TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISPERUSTELUT... 1 2.1 Ammatillisen koulutuksen talouden puitteet... 1 2.2 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä... 2 2.3 Kuntayhtymän taloudellinen tilanne... 5 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET... 5 3.1 Talousarvion laatimisen lähtökohdat... 5 3.2 Talousarvion rakenne... 7 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 8 4.1 Henkilöstön rakenne ja määrä palvelussuhteittain sekä arvio niiden kehittymisestä... 8 4.2 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja koulutussuunnitelma... 9 4.3. Henkilöstösuunnitelmien toteutumisen seuranta... 10 5. KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 5.1. Tarkastuslautakunta... 11 5.2 Yhtymävaltuusto... 12 5.3 Yhtymähallitus... 13 5.4 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi... 14 5.5 Tukipalvelut... 15 5.6 Porvoon ammattiopisto - Amisto... 18 6. TULOSLASKELMAOSA... 22 7. INVESTOINTIOSA... 23 9. TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI... 28 10. LIIKELAITOKSET... 29 Kuva: Riikka Hyttinen
1 1. JOHDANTO Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymä käyttää toimintansa suunnittelun osalla kolmen vuoden suunnittelukautta ja investointihankkeiden osalla viiden vuoden suunnittelukautta. Perussopimus määrää yhtymävaltuuston hyväksymään kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman vuosittain 15.11. mennessä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kuntalain mukaan talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman mallia on uudistettu. Tavoitteena on entistä selkeämpi tavoitteiden asettelu ja niiden seuranta. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Perussopimuksen mukaan tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytössä arvioitavissa oleviin tai tapahtuneisiin muutoksiin. Muutoksista päättää yhtymävaltuusto. 2. YLEISPERUSTELUT 2.1 Ammatillisen koulutuksen talouden puitteet Toisen asteen ammatillinen koulutus on vaikeiden taloudellisten haasteiden edessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt leikata ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja vuosina 2014 2016. Vuonna 2014 yksikköhintojen leikkaus on 1,5 %, vuonna 2015 yksikköhintojen leikkaus tulee olemaan 2,7 % lisää eli 4,2 % verrattuna vuoden 2013 yksikköhintoihin. Vuonna 2016 yksikköhintojen leikkaus ei enää kiristy vaan se jatkuu kuten vuonna 2015. Lisäksi yksikköhintojen inflaatiotarkistukset jäänevät pois tai ne ovat hyvin pieniä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja on jo vuonna 2014 leikattu 4,5 %.
2 Hallitus päätti 29.11.2013 ja 25.3.2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoista osana julkisen talouden suunnitelmaa (kehysriihi). Tavoitteena on säästää toisen asteen koulutuksen, lukiot mukana, rahoituskuluja 260 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on uudistaa toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja rahoitusjärjestelmää siten, että säästötavoite on 195 miljoonaa euroa. Uudistus toteutetaan käytännössä järjestämislupamenettelyllä. Lisäksi hallitus päätti luopua muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta, jossa säästötavoite on 65 miljoonaa euroa. Kuntayhtymälle valtiontalouden tervehdyttäminen ja sitä seuraavat tulorahoituksen leikkaukset ovat vakava haaste, johon on reagoitava tulevassa talous- ja toimintasuunnitelmassa. 2.2 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toimintaalueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu 1.1.2014 jäsenkuntien välillä seuraavasti: Jäsenkunta Osuus Osuus euroina Askola 22 833 025,10 Lapinjärvi 7 265 053,44 Loviisa 45 1 703 914,97 Myrskylä 5 189 323,89 Orimattila 1 37 864,78 Pornainen 9 340 782,99 Porvoo 180 6 815 659,89 Pukkila 4 151 459,11 Sipoo 21 795 160,32 Yhteensä 294 11 132 244,49 Kuntayhtymällä on kiinteitä toimipisteitä Porvoossa, Askolassa, Loviisassa, Helsingissä, Vantaalla ja Keravalla.
3 Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, liikelaitos Edupoli, Itä- Uudenmaan oppisopimuskeskus ja em. yksiköille sisäisiä palveluja tuottava Tukipalvelut. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2014. Kuntayhtymän vuodelle 2019 ulottuva visio kertoo kuntayhtymän toiminnan tavoitetilan. Kuntayhtymän päämääränä on olla Toiminnassaan kuntayhtymä noudattaa seuraavia arvoja: Asiakaskeskeisyys ja kumppanuus Toimintamme tapahtuu tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Vuorovaikutus ja dialogi ovat meille tärkeitä työvälineitä. Arvostamme ja välitämme asiakkaistamme. Tunnistamme asiakkaidemme tarpeet. Uudistumiskyky Pysymme innovatiivisina huolehtimalla kuntayhtymän ja sen eri yksiköiden uudistumiskyvystä. Uudistumiskyky muodostuu hyvästä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä, oppimismyönteisyydestä, johtajuudesta, strategisesta kyvykkyydestä ja ajan hermolla pysymisestä. Luotettavuus Osaaminen ja luotettavuus ovat meille toimintamme perusta. Toimintamme kehittämiseksi keräämme tietoa henkilöstön osaamisesta ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Luottamus on tärkeää sekä sisäisessä toiminnassa että työskentelyssä asiakkaiden kanssa.
4 Kuntayhtymän visio Menestyvä ja ennakoiva osaamisen kehittäjä - toteutetaan yhtymähallituksen 24.3.2014 vahvistamien strategisten päämäärien ja valintojen kautta. Kuntayhtymän toiminta on sertifioitu. Kuntayhtymällä on seuraavat voimassaolevat sertifikaatit: ISO9001, ISO14001 ja OHSAS18001.
