Toukokuu 2014. Abstrakti

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus KLEMOLA, LIISA: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa Väitöskirjatyön (monografia) tutkimussuunnitelma Ohjaajat: professori, TtT Kaija Saranto; FT Tuula Kivinen Toukokuu 2014 Abstrakti Vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikäihmisen palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti. Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma, joka tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka toimintakyky määritellään, kuinka Vanhuspalvelulain Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa. Liisa Klemola Itä - Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali -ja terveydenhuollon tietohallinto, jatkokoulutus Kesäkuu 2014 edellyttämä toimintakyvyn arviointi toteutetaan, kuinka arviointitieto on hyödynnettävissä ja miten arviointituloksia hyödynnetään asiakkaan palvelukokonaisuudessa ja toiminnan ohjaamisessa. Aihetta lähestytään Choon tiedonhallinnan mallin kautta. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ikäihmisten toimintakykyarviointeja tekevät ja hoito- ja palvelusuunnitelmia laativat, asiakasta hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palvelujen ohjaamisesta vastaavat ylemmät esimiehet julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tutkimuslupa-anomus lähetetään eettisen toimikunnan lausunnon jälkeen usealle kunnallisille ja yksityisille palveluntuottajille. Tutkimus toteutetaan Survey-tutkimuksena ja aineisto on kaksiosainen: haastattelut ja kysely. Aineistot on tavoitteena kerätä syksyn 2014 aikana. Aineiston analysoinnissa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Tulokset ja raportointi tapahtuu monografian muodossa syksyllä 2016. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että tutkimustuloksissa tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja samalla taloudellisesti kannattavammiksi. Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja ohjeistuksia. Eri paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen arviointiin ja toiminnan ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasa-arvolsessa asemassa palvelujen myöntämisen suhteen. Asiasanat: toimintakyky, arviointi, vanhuspalvelut, tiedontarve, tiedonhallinta, survey-tutkimus

Sisällys l. Tutkimuksen tausta l. Tutkimuksen tausta... 4 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät... 6 3. Tutkimuksen metodologiset valinnat... 6 3.1. Haastatteluteemojen laatiminen... 7 3.2. Kyselylomakkeen laatiminen... 7 4. Aineiston keruu... 7 5. Tutkimuksen aikataulu, raportointi-ja rahoitussuunnitelma...^ 6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä... 10 Lähdeluettelo... 11 Ikääntyneiden, yli 75 - vuotiaiden kansalaisten määrä tulee väestöennusteen mukaan yli kaksinkertaistumaan Suomessa vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus, 2012). Tämä asettaa runsaasti haasteita siihen, että ikääntyneiden palvelut pystytään järjestämään vaikuttavasti ja taloudellisesti kestävästi (STM, www.stm.fi, 2008) (Castles, 2004). Palveluja järjestettäessä tavoitteena on tarjota asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa vastaava palvelukokonaisuus siten, että asiakkaan voimavarat ja toimintakyky on huomioitu (Päivärinta & Haverinen, 2002). Ikäihmisiä ajatellaan usein taakkana yhteiskunnalle (Taipale, 2014), mutta henkilö voi elää alentuneesta toimintakyvystä huolimatta onnellista ja täysipainoista elämää (Kivelä, 1985). Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- Ja Taulukot Taulukko l. Aikataulusuunnitelma... 9 Liitteet Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille... 14 Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille... 15 terveyspalveluista (Laki 980/2012, jatkossa Vanhuspalvelulaki) edellyttää, että ikäihmisen palvelutarpeet tulee selvittää monipuolisesti ja luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Palvelukokonaisuutta suunniteltaessa asiakkaalle laaditaan yhteistyössä asiakkaan (Kivelä, 1985) ja / tai hänen omaistensa kanssa moniammatillinen kirjallinen hoito - ja palvelusuunnitelma (jatkossa HoPaSu). (Finlex, Laki 812/2000, 2000) (Päivärinta & Haverinen, 2002). Hoito - ja palvelusuunnitelmaa varten an/ioidaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset sekä sosiaaliset palvelutarpeet (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Myös ympäristötekijöiden, kuten asunnon mukavuuksien, vaikutus palvelutarpeisiin arvioidaan. (STM 2008). HoPaSu tulee päivittää asiakkaan tarpeiden tai käytettävissä olevien voimavarojen muuttuessa (Päivärinta & Haverinen, 2002). Toimintakyvyn tai hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamisen aikaväliin ei ole erikseen annettu tarkkaa ohjetta (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Osa kunnista kuitenkin antaa suosituksia, kuinka usein toimintakyky tulisi arvioida. Vanhuspalvelulain mukaan tarkistus tehdään ilman aiheetonta viivytystä aina, kun henkilön toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Palvelusuunnittelun apuna voidaan käyttää luotettavaa toimintakyvyn arviointiin sekä palvelutarpeen määrittämiseen kehitettyjä mittareita, joita on käytössä useita erilaisia. (Hallila, 1998) (Päivärinta & Haverinen, 2002). Palvelujen myöntämisen tai epäämisen perusteena ei koskaan saa olla yksittäisen mittarin antama lukema (Vaivanne, 2007). Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA) on tehnyt toimintakyvyn arvioinnista suosituksen, jonka tarkoituksena on varmistaa iäkkäiden ihmisten yhdenmukainen ja luotettava toimintakyvyn arviointi (Mäkelä, ym., 2013). Suomessa vanhustenhuollon toimintaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) (Valvira, 2010).

