LIMINGAN KUNTA. Talousarvio Taloussuunnitelma

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2020-2021 KH 3.12.2018 Valtuusto 10.12.2018

Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET... 3 1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 1.1.1. VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN... 3 1.1.2. ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS... 6 1.1.3. MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN... 7 1.2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 8 1.2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT... 8 1.2.2 KUNTATALOUS... 9 1.2.3 LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT... 10 2. LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET... 12 2.1. LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT... 12 2.2. STRATEGISET TAVOITTET... 14 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ... 18 3.1. LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET... 19 LIMINGAN VESIHUOLTO OY... 19 LIMINGAN ASUNNOT OY... 19 LIMINGAN KEHITYS OY... 20 KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS... 20 KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO... 20 4.TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 21 5. TULOSLASKELMAOSA... 22 6. RAHOITUSOSA... 28 7. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN... 30 7.1. KONSERNIPALVELUT... 33 7.2. ELINVOIMAPALVELUT... 36 7.3. SIVISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT... 39 7.4. PERUSTURVAPALVELUT... 43 8. INVESTOINTIOSA... 47 9. LIIKELAITOKSET... 52 9.1. KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKELAITOS... 52 9.2. RUOKA-, PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELU LIIKELAITOS... 55 2

1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET 1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntien toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan merkittävästi valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Vastuu muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja tietyistä alueellisista kehittämistehtävistä on tarkoitus siirtyä perustettaville maakunnille. Muutokseen liittyvät lait ovat talousarviota laadittaessa vielä eduskunnan käsiteltävinä. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä vaan on tukeuduttava voimassa olevaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi talousarvio 2019 ja -suunnitelma 2020-2021 on Kuntaliiton suosituksen mukaisesti laadittu suunnitelmavuosien osalta siten, että luvuissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa uudistusta. Sote-uudistuksen myötä noin puolet kuntien budjeteista siirtyy perustettaville itsehallintoalueille. Sote-alueille siirtyy niin rahoitus, tehtävät kuin henkilöstökin. Uudistukseen liittyen on edelleen paljon avoimia kysymyksiä niin rahoituksen, valinnanvapauden kuin omaisuusjärjestelyidenkin suhteen. Uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi jää paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman tehtävät. Kunnat vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnilla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kuntasuunnittelusta. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia ja nopeaa muutoshaasteisiin vastaamista. Maaliskuussa 2018 hyväksytyn uuden kuntastrategian mukaisesti kunta kehittää palveluitaan ja toimintaansa vastaamaan tulevaisuuden muutostarpeisiin. 1.1.1. VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN Limingan kunnan väkiluku vuoden 2017 lopussa oli 10.131 henkilöä. Väestö kasvoi vuonna 2017 1,3 %. Asukasluvun kasvu muodostui pääosin luonnollisesta kasvusta, nettomuutto vuonna 2017 oli 27 henkilöä. Vuonna 2018 väestönkasvu ei todennäköisesti toteudu aivan ennakoidusti. Vuonna 2018 syntyvien lasten määrän arvioidaan olevan noin 125 lasta, kun määrä muutamia vuosia aikaisemmin on ollut jopa noin 200 lasta vuodessa. Kunta kehittää palveluitaan ja vetovoimaansa edelleen tavoitteena positiivinen muuttovoitto ja luonnollinen väestönkasvu. Väestönkasvutavoite lähivuosille on keskimäärin 1-3 % vuodessa. 3

Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste 1990 4 825 1995 5 516 2000 5 735 1,7 2005 7 484 6,3 2006 7 963 6,4 2007 8 399 5,5 2008 8 576 2,1 2009 8 861 3,2 2010 9 037 2,0 2011 9 164 1,4 2012 9 432 2,9 2013 9 577 1,5 2014 9 744 1,7 2015 9 940 2,0 2016 10 005 0,7 2017 10 131 1,3 2018 0,5 10 181 10 418 2019 0,8 10 262 10 554 2020 0,8 10 344 10 671 2021 0,8 10 427 Asukasluku 31.12. Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste 11 000 10 500 10 000 9 500 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 *) 2016-2020 arvio 4

Limingan kunnan ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin sekä työikäiseen väestöön. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (2015) mukaan Limingan väestön keski-ikä (31,0 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna 2017 0-15-vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,9 % ja alle 7-vuotiaita oli Limingassa 14,3 %. Vanhusten osuus on puolestaan pieni. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 9,6 % väestöstä. Lasten ja nuorten suuri määrä aiheuttaa myös haasteita palvelujen järjestämiselle. Limingan kunnan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015 oli 77,8 %, kun koko maan keskiarvo oli 58,2 %. Palvelut on mitoitettu kasvavan väestöennusteen mukaan. Mikäli syntyvyys kääntyy laskuun pysyvästi, tulee palvelujen tarjontaa sopeuttaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys 5

1.1.2. ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2015 75 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 71 % ja 30 %. Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite 1990 2152 1468 2000 2480 1450 2005 3217 1666 2006 3429 1751 2007 3572 1764 2008 3691 1870 2009 3770 1865 2010 3801 1978 2011 3946 2025 2012 4047 2130 2013 4116 2129 2014 4201 2156 * 2017 4281 2300 * v. 2014 viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2015 oli 58,7 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Vuonna 2014 8,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 12,5 % jalostuselinkeinoissa ja 77,5 % palvelualoilla (1,7 % tuntemattomia). Vuoden 2017 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 8,0 % (10,5 % vuonna 2016). Työttömyys on alentunut koko maassa vuonna 2018. Limingassa työttömyys on alentunut koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata enemmän. Syyskuun 2018 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 5,5 % (7,1 % syyskuussa 2017 ), Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste 9,5 % ja koko maan työttömyysaste 8,8 %. Työttömänä Limingassa oli yhteensä 235 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 36 (51 syyskuussa 2017) ja pitkäaikaistyöttömiä 50 henkilöä (84 syyskuussa 2017). Syyskuun 2018 työttömyysaste on Limingan kunnan matalin kymmenen vuoden seurantajaksolla. Avoimia työpaikkoja kunnassa oli syyskuun lopussa 61 kpl (32 kpl syyskuussa 2017). 6

1.1.3. MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2018 keskittymään kirkonkylässä ensisijaisesti Kirkonrannan ja Okkosenrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian mukainen asuntotuotantotavoite on noin 80 asuntoa vuodessa. 7