5 2.3 Kuntayhtymän taloudellinen tilanne Kuntayhtymälle tulorahoituksen leikkausten vaikutus on vuosina 2014-2016 nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa vähintään 1 miljoona euroa ja pahimmillaan n. 1,5 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutuksessa leikkausvaikutus on samaa luokkaa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu suoriteperusteiseksi 1.1.2017 alkaen. Se saattaa muuttaa kuntayhtymän tulorahoitusta suuntaan tai toiseen. Onneksemme opetus- ja kulttuuriministeriön koelaskelmat näyttävät kuntayhtymämme osalta hyviltä. Positiivisena seikkana on huomioitava se, että opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuosille 2014-2016 yhteensä 55 lisäpaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Kuntayhtymän on reagoitava tulorahoituksen leikkauksiin. Käytännössä realistisia vaihtoehtoja on joko kiinteistö- tai henkilöstökulujen vähentäminen. Kuntayhtymä on valinnut ensisijaiseksi leikkauskohteekseen kiinteistökulut. Opetustiloja tiivistetään ja vapautuvat tilat vuokrataan tai myydään. Samalla pidättäydytään uudisrakennusinvestoinneista kokonaan. Katseet on siirrettävä oppilaitoksien seinistä laadukkaaseen opetukseen. Lisäksi on huomioitava, että tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu lisääntyvässä määrin työpaikoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut luonnoksen Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Suuntaviivaasiakirjaa esitellään valtakunnallisessa tiedotustilaisuudessa syyskuussa, ja marraskuussa pidetään Etelä-Suomen aluetilaisuus. Suuntaviiva-asiakirja on tärkeä, koska siihen perustuu vuonna 2015-2016 toteutettava järjestämislupamenettely. Tällä hetkellä on jo selvää, että haettavia järjestämislupia tulee olemaan kaksi, ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa. Molempien järjestämislupien myöntäminen tulee perustumaan suuntaviiva-asiakirjassa julkaistuihin kriteereihin. Näyttää siltä, että Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on hyvät mahdollisuudet saada koulutuksen järjestämisluvat 1.1.2017 alkaen. 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET 3.1 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu seuraavilla lähtökohdilla: - Perustutkintojen yksikköhintojen arvioidaan laskevan -2,7 % vuoden 2014 tasosta.
6 - Palkkauskustannuksiin varataan heinäkuun 2014 taso lisättynä + 1,5 % valtakunnallisten sopimusten ja työkokemuslisien korotusvara. - Henkilöstökulujen osuus tuotoista tulee pysyä vuoden 2013 tasossa. Vuonna 2013 kuntayhtymän henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 69,85 %. Palkkakustannusten osalta tulorahoituksen muutoksiin tulee vastata työn tuottavuutta lisäämällä. - Henkilösivukuluina huomioidaan Sairausvakuutusmaksu 2,15 % Eläkevakuutusmaksut, muu ky 23,70 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % Tapaturmavakuutusmaksu 2,95 % Eläkemaksu (KuEL-maksu) jakaantuu palkkaperusteiseen (16,85 % palkkasummasta) sekä varhaiseläkemenoperusteiseen ja eläkemenoperusteiseen maksuun. - Tukipalveluiden tuottamien palveluiden kustannusosuudet perustuvat palvelusopimuksiin. Kustannusosuudet, pois lukien uudet toiminnot vuodelle 2015, eivät saa nousta vuoden 2013 palvelusopimusten tasosta. - Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti ja merkitään käyttötalouden kuluksi. - Investointimenona käsitellään poistonalaiset yli 10 000 euron suuruiset hankkeet. Investoinnit esitetään hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointi voi jakautua useammalle vuodelle. Investointien määrärahat esitetään arvonlisäverottomina 1 000 euron tarkkuudella. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina 100 euron tarkkuudella. Vuosien 2016 2017 taloussuunnitelma on valmisteltu seuraavilla lähtökohdilla: - Taloussuunnitelma laaditaan talousarviovuoden 2015 hintatasossa. - Laadittava suunnitelma keskittyy nykyiseen toimintaan kohdistuvien suurempien muutosten suunnitteluun. Mikäli muutosta ei ole tiedossa, määräraha pidetään vuoden 2015 mukaisena. - Määrärahavaraukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina 1 000 euron tarkkuudella. - Investointien osalta taloussuunnitelma laaditaan koskemaan vuosia 2016 2019.
7 3.2 Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Tukipalvelut Amisto Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiorakennetta. Itä-Uudenmaan Oppisopimuskeskus siirtyy 1.1.2015 alkaen liikelaitos Edupolin organisaation alle. Aiempiin vuosiin verrattuna tämä aiheuttaa rakenteellisen muutoksen kuntayhtymän talousarvioon: Oppisopimuskeskuksen ja Tukipalveluiden yhdessä muodostama Konsernipalvelut-toimielin poistuu ja Tukipalvelut jatkaa omana toimielimenään kuntayhtymän organisaatiorakenteessa. Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja - menojen erotus. Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 87 Perämiehentien toimipisteen muutostyöt Hanke 88 Pomo-talon käytön tehostamien Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amisto muut kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä.
8 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1 Henkilöstön rakenne ja määrä palvelussuhteittain sekä arvio niiden kehittymisestä Amiston ja Tukipalveluiden henkilöstömäärään ei esitetä muutoksia vuodelle 2015. Amiston vuoden 2016 suunnitelma sisältää kahden (2) ja vuoden 2017 suunnitelma yhden (1) uuden opettajan palkkaamisen lisää. Tukipalveluiden henkilöstömäärään ei ole suunnitteilla muutoksia suunnittelukaudella. Amiston ja Tukipalveluiden palvelussuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Yleisin määräaikaisuuden syy on opettajalta puuttuva muodollinen pätevyys. Muutoin määräaikaisia työsuhteita käytetään sijaisuuksissa ja projektitöissä. Lukuvuosina 2015 2017 on Amistossa suunnitteilla toteuttaa pilottikokeilu opettajien kokonaistyöajasta. Kokeilu toteutetaan pilottiryhmällä, mikäli vapaaehtoisia kokeiluun osallistuvia opettajia saadaan riittävä määrä. Kuntayhtymä tukee työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista toimimalla niiden säädösten mukaan, jotka koskevat mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaa ja -päivärahaa sekä kotihoidon tukea. Toiminnassa noudatetaan työsopimuslain, lain kunnallisesta viranhaltijasta ja kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES säännöksiä.
9 Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä on hieman kunta-alan keskiarvon (45,7 vuotta) yläpuolella. Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamisen tukemiseksi sekä työ- ja perhe-elämän sovittamiseksi on osa-aikajärjestelyistä sekä osa-aikatyöstä tapauskohtaisesti sovittavissa erikseen. Kuntayhtymä tukee työntekijöiden tarpeita järjestellä työaikaa elämäntilanteeseensa sopivaksi ottaen kuitenkin huomioon työpaikan ja tehtävän vaatimukset. Etätyöskentelyyn kannustetaan, jos se on työtehtävien hoidon kannalta sovellettavissa. Etätyön tekemisessä sovelletaan etätyöskentelyn ohjeistusta ja siitä sovitaan lähiesimiehen kanssa. Kuntayhtymässä on käytössä varhaisen puuttumisen menettelyt, joista on laadittu Hyvinvoiva työyhteisö -julkaisu, joka on koko kuntayhtymän henkilöstön saatavilla sekä intranetissä että painettuna julkaisuna. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kuntayhtymässä edistetään seuraavilla toimenpiteillä: Vuosittain järjestettävät koulutus- ja/tai teemapäivät Tasa-arvokysymysten jatkuva kehittäminen osana työtyytyväisyyskyselyä Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusmateriaalin koostaminen kuntayhtymän intranetiin Työpaikkakiusaamisen varalta laaditun ohjeistuksen päivittäminen Yksilö- ja ryhmätyönohjausjärjestelmän kehittäminen Varhaisen puuttumisen menettelyt (Hyvinvoiva työyhteisö -julkaisu) 4.2 Osaamisen kehittämisen tavoitteet ja koulutussuunnitelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä on yhteiset säännöt ja menettelyt henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja sen tukemiseen. Säännöillä pyritään siihen, että kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on yhtäläiset oikeudet opiskeluun samoilla ehdoilla. Sääntöjen voimassaoloaika päättyy vuoden 2014 lopussa. Henkilökohtaisista koulutuspäivistä sovitaan esimiehen ja työntekijän välillä. Henkilöstökoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan strategiassa, toimintasuunnitelmissa, kehityskeskusteluissa, työtyytyväisyyskyselyissä, henkilöstön kehittämissuunnitelmissa, osaamiskartoituksissa, hankkeissa, sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa, riskiarvioinneissa sekä muissa lähteissä esiin tulleiden tarpeiden perusteella.