[Type here] [Type here] 2. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimustehtävät Vanhuspalvelulaki määrittelee lain kohderyhmäksi ne henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut iän myötä alkaneiden tai lisääntyneiden sairauksien johdosta. Käytännössä on vaikea erottaa, johtuuko alentunut toimintakyky korkeasta iästä vai muista tekijöistä. Lakia tulisi tulkita henkilön kannalta edullisimmalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei henkilö ei jää perusteettomasti palvelujen ulkopuolelle. (STM & Kuntaliitto, Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, 2013). Palvelunjärjestäjien ja asiakkaiden maailmat eivät kohtaa riittävän konkreettisella tasolla ja asiakkaasta kerätyn tiedon hyödyntämistavat ovat puutteellisia. Esimerkiksi kotona selviytyminen ei perustu yksittäisen henkilön tai asiakkaan terveyteen, toimintakykyyn tai palveluun vaan asiakkaasta kerätyn tiedon käytännön hyödyntämiseen ja koko palvelukokonaisuuden toteuttamiseen (Saranummi;Topo;& Kahri, 2007). Myös Ikäkaste-hanke suosittelee tiedon systemaattista tuotantoa suunnittelun ja johtamisen tueksi (Ikä-Kaste, 2012). Palvelujärjestelmässä kerätään edelleen paljon tietoa asiakkaista, mutta tiedon hyödyntäminen ei ole vielä täysimääräistä (Niiranen & Paukku, 2011), (THL, 2014). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka ja milloin Vanhuspalvelulain (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012) ja suositusten (Mäkelä, ym., 2013) mukaista toimintakykyä arvioidaan ja arviointia hyödynnetään asiakkaan hoitamisessa ja palvelujen ohjaamisessa. Lisäksi tutkitaan, mitä toimintakyky tarkoittaa kohderyhmien mielestä. Koskinen toteaa, että on tarvetta arvioida kriittisesti vanhusten palvelutarpeiden määrittämistä ja käytäntöjä sekä kehittää malleja, jotka lähtevät vanhusten näkökulmasta ja heidän aidoista palvelutarpeista (Koskinen, 1994). Tutkimuksen kohderyhmänä ovat toimintakykyarviointeja tekevät, asiakasta hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja palveluja ohjaavat ylemmät esimiehet. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä toimintakyky on, millä menetelmillä ja kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi tutkitaan, miten toimintakyvyn arviointitietoa hyödynnetään. Tutkimustehtävät ovat: l. Kuinka toimintakyky määritellään 2. Millä menetelmillä toimintakykyä arvioidaan? 3. Milloin toimintakykyä arvioidaan? 4. Miten toimintakykyarvioinneista saatuja tietoja hyödynnetään? 3. Tutkimuksen metodologiset valinnat Tämän tutkimuksen tieteenfilosofinen näkökulma on Habermasln kuvaama praktinen eli hermeneuttinen. Ilmiö - toimintakyky, sen arviointi ja tiedon hyödyntäminen-halutaan tehdä ymmärrettäväksi, (filosofia.fi, 2010) (Järvinen & Järvinen, 2011) Tutkimus mukailee Aristoteleen kausaalista perinnettä (von Wright, 1979). Tarkoituksena on pyrkiä pois naivista realismista ja saavuttaa tutkimuksen kohteesta totuus (Niiniluoto & Haaparanta, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 1998). Aihetta lähestytään induktiivisesti terveydenhuollon ammattilaisien käyttämistä toimintakykymittareista ja niillä kerättyjen tietojen hyödyntämisestä. (Metsämuuronen, 2003). Tutkimuksen tiedonintressi on siis hermeneuttinen, funktio on ymmärtäminen ja päämääränä on tradition välitys ja tulkinta. Samalla tutkija haluaa vapautua väärästä tiedosta, jolloin mukana on piirteitä kriittisestä yhteiskuntatieteestä, jota Habermasin kuvaa vapauttavaksi tiedonintressiksi. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980). Tässä tutkimuksessa termiä asiakas (Finlex, Laki 811/2000, ei pvm) käytetään myös silloin, kun puhutaan potilaasta tai asukkaasta. Sana henkilö viittaa ikäihmiseen, kun hän ei ole vielä palvelujärjestelmän asiakas. Iäkkäällä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yli 63-vuotiasta (Finlex, Vanhuspalvelulaki, 2012). Henkilöllä voidaan tarkoittaa myös sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista. Käsite määräytyy aiheyhteyden perusteella. Tutkimuksessa ei katsota toimintakykyä sairauksien kautta, koska sairaudet eivät suomalaisessa tutkimuksessa ennustaneet tulevaa palvelujen käyttöä (Mäkelä;Karisto;Valve;& Fogelholm, 2008). Tutkimuksessa lähestytään toimintakykyä päivittäisistä perus-ja välinetoiminnoista selviämisen kautta (Heikkinen;Laukkanen;& Rantanen, 2013) Choon (Choo, The Knovving Organisation, 1998) tiedonhallintamallin kautta. Tutkimus sisältää myös toimintatutkimuksen elementtejä, vaikka tutkija ei kerännyt aineistoa osallistumalla toimintaan (Kuula, 2001). Tutkijalla on kokemusta hoitajana, kehittäjänä ja ikäihmisen omaisena ja läheisenä. Tutkimus toteutetaan survey-tutkimuksena (www.fsd.uta.fi, 2004). Tutkimuksessa käytetään aineistotriangulaatiota, tutkimuksen ensimmäisessä ja toisessa osassa kerätään ja käytetään eri aineistoja (Tuomi & Sarajärvi, 2002). Lisäksi käytetään menetelmätriangulaatiota (Eskola & Suoranta, 1998).

[Type here] 3-l.Haastatteluteemojen laatiminen Haastatteluteemat muodostettiin operationalisoimalla (Alkula;Pöntinen;&Ylöstalo, 1999) kirjallisuutta. Haastattelujen tavoitteena on tutkia kuinka tutkimuksen kohderyhmät määrittelevät toimintakyvyn sekä miten ja kuinka usein toimintakykyä arvioidaan. Lisäksi tutkija haluaa tietää kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa hyödynnetään päivittäisessä toiminnassa ja toiminnan ohjaamisessa käytännössä. 3.2.Kyselylomakkeen laatiminen Alustavan kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin tiedonhallinnan teoriaa (Choo, The Knowing Organisation, 1998) sekä toimintakyvyn arviointiin ja vanhuspalvelujen myöntämiseen liittyvää kirjallisuutta. Kyselyn tavoitteena on tarkentaa haastattelujen tuloksia ja yleistettävyyttä. Kysymykset on tehty operationalisoimalla kirjallisuutta (Alkula;Pöntinen;& Ylöstalo, 1999). Kyselyä mahdollisesti täydennetään haastattelujen tuloksien pohjalta. Kyselylomake on luonnos ja se esitestataan neljällä terveydenhuollon koulutuksen omaavalla henkilöllä (Metsämuuronen, 2003), jotka ammatillisen koulutuksen perusteella kuuluivat tutkimuksen kohderyhmään. Esitestauksen ja ohjaajien ehdotusten jälkeen lomaketta ja haastattelurunkoa muokataan tarvittaessa ymmärrettävimmäksi ja yksiselltteisemmiksi (Uhari & Nieminen, 2012). 4. Aineiston keruu Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisen toimikunnan puoltavan lausunnon saamisen jälkeen lähetetään tutkimuslupa-anomus asukasluvun perusteella 20 suurimpaan kuntaan (Kuntaliitto, 2014), joita olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli sekä Salo. Jos kyseinen kunta järjestää vanhuspalveluja alueellisesti tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa, kyselyyn vastaamista pyydettiin myös näiltä toimijoilta. Tutkimukseen pyydetään mukaan myös yksityisiä toimijoita, jotta saataisiin mahdollisimman laaja kuva eri toimintakyvyn arviointimenetelmistä, toteutumisesta sekä tiedon hyödyntämisestä. Tutkija on varmistanut ennakkoon kaupunkien