1.2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1.2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Valtiovarainministeriön syksyn 2018 talouskatsauksen mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen korkeasuhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talous on kasvanut vahvasti vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Vuodesta 2019 eteenpäin Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu noin 1,5 prosenttiin vuodessa. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Koheneva työllisyys lisää osaltaan julkisen sektorin verotuloja vuonna 2018. Myönteinen kehitys pienentää julkisen sektorin alijäämää ja velkaantumisen kasvua. Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on tällä erää jo takana. Euroopassa on jo merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. VM:n ennuste vuoden 2018 talouskasvuksi on 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteisiä, suuria rakennusinvestointeja on yhä käynnissä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Vahva talouskasvu nostaa työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Yritykset kertovat kasvun rajoitteiksi pulan ammattitaitoisesta työvoimasta sekä tuotantokapasiteetista. Työttömyys on vuonna 2018 laskenut nopeasti koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Työllisyyden nopean kasvun myötä työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen ennuste vuodelle 2018 koko maan osalta on 7,4 %. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu kiihtyy vuonna 2018 yli kahteen prosenttiin. Tulojen kasvun vaikuttavat työllisyyden sekä ansiotason nousu, mikä nostaa palkkasumman kasvun yli neljään prosenttiin. Vuonna 2019 talouskasvun ennustetaan hidastuvan 1, 7 %:iin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien väheneminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Erityisesti metsäteollisuudessa on suunnitteilla erittäin mittavia investointihankkeita. Julkisen talouden velan odotetaan vähenevän alle 60 %:n vuonna 2019. Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää yllä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nopeaa kasvua vuonna 2019. Inflaation kiihtyessä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastu. Tämä hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2020 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 %. Palkkasumman kasvu jatkuu, mutta yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu inflaation nopeutuessa. Keskeinen talouskasvua uhkaava riski on kauppasodan kärjistyminen. Kauppasodan mahdollinen laajeneminen hidastaisi maailmankaupan ja samalla maailmantalouden kasvua. Alenevan talouskasvun tilanteessa myös Kiinan mittava velkaantuminen voi heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä. Rahapolitiikan normalisoitumiseen liittyy riski korkojen noususta. Toteutuessaan riskit voivat mm. haitata investointeja ja nostaa energian hintaa. Italian talouteen liittyvä epävarmuus voi heikentää euroalueen talouskehitystä. Toisaalta euroalueen toimijoiden valmiudet kestää kriisejä ovat parantuneet viime vuosien velkakriisien myötä. 8

Suomessa kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jatkuu edelleen. Talouden tai asunto-markkinoiden mahdollinen negatiivinen kehitys voi heijastua erittäin vahvasti erityisesti velkaantuneisiin kotitalouksiin. (Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy 2018) 1.2.2 KUNTATALOUS Kuntatalouden yleiset näkymät ovat kohentuneet edelleen vuonna 2018 yleisen talouskasvun jatkuessa vahvana. Vuotta 2018 leimaavat kuitenkin kuntien jatkuvasti alentuneet verotuloennusteet. Kesällä 2018 kuntien verotuloennusteita tarkennettiin merkittävästi alaspäin johtuen muun muassa palkansaajien ansiotulojen verovähennysten ennakoitua suuremmasta määrästä. Syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus vaikuttaa kuntien talouteen edelleen vuonna 2019. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti julkisen sektorin ajalla 1.2.2017-30.9.2019 maksettaviin lomarahoihin tehtiin määräaikainen 30 %:n leikkaus. Lomarahojen leikkaus on pienentänyt kuntien henkilöstömenoja. Leikkaus päättyy ja lomarahat palautuvat aikaisemmalle tasolle vuonna 2019. Kilpailukykysopimus sisältyi myös vuosityöajan pitenemisen 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidennys on lomarahaleikkauksesta poiketen pysyvä muutos. Lisäksi kilpailukykysopimuksella sovittiin eräiden työnantajamaksujen alentamisesta siirtämällä maksuvelvollisuutta palkansaajille. Kilpailukykysopimus on tuonut haasteita kuntatalouteen, sillä syntyneet säästöt on leikattu kunnilta vähentämällä valtionosuuksia. Palkkoihin sovitus nollakorotukset vuonna 2017 ja lomarahaleikkaus ovat puolestaan vaikuttaneet kunnallisveron tuoton alenemiseen välillisesti. Samoin palkansaajien sosiaalimaksujen korotus on lisännyt palkansaajien verovähennyksiä tuloverotuksessa, mikä on vähentänyt kunnallisveron tuottoa. Kunta-alalle solmittiin uusi työehtosopimus ajalle 1.2.2018 31.3.2020. Sopimukseen sisältyy 1.5.2018 toteutettu 1,25 %:n yleiskorotus sekä samansuuruinen henkilökohtaisen lisän korotus. 1.1.2019 maksetaan paikallisena järjestelyeränä 1,25 % kunnallisesta palkkasummasta. 1.4.2019 alkaen palkkoihin on tulossa 1,0 %:n yleiskorotus sekä 1,0 %:n henkilökohtaisen lisän korotus. Lisäksi kunta-alalle sovittiin 9,2 %:n kertaerä ja se tulee maksuun tammikuussa 2019. Kertaerä tullaan kirjaamaan vuoden 2018 kuluksi, koska se ansaitaan vuoden 2018 aikana. Lisäksi uuteen sopimukseen sisältyy muita kustannusvaikutteisia muutoksia, kuten isyysvapaan palkallisuuden nosto 6 päivästä 12 päivään sekä tilapäisen hoitovapaan ikärajan nosto 10 ikävuodesta 12 ikävuoteen. Sovitut muutokset tarkoittavat keskimäärin 1,3 %:n lisäystä henkilöstömenoihin vuonna 2018. Vuonna 2019 henkilöstömenot lisääntyvät keskimäärin 2,16 %. Sopimuskauden lopussa palkkakustannukset ovat 3,5 % korkeammat kuin sopimuskauden alussa. 9