10 Osaamisen kehittämisen painopistealueet 2015-2017 Uudet tutkinnonperusteet, osaamisperustainen oppiminen ja arviointi: Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat (OPS) ja joustavat opintopolut Uuden opettajuuden osaamisvaatimukset (pedagoginen huippuosaaminen) Opiskelijan ohjauksen ja tuen palveluihin liittyvät osaamisvaatimukset Verkko-opetuksen ohjausosaaminen, oppimisympäristöjen monipuolistaminen Varhaisen puuttumisen mallin käyttö (opiskelijat, henkilöstö) Ammatillisen koulutuksen laatukriteerit ja lean-toimintatapojen kehittäminen Työhyvinvointiosaaminen (Työhyvinvointikortti) Kansainvälistymisessä tarvittavat taidot Koulutusviennin osaaminen Nuorisotakuu Mobiilit työvälineet ja -tavat Käytössä olevien IT-järjestelmien, toimistosovellusten ja pilvipalveluiden (Office 365) käyttö Sertifioitujen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien edellyttämät pätevyydet Osaamisen kehittämistä kuvaavat tunnusluvut 4.3. Henkilöstösuunnitelmien toteutumisen seuranta Vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteutumista seurataan kuntayhtymän hallituksen kokouksissa, kuntayhtymän johtoryhmässä sekä yhteistyöryhmässä. Toimintajärjestelmän ulkoisten ja sisäisten auditointien yhteydessä arvioidaan myös suunnitelmien toteutumista.
11 5. KÄYTTÖTALOUSOSA 5.1. Tarkastuslautakunta Toiminnan päämäärät Yhtymävaltuuston valitsema tarkastuslautakunta järjestää yhtymävaltuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä valmistelee tarkastusta koskevat yhtymävaltuuston päätettävät asiat. Tarkastustehtävän hoitamisessa lautakuntaa avustaa yhtymävaltuuston valitsema tilintarkastusyhteisö ja sen nimeämä vastuunalainen JHTT-tilintarkastaja. Tarvittaessa lautakunta antaa tilintarkastajalle erityisiä ohjeita esimerkiksi tarkastuksen painopistealueista. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 JHTT-tilintarkastaja laatii vuosittain tilintarkastussuunnitelman ja tilikauden työohjelman, joka esitellään tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastuksen toteutumista tilintarkastajan raportoinnin ja muiden selvitysten avulla. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2016 2017 Vuoden 2016 aikana tarkastuslautakunta joko kilpailuttaa tarkastuspalvelut tulevalle valtuustokaudelle tai päättää käyttää nykyisen tarkastuspalvelusopimuksen optiovuodet 2017 2018. Tarkastuslautakunnan toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Kokoukset, kpl 6 8 7 6 6 Kokouspykälät, kpl 41 40 35 35 35 Tarkastus kuntayht.,pv 9 18 18 18 18 Tarkastus projektit, h 33 25 25 25 25 Tarkastajat, kpl 2 2 2 2 2 Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 17 048 30 800 29 400 29 400 29 400 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 17 048 30 800 29 400 29 400 29 400 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut - 4 602-8 000-8 000-8 000-8 000 Henkilösivukulut - 1 029-1 000-1 000-1 000-1 000 Palveluiden ostot - 11 417-21 500-20 100-20 100-20 100 Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 0-300 - 300-300 - 300 TOIMINTAKULUT YHT. - 17 048-30 800-29 400-29 400-29 400 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0
12 5.2 Yhtymävaltuusto Toiminnan päämäärät Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille 15.6. mennessä sekä talousarvion ja suunnitelman hyväksyminen 15.11. mennessä. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2016 2017 Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2016. Jäsenkunnat ilmoittavat uudet yhtymävaltuustoedustajat kevään 2017 aikana. Yhtymävaltuuston toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Kokoukset, kpl 2 2 2 2 2 Kokouspykälät, kpl 26 20 20 20 20 Yhtymävaltuuston tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 13 091 19 000 19 000 19 000 19 000 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 13 091 19 000 19 000 19 000 19 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut - 6 832-7 500-7 500-7 500-7 500 Henkilösivukulut - 1 147-2 000-1 700-1 700-1 700 Palveluiden ostot - 4 765-8 600-8 900-8 900-8 900 Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut - 347-900 - 900-900 - 900 TOIMINTAKULUT YHT. - 13 091-19 000-19 000-19 000-19 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0
13 5.3 Yhtymähallitus Toiminnan päämäärät Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta, yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja niiden laillisuuden valvonnasta. Kuntayhtymän johtoryhmä avustaa yhtymähallitusta sen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä sekä valmistelee yhtymähallitukselle kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevaa raportointia. Johtoryhmä huolehtii koko kuntayhtymää koskevien suunnitelmien valmistelusta sekä kehittää kuntayhtymän organisaatiota ja toimintaa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 Yhtymähallituksen toiminnassa keskeistä on opetustoiminnan turvaaminen kuntayhtymän toiminta-alueella. Yhtymähallituksen toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Kokoukset, kpl 9 11 8 8 8 Kokouspykälät, kpl 140 140 130 120 120 Yhtymähallituksen tuloslaskelma Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2016 2017 Yhtymävaltuusto valitsee jäsenet uuteen yhtymähallitukseen kesän 2017 kokouksessaan. TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 87 363 111 800 96 000 96 000 96 000 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 87 363 111 800 96 000 96 000 96 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut - 39 731-51 300-48 300-48 300-48 300 Henkilösivukulut - 10 066-11 900-11 900-11 900-11 900 Palveluiden ostot - 25 471-27 100-19 300-19 300-19 300 Aineet ja tarvikkeet - 1 502-1 500-1 500-1 500-1 500 Muut toimintakulut - 10 593-20 000-15 000-15 000-15 000 TOIMINTAKULUT YHT. - 87 418-111 800-96 000-96 000-96 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0