verkkosivuilta, että kaupungeissa on käytössä eri mittareita toimintakyvyn arviointiin. Kohderyhmäksi on valittu työntekijät (Lumijärvi, 1994) (McDonagh & Coghlan, 2001) ja toiminnan ohjaamisesta vastaavia henkilöitä siksi, että he tuntevat parhaiten kuinka tutkimuksen kohteena olevat asiat toteutuvat. Tutkimukseen osallistujia informoidaan saatekirjeella (Haastattelu LIITE 3 ja Kysely LIITE 4). Saatekirjeet noudattavat tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita tutkittavan informoinnista [Type here] ja osallistuminen tulkitaan suostumukseksi tutkimukseen (Ita-Suomen yliopisto, 2014). Tutkimusluvan anomisen yhteydessä pyydetään, että tutkimukseen voisi osallistua työaikana. Samalla pyydetään tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden yhteystietoja. Haastatteluun ilmoitettujen vapaaehtoisten nimet kirjataan erilliseen tiedostoon, johon merkitään myös se edustaako hän yksityistä vai julkista palveluntuottajaa ja se, mitä toimintakykymittaria organisaatio ensisijaisesti käyttää. Tiedosto hävitetään haastattelujen toteutuksen jälkeen. Haastattelut pyritään järjestämään työyksiköihin niiden päivärytmin mukaan siten, että ne aiheuttavat toimintaan mahdollisimman vähän häiriötä. Haastattelun kestoksi on arvioitu noin yksi (l) tunti. Haastatteluihin pyritään saamaan osallistujia eri puolilta Suomea (Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomi). Tutkija haastattelee vähintään 6 henkilöä julkiselta palveluntuottajilta ja saman verran yksityisiltä palveluntuottajilta, yhteensä 12 henkilöä. Haastatteluja jatketaan kunnes haastatteluaineisto saturoituu (Mäkelä K., 1990) (Miles & Huberman, 1994) ja otos kattaa seka toimintakykyarviointien tekijät ja toiminnan ohjaamisesta vastaavat henkilöt. Myös eri toimintakykymittareiden käyttajäorganisaatioiden mukanaolo huomioidaan. Haastattelut nauhoitetaan ja niiden aikana tehdään muistiinpanoja. Kysely toteutetaan Itä-Suomen yliopiston käytössä olevalla E-lomake alustalla. E-lomakkeen soveltuvuus vastaamiseen testattiin huhtikuussa 2014 ja menetelmä sopii hyvin kyselyyn vastaamiseen. Aineisto on helppo ottaa käsiteltäväksi. Vastaajille tarjotaan saatekirjeessä mahdollisuus tilata tutkijalta paperinen kyselylomake ja valmiiksi maksettu vastauskuori postitse lähetettäväksi (Berndtson & Lounasmaa, 2004). Kyselyyn pyritään saamaan vähintään 200 vastaajaa julkiselta palveluntuottajilta ja saman verran yksityisiltä palveluntuottajilta. Jokaiselle kyselyn kohderyhmään kuuluvalle lähetetään kutsu, jossa on yksilöllinen käyttäjätunnus ja salasana. Kyselyyn vastataan nimettömänä eikä sähköistä lomaketta koodata. E-lomake ei tallenna vastaajien sähköpostiosoitteita. Vastaajien toivotaan osallistuvan kyselyyn silloin, kun tilanne työyksikössä on rauhallinen. Kyselylomakkeen täyttämiseen kuluu noin 20 minuuttia. Tutkimuksen eettisyydestä pyydetään ennakkoarviointi Itä-Suomen yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Ennakkoarvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tutkimussuunnitelma vastaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia eettisiä periaatteita (Itä-Suomen yliopisto, 2014). Hakemuksen mukaan liitetään tutkimuksesta vastaavan henkilön ja tutkijan arviointi tutkimuksen eettisyydestä seka mahdollisista haitoista osallistujalle. Tutkija ei suunnitelmavaiheessa tunnistanut erityisiä vastaajiin kohdistuvia haittoja lukuun ottamatta kyselyn vastaamiseen ja haastatteluun aikaa, joka vähentää asiakastyöhön käytettävää aikaa.