1.2.3 LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT Limingan kunta on kasvanut ja kehittynyt pitkäjänteisellä työllä elinvoimaiseksi ja vireäksi kasvukunnaksi. Kunnan kasvun myötä myös sen palvelutoiminnan on ollut välttämätöntä kasvaa, mikä on näkynyt toimintakulujen ajoittain suurenakin kasvuna. Kunnan kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat ovat tuoneet merkittävän haasteen kunnan taloudelle. Haasteisiin on vastattu ripeästi ja päätetty rakentaa muun muassa kaksi uutta koulua kuntakeskukseen. Myös muita kiinteistöjen korjaushankkeita on toteutettu. Vuonna 2018 saatiin päätökseen uuden Ojanperän koulun rakentaminen ja keväällä 2019 valmistuu Linnukan uusi koulu. Lähtökohtana kunnan toiminnan kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Talouden tasapainottamiseksi kunta joutuu edelleen tarkastelemaan palvelurakenteitaan. Palvelutuotannon toimintatapojen ja prosessien kriittinen arviointi ja tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta kunta pystyy jatkossakin tarjoamaan hyvät palvelut käytettävissä olevilla rahoillaan. Palvelutuotannon kehittämisessä muun muassa digitalisaatiota tullaan hyödyntämään kuntastrategian linjausten mukaisesti. Kunnan taloudenhoidon haasteet liittyvät keskeisesti toimintakulujen hallintaan. Toimintakulujen kasvua on välttämätöntä rajoittaa vastaamaan verorahoituksen kokonaiskasvua. Pitkään jatkuneiden valtionosuusleikkausten myötä kunta on joutunut vahvistamaan tulopohjaansa korottamalla tuloveroprosenttia 0,5 % -yksiköllä sekä vuodelle 2017 että vuodelle 2018. Vuonna 2018 tuloveroprosentin nosto ei kuitenkaan riitä täysin tasaamaan valtionosuusleikkauksia, vaan verorahoituksen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi. Vuonna 2019 kunnan verotulojen ennakoidaan kasvavan hyvän yleisen talouskasvun ja työllisyyskehityksen myötä. Myös kunnan omien elinvoimapanostusten odotetaan tuottavan tulosta kasvavina verotuloina talousarviovuonna 2019 sekä suunnitelmakaudella. Toimintakulujen kasvu tulee pystyä pitämään verorahoituksen kasvua matalampina, jotta talouden tasapaino säilyy ja kunta pystyy selviytymään myös investoinneista ja lainanlyhennyksistä. Kunnan tahtotila on olla vetovoimainen ja vireä kasvukunta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta tulevaan sekä eri palvelualueiden saumatonta yhteistyötä. Keskeistä hyvän ja kehittämismyönteisen ilmapiirin syntymiselle on hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken. Valtuustosopimuksessa (Valtuusto 14.11.2017) valtuusto on asettanut tavoitteeksi talouden tasapainon valtuustokauden päättyessä. Kunnan taloudenhoidolle on asetettu seuraavat tavoitteet: - toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu - vuosikate kattaa poistot - konsernin lainamäärä ei kasva yli maan keskiarvion - taseessa on ylijäämää valtuustokauden päättyessä Talousarvioon ja suunnitelmavuosiin sisältyy useita riskitekijöitä. Olennaisimman riskin luo tuleva sote- ja maakuntauudistus sekä sen rahoitusmalli. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys, mahdolliset lisäleikkaukset kuntien valtionosuuksiin sekä kuntien verotulojen negatiivinen kehitys. Muita riskitekijöitä ovat mm. Limingan kunnan lainamäärän kasvu, korkomarkkinoiden kehitys, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, asukkaiden palvelutarpeen kasvu sekä väestönkasvun hiipuminen. Talouden tasapainoa tulee tarkkailla jatkuvasti ja reagoida muutoksiin nopeasti käytännön toiminnan tasolla. 10

Limingan kunnan talouden kehitys 2013 2014 2015 2016 2017 TA2018 TA2019 Asukasluku 31.12. 9 577 9 744 9 940 10 005 10 138 10 252 10 262 kasvu-% 1,5 1,7 2,0 0,7 1,3 1,1 0,1 Tuloveroprosentti 20,5 20,5 20,5 20,5 21,0 21,5 21,5 Verotulot 28 315 27 848 29 551 29 990 31 384 32 200 33 450 Valtionosuudet 24 213 23 825 24 101 25 231 25 236 23 729 23 765 Verorahoitus yhteensä 52 529 51 673 53 652 55 221 56 620 55 929 57 215 muutos % 10,1-1,6 3,8 2,9 2,5-1,2 2,3 e/asukas 5 485 5 303 5 398 5 519 5 585 5 455 5 575 Toimintamenot 53 833 53 519 55 704 58 793 58 764 58 245 59 706 muutos % 4,4-0,6 4,1 5,5 0,0-0,9 2,5 Toimintakate 45 948 45 679 47 602 50 650 50 673 51 335 52 626 muutos % 4,2-0,6 4,2 6,4 0,0 1,3 2,5 e/asukas 4 798 4 688 4 789 5 062 4 998 5 007 5 128 Vuosikate 6 799 5 786 5 914 4 424 5 881 4 255 4 250 e/asukas 710 594 595 442 580 415 414 vuosikate/poistot % 223,9 139,6 146,3 78,9 147,4 110,0 104,1 Tilikauden tulos 3762 1642 1871-1186 1891 384 166 Investoinnit, netto 9 094 6 851 1 725 2 448 7 467 15 967 6 785 e/asukas 950 703 174 245 738 1558 661 Investointien tulorahoitus-% 71,7 81,7 317,6 157,0 77,0 60,4 61,5 Lainakanta 22 720 24 236 19 581 17 601 17 950 30 550 34 150 e/asukas 2 372 2 487 1 970 1 760 1 771 2 980 3 328 Omavaraisuusaste, % 57,3 57,6 62,7 64,1 64,3 Kertynyt ylijäämä 7 433 8 554 8 769 8 224 8 155 8 539 8 705 e/asukas 776 878 882 822 804 833 848 Lainsäädäntömuutoksia talousarviovuonna Valmistelussa olevat sote- ja maakuntalait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2018. Muutokset kunnan hallinnossa Huhtikuussa 2019 järjestetään eduskuntavaalit ja toukokuussa 2019 europarlamenttivaalit. Mikäli sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa, pidetään ensimmäiset maakuntavaalit europarlamenttivaalien yhteydessä. 11

2. LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET Limingan kunta on päivittänyt kuntastrategian ja se on hyväksytty valtuustossa 19.3.2018. Vuoden 2019 talousarvio pohjautuu Limingan uuteen kuntastrategiaan vuosille 2018-2025. 2.1. LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Limingan kunnan visio on: 12

