa on tarjolla sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva vaihtoehto. Erityisesti alkuvaiheessa tiedonkeruussa yrityksiltä joudutaan ylläpitämään kahta rinnakkaista järjestelmää, mikä lisää kustannuksia. Tietoturvaa kehitetään lainsäädännön asettamien vaatimusten, yleisten ohjeiden ja niiden perusteella laaditun Tilastokeskuksen tietoturvapolitiikan mukaisesti vastaamaan yhä kasvaviin tietoverkkovälitteisiin uhkiin. Kustannuslaskenta ulotetaan toimintamenorahoitteiseen ja yhteisrahoitteiseen toimintaan asiaa selvitelleen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Tuloksia hyödynnetään toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Sisäisten palvelujen tehostamiseksi korvataan vanhentuneita järjestelmiä (uusimalla mm. kirjaamojärjestelmä), ajanmukaistetaan tarvittavilta osin talouden- ja toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmää, digitalisoidaan nykyisiä manuaalisia toimintoja sekä kehitetään henkilöstöhallinnon raportointia ja osallistutaan valtiovarainministeriön hallinnonalan palvelukeskushankkeen toteutusvaiheen edellyttämään selvitystyöhön. Kaikilla edellä mainituilla tavoitellaan ensisijaisesti viraston oman toiminnan tehostamista. Tietohallintoa kehitetään Tilastokeskuksen strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä VM:n hallinnonalan kanssa. Nykyisten toimitilojen uusi vuokraussopimus valmistellaan vuonna Hankintatointa tehostetaan VM:n hallinnonalan hankintatoimen linjausten mukaisesti mm. lisäämällä osallistumista yhteishankintoihin, kehittämällä kilpailuttamista sekä solmimalla puitesopimus Hanselin kanssa ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan enenevässä määrin Hanselin palveluja. Tilastokeskusta kehitetään oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana toteutetaan henkilöstö 2010 ohjelmaa. Tilastokeskuksen avainosaaminen pidetään ajantasalla käyttäen apuna osaamiskartoituksia ja suuntaamalla osaamisen kehittämistä tavoitteiden mukaisesti koulutuksella, haasteellisilla työtehtävillä, sisäisellä liikkuvuudella, rekrytoinnilla, luomalla mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen sekä panostamalla tiedon ja osaamisen siirtoon. Rekrytointia kehitetään ennakoimalla tulevaa vaihtuvuutta. Samalla tuetaan sisäistä liikkuvuutta ja panostetaan muutenkin monipuolisen asiantuntijauran luomiseen. Henkilöstömäärän arvioidaan aluksi kasvavan lisätehtävien ja kehittämishankkeiden nopeuttamistavoitteiden vuoksi 907 htv:hen ja vähenevän vuoteen 2009 mennessä, joskaan ei nykytasolle saakka toiminnan uudistusten ja maksullisen palvelutoiminnan kehittymisnäkymien vuoksi. Kehittämisvaihtoehdossa henkilömäärässä ei vastaavaa alenemaa ole, mikä johtuu EU-säädösten mukaisista lisätehtävistä. Tilastokeskuksen johtamisen ja esimiestyön kehittämistä selvittävän työryhmän ehdotusten pohjalta toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Mm. työsuojelun keinoin to-