[Type here] Sen sijaan tutkimus saattaa lisätä osallistujien tietoisuutta toimintakyvystä ja sen arvioinnista sekä toimintakykytiedon hyödyntämisestä (Ford & Reutter, 1990). [Type here] 6. Arvio tulosten hyödyntämismahdollisuuksista sekä yhteiskunnallisesta merkityksestä Tutkija on perehtynyt Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisiin periaatteisiin (2009) ja on sitoutunut noudattamaan niitä. Vastaajia ja haastateltavia kohdellaan kohteliaasti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Osallistujien sähköpostiosoitteet eivät tallennu varsinaiseen aineistoon. Tutkimustuloksia ei raportoida organisaatioiden tai yksiköiden nimillä eikä henkilöiden vastaukset tai vastaamatta jättäminen voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön työsuhteeseen. Tutkimukseen osallistujilta ei kysytä heitä koskevia yksilöiviä tunnistetietoja. Osallistujitta kysytään taustatiedoissa ns. epäsuoria tunnisteita, esimerkiksi koulutus ja työpaikan sijaintikunta (Itä-Suomen yliopisto, 2014). Tuloksia ei kuitenkaan raportoida ammattinimikkeilla tai kuntakohtaisesti vaan ryhmitellään (koulu-, opisto- yliopistoryhmiin tai suuralueittain). 5. Tutkimuksen aikataulu, raportointi- ja rahoitussuunnitelma Tutkija on jäänyt opintovapaalle maaliskuussa 2014 ja tarkoituksena on toteuttaa tiedonkeruu syksyllä 2014. Tutkimuksen teoreettista osuutta kirjoitetaan kevään 2014 ja 2015 välisenä aikana. Aineiston analyysi toteutetaan kahdessa vaiheessa aineistojen keruun jälkeen. Tutkimus raportoidaan monografiana syksyllä 2015. Aikataulusuunnitelma esitetään taulukossa 3. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen tuloksista kirjoitetaan tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita. Tutkimukselle ei ole ulkopuolista rahoitusta, tutkija saa aikuisopintotukea. Ikäihmisten palvelutarpeenarviointiin on Suomessa käytössä lukuisia menetelmiä ja ohjeistuksia. Eri paikkakunnilla käytetään erilaisia mittareita ja eri kriteereitä palvelutarpeen arviointiin ja toiminnan ohjaukseen. Olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat kaikkialla tasaarvoisessa asemassa palvelujen myöntämisen suhteen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen kehittämisessä siten, että tutkimustuloksissa tunnistetaan ne tekijät, jotka vaikuttavat tiedon hyödyntämiseen. Kun tekijät on tunnistettu, voidaan suunnitella menetelmiä, joiden avulla jatkuvasti kerättävää tietoa voidaan käyttää palvelujärjestelmän kehittämiseen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja samalla taloudellisesti kannattavammiksi. Nykyisten suurien kustannusten syynä on hyvin usein liian raskas ja staattinen palvelujärjestelmä. Palvelujen tulisikin suuntautua STM:n suosituksen mukaisesti koti-painotteiseksi ja elää asiakkaan toimintakyvyn ja avuntarpeen mukaan. Tutkimus kuvaa tämän hetken tilannetta ja terveydenhuollon ammattilaisten käsitystä siitä, mitä toimintakyky on, miten sitä arvioidaan ja kuinka toimintakykyarvioinneista saatua tietoa käytetään ja miten tieto vaikuttaa toimintaan, tuloksilla ei kuitenkaan ole ainaista auktoriteettiasemaa. (Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan, 1980) Taulukko l. Aikataulusuunnitelma Vaihe Tutkimussuunnitelma laatiminen Lähdekirjallisuuteen tutustuminen ja teoreettisen osuuden kirjoittaminen Kyselylomakkeen ja haastatteluteemojen laatiminen Tutkimuslupien anominen Aineistonkeruu (haastattelut) ja analysointi Aineistonkeruu (kysely) ja analysointi Tulosten raportin kirjoittaminen Käsikirjoituksen hyväksyttäminen ohjaajilla Korjausten tekeminen Käsikirjoituksen lähettäminen esitarkastajille Tutkimustulosten julkaisu monografiana Tieteellisten ja ammatillisten artikkeleiden kirjoittaminen Ajankohta 20l3-kevät2014 2013-kesä 2015 kevät 2014 kesä-elokuu 2014 syys- lokakuu 2014 marraskuu 2014 - tammikuu 2015 helmi-maaliskuu 2015 huhtikuu 2015 kesäkuu- heinäkuu 2015 elokuu 2015 2015 loppu vuonna 2016 Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyarvioinnit ja tiedon hyödyntäminen asiakkaan Liisa Klemola: Ikääntyneiden toimintakykyan/ioinnitja tiedon hyödyntäminen asiakkaan