14 5.4 Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Toiminnan päämäärät Kuntayhtymässä toimii yhteistyöryhmä, joka on yhteistoiminnasta annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa käsitellään henkilöstöä koskevia asioita, esim. talousarviot ja tilinpäätökset. Ryhmä toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana ja kokoontuu siinä merkityksessä tarpeen vaatiessa. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi kuntayhtymässä on käynnistetty TYHY-toiminta ja molemmissa oppilaitoksissa - Amisto ja Edupoli - toimii TYHY-rinki. Molemmissa ryhmissä on monipuolinen edustus eri henkilöstöryhmistä. TYHY-ringit käsittelevät henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia ja tekevät niiden kehittämiseksi ehdotuksia oppilaitosten päättäville tahoille. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 Toiminnan painopisteet vuoden 2015 aikana ovat työtyytyväisyyskyselyissä esiin nousseiden kehittämiskohteiden selvittäminen ja sen jälkeen ehdotusten tekeminen asioiden eteenpäin viemiseksi. Toinen tavoite on työhyvinvointiin liittyvän koulutuksen tehostaminen kuntayhtymän henkilöstön keskuudessa. Keskeinen koulutus on työhyvinvointipassi-koulutus. Tavoitteena on kouluttaa kaikki esimiehet. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2016 2017 Suunnitelmavuosien merkittävimmät muutokset liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten mahdollisiin vaikutuksiin kuntayhtymän toimintaan. Koulutuksen järjestäjien on haettava uusia koulutuksen järjestämislupia elokuun 2015 loppuun mennessä. Päätökset saapuvat maaliskuun 2016 aikana ja uudet järjestämisluvat astuvat voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Toinen muutos on ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuminen vuoden 2017 alusta alkaen. Yhteistoimintamenettelyllä pyritään antamaan henkilöstölle riittävästi tietoa edellä mainittujen muutosten vaikutuksesta koko Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toimintaan.
15 Yhteistoimintaa ja työhyvinvointia kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Työtyytyväisyys, max 5-3,09-3,10 - Sairauspoissaolot: Amisto, työpvät 6 < 6 < 6 < 6 < 6 Tukipalvelut, työpvät 12 < 10 < 10 < 10 < 10 Kuntayhtymän työtyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Yhteistoiminnan ja työhyvinvoinnin tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 62 420 76 600 78 700 78 700 78 700 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 62 420 76 600 78 700 78 700 78 700 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut - 3 109-16 200-16 200-16 200-16 200 Henkilösivukulut - 1 974-5 000-4 900-4 900-4 900 Palveluiden ostot - 44 284-38 300-40 600-40 600-40 600 Aineet ja tarvikkeet - 1 314-2 300-2 200-2 200-2 200 Muut toimintakulut - 11 739-14 800-14 800-14 800-14 800 TOIMINTAKULUT YHT. - 62 365-76 600-78 700-78 700-78 700 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 5.5 Tukipalvelut Toiminnan päämäärät Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöpalvelut, tietohallinnon ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalveluiden päämääränä on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita Porvoon ammattipistolle, liikelaitos Edupolille ja kuntayhtymän omistamille osakeyhtiölle. Tukipalvelut kehittää toimintojaan määrätietoisesti pyrkien palveluidensa osalta tuottavuuden lisäämiseen ja tasapainoiseen talouteen. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 Henkilöstöpalveluissa otetaan käyttöön uusi palkkahallintojärjestelmä, johon liitetään esimiesten ja työntekijöiden itsepalvelunäkymät. Uudistus sähköisine lomakkeineen yhtenäistää ja tehostaa kuntayhtymän henkilöstötoimintoja. Tukipalveluiden oma henkilökunta toteuttaa uuden järjestelmän vaatiman henkilökunnan sisäisen perehdytyksen. Hrd-toiminnot siirtyvät Tukipalveluihin 1.1.2015 alkaen. Hrd keskittyy prosessiensa
16 jatkokehittämiseen ja valmistelee käytössä olevan rekrytointijärjestelmän vaihtoa, millä tavoitellaan tietojen joustavampaa siirtymistä uuteen palkkahallintojärjestelmään. Taloushallinto uusii kirjanpitojärjestelmänsä ja ottaa käyttöön erilliset raportointi- ja budjetointiohjelmat. Raportointiohjelman avulla tuotetaan johdon käyttöön aiempaa monipuolisempia raportteja yhdistämällä kirjanpitoon ja muihin sovelluksiin kirjattuja tietoja. Budjetointiohjelman käyttöönotto tehostaa talousarvionlaadintaprosessia ja taloustoteutuman ennakointia. Talouspalveluissa kuntayhtymä tehostaa toimintaansa lopettamalla paperisten laskujen vastaanoton vuoden 2015 alusta alkaen. Tulevaisuudessa ostolaskut kuntayhtymään voi toimittaa joko e-laskuina tai sähköpostin liitteenä. Keskitetyt hankintapalvelut toteuttaa mm. vartiointi-, vaihtomatto- ja vakuutuspalveluiden kilpailutuksen. Kuntahankinnat Oy:n toteuttaman teleoperaattorikilpailutuksen voittaneen teleoperaattorin palvelut otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Samassa yhteydessä kuntayhtymä luopuu omasta puhelunvälityspalvelusta. Vuonna 2015 tietohallinnon tavoitteena on kehittää yhdessä oppilaitosten kanssa laiteja sovellusinfrastruktuuria mobiiliuden tarpeiden mukaisesti, parantaa omien hallintaja valvontajärjestelmien toimintaa vastaamaan uusia tarpeita sekä jatkaa tietohallintolain edellyttämien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurien suunnittelu- ja kuvaustyötä. Siivouspalvelut laajentaa toimintaansa ottamalla vuoden 2015 alusta alkaen vastuulleen myös Edupoli Herttoniemen, Edupoli Keravan ja Edupoli Vantaan toimitilojen siivouksen. Tukipalveluille uusien siivouskohteiden mitoitus tarkistetaan vuoden 2015 aikana. Siivouspalvelut pyrkii vähentämään kemiallisten puhdistusaineiden käyttöä testaamalla toiminnassaan otsonivesilaitteita ja perussiivouksessa hyödynnettäviä vahanpoistolaikkoja. Kiinteistöhuoltopalveluissa painopiste on kiinteistöjen kuntokartoitusten päivittämisessä. Ensimmäiseksi toteutetaan Edupoli Porvoon ja Amisto Askolan vielä peruskorjaamattoman rakennusosaston kuntoarvioinnit. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitelmavuosina 2016 2017 Eri HR-prosessien tarpeisiin soveltuvan yhtenäisen tietojärjestelmän rakentamista jatketaan. Tavoitteena on tietojen ylläpitotyön vähentäminen, tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja lisääntyvä kustannustehokkuus.