Limingan kunnan arvot kiteytyvät kuntastrategian lupauksissa: 13

2.2. STRATEGISET TAVOITTET 1. ELINVOIMAINEN KUNTAYMPÄRISTÖ Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on myös työllisyys ja vetovoimainen kuntabrändi. Liminganlahden hyödyntäminen luontomatkailun näkökulmasta vahvistaa kunnan matkailutoimintaa. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Työpaikkojen ja yritysten määrä kasvaa Uudet perustetut yritykset (kpl) Vuokratut ja myydyt yritystontit (kpl) yli 50 yritystä yli 10 luovutettua tonttia yli 50 yritystä / vuosi yli 10 tonttia / vuosi Uusien yritysten mukana tulevat työpaikat (kpl) yli 75 / vuosi Työpaikkojen määrä > 2900 kpl Yhteisöverotulojen kehitys kasvu + 20 % > 1,2 milj. Pohjois-Suomen paras työllisyysaste ja alle 25- vuotiaiden täystyöllisyys Työttömyysaste (5,5 % 9/2018) Pitkäaikaistyöttömien määrä (50 henkilöä 9/2018) < 6 % < 50 henkilöä < 5 % < 30 henkilöä Nuorten työttömien määrä (36 henkilöä 9/2018) < 30 henkilöä 0 Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista (v. 2017 263 teur) < 240 000 < 200 000 Liminka luontomatkailun kärkikohteeksi Pohjois- Suomessa Liminganlahden luontokeskuksen käyntimäärät Matkailun Masterplan > 60 000 /vuosi Liminganlahden osio kevät 2019 > 200 000 / vuosi Matkailun Masterplanin toteutumisaste 15 % 100 % Vapaa-ajan matkailun yöpymiset, kpl > 5000 > 25 000 Koulutusvientiryhmät Limingassa (kansainväliset ja kansalliset yöpyjät) > 3-5 ryhmää /vuosi > 24 ryhmää / vuosi Pohjois-Suomen vetovoimaisin kuntabrändi Sijoittuminen vetovoimatutkimuksissa Kolmen kärjessä Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomen vetovoimaisin 14

2. MAANKÄYTTÖ JA KUNTAKUVA Maapolittiikkaa toteutetaan erillisen valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Keskeistä on kunnan vetovoiman ja kunnan keskusta-alueen kehittäminen sekä riittävä tonttitarjonnan varmistaminen. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Riittävä tonttitarjonta asukkaiden ja yritysten tarpeisiin Tonttireservi (kaavallinen valmius) - asuntotontit - yritystontit 120 kpl 20 kpl 120 kpl 20 kpl joista rakentamiskelpoiset tontit - asuntotontit, kpl - yritystontit, kpl 60 70 kpl 10 kpl 60 70 kpl 10 kpl Kunnan muuttotase on positiivinen Muuttotase Muuttotase positiivinen Muuttotase positiivinen Kuntakeskuksen vetovoima kasvaa Kerrostalohankkeiden käynnistyminen kuntakeskuksessa Kuntakeskuksen - asukasluku - työpaikkamäärä 1 uusi kerrostalohanke käynnistyy + 50 asukasta / vuosi + 15 työpaikkaa Kuntakeskuksen asukasluku ja työpaikkamäärä on merkittävästi vahvistunut Saavutettavuus ja liikenneyhteydet paranevat Joukkoliikenteen nousijamäärät Käyttäjien määrä kasvaa Käyttäjien määrä kasvaa Raideliikenneselvitys Valmistuu 2019 Lähijunakokeilu Valmistelu 2019 Kokeilu toteutettu 15

3. HYVINVOIVAT KUNTALAISET Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Limingassa kuntajohtamisen ytimessä. Se on kiinteä osa kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kunta luo toiminnallaan kuntalaisille hyvät edellytykset huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttaminen Liikunta painopisteenä v. 2019 Liikuntareseptin kirjoitusmäärät, neuvonta ja ohjaus (Efficasta) Liikkumisreseptejä 90 kpl/vuosi Liikunnan puheeksiottoja 1500/vuosi Liikuntaneuvonnassa käy 80 henkilöä vuodessa Liikuntaresepti on vakiintunut toimintatapa Lasten ja nuorten vapaaajan liikkuminen Tilanne paranee kouluterveyskyselyssä Osallistumista ja yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit on otettu käyttöön Kunnan osallisuusmalli: - kyläfoorumit - liikunta- ja kulttuurifoorumit - nuorisovaltuusto - vanhus- ja vammaisneuvosto Osallisuusmallin laatiminen ja mallin pilotointi v. 2019 Osa vakiintuneita toimintatapoja Limingan KAIKU:n kehittäminen Kyselyjä väh. 1 x kokoaikaisesti meneillään KAIKU on keskeinen osa osallistamista ja viestintää Liminka tunnetaan monipuolisena kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakuntana Suunnitelmallinen tapahtumatuotanto Keskeisten tapahtumien kävijämäärät Tapahtumien vuosikellon toteuttaminen Kävijämäärät kasvavat vuosittain Liikuntapalvelujen uusi toimintamalli Käyttöönotto v.2019 Avustusperiaatteiden uudistaminen Uudet avustusperiaatteet otetaan käyttöön v. 2019 16