11 [Type here] Lähdeluettelo Alkula, T.;Pöntinen, S.;& Ylöstalo, P. (1999). Sosiaaltutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Juva: WSOY. Berndtson, T.;& Lounasmaa, J. (29. 6 2004). INTERNET tutkijan työkaluna. Haettu 9. 4 2014 osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_04_internet_tyokalu.html Castles, F. (2004). The Future of the Welfare State - Crisis Myths and Crisis Realities. Oxford: Oxford University Press. Choo, C. (1998). The Knowing Organlsatlon. Oxford: Oxford University Press. Choo, C. (2001). Information management for the intelligent organization. Medford: Information Today. Eskola, J.;& Suoranta, 3. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Eysenbach, G. (2000). Recent advances - Consumer health informatics. British Medical Journal, 320, 1713-1716. filosofia.fi. (20. 6 2010). Habermas, JOrgen. Haettu 13. 4 2014 osoitteesta http://filosofia.fi/node/5305 Finlex. (2000). Laki 812/2000. Haettu 3. 4 2014 osoitteesta Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812: http://www.flnlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/200008127search%5btype%5dspika8tsearch %5Bpika%5D=hoitosuunnitelma Finlex. (2012). Vanhuspalvelulaki. Haettu l. 9 2013 osoitteesta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/20l2/20120980 Finlex. (ei pvm). Laki 811/2000. Haettu 6. 4 2014 osoitteesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta: http://www.finlex.fi/n/laki/ajantasa/2000/20000811 Ford, S.;& Reutter, L. (1990). Ethical dilemmas associated with small samples. Journal of Advanced Nursing, 15(2), 187-191. Gardner Reed, M.;0verhage, M.;Steen, E.;Munger, B.;Holmes, J.;Williamson, J.;&. Detmer, D. (2009). Core Content for the Subspecialty of Clinical Informatics. JÄMIÄ, 16, ss. 153-157. Graf, C. (2013). Haettu 28. 3 2014 osoitteesta The Lawton Instrumental Activities of Daily Living (IADL) Scale; http://consultgerirn.org/uploads/file/trythis/try_this_23.pdf Graves, J.;& Corcoran, S. (1989). The study of nursing informatics. Image, 21(4), 227-231. Haapakorva, M. (2004). Kotihoidon tiedonhallinta - Tapaustutkimus Siilinjärven ja Maaningan kotihoidosta. Pro gradu-tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Kuopio. Hallila, L. (1998). Hoitotyönkirjallisen suunnitelman sisältö. Teoksessa L. Hallila (Toim.), Hoitotyökirjallinen suunnitelma (ss. 69-71). Tampere: Kusataanus Oy Tamara Press. Heikkinen, E.;Laukkanen, P.;& Rantanen, T. (2013). Toimintakyvyn käsitteen ja arvioinnin evoluutio ja kehittämistarpeet. Teoksessa E. Heikkinen;J. Jyrkämä;&T. Rantanen, Gerontologia (ss. 278-283). Saarijärvi: Kustannus Oy Duodecim. Ikä-Kaste. (31. 10 2012). Ikäkaste. Haettu 24. 4 2014 osoitteesta www.ikakaste.fi: http://www.ikakaste.fi/tietopankki Itä-Suomen yliopisto. (2014). Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi. Haettu 8. 4 2014 osoitteesta http://www.uef.fi/fi/uef/eettinen-arviointi Järvinen, P.;& Järvinen, A. (2011). Tutkimustyön metodeista. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Kalliovalkama, K. (2005). Asiakkaaseen liittyvä tieto palveluasumisessa ja vanhainkodissa, pro gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja-talouden laitos, Kuopio. Kivelä, M. (1985). Vanhustenhoidon tavoitteet. Teoksessa M. Kivelä;& S.-L. Kivelä, Aktivoiva vanhustenholto (ss. 52-60). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Koskinen, S. (1994). Gerontologinen sosiaalityö vanhuspolitiikan mikrorakenteena. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kuntaliitto. (2014). Kunnat.net. Haettu 8. 4 2014 osoitteesta http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/sivut/default.aspx Kuula, A. (2001). Toimintatutkimus - Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä (2. p.). Tampere: Vastapaino. Lumijärvi, I. (1994). Laadun arviointi sosiaali-ja terveysalan palveluyksiköissä. Vaasa: Vaasan yliopisto, tutkimuksia no 186. McDonagh, J.;& Coghlan, D. (2001). The Art of Clinical Inquiry in Information Technologyrelated Change. Teoksessa P. Reason;& H. Bradbury (Toim.), Handbook of Action Research (ss. 372-78). Sage. Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä; Gummerus Kirjapaino Oy. Miles, M.;& Huberman, M. (1994). Qualitative data analysis: an expanded sourcebook. SAGE. Mäkelä, K. (1990). Kvalitatiivisen analyysi arviointiperusteet. Teoksessa K. (. Mäkelä, Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta (ss. 42-61). Helsink: Gaudeamus. Mäkelä, M.;Autio, T.;Heinonen, H.;Holma, T.;Häkkinen, H.;Hänninen, T.;... Valkeinen, H. (19, 12 2013). Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä. Haettu 14. 3 2014 osoitteesta TOIMIA: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2013/12/19/toimia_suositus_ toimintakyvyn_arvioinnista_iakkaan_vaeston_hyvinvointia_edistavien_palveluiden_yhte ydessa_20131219.pdf Mäkelä, T.;Karisto, A.;Valve, R.;& Fogelholm, M. (2008). Kotona asumista tukevien palvelujen käyttö ikääntyneillä on ennakoitavissa. Yhteiskuntapolitiikka, 73(6), 609-24. Niiniluoto, I. (1980). Johdatus tieteenfilosofiaan. Keuruu: Otava. Niiniluoto, I. (1989). Informaatio, tietoja yhteiskunta, filosofinen käsiteanalyysi. Valtion painatuskeskus. Niiniluoto,!.;& Haaparanta, L. (1998). Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Helsinki: Hakapaino Oy. Niiranen, P.;& Paukku, S. (2011). Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan kehittäminen Seinäjoen ikäkeskuksessa. Seinäjoki: Ikäkaste/ Etelä-Pohjanmaan Vanhustyön kehittämiskeskushanke & Ikäkeskus. Päivärinta, E.;& Haverinen, R. (2002). Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma. Opas työntekijöille Ja palveluista vastaaville. Sosiaali-ja terveysministeriö, Stakes, Suomen Kuntaliitto. Saranto, K.;& Kuusisto-Niemi, S. (2012). Tiedonhallinnan koulutusohjelma arvioitavana. FinJeHeVV, 4(2), 140-144. Saranummi, N.;Topo, P.;& Kahri, P. (2007). Palveluinnovaatiotja tekniset innovaatiot kotona selviytymisen tukijoina. Teoksessa T. Marteli;& N. (. Kuosmanen, Ikääntyminen ja toimintakyky: haasteet tutkimukselle (ss. 43-7). Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 24, 2007. Shelkey, M.;& Wallace, M. (2012). Katz Index of Independence In Activitles of Da Hy Living (AOL). Haettu 28. 3 2014 osoitteesta The Hartford Institute for Geriatric Nursing, New York University, College of Nursing; http://consultgerirn.org/uploads/file/trythis/try_this_2.pdf STM. (2008). www.stm.ff. Haettu 2. September 2012 osoitteesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus: www.stm.fi STM;& Kuntaliitto. (28. 6 2013). Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon Ja tulkinnan tueksi. Haettu 4. 4 2014 osoitteesta Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=7724561&name=dlfe- 26865. pdf Sydänmaalakka, P. (2001). Älykäs organisaatio. Jyväskylä: Talentum Media Oy. Taipale, V. (9. 4 2014). Ikaihminen ei ole taakka, vaan yhteiskunnan voimavara. Akuutti. YLE, TV1. THL. (2014). thl.fi. Haettu l. 4 2014 osoitteesta www.thl.fi: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/neuvonta palvelut/kotikaynnit/seuranta /hyodynnys Tilastokeskus. (2012). 1/äestöennuste 2009 koko maa, 2009-2060. Haettu 2. September 2012 osoitteesta www.stat.fi. Tuomi, J.;& Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Uhari, M.;& Nieminen, P. (2012). Epidemiologia ja biostatistiikka (2 p.). Keuruu: Kustannus Oy Duodecim. Vaivanne, J. (2007). therapiafennica.fl. Haettu 28. 3 2014 osoitteesta Vanhus potilaana; http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=vanhus_potilaana

[Type here] Valvira. (11. 5 2010). Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontssuunnitelman toimeenpano-ohjelma vuodelle 2010. Haettu 3. 4 2014 osoitteesta http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/vanhustenhuolto von Wright, G. (1979). Tieteen filosofian kaksi perinnettä. Helsinki: Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja. www.fsd.uta.fi. (2. 7 2004). Haettu 14. 4 2014 osoitteesta http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus www.kouvola.fi. (l. l 2014). Haettu 14. 4 2014 osoitteesta www.kouvola.fi/material/attachments/hyvinvointipalvelut: http://www.kouvola.fi/material/attachments/hyvinvointipaivelut/aj81y46ex/kotihoidon_ palvelusisja_myontperust2014.pdf www.kuopio.fi. (12. 2 2014). www.kuopio.fi. Haettu 15. 4 2014 osoitteesta www.kuopio.fi/web/oma-kuopio/ikaihmiset: http://www.kuopio.fi/documents/12153/2320178/li rte+9+kotihoidon+palvelukuvaus. 