17 Johtamiseen luodaan lisää työkaluja ja johdon käytössä olevan tiedon laatua parannetaan yhdistelemällä automaattisesti eri tietojärjestelmien standardoituja tietoja. Siivous- ja kiinteistönhuoltoa koskevia palvelusopimuksia muokataan siten, että palvelut vastaavat Amiston tarpeita opetuksen keskittyessä Porvoossa enenevässä määrin Perämiehentien toimipisteeseen Tukipalveluiden toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Ostolaskut, kpl 16 476 16 500 17 000 17 500 18 000 Palkkalaskelmat, kpl 7 350 7 400 7 400 7 400 7 400 Matkat, kpl 10 770 10 600 10 500 10 300 10 100 Päätelaitteet, kpl 2 152 2 180 2 200 2 250 2 250 Sovellukset, kpl 37 37 37 35 32 Ylläpitosiivous yht, m2 32 000 32 000 39 230 39 230 39 230 1 x pv siivottavat, m2 19 000 19 000 24 270 24 270 24 270 1 x vk siivottavat, m2 11 000 11 000 12 960 12 960 12 960 3 x vk siivottavat, m2 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 Hoidetut piha-alueet, m 2 53 800 53 800 53 800 53 800 53 800 Hoidetut kiinteistöt, m 3 196 004 196 004 196 004 196 004 196 004 Tuloilmakoneet, kpl 45 49 49 49 49 Tukipalveluiden tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 2 437 663 2 791 100 3 055 500 3 055 500 3 055 500 Toimintatuotot 111 398 0 82 500 82 500 82 500 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 2 549 061 2 791 100 3 138 000 3 138 000 3 138 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 331 226-1 367 400-1 543 800-1 543 800-1543 800 Henkilösivukulut - 435 870-406 600-460 300-460 300-460 300 Palveluiden ostot - 439 706-624 000-704 400-704 400-704 400 Aineet ja tarvikkeet - 157 457-181 100-203 100-203 100-203 100 Muut toimintakulut - 184 802-212 000-226 400-226 400-226 400 TOIMINTAKULUT YHT. -2 549 053-2 791 100-3 138 000-3 138 000-3138 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0
18 5.6 Porvoon ammattiopisto - Amisto Toiminnan päämäärät Porvoon ammattiopisto (Amisto) vastaa kuntayhtymässä nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Amisto tarjoaa alueen nuorille runsaan valikoiman ammatillisia perustutkintoja (18 kpl) ja koulutusohjelmia (25 kpl). Amisto toimii neljässä eri toimipisteessä entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueella. Päämäärä on pitää koulutustarjonta yhtä monipuolisena kuin ennenkin ja jatkaa toimintaa kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Laajan ammatillisen koulutustarjonnan lisäksi Amisto jatkaa ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tarjontaa Amisto Perämiehentien ja Amisto Loviisan toimipisteissä sekä aloittaa vastaavan myös Askolassa tarpeen vaatiessa. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 2015 Amiston suurin haaste viime vuosien aikana on ollut talouden saaminen tasapainoon. Oppilaitoksen tilat on peruskorjattu viimeisten vuosien aikana ja siitä johtuen poistosumma on kohonnut suureksi. Oppilaitoksen tulorahoitus perustuu suurelta osin valtiolta saatavaan opiskelijakohtaiseen rahoitukseen. Hakijamäärät ovat olleet viimeisten vuosien aikana alenevia; oppilaitokseen hakeva ikäluokka on ollut normaalia pienempi. Tästä johtuen Amiston painopisteenä on oman markkinoinnin tehostaminen ja näkyvyyden parantaminen. Tähän osallistuvat sekä henkilökunta että opiskelijat. Sähköisten markkinointikanavien käyttöönottoa on tutkittu ja markkinointia suunnattu lehtimainonnan sijaan sosiaalisen median suuntaan. Toinen talouteen liittyvä painopiste on läpäisyasteen parantaminen. Tavoite on saada kaikki opintonsa aloittavat opiskelijat valmiiksi kolmen vuoden aikana. Tehostunut läpäisy antaa mahdollisuuden myös lisärahoituksen saamiseen, mutta keskeistä on kuitenkin opiskelijoiden etu saadusta tutkintotodistuksesta. Kun opinnot etenevät normaalisti, pysyy oppilaitoksen opiskelijamäärä korkeana taaten tasaisen rahoituksen oppilaitokselle. Tähän painopisteeseen liittyy läheisesti myös uusien tutkintojen perusteiden käyttöönotto. Ammattiin valmistuneita todistustaan noutamassa keväällä 2014.
