Elämisen taakka ja psyykkiset. Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala



Samankaltaiset tiedostot
Iho ja psyyke. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Psyykkinen toimintakyky

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Traumat ja traumatisoituminen

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Esitelmä Eero Rantasila Psykologi, psykoterapeutti KSSHP

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

Vuorossa stressitön lapsuus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

University of Tampere University of Jyväskylä

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Hakusessa-hanke

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Pikkulapset ja stressi päivähoidossa. Pirpanan koulutuspäivä Karjala-talo T.Fontell, E.Suhonen

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Mielenterveyden häiriöt

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Varhaisten tunnesuhteiden merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Riikka Korja Kliininen laitos & Psykologian laitos Turun Yliopisto

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Transkriptio:

Elämisen taakka ja psyykkiset oireet Jyrki Korkeila Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Perimää ja ympäristöä Perimää ja ympäristöä (kokemusta)

Variaatiojakauma trade-off Environmental mismatch 3

Perimä & ympäristö G p <= E G e => E G a => E a 4

5

Ympäristö & Perimä Ympäristöolosuhteet eivät tee perheenjäseniä samankaltaisiksi (NEAD) Perimä kaltaistaa Erot perustuvat yksilölliseen ja selittämättömään variaatioon (non-shared) ja sen interaktioihin perimän kanssa yksilölliset ympäristökokemukset 6

Reiss D. Non-shared Environment Adolescent Development project, NEAD Yksilöllisten suhteiden vaikutukset ovat epäitsenäinen osa laajaa suhteiden verkostoa Yksilölliset ympäristökokemukset ennustavat psykopatologiaa vain yksittäisiä perheissä eivätkä mekanismit ole päävaikutuksia tai suoria Ystäväpiirin ja sosiaalisen kontekstin merkitys on aiemmin arvioitua suurempaa ja vanhempien vähäisempää, vanhempien vaikutus ei ole itsenäinen tekijä 7

NEAD Osa perinnöllisistä vaikutuksista ilmenee varhain, osa myöhemmin Perinnölliset tekijät vastaavat merkittävimmästä osasta sosiaalisten tekijöiden ja nuoren & aikuisen sopeutumisen välisistä yhteyksistä Perinnölliset tekijät ovat ympäristöherkkiä ja muokkaantuvia 8

NEAD Perhe/sosiaaliset suhteet ovat välttämättömiä perinnöllisten tekijöiden ilmenemiselle Osa perinnöllisistä vaikutuksista liittyy täsmällisesti isän-lapsen suhteeseen osa äiti-lapsi suhteeseen Osa perinnöllisyyttä välittyy lämmön, osa kontrollin kautta 9

Person based psychology py -McAdams, McCrae&Costa, Singer 1. Piirteet Temperamentti, perustaipumukset (tapahtumien tulkinta) 2. Luonteenomainen adaptaatio ti sopeutumiskeinot, defenssit 3. Narratiivinen minuus elämäntarina identiteetti: suhde joka vain asianomaisella voi olla omaan itseensä 4. Vuorovaikutussuhteet Kuvauksen eri tasoja

Ulottuvuudet ja kohtalo Samat ulottuvuudet kuvaavat monenlaisia ilmiöitä Epäsovinnollisuus Matala tunnontarkkuus Ulottuvuudet eivät kuvaa kattavasti luonteenomaista sopeutumista t tilannesidonnaisuus Antisosiaalinen Eksentrinen kirjailija Duudsonismi, stuntman 11

Milloin persoonallisuuden kehitys alkaa?

Raskausaika Raskauden aikainen stressi säätää sikiön stressihormoniakselia, prefrontaalikorteksin & limbisen järjestelmän kehitystä Raskauden stressi on yhteydessä temperamentin ti korostumiseen 5 vuoden iässä, n 10 % vaihtelusta Lisää aikuisiän i iä antisosiaalisuutta i tt 4-kertaiseksi k i Äidin kannabiksen poltti ennustaa aikuisiän depressiota äidin depressiota voimakkaammin 13

13.2.2009 14

Lapsuuden kielteiset kokemukset Kaksi haavoittuvuuden periodia altistavat ympäristöefekteille 0 5 vuotta Aivot varhaislapsuudessa kehittämättömät & kiintymyssuhdekehitys Esimurrosikä (9-13 vuotta) aivoissa tapahtuu synapsien karsiutumista oppimisen konsolidaatiota varten, hormonaaliset muutokset alkavat Vuorovaikutussuhteiden ilmiöt Laiminlyöminen, tunteiden mitätöiminen, epäjohdonmukaisuus Vakavat traumat Väkivallan kohteeksi joutuminen, toistuva pahoinpitely, kurittaminen, seksuaalinen riisto Lapsuuden kokemuksilla ei spesifistä vaikutusta Sama kokemus samassa iässä liittyy eri yksilöillä ei sairauksiin (depressio, BPD, ASP, ahdistus, päihde, koronaaritauti, diabetes) 15

