Mansikan kukkaaiheiden

Samankaltaiset tiedostot
SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

MANSIKAN SYYSHOITO HANKKEEN TULOKSIA

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Avomaan vihannesviljely

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Kuminan perustaminen suojakasviin

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

MegaLab tuloksia 2017

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Mediamainonnan muutosmittari Lokakuu 2014

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Myllyvehnän lannoitus AK

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Hedelmän- ja marjanviljely

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

CHILITUNARI. Jaakontaika + Carbon Kick Booster siirtostressinpienentäjänä. yhteistyössä mukana: JLe

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

OMX Pohjoismainen Pörssi tänään

Mediamainonnan muutosmittari Marraskuu Mainonnan muutosmittari

Karjanlannan hyödyntäminen

More relevant, more business.

Huippu lannoite konsepti!

Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

AMERIKANKARPALO SUOMESSA

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Mistä saisi luomutaimia?

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mediamainonnan muutosmittari Syyskuu Mainonnan muutosmittari

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Navettaseminaari Reima Luomala

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ne#tutka 3 vuo-a verkkojen laatudataa

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Karhunvadelman viljely

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu Mainonnan muutosmittari

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Biologinen kasvinsuojelu

TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) Leena Kanerva, Erica Partners Oy

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Transkriptio:

Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen

Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi

Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä ympäristötekijöitä 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Keskimääräinen lämpötila 1981-2010 Data: Ilmatieteenlaitos 240 18 Päivänpituus Helsinki 12 6 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi

Koskela 2016 Mansikan kausisatoiset lajikkeet: Kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä korkea lämpötila ja pitkä päivänpituus estävät kukintakehityksen alkamisen. Muodostuu rönsyjä. Lämpötilan lasku ja lyhenevä päivänpituus käynnistävät kukintakehityksen. Kasvu jatkuu kukinnon alapuolelta. Alkukesä Kesä Syksy

Päivänpituus eri leveysasteilla Elokuun 15. pvä: Turku 15 h 40 min; Hampuri 14 h 50 min; Ottawa 14