19 Amisto on valmistautunut tähän jo vuoden ajan ja työ jatkuu tulevaan kesään asti. Uudet tutkintojen perusteet otetaan käyttöön elokuun alussa 2015. Niissä korostuvat entistä suurempi joustavuus ja yksilöllisten valintojen tekemisen mahdollisuus. Huomiota on kiinnitetty muualla saadun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tällä järjestelmällä oikein hoidettuna saadaan opiskelijoiden opintoajat lyhenemään kolmea vuotta lyhemmäksi. Tämäkin on tärkeää, koska opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailuissa oppilaitokset jatkossa saavat rahoitusta vain kolmeksi vuodeksi. Taloudellisen tilanteen parantamiseen liittyy myös omien tilojen käytön tehostaminen. Perämiehentien toimipisteestä vapautuu tilaa painoviestinnän toisen koulutusohjelman päättymisen vuoksi. Tilaan tehdään tarvittavat muutostyöt, jotta se voidaan ottaa muuhun opetuskäyttöön, sinne on tavoitteena siirtää tällä hetkellä Pomo-talossa olevaa opetusta. Näin saamme vapautettua tilaa, jota voimme vuokrata edelleen oppilaitoksen ulkopuolisille tahoille. Amiston brändissä on mainittu 4 K:ta. Nämä ovat käytännöllisyys, kansainvälisyys, kielitaito ja kulttuuri. Kaikki brändissä mainitut asiat ovat keskeisiä painopisteitä myös vuoden 2015 aikana. Niitä noudattamalla pystymme tarjoamaan kaikille opiskelijoillemme yksilölliset mahdollisuudet rakentaa omasta opintopolustaan mahdollisimman mielenkiintoinen ja itselle parhaiten sopiva väylä tulevaisuuteen. Näiden painopisteiden toimiminen voidaan varmistaa huomioimalla ne koko oppilaitoksen toiminnassa. Käytännöllisyys liittyy läheisesti uusien tutkintojen perusteiden käyttöönottoon. Opetusta pitää suunnata yhä enemmän käytännön tekemiseen. Työssäoppimisjaksojen suunnittelu on myös osa tätä kokonaisuutta. Kansainvälinen toiminta on tällä hetkellä korkealla tasolla ja kaikilla halukkailla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Tämä edellyttää opettajilta ja muilta toimijoilta aktiivisuutta jatkossakin kontaktien ylläpitämiseksi sekä oppilaitoksen ulkopuolisen rahoituksen varmistamiseksi. Kansainväliseen toimintaan liittyy läheisesti kielitaito. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille normaalien kielien lisäksi myös harvinaisempia kieliä, esimerkiksi venäjä ja saksa. Aktiivinen kansainvälinen toiminta on hyvä keino innostaa opiskelijoita opiskelemaan myös em. kieliä. Kulttuuri ja sen tuntemus on tärkeä osa kansainvälisyyttä, mutta kulttuurikäsitteen taakse kätkeytyy muutakin. Työpaikoilla työskentely vaatii osaamista ja ymmärrystä työpaikkojen säännöistä ja toimintatavoista. Amiston opiskelijoilla ei yleensä ole aikaisempaa työkokemusta, joten työhön liittyvän kulttuurin oppiminen alkaa oppilaitoksen oppimisympäristöjen ja työmaiden kautta, jotta opiskelijoilla on perustaidot asiasta ennen työssäoppimisjaksojen alkamista. Kulttuurin tuntemuksen ymmärrys ko-
20 rostuu erityisesti, jos opiskelijoiden työssäoppiminen suuntautuu maan rajojen ulkopuolelle. Silloin opintoihin kuuluu valmentava opintojakso, jossa käsitellään kohde maan kulttuuriin liittyviä keskeisiä seikkoja. Merkittävimmät toiminnan muutokset taloussuunnitteluvuosina 2016 2017 Amiston toimintaa keskitetään Porvoossa yhä enemmän Perämiehentien toimipisteeseen. Tämä vaatii tarkkaa suunnittelua olemassa olevien tilojen osalta, koska pyrimme minimoimaan rakennuskannan laajennukset. Tällä on merkittävä vaikutus myös oppilaitoksen talouteen tulevaisuudessa. Samassa yhteydessä tarkastelemme koulutustarjontaamme kriittisesti huomioiden alueen yritysten työvoimatarpeet mahdollisimman hyvin. Amisto Perämiehentie 6:n poistumisharjoitus 29.9.2014: Opiskelijat kulkemassa hyvässä järjestyksessä kokoontumispaikalle. Amiston toimintaa kuvaavat keskeisimmät tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Opiskelijat, lkm 956 935 960 1000 1067 -läpäisyaste 60 % 62 % 64 % 66 % 68 % Opettajien kelpoisuus 82 % 86 % 89 % 96 %
21 Amiston tuloslaskelma TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTA- TUOTOT Myyntituotot 10 935 079 11 588 000 10 887 300 11 200 000 11 887 300 Tuet ja avustukset 225 726 100 000 61 800 61 800 61 800 Muut toimintatuotot 235 835 138 000 322 400 422 400 422 400 TOIMINTA- TUOTOT YHT. 11 396 640 11 826 000 11 271 500 11 684 200 12 371 500 TOIMINTA- KULUT Henkilöstökulut -5 768 744-5 673 500-5 068 200-5 158 200-5 198 200 Henkilösivukulut -1 757 420-1 704 400-1 510 500-1 537 300-1 549 200 Palveluiden ostot -953 996-736 800-810 500-860 500-910 500 Aineet ja tarvikkeet -1 500 095-1 493 700-1 481 300-1 581 300-1 600 000 Muut toimintakulut -1 849 552-1 977 500-2 078 000-2 128 000-2 178 000 TOIMINTA- KULUT YHT. -11 829 807-11 585 900-10 948 500-11 265 300-11 435 900 TOIMINTAKATE -433 166 240 100 323 000 418 900 935 600 RAHOITUS- TUOTOT/ KULUT Muut rahoitustuotot 26 817 35 000 30 000 30 000 30 000 Korkokulut -53 635-63 000-130 000-130 000-130 000 RAHOITUSTUOTOT /-KULUT YHT. -26 818-28 000-100 000-100 000-100 000 VUOSIKATE -459 984 212 100 223 000 318 900 835 600 POISTOT Sumu-poistot -1 412 472-1 508 000-1 345 600-1 345 600-1 345 600 POISTOT YHT. -1 412 472-1 508 000-1 345 600-1 345 600-1 345 600 TILIKAUDEN TULOS -1 872 4-1 295 900-1 122 600-1 026 700-510 000