12.6.pdf Liite l. Saatekirje haastatteluun osallistujille Arvoisa vastaanottaja, Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytledon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun näkemyksesl asioista. Ohessa tutustuttavaksi haastatteluteemat, joita käsitellään haastattelun aikana. 14 Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on valtakunnallinen ja osallistumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille. Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja ehdotus, että juuri sinä osallistuisit siihen, on tullut organisaatiosi edustajalta. Voit halutessasi myös kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä kieltäytymistäsi raportoida esimjehillesl. Haastattelut nauhoitetaan ja niiden aikana teen muistiinpanoja. Haastattelumateriaalia käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä henkilöltä voi tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista. Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä ulkopuolisille. Tutkimusaineisto hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja raportoitu. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2015. Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta ennen tai jälkeen haastattelun, voit lähettää sähköpostia tai soittaa minulle (yhteystiedot alla). Kiitos yhteistyöstä! Liisa Klemola FT-oplskelija Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto p. 044-54 68 451 Ihsiä klemola@live.com

Liite 2. Saatekirje kyselyyn osallistujille Arvoisa vastaanottaja, Pyydämme Teitä osallistumaan ikäihmisten toimintakykytiedon hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Opinnäytetyön ohjaajina toimivat TtT, professori Kaija Saranto ja FT, tutkimus- Ja kehittämispäällikkö Tuula Kivinen. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville miten määrittelet toimintakyvyn, kuinka ikäihmisten toimintakykyä mitataan, mihin tarkoitukseen tietoa asiakkaiden toimintakyvystä hyödynnetään ja kuinka kattavasti tietoa käytetään. Jokaisen vastaajan näkökulma Ja mielipiteet ovat tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeitä. Tutkimuksessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan halutaan selvittää juuri sinun näkemyksesi asioista. Tutkimuslupa on haettu organisaatiosi tutkimuksesta vastaavalta taholta ja tutkimuksen eettisyydestä on saatu puoltava lausunto Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta. Tutkimus on valtakunnallinen ja osalllstumispyyntö on lähetetty usean paikkakunnan palvelutuottajille. Sähköpostiosoitteesi olen saanut organisaatiosi edustajalta. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista Ja voit vastata kyselyyn nimettömästi. Kyselyyn ei kerätä erillistä suostumusta, vaan vastaaminen toimii suostumuksena. Vastaamiseen menee n. 20 minuuttia. Sähköinen kysely ei tallenna sähköpostiosoitetta vastukseen. Toivon, että vastaat taustatietoja koskeviin kysymyksiin, mutta ne eivät ole pakollisia. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajia voi tunnistaa. Tutkimuksessa ei kerätä arkaluontoisia tietoja vastaajasta tai yksikkösi asiakkaista. Voit keskeyttää vastaamisen milloin vain ja jos haluat jatkaa myöhemmin, kirjoita sähköpostiosoitteeseen pyydettyyn kohtaan. Saat ohjeet vastaamisen jatkamisesta sähköpostiisi. Voit halutessasi myös kieltäytyä osallistumisesta tutkimukseen, eikä kieltäytymistäsi raportoida esimiehillesi. Lupaan käsitellä ja säilyttää aineistoa huolellisesti enkä luovuta sitä ulkopuolisille. Tutkimusaineisto hävitetään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tutkimus on valmis ja raportoitu. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2015. Toivon, että vastaisit kyselyyn xx.x.2014 mennessä. Mikäli vastaat kyselyyn mieluummin paperlsella kyselylomakkeella, voit ottaa yhteyttä minuun. Saat paluupostissa lomakkeen ja vastauskuoren. Mikäli Sinulla on kysyttävää tutkimuksesta, voit lähettää sähköpostia tai soittaa minulle (yhteystiedot alla). Kiitos yhteistyöstä! Liisa Klemola FT-opiskelIja Sosiaali- ja terveysjohtamlsen laitos Yhteiskunta- Ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto p. 044-54 68 451 liisaklemola@live.com