Sosioekonominen status ja lapsen laiminlyönti 16

Lapsuuden trauma: tausta Ontario Mental Health Supplement (OHSUP) N=8548 Vanhemmalla antisosiaalista käytöstä Fyysinen pahoinpitely OR=6.1 (3.8-9.9) Seksuaalinen kaltoin kohtelu OR=4.7 (2.6-8.4) 84) Mitä tahansa kaltoin kohtelua OR=7.5 (4.5-12.7) Vanhemmalla jokin psykiatrinen häiriö Fyysinen pahoinpitely OR=2.6 (2.1-3.2) Seksuaalinen kaltoin kohtelu OR=3.5 (2.6-4.6) 17

Lapsuuden traumakokemus Muistetaan hyvin, ei anna rauhaa jos seuraamuksia, lievempiä tapahtumia saatetaan unohtaa tai unohdetaan joitain ulottuvuuksia/osia kokemuksesta Epäsuora vaikutus, joka riippuu muista tekijöistä Perimä Sosiaalinen ympäristö Myöhemmät elämän vaiheet Vaikutus riippuu kestosta, vaikeusasteesta ja toistumisesta Mitä enemmän ja pitempään sitä vaikeammat seuraukset

Kiintymyssuhde Kulttuurinen variaatio ilmeisen suurta Amerikkalainen: itsenäisyys, kompetenssi Aasialainen: sosiaalisuus, riippuvuus Ilmeisesti vanhemman ei ole välttämätöntä olla keskeinen turvallisuuden lähde Ystäväpiiri, suku, kyläyhteisö Meta-analyysi analyysi (DeWoolf ym. 1997): äidin herkkyys selitti 23 % ahdistuneen kiintymyssuhteen variaatiosta muut yhteydet eivät tilastollisesti merkitseviä 19

Kiintymyssuhde R=0.3 10 % variaatiosta 20

Kiintymyssuhde It is unlikely that insecure attachment is either a necessary or a sufficient cause of later disorder, and in some cases it may be an effect of the disorder itself Dozier ym. Attachment and psychopathology in adulthood, d 1999 21

Mentalisaatiovaje: vakava traumatisoituminen Kyvyttömyys reflektoida omia tai toisen mielentiloja Psyykkinen ekvivalenssi: asiat ovat niin kuin ne ymmärrän Ajattelu teleologista: lopputulos määrää intention Tunteiden säätely ympäristöä painostamalla Toisen menetys oman mielen menetys Taustalla turvaton ja jäsentymätön kiintymyssuhde

Yksinäisyyttä kuvaavat kuvasarjat aktivoivat verrokkeja Yksinäisyyttä kuvaavat kuvasarjat aktivoivat verrokkeja enemmän anteriorista singulumia ja vähemmän oikealla parahippokampuksessa

Kyky tunnistaa kasvojen ilmeitä puutteellinen Näkee negatiivisia emootioita siellä missä niitä ei ole

Evolutiivinen elämän historia teoria Lajityypillinen tapa ratkaista eloonjäämiseen ja lisääntymiseen liittyviä ongelmia Merkittävä vaikutus psykologisiin järjestelmiin Strategian päätavoite: hoivan maksimointi EVPH:ssa korkean riskin strategia: käytös pyrkii maksimoimaan tärkeiden tavoitteiden saavuttamisen, koska tulevaisuuden odotukset vähäisiä

Stressinäkökulma elämään

Everybody yknows what stress is, and nobody nows what it is Hans Selye General adaptational syndrome aiheuttajasta riippumatta sama 27

Stressi: määritelmä Stressitila viittaa organismin kohtaamaan haasteen tai haitan seurauksena elimistössä syntyneeseen tilaan, joka koetaan hallitsemattomaksi ja kielteiseksi Metastabiili tila 28

Stressi: maratonjuoksua sprintterivauhdilla? i stressivaste evoluution testaama toimintamalli stressi ja pelkoreaktio kti vahvistaa it tapahtuman muistamista, it it Stressivaste: t sisäinen ympäristö muuttuu vastaamaan ulkoista ympäristöä, allostaasi palautumisaika välttämätön palautumisjärjestelmät hitaampia kuin taistelujärjestelmä stressivasteille oleellista on kuormituksen suuruus, pituus ja adekvaattius olosuhteisiin nähden 29