22 6. TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA Tp-2013 TA 2014 TAes-2015 Muutos- TAsu 2016 TAsu 2017 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 16 642 399 17 934 800 14 195 100-20,9 % 14 507 800 15 195 100 * Maksutuotot 450 0 0 * Tuet ja avustukset 315 008 100 000 61 800-38,2 % 61 800 61 800 * Muut toimintatuotot 349 184 140 500 375 700 167,4 % 475 700 375 700 ** 17 307 042 18 175 300 14 632 600-19,5 % 15 045 300 15 632 600 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot -7 538 970-7 610 600-6 692 000-12,1 % -6 782 000-6 822 000 Henkilösivukulut * Eläkekulut -1 936 566-1 801 800-1 582 300-12,2 % -1 603 600-1 613 100 * Muut henkilösivukulut -389 695-474 300-408 000-14,0 % -413 500-415 900 * Palvelujen ostot -3 919 611-3 938 100-1 603 800-59,3 % -1 653 800-1 703 800 Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana -1 675 671-1 691 000-1 689 000-0,1 % -1 789 000-1 807 700 * Avustukset -99 365-100 000-1 600-98,4 % -1 600-1 600 * Muut toimintakulut -2 138 600-2 319 400-2 332 900 0,6 % -2 382 900-2 432 900 ** -17 698 478-17 935 200-14 309 600-20,2 % -14 626 400-14 797 000 TOIMINTAKATE -391 436 240 100 323 000 418 900 835 600 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 759 0 0 0 0 * Muut rahoitustuotot 26 067 35 000 30 000 30 000 30 000 * Korkokulut -51 555-63 000-130 000-130 000-130 000 * Muut rahoituskulut -2 905 VUOSIKATE -419 070 212 100 223 000 318 900 735 600 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot -1 412 472-1 508 000-1 345 600-1 345 600-1 345 600 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -1 831 543-1 295 900-1 122 600-1 026 700-610 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-1 831 543-1 295 900-1 122 600-1 026 700-610 000
23 7. INVESTOINTIOSA HANKESUUNNITELMA 2015-2019 Kaikki luvut ovat alv 0% TAes2015 TAsu2016 TAsu2017 TAsu2018TAsu2019 HANKE 71: Kiint. peruskorjaus pienhankkeet 400 000 200 000 200 000 200 000 100 000 -kuntayhtymän osuus 400 000 200 000 200 000 200 000 100 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKE 87: Amisto Pmtien muutostyöt 200 000 1 000 000 1 000 000 -kuntayhtymän osuus 200 000 1 000 000 1 000 000 Kuntien osuus 0 0 0 HANKE 88: POMOn tilojen käytön tehostaminen 100 000 300 000 -kuntayhtymän osuus 100 000 300 000 Kuntien osuus 0 0 HANKE 3: Amisto muut kalustohankinnat 350 000 350 000 350 000 350 000 350 000 -kuntayhtymän osuus 350 000 350 000 350 000 350 000 350 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKE 81: Tukipalveluiden atk-hankinnat 65 000 -kuntayhtymän osuus 65 000 Kuntien osuus 0 0 0 0 0 HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%) 1 115 000 1 850 000 1 550 000 550 000 450 000 -kuntayhtymän osuus 1 115 000 1 850 000 1 550 000 550 000 450 000 Kuntien maksuosuus hankkeista 0 0 0 0 0 Kuntien lainaosuus hankkeista 0 0 0 0 0 HANKE 71 KIINTEISTÖJEN PERUSKORJAUKSET, PIENHANKKEET Hankintakokonaisuus sisältää kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia: Amisto Aleksanterinkatu 20 Opetuskeittiön lattioiden kunnostus 20 000 Amisto Helkamäentie 32 Liikuntasalin ikkunoiden uusiminen 60 000 Amisto Perämiehentie 6 Sähkö-logistiikka siiven vesikaton uusiminen 220 000 Lämmönvaihtimien uusiminen 70 000 Muut hankkeet 30 000 YHTEENSÄ 400 000
24 HANKE 87 AMISTO PERÄMIEHENTIEN MUUTOSTYÖT Amisto Perämiehentien toimipisteen painoviestinnän painotekniikan koulutus-ohjelman koulutus päättyi lukuvuoden 2013 2014 keväällä. Syksyn 2014 aikana paino- ja muut koneet myytiin. Tilojen muuttaminen muuhun opetuskäyttöön vaatii suunnitelmia ja sen jälkeen rakennustöitä. Tähän on varattu suunnittelumääräraha 2015 ja muutostöiden tekemiseen määräraha 2016-2017. Pomo-talosta siirretään alkuvaiheessa matkailualan ja datanomien koulutukset Perämiehentielle (9 ryhmää). HANKE 88 POMON TILOJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN Amisto Aleksanterinkadun eli ns. Pomo-talon käytön tehostamiseen on varattu määräraha sekä vuodelle 2015 että 2016. Määräraha on tarkoitettu pienien tilajärjestelyjen tekemiseen, jotta tilojen vuokraaminen oppilaitoksen ulkopuolisille käyttäjille helpottuu. HANKE 3 AMISTO MUUT KALUSTOHANKINNAT Ammatillisen koulutuksen vetovoiman säilyttäminen edellyttää laadukasta opetusta. Jotta tämä voidaan taata, tulee kuntayhtymän ylläpitää oppimisympäristö kalustoineen ajantasaisena ja kilpailukykyisenä. Aiempaa suuremmat opiskelijaryhmät aiheuttavat myös tarvetta käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. HANKE 81 TUKIPALVELUIDEN ATK-HANKINNAT Hanke sisältää seuraavat investoinnit: Varmistusjärjestelmän uusinta 25 000 Palvelinten uusinta 15 000 Langattoman verkon laajennus- ja uudistustyöt 25 000 YHTEENSÄ 65 000
25 MAKSUOSUUDET JÄSENKUNNITTAIN YHTEENSÄ 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 INVESTOINNIT Hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 Lainojen lyhennykset 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 INVESTOINNIT YHTEENSÄ389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 Lainojen korot 50 100 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ 439 600 353 000 348 000 190 400 188 400 186 400 183 900 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Loviisa 45 67 286 54 031 53 265 29 143 28 837 28 531 28 148 Porvoo 180 269 143 216 122 213 061 116 571 115 347 114 122 112 592 Orimattila 1 1 495 1 201 1 184 648 641 634 626 Askola 22 32 895 26 415 26 041 14 248 14 098 13 948 13 761 Lapinjärvi 7 10 467 8 405 8 286 4 533 4 486 4 438 4 379 Myrskylä 5 7 476 6 003 5 918 3 238 3 204 3 170 3 128 Pornainen 9 13 457 10 806 10 653 5 829 5 767 5 706 5 630 Pukkila 4 5 981 4 803 4 735 2 590 2 563 2 536 2 502 Sipoo 21 31 400 25 214 24 857 13 600 13 457 13 314 13 136 YHTEENSÄ 294 439 600 353 000 348 000 190 400 188 400 186 400 183 900
26 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOROT JÄSENKUNNITTAIN 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Korot (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003)3,35 % 1 800 Korot (Pmtie 6 tietopalvelukeskus v. 2004)2 % 17 000 6 000 3 000 0 0 0 0 Korot (Pmtie 6 sähkö-kemia v. 2009)2 % 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 8 500 Korot (Pmtie 6 auto-os.+askolan keittiö v.2010)2% 16 300 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 Lainojen korot yhteensä 50 100 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Loviisa 45 7 668 5 357 4 592 3 827 3 520 3 214 2 832 Porvoo 180 30 673 21 429 18 367 15 306 14 082 12 857 11 327 Orimattila 1 170 119 102 85 78 71 63 Askola 22 3 749 2 619 2 245 1 871 1 721 1 571 1 384 Lapinjärvi 7 1 193 833 714 595 548 500 440 Myrskylä 5 852 595 510 425 391 357 315 Pornainen 9 1 534 1 071 918 765 704 643 566 Pukkila 4 682 476 408 340 313 286 252 Sipoo 21 3 579 2 500 2 143 1 786 1 643 1 500 1 321 YHTEENSÄ 294 50 100 35 000 30 000 25 000 23 000 21 000 18 500