4. TALOUDEN TASAPAINO JA JOHTAMINEN Kunnan perustehtävien hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjäteistä taloudenhoitoa. Palvelut järjestetään palveluiden järjestämissuunnitelmien ja talouden reunaehdot huomioiden. Johtamisessa ja taloudenhoidossa huomioidaan yhä enemmän konsernin kokonaisetu. Kunta kehittää asiointipalveluita entistä sähköisempään muotoon. Yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallistumista vahvistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja, jotka tukevat kuntalaisten kohtaamisia ja vuoropuhelua sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktiivista toimintaa. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Kuntakonsernin talous on tasapainossa Toimintakate Verorahoitus Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Investointien tulorahoitus % Yli 40 % Yli 80 % Konsernin lainamäärä /asukas < koko maan keskiarvo < koko maan keskiarvo Vuosikate Vuosikate kattaa poistot Vuosikate kattaa poistot Taseen ylijäämä Taseessa on ylijäämää Taseessa on ylijäämää Omistajaohjauksella toteutetaan kuntastrategiaa Omistajapoliittisten linjausten toteutuminen Lakeuden Infra Oy:n perustaminen Omistajaohjauskeskustelut Yhtiökohtaisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Yhtiön perustaminen 1.7.2019 alkaen Vähintään 2 x / vuosi Tavoitteiden toteutuminen Toimiva ja tehokas kuntakonserni Hyvinvoiva, osaava ja kehityshakuinen henkilöstö Sairauspoissaolopäivät / työntekijä Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä < 15 pv/tt > 63 vuotta Henkilöstökysely Henkilöstön työhyvinvointi paranee Oikea-aikainen, avoin ja monikanavainen viestintä Viestintäsuunnitelma Julkaisujen määrä eri kanavissa Kunnan netti-ja intrasivujen uudistus + englanninkieliset sivut Käyttöönotto v. 2019 Jokainen yksikkö viestii toiminnastaan vähintään 1 x / viikko Uudistus toteutetaan v.2019 17

3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalain 47 :n mukaan kunnan tulee omistajaohjauksella huolehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai yhteisön hallintoon ja toimintaan. Limingan kunnan omistajapoliittiset linjaukset (valtuusto 12.11.2018) ja Konserniohje (Valtuusto 7.9.2015) sisältävät tarkemmat ohjeet omistajaohjauksen toteuttamisesta. Liminka konserniin kuuluvat yhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuus % 31.12.2017 Tytäryhteisöt Limingan Vesihuolto Oy Liminka 69,80 Limingan Asunnot Oy Liminka 100,00 Limingan Kehitys Oy Liminka 100,00 Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Liminka 100,00 Kiinteistö Oy Limingan Vanamo Liminka 75,00 Kuntayhtymät Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 3,85 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Oulu 1,41 Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu 1,33 Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet TA 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatulot /toimintamenot, % > 30 32 > 30 > 30 Vuosikate % poistoista > 100 133 > 100 > 100 Omavaraisuusaste, % > 50 51 > 50 > 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % < 60 61 < 60 < 60 Lainamäärä / asukas < 3000 3 359 < 4000 < 4000 Raportointi toiminnsta ja taloudesta 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännömukaisesti ennen kokouksia. 18

3.1. LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET LIMINGAN VESIHUOLTO OY Yhtiö vastaa vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena toiminta-alueensa vesihuollosta. Yhtiön toiminnoista vesihuollon rakentamistoiminnan siirtoa Lakeuden Infra Oy:lle 1.7.2019 valmistellaan valtuuston hyväksymän omistajapoliittisen ohjelman linjauksen mukaisesti. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Toiminnan tuotot / toiminnan kulut % > 12 Investointien tulorahoitus % > 40 Omavaraisuusaste % > 50 Sijoitetun pääoman tuotto % Vesihuollon maksujen taso Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus Veden kulutusmäärä / asukas vähenee LIMINGAN ASUNNOT OY Yhtiön tehtävänä on toteuttaa kunnan asuntopolitiikkaa ylläpitämällä Limingassa monipuolista ja kohtuuhintaista vuokra-asuntokantaa. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 Sijoitetun pääoman tuotto % > 2 Vuokra-asuntojen vuokrausaste % > 95 Tyhjillään olevien asuntojen määrä % < 2 Vuokra-asuntojen kysyntä suhteessa tarjontaan Raportointi kiinteistöjen kunnosta ja korjausvelan määrästä Korjausinvestoinnit vastaavat korjausvastuuta Vuokrataso on seudullisesti kilpailukykyinen 19

LIMINGAN KEHITYS OY Limingan Kehitys Oy:n tehtävänä on toimia kunnan elinvoiman kehittämisen välineenä. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS Kiinteistöyhtiö hallinnoi loppuvuonna 2018 valmistunutta Lakeustalon kiinteistöä Limingan keskustassa. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 Tilojen vuokrausaste % > 95 Kilpailukykyinen vuokra Kiinteistön arvon säilyminen Kiinteistön energiatehokkuus KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO Kiinteistöyhtiö hallinnoi Tupoksesa sijaitsevaa Vanamon kiinteistöä. Kunnan osalta tila on päiväkotikäytössä. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kilpailukykyinen vuokrataso Kiinteistön arvon säilyminen Kiinteistön tilatehokkuuden lisääminen Kiinteistön energiatehokkuus TA2019 20

4.TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Käyttötalousosassa palvelualueita sitoo toimintakate (=ulkoiset nettomenot). Johtavilla viranhaltijoilla on oikeus tehdä tulo- ja menomäärärahojen muutoksia palvelualueensa sisällä, mikäli ne eivät muuta toimintakatetta. Valtuuston tulee hyväksyä toimintakatteeseen vaikuttavat sekä palvelualueiden väliset muutokset. Vastuu käyttötaloushankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhaltijalla. Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys. Investointisosan menot ja tulot ovat sitovia hanketasolla. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu investointihankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhaltijalla. Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistönhoito sekä kunnallistekniikan palvelut sisältyvät ko. palveluita ostavien tulosalueiden talousarvioihin kumppaniostoina ao. liikelaitokselta. Konsernipalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimisto- ja IT-palvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarviomuutokset tulee tehdä talousarviovuoden aikana. Talousarvion seuranta Talousarvion toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja toteuma saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Vuonna 2019 osavuosikatsaukset laaditaan 30.4. ja 31.8. kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Talousarvio edellyttää palvelualueilta säännönmukaista talousarvion seurantaa kuukausittain ja raportointia hallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. Hallintokuntien edellytetään ennakoivan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa talousarvion tavoitteiden mukaiseksi. Palvelualueiden tulee toteutumien seurannassa huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Valtuutus lainanottoon Valtuusto oikeuttaa talousjohtajan nostamaan tilapäisluottoa enintään 15 milj. euroa maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lisäksi valtuusto oikeuttaa talousjohtajan hallintosäännön mukaisesti ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa enintään rahoituslaskelman kohdan pitkäaikaisten lainojen lisäys mukaisesti. 21

5. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Limingan kunta ulkoiset 1 000 TA2018 1 000 1 000 1 000 Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot 2 394 2 143 2 143 2 445 100 2 465 2 484 Maksutuotot 2 278 2 020 2 100 2 323 100 2 342 2 360 Tuet ja avustukset 945 1 005 1 005 857 100 864 871 Muut tuotot 2 475 1 742 2 400 1 454 500 1 466 1 478 Toimintatulot yhteensä 8 092 6 910 7 648 7 079 800 7 136 7 194 Toimintakulut Henkilöstökulut -28 181-28 779-29 200-29 346 800-29 640-30 085 Palvelujen ostot -20 476-19 948-20 200-20 412 700-20 617-20 926 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 705-3 412-3 500-3 620 700-3 657-3 712 Avustukset -4 680-4 803-4 803-4 854 000-4 903-4 976 Muut toimintamenot -1 722-1 426-1 426-1 471 800-1 487-1 509 Toimintamenot yhteensä -58 764-58 368-59 129-59 706 000-60 303-61 208 Toimintakate -50 673-51 458-51 481-52 626 200-53 167-54 014 Verotulot 31 384 32 200 32 028 33 450 000 33 952 34 461 Valtionosuudet 25 236 23 729 23 879 23 765 000 24 121 24 483 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 2 1 1 1 000 1 1 Muut rahoitustulot 43 15 15 15 000 15 15 Korkomenot -110-350 -150-350 000-360 -380 Muut rahoitusmenot 1-5 -1-5 000-5 -5 Vuosikate 5 881 4 132 4 291 4 249 800 4 558 4 561 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 642-3 801-3 801-4 083 800-4 161-4 253 Arvonalentumiset -347-70 -70 Tilikauden tulos 1 891 261 420 166 000 397 308 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -2 532 Tilikauden yli-/alijäämä 0 261 420 166 000 397 308 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot/toimintamenot, % 13,8 11,8 12,9 11,9 11,8 11,8 Vuosikate/poistot, % 161,5 108,7 112,9 104,1 109,5 107,2 Vuosikate e/asukas 580 403 421 414 441 437 Kertynyt ylijäämä 8 155 8 862 8 575 8 741 9 138 9 446 Kertynyt ylijäämä e/asukas 804 864 842 852 883 906 Asukasluku 10 138 10 252 10 181 10 262 10 344 10 427 Tuloslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyys käyttötalouden menoihin ja poistoihin. Kunnan omat tulot ja valtion rahoitus muodostavat kunnan rahoitusjärjestelmän. Kunnan tärkeimmät tulolähteet ovat verotulot ja valtionosuudet. 22

Toimintatuotot Limingan kunnan toimintatuotot vuonna 2019 ovat 7,1 milj. euroa. Toimintatuotot kasvavat 2,5 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakulut Limingan kunnan toimintakulut vuonna 2019 ovat 59,7 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostoihin on talousarviossa varattu 20,4 milj. euroa, josta 10,2 milj. euroa erikoissairaanhoidon palveluostoihin. Henkilöstökulut Limingan kunnan henkilöstökulut ovat 29,3 milj. euroa talousarviovuonna 2019. Henkilöstökulut kasvavat vuoden 2018 talousarviosta yhteensä 2,0 %. Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu sopimuskorotusten vaikutukset ja ne kasvavat 4,3 % edellisestä vuodesta. Kasvuun sisältyy myös uudet tehtävät ja virat. Henkilöstösivukulut pienenevät 6,6 % edellisestä vuodesta, koska vuoden 2018 talousarvion laadinnassa käytettiin suurempia sivukuluprosentteja kuin mitä lopulta toteutui. Sivukulujen pienentyminen tasaa henkilöstökulujen kokonaiskasvua vuonna 2019. Lomapalkkavelka on budjetoitu siten, että lomapalkkavelan muutos vuoden aikana on 0. Suunnitelmavuodelle 2020 henkilöstökuluja on korotettu 1,0 % ja suunnitelmavuodelle 2021 1,5 %. Henkilöstökulut palvelualueittain vuonna 2019 Henkilöstökulut, 1.000 e Palkat ja palkkiot Toimintakulujen kehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomioita koko toimintavuoden ajan. Palvelusopimuksiin ja ostojen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota ja toteuttaa ne mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Henkilösivukulut Yhteensä Muutos 2018-2019 Konsernipalvelut 1 049 263 1 312-7,7 Elinvoima 786 182 968 2,2 Sivistys 12 463 2 912 15 375 2,6 Hyvinvointi 879 214 1 093 8,9 Perusturva 6 363 1 559 7 922 1,9 Kiinteistötekniikka liikelaitos 297 83 381 1,6 Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu liikelaitos 1 817 476 2 293 1,1 Muut tulosalueet 3 0 3-25,0 Yhteensä 23 657 5 689 29 347 2,0 Henkilöstö 31.12.2017 TP2017 Hallinto 27 Perusturva 192 Sivistys 436 Tekninen osasto 89 Yhteensä 744 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. 23

Henkilöstön kokonaismäärän muutokset vuonna 2019, jotka on huomioitu talousarviossa: Perusturvapalvelut Sairaanhoitaja Fysioterapeutti (0,5 htv) Sivistyspalveluissa Koulupsykologi Varhais-erityisopettaja (osa työpanoksesta myydään yksityisille päiväkodeille) Elinvoimapalvelut Viestintäkoordinaattori/tapahtumatuottaja koko kunnan toimialueelle (konsernipalveluissa olemassa olevan vakanssin muutos) Eläköitymisten yhteydessä virkojen ja tehtävien täyttö tarkastellaan aina tapauskohtaisesti palvelutuotannon tarpeista käsin. Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. Verotulot Verotulot, 1.000 TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos Kunnan tulovero 29 443 30 255 30 106 31 446 4,0 % 1 191 Osuus yhteisöveron tuotosta 758 760 679 760 0,0 % 0 Kiinteistövero 1 183 1 185 1 243 1 244 4,7 % 59 Verotulot yhteensä 31 384 32 200 32 028 33 450 3,9 % 1 250 Limingan kunnan verotulot on arvioitu Kuntaliiton marraskuussa 2018 antaman verotuloennusteen pohjalta. Valtuusto päätti 12.11.2018 säilyttää kunnan tuloveroprosentin edellisen vuoden tasolla, eli 21,50. Yleisen talouskasvun ja kohenevan työllisyyden myötä verotulojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Lisäksi kunnan omien elinvoima- ja työllisyyspanostusten myötä kunnan verotulojen ennakoidaan vahvistuvan talousarviovuonna sekä suunnitelmavuosien aikana. Talousarviovuosien 2018 ja 2019 väliseksi verotulojen kasvuksi muodostuu 3,9 % (1.250.000 euroa). Vuoden 2018 verotulojen ennakoidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikommin. Vuonna 2018 verotulojen ennakointi on ollut aikaisempaa vaikeampaa, kun kuntien verotuloennusteita on leikattu kesästä 2018 lähtien. Kuntien verotulojen väheneminen johtuu muun muassa kasvaneista palkansaajien työtulovähennyksistä. Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveron perusteena ovat kiinteistön verotusarvo sekä kiinteistöveroprosentit. Rakennukset ja maapohja verotetaan erikseen. Kunta päättää sovellettavista kiinteistöveroprosenteista kiinteistöverolaissa säädettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien rajoissa. Valtuusto päätti 12.11.2018 säilyttää kiinteistöveroprosentit ennallaan vuonna 2019. Kiinteistöveroja on korotettu Limingassa viimeksi vuonna 2015. 24