Kumulaatio pitkäaikainen stressihormonien eritys haitallinen kumulaatiovaikutus eri elinjärjestelmiin = allostaattinen kuormitus McEwen 1998 hyytymis- ja immuunijärjestelmä sokeriaineenvaihdunta kardiovaskulaarijärjestelmän säätely mieliala ja ahdistuneisuus Äärimmillään hippokampuksen neuronituho, neuronien elinaika 30

stressikokemus limbinen järjestelmä aivorungon nousevat radat ensivaste (nopea) rauhoittavat stimulukset + palautuminen adaptaatio myöhäisvaste (hidas) NA-ergiset neuronit locus coeruleus NA + P CRH1-reseptorit mineralokortikoidireseptorit + NA-ergiset neuronit + lisämunuaisydin adrenaliini noradrenaliini sympaattinen aktivaatio +P käyttäytymisvaste (taistele pakene) kardiovask. reaktiot ahdistus-/masennusoireet ehdollistuminen pelko-oppiminen hypotalamuksen PVN CRH VP + + aivolisäke ACTH + lisämunuaiskuori kortisoli +? CRH2 SAM HPA PV sokeriaineenvaihdunta kardiovask. säätely immuunivaste hyytyminen hippokampusneuronit hypotal. PVN? urokortiinit CRH2-reseptorit + + OXY glukokortikoidi- reseptorit? α2-adrenoreseptorit parasympaattis-vagaalinen aktivaatio anksiolyyttiset t vaikutukset k t anaboliset vaikutukset kardiovaskulaariset reaktiot ehdollistuminen sosiaalinen oppiminen +? Korkeila K 2006

32

Sytokiinit solusignaaliproteiineja Vastaavat primaaristressivasteesta Vahingoittunen poisto ja regeneraation käynnistys

Aivot, emootiot ja stressi Aivot keskeisin elin stressin kokemisen ja säätelyn kannalta Tulkinta siitä mikä on stressaavaa Inhimillinen ajattelu emootioiden ohjauksessa Lämpöohjattuja Tunteiden vaikutus rationaalisen harkinnan sisällä tunteiden t vallassa ajattelu

frontaalikorteksi hippokampus amygdala

Mantelitumake Sosiaalisten signaalien arviointi, tunteiden säätely, tunteiden muistaminen, pelkoreaktiot, vireystila Yhdistää havainnot ruumiillisiin vasteisiin, jotka liittyvät kulloinkin koettuun tunteisiin Mantelitumake mukana yleensä kielteisissä tunteissa Serotoniinikuljettajaproteiinin geeni selittää 10 % reaktiivisuuden vaihtelusta Yhteys temperamenttiin

Antistressijärjestelmä ja oksitosiini järjestelmän dominoidessa energiaa käytetään anabolisiin prosesseihin ravinnon varastointi, kasvu, lääkintä oksitosiini mukana sosiaalisessa oppimisessa ja käyttäytymisen säätelyssä hoiva, sosiaalinen stimulaatio, luottamus antidepressiiviset, antianksiogeeniset, kipukynnystä nostavat vaikutukset allostaattinen kuormitus 37

Lapsuuden olosuhteet ja stressivasteet vaikeat lapsuudenolosuhteet l ja esimerkiksi i separaatio emosta aikuisiässä kumuloituvat HPA-akselin toimintahäiriöt aivojen strukturaalisen plastisiteetin häiriytyminen ja hippokampuksen stressinsäätelyhäiriöt mielenterveyden häiriöt Liu ym. 1997, Mirescu ym. 2004, Shea ym. 2004 38

Stressivasteiden kehittyminen stressin säätely: negatiivinen emotionaalisuus (temperamentti) Herkkyys kielteisille ärsykkeille HR = 1.32 (<.001), perimää 0.46-0.47 Kendler AGP2006;63:1113-20 vasteet muokkaantuvat kehityksen alkaen Kiintymyssuhde vaikeat lapsuusolosuhteet aikuisiän stressivasteet kompensoivat kokemukset stressivasteet 39

Varhaispsykobiologia Serotoniinijärjestelmä virittyy pääosin raskausaikana Geenikytkinten asetus pääosin kohdussa Hippokampuksen ja amygdalan GABA-ergisen järjestelmän muokkaantuminen 70 % post-nataalisesti Kiintymyssuhde välittyy oksitosiini- ja dopamiinisysteemien kautta HPA-akselin ja ventraalisen tegmentumin OX-reseptorit Strathearn ym. Neuropsychopharmacology 2009 epub 40

Sinnikkyys resiliency - ability to bounce back in the face of adversity Michael Rutter Sinnikkyys on sääntö, häiriö poikkeus Sinnikkyys on tavallista Mielenterveys ei ole vain häiriön puutetta Toisilla terveillä varustautuminen pahemman varalle on parempaa 41

Suojaavista ominaisuuksista (resilience = sinnikkyys, sietokyky) sinnikkäillä yksilöillä aivojen palkitsemisjärjestelmä ylisensitiivinen palkitsemiselle tai resistentti muutokselle vaikeissa olosuhteissa Charney 2004 sinnikkyystekijöillä historiallinen interaktio kehityskaarta häiritsevien tekijöiden kanssa 42

temperamentti Kausaaliset ja muokkaavat tekijät Neuropsykologiset tekijät tulkinta vaste outcome Aikaisempi i i kokemus 43

N>26.000 44

Kiitos!