6 (8) teutetaan työhyvinvointia lisääviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Henkilöstötutkimuksilla mitataan henkilöstön työtyytyväisyyden tilaa ja muutoksia. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä jatketaan kannustavammaksi ja strategisia tavoitteita paremmin tukevaksi. Tulospalkkiot otetaan käyttöön. 4. Muita kehittämispaineita Perusvaihtoehtoon enempää kuin kehittämisvaihtoehtoonkaan ei sisälly EU:n piirissä esitettyjä kaavailuja alkuperämaan mukaiseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymisestä. Järjestelmässä verot kerättäisiin tavaroiden ja palvelujen tuottajilta kussakin maassa ja verokertymä jaettaisiin jäsenmaille makrotilastojen perusteella. Järjestelmän toimivuus edellyttää laajoja hyödyke- ja kulutuseräkohtaisia tilastoja jokaisesta jäsenmaasta. Järjestelmän edellyttämä tilastoinnin kehittäminen tulisi viemään vuosia, laajentamaan tiedonkeruuta olennaisesti nykyisestään sekä aiheuttamaan jopa 5-10 miljoonan euron vuosittaiset lisämenot Tilastokeskukselle. Laskelmat eivät sisällä tilastotoimen työnjakojen kehittämisestä mahdollisesti seuraavia hallinnonalojen välisiä siirtoja. Näköpiirissä on myös muita tietotarpeita, jotka liittyvät mm. EU:n sisämarkkinapolitiikkaan, rakennerahastoihin, perhepolitiikkaan, kuluttajasuojaan, koulutukseen, maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin, EU:n laajuiseen rikosten torjuntaan sekä kansantalouden varallisuuteen. Samoin EU:n alueluokitus (NUTS) pitää päivittää kaikkiin aluetietoja koskeviin tilastoihin. Näitä koskevat tietotarpeet ja kustannusarviot täsmentynevät suunnitelmakauden aikana. Laskelmat eivät myöskään sisällä mahdollisten maksuperusteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia Tilastokeskuksen maksulliseen toimintaan. Tilastokeskus selvittää suunnitelmakauden alkuun mennessä, kuinka laajaa mahdollinen maksuttomaan jakelun piiriin luettava toiminta olisi ja tekee sen mukaiset laskelmat muutoksen vaikutuksista rahoitusrakenteisiin. Ministeriössä on myös selvitetty hallinnon sisäisten tietoluovutusten maksukäytäntöjen muuttamista siten, että tiedot luovutettaisiin viranomaiskäyttöön vain irrottamiskustannuksin. Myös tämä vähentäisi Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan tuloja. Tästä johtuvat budjettivaikutukset arvioidaan VM:n tulevien ohjeiden mukaisesti. Lähivuosina Tilastokeskus joutuu myös hakemaan uudelleen ratkaisua tutkimusaineistojen käytön rahoitukseen tai hinnoittelun tukeen. Toimintaympäristössä on myös muita mahdollisia muutosuhkia, joihin Tilastokeskus joutuu varautumaan. Hallinnollisten ja muiden välillisten aineistojen käyttöön liittyy riskejä silloin, kun aineistojen haltija tekee suunnitelmia, joiden tuloksena aineisto muuttuu tai saanti heikkenee tai loppuu. Tällaisissa tilanteissa Tilastokeskus joutuu kehittämään tiedon tuottamiseen vaihtoehtoisen tavan, joka voi olla olennaisesti kalliimpi.

7 LIITE 1 Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella , peruslaskelma Momentti Tilastokeskus TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu ** ml. vuoden 2004 III LTA sekä kehyslisäys TTS-kaudelle, e (ammattitietorekisteri)

8 (8) LIITE 2 Tilastokeskuksen toimintamenomomentin voimavarakehykset TTS-kaudella , kehittämisvaihtoehto Momentti Tilastokeskus TP TP Arvio TAE TTS TTS TTS TTS Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähennetty) *) vuokrat muut kulutusmenot investoinnit Yhteensä Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta EU-tulot talousarvion ulkopuolinen rahoitus irtaimen omaisuuden myynti Yhteensä Nettomenot(+)/-tulot(-) Talousarvio/kehys**) Siirtomäärärahakannan muutos (säästö(+)/säästön käyttö(-)) Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta siirtomäärärahankanta valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) * Pv- ja vanh. rahat Kelalta nettoutettu ** ml. vuoden 2004 III LTA sekä kehyslisäys TTS-kaudelle, e (ammattitietorekisteri)