27 PORVOON AMMATTIOPISTO JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LAINOJEN LYHENNYKSET 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lyhennykset (Pmtie 6 peruskorj. v. 2003) 71 500 0 0 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie 6 tietop.keskus v. 2004) 152 600 152 600 152 600 0 0 0 0 Lyhennykset (Pmtie6 sähkö-kemia v 2009)15v 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Lyhennykset (Pmtie 6 auto-os.+askolan keittiö v 2010)15v 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 65 400 Lainojen lyhennykset yhteensä 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400 Jäsenkunta Osuudet TAES Taloussuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Loviisa 45 59 617 48 673 48 673 25 316 25 316 25 316 25 316 Porvoo 180 238 469 194 694 194 694 101 265 101 265 101 265 101 265 Orimattila 1 1 325 1 082 1 082 563 563 563 563 Askola 22 29 146 23 796 23 796 12 377 12 377 12 377 12 377 Lapinjärvi 7 9 274 7 571 7 571 3 938 3 938 3 938 3 938 Myrskylä 5 6 624 5 408 5 408 2 813 2 813 2 813 2 813 Pornainen 9 11 923 9 735 9 735 5 063 5 063 5 063 5 063 Pukkila 4 5 299 4 327 4 327 2 250 2 250 2 250 2 250 Sipoo 21 27 821 22 714 22 714 11 814 11 814 11 814 11 814 YHTEENSÄ 294 389 500 318 000 318 000 165 400 165 400 165 400 165 400
28 8. RAHOITUSOSA 9. TALOUDEN JA TOIMINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, kuntayhtymätasolla, johon on liitettynä liikelaitos Edupolin tulos ja toimielintasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Konsernitasoinen raportointi esitetään yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Yhtymähallitukselle annetaan kuukausittain kuntayhtymän talouden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta kuvaava raportti. Toimielintasolla talouden
29 toteutuminen esitellään kuntayhtymälle aina kun yhtymähallitus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kuntayhtymän strategiaan sisältyvien tavoitteiden ja talousarvion tunnuslukujen toteutuminen raportoidaan yhtymähallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Toimielimistä Amisto ja Tukipalvelut päättävät haluamansa toimintamallin, jolla ne seuraavat oman taloutensa, tavoitteidensa ja tunnuslukujensa toteutumista. 10. LIIKELAITOKSET Liikelaitos Edupolin johtokunta hyväksyy liikelaitoksen lopullisen talousarvion ja suunnitelman 2015-2017 joulukuun 2014 kokouksessa. Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa yhtymävaltuusto hyväksyy kuitenkin Liikelaitos Edupolille asetettavat tulevien vuosien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Edupolin avoimet ovet tilaisuus. Edupoli on kouluttanut aikuisia jo 40 vuotta.
30 Edupolin johtokunta on hyväksynyt strategian vuosille 2015-2017. Strategiasta ilmenevät Edupolin toiminnalliset tavoitteet. Näkökulma Menestystekijä 3 vuoden tavoite (2017) Oppiminen ja kasvu Toimintatavat, prosessit Asiakkuus Henkilöstön osaaminen ja kehitys (Uudistumiskyky) Uudet palvelutuotteet (Uudistumiskyky, Asiakasläheisyys, visio) Asiakassuhteiden hallinta (Asiakasläheisyys) Palvelujen laatu ja vaikuttavuus (Luotettavuus) Toiminnan tehokkuus (Uudistumiskyky) Asiakastyytyväisyys (Asiakasläheisyys) Työelämäyhteistyö (Visio, Asiakasläheisyys, luotettavuus) Hyöty asiakkaalle (Missio, asiakasläheisyys, luotettavuus) Henkilöstön kehittäminen toimintaympäristön muutoksia vastaamaan - Lean toimintamallin mukaisesti. - Henkilöstö on kustannustietoinen ja toimii taloudellisesti - Henkilöstö tuntee työvälineet ja tavat ja soveltaa niitä toiminnassaan Asiakaslähtöisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien kehittäminen - Joustavat opintopolut ja opintotarjottimen hyödyntäminen - Koulutuksen viennin kasvattaminen Palvelutarjonnan mukauttaminen toimintaympäristön muutosten ja työelämän tarpeiden mukaisesti Tutkintojen määrä suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin on parempi kuin ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin. Osaamispalveluprosessien toiminnan kehittäminen Lean periaatteiden mukaisesti. Tutkintoon johtavien ja työvoimakoulutusten asiakastyytyväisyystulokset paremmat kuin valtakunnallinen keskiarvo Yritysyhteistyön kautta 50 % liikevaihdosta, vuosittain 10 %-yksikön kehitys. Polutuksesta kilpailuetu Tehokkaan toimipisteverkoston alueellinen asemointi (Itäinen Uusimaa, pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa). Edupoli toimii asiakkaiden osaamisen kehittämistukena kannattavasti
31 Näkökulma Menestystekijä 3 vuoden tavoite (2017) Tulevaisuus Terve, positiivinen talous (Visio, Uudistumiskyky) Tulos, jolla mahdollistetaan jatkuva pedagoginen ja toiminnallinen kehittäminen, laadunparantaminen sekä tarvittavat investoinnit. Liikelaitos Edupoli käsitellään kuntayhtymän talousarviossa ulkoisena talousyksikkönä. Seuraavassa liikelaitos Edupolin johtokunnan laatima vuoden 2015 alustava tuloslaskelma on yhdistetty kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Näin arvioidaan liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Liikelaitoksen johtokunta tarkentaa talousarvion yksityiskohdat sen jälkeen, kun yhtymävaltuusto on hyväksynyt liikelaitokselle sitovat taloudelliset tavoitteet.
32 Yhtymävaltuustoon nähden sitova liikelaitos Edupolin tulostavoite on vähintään 100 000 euroa. Toinen valtuustoon nähden sitova tavoite on toiminnan taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä siten, että liikelaitos tulevaisuudessakin hoitaa investointinsa ilman kuntayhtymän rahoitusta. Tuloslaskelma ei sisällä kuntayhtymän toimintaavustusta liikelaitokselle.
33 Liikelaitoksen alustavaan talousarvioon perustuvien laskelmien mukaan liikelaitoksen talous parantaa kuntayhtymän toimintakatetta 2 049 400 euroa ja vuosikatetta 2 039 400 euroa. Tilikauden tulos paranee 1 539 400 euroa ja poistojen määrä lisääntyy 500 000 eurolla. Laskelmissa on eliminoitu kuntayhtymän ja liikelaitoksen väliset sisäiset veloitukset. Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa ei ole yhtymävaltuustoon nähden sitovia eriä: Rahoituslaskelma ei sisällä kuntayhtymän ja liikelaitoksen keskinäisiä anto- ja ottolainoja eikä peruspääoman lisäystä eikä palautusta.