Liminka 2019 Vaihteluvälit 2019 Yleinen kiinteistövero 0,94 0,93-2,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,41-1,00 Muu asuinrakennus 1,03 0,93-2,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00-2,00 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,00-6,00 Voimalaitokset 2,85 0,93-3,10 Valtionosuudet Valtionosuudet ovat kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jonka käytöstä kunta päättää itse. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuusrahoitus koostuu kahdesta osasta: 1) valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja 2) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuuksiin on tehty viime vuosina useita muutoksia ja leikkauksia. Muutosten myötä kuntien tulopohja on heikentynyt merkittävästi. Kilpailukykysopimus on pitänyt sisällään kuntien menojen leikkauksia mutta samalla myös kuntien tulopohjaa on heikennetty vähentämällä laskennalliset säästöt kuntien valtionosuuksista. Esimerkiksi julkisen sektorin 30 %:n lomarahaleikkaus pienentää kuntien menoja mutta säästöä vastaava määrä leikataan pois valtionosuuksista. Samoin työajan pidennyksestä arvioitu laskennallinen kustannussäästö leikataan valtionosuuksista. Kuntaliiton ennakollisen laskelman mukaan Limingan kunnan valtionosuuden kasvavat 0,2 % (36.000 euroa) vuonna 2019. Kokonaisuudessaan verorahoitus kasvaa 2,3 % (1,3 milj.euroa) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet, 1.000 TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos Verotulojen tasaus 7 027 7 119 7 118 7 100-0,3 % -19 Peruspalveluiden valtionosuus 17 501 17 042 17 043 16 832-1,2 % -210 Järjestelmämuutoksen tasaus 896 0 Kotikuntakorvaukset -141-141 -27-80,9 % 114 Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo -188-291 -140-140 -51,9 % 151 Valtionosuudet yhteensä 25 236 23 729 23 880 23 765 0,2 % 36 Toimintakate Yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi on Limingassa asetettu, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Verorahoituksen kasvu vuoden 2018 talousarvioon verrattuna on 2,3 %. Siten taloustavoite toteutuu talousarviovuonna 2019. Suunnitelmavuoden 2020 tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 % ja menojen 1 %:n. Verorahoituksen on arvioitu kasvavan 1,5 %. Suunnitelmavuoden 2021 osalta tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 %, menojen 1,5 % ja verorahoituksen 1,5 %. Näin taloustavoite toteutuu myös suunnitelmavuosina, eli toimintakatteen kasvu jää 1 %:iin samalla kun verorahoitus kasvaa 1,5 %. 25

Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot ja -kulut on arvioitu maltillisesti ja lainojen korkokuluihin on varauduttu talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella. Poistot Poistot on laskettu investointikohteiden arvioidun valmistumisajankohdan mukaan. Mittavan investointiohjelman myötä myös poistojen määrä kasvaa suunnitelmakaudella. Limingan kunnan taloustavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot. Talousarviovuonna sekä suunnitelmavuosina vuosikate riittää kattamaan poistot. Tilikauden tulos Talousarviovuoden 2019 tilikauden tulokseksi muodostuu 0,2 milj. euroa. Tilikauden tulos jää noin 95.000 euroa pienemmäksi kuin vuoden 2018 muutetussa talousarviossa. Kunnan tuloksenmuodostumisessa on keskeistä rajoittaa toimintakulujen kasvua ja pyrkiä vahvistamaan verotulojen kertymää. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan myynti- ja maksutuotoilla. Vuosikate /asukas Tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla. Limingassa tavoitetaso on noin 580 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Kunnan tavoite, ja tasapainossa olevan talouden tavoite on kattaa poistot vuosikatteella. Kertynyt ylijäämä e/asukas (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / Asukasmäärä Tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300-400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 26

TULOSLASKELMA SISÄISET JA ULKOISET Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TA 2019 TS 2020 TS 2021 Limingan kunta ulkoiset+sisäiset 1 000 TA 2018 1 000 1 000 Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot 2 394 10 783 11 631 900 11 725 11 819 Maksutuotot 2 278 2 020 2 323 100 2 342 2 360 Tuet ja avustukset 945 1 005 857 100 864 871 Muut tuotot 2 475 2 982 3 361 600 3 388 3 416 Toimintatuotot yhteensä 8 092 16 790 18 173 700 18 319 18 466 Toimintakulut Henkilöstömenot -28 181-28 779-29 346 800-29 640-30 085 Palvelujen ostot -20 476-24 446-24 855 400-25 082-25 379 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 705-3 412-3 620 700-3 657-3 712 Avustukset -4 680-4 803-4 854 000-4 903-4 976 Muut toimintamenot -1 722-6 808-8 123 000-8 204-8 327 Toimintakulut yhteensä -58 764-68 248-70 799 900-71 486-72 479 Toimintakate -50 673-51 458-52 626 200-53 167-54 014 Verotulot 31 384 32 200 33 450 000 33 952 34 461 Valtionosuudet 25 236 23 729 23 765 000 24 121 24 483 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 2 1 1 000 1 1 Muut rahoitustulot 43 15 15 000 15 15 Korkomenot -110-350 -350 000-360 -380 Muut rahoitusmenot 1-5 -5 000-5 -5 Vuosikate 5 881 4 132 4 249 800 4 558 4 561 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 642-3 801-4 083 800-4 161-4 253 Arvonalentumiset -347-70 Tilikauden tulos 1 891 261 166 000 397 308 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641 Varausten lis. (-) tai väh. (+) -2 532 Tilikauden yli-/alijäämä 0 261 166 000 397 308 Tuloslaskelmassa mukana liikelaitosten palvelumyynnit ja -ostot sekä talous-, hallinto- ja IT-palvelujen myynnit ja ostot. 27

6. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelma osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1 000 TA2018 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 881 4 132 4 291 4 249 800 4 558 4 561 Tulorahoituksen korjauserät -734-426 -920-425 -425-425 Investointien rahavirta Investointimenot -8 158-20 041-20 041-7 550 000-4 920-3 990 Rahoitusosuudet investointeihin 522 553 553 640 000 230 10 Pysyvien vastaavien hyödyk- 900 125 2 350 125 000 125 125 keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -1 588-15 657-13 767-2 535 625-432 281 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -75 Antolainasaamisten väh. 13 5 5 5 000 5 5 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 10 000 10 000 7 000 000 4 000 4 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. -2 353-2 400-2 400-3 400 000-4 100-4 100 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 000 5 000 3 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 91 3 200 3 200 Rahavarojen muutos -912 148 38 1 069 375-527 186 Rahavarat 31.12. 2 645 2 793 2 683 3 752 375 3 225 3 411 Rahavarat 1.1. 3 557 2 645 2 645 2 683 000 3 752 3 225 Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran -7 922-23 579-21 689-24 224 625-24 657-18 042 kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 1,3 1,6 1,7 1,2 1,1 1,1 Kassan riittävyys, pv 14 13 12 19 17 18 Investointien tulorahoitusprosentti 77,0 21,2 22,0 61,5 97,2 114,6 Lainakanta Hallintosäännön mukaan talousjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman sekä lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2019 lainatarve on 7,0 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2019 pitkäaikaisia lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2019 lopussa on arviolta 34,2 milj. euroa, 3.328 euroa/asukas. 28

Lainamäärä kääntyy laskuun suunnitelmavuonna 2020, kun yksi vanhojen lainojen lyhennysohjelmista päättyy. Suunnitelmakaudella toteutettavien investointihankkeiden osalta tulee käyttää tarkkaa harkintaa, jotta lainamäärä voidaan pitää hallittuna. Mikäli investointeja päädytään rahoittamaan esim. leasingrahoituksella, tulee asian vaikutukset arvioida tarkoin käyttömenoihin ja sitä kautta vuosikatteen riittävyyteen. Rahamarkkinoiden kehitys vaikuttaa korkokustannuksiin. Talousarviossa ja suunnitelmakaudella on varauduttu mahdolliseen korkojen nousuun. 2014 2015 2016 2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Lainanotto, 1000 6 000 4 000 0 5 000 15 000 7 000 4 000 4 000 Lainojen lyhennys 1000 4 484 8 655 1 980 4 651 2 400 3 400 4 100 4 100 Lainamäärä, 1000 24 236 19 581 17 601 17 950 30 550 34 150 34 050 33 950 Lainamäärä /as 2 487 1 970 1 760 1 771 2 980 3 328 3 292 3 256 Lainojen korot, 1000 251 188 166 110 360 350 360 380 Lainojen hoitokustannukset, /as 486 890 215 470 269 365 431 430 Lainamäärä /as Lainojen korot, 1000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1 000 800 600 400 200 0 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymä 5 vuodelta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, mikäli tunnusluku on 1,0 tai suurempi. Mikäli tunnusluvun arvo on alle 1,0, joudutaan lainan hoitoon ottamaan uutta lainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna Tunnusluku kertoo monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. 29

Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * Vuosikate / (Investointimenot Investointien rahoitusosuudet) Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. 7. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e Konsernipalvelut tulot 1 840 3 556 200 3 585 3 613 menot -5 693-5 482 900-5 538-5 621 toimintakate, ulkoiset -3 853-1 926 700-1 953-2 007 toimintakate ulkoiset + sisäiset -2 944-1 002 200-1 134-1 182 Sisäiset erät it-palvelut (menot) -87-84 200-85 -86 it-palvelut (tulot) 793 812 700 819 826 hallintopalvelut (tulot) 203 196 000 198 199 netto 909 924 500 932 939 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -3 598-3 581 600-3 548-3 633 talous- ja hallintopalvelut (menot) -85-68 300-69 -70 talous- ja hallintopalvelut (tulot) 737 757 600 764 770 yhteensä -2 946-2 892 300-2 853-2 933 Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e Perusturvapalvelut tulot 3 302 2 937 3 146 700 3 172 3 197 menot -25 793-26 281-27 130 900-27 402-27 813 toimintakate, ulkoiset -22 491-23 344-23 984 200-24 230-24 616 toimintakate ulkoiset + sisäiset -22 784-23 653-24 260 200-24 509-24 899 Sisäiset erät it-palvelut (menot) -293-309 -276 000-279 -283 yhteensä -293-309 -276 000-279 -283 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -146-94 -103 000-111 -107 talous- ja hallintopalvelut (menot) -243-262 -339 000-342 -348 yhteensä -389-356 -442 000-453 -455 30

Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e Sivistys- ja Hyvinvointipalvelut tulot 1 679 1 375 1 462 400 1 474 1 486 menot -20 790-26 980-27 574 600-27 850-28 268 toimintakate, ulkoiset -19 111-25 605-26 112 200-26 376-26 782 toimintakate ulkoiset + sisäiset -19 662-26 201-26 756 300-27 027-27 443 Sisäiset erät hallintopalvelut (menot) -178-203 -196 000-198 -201 it-palvelut (menot) -373-393 -448 100-453 -459 yhteensä -551-596 -644 100-651 -660 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot -223-109 -325 600-375 -386 talous- ja hallintopalvelut -360-378 -344 500-348 -353 yhteensä -583-487 -670 100-723 -739 Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e Elinvoimapalvelut tulot 491 515 300 519 524 menot -1 307-1 400 200-1 414-1 435 toimintakate, ulkoiset -816-884 900-895 -912 toimintakate ulkoiset + sisäiset -821-889 300-899 -916 Sisäiset erät IT-palvelut (menot) -5-4 400-4 -5 yhteensä -5-4 400-4 -5 Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot 0-73 600-127 -127 talous- ja hallintopalvelut (menot) -24-17 500-18 -18 yhteensä -24-91 100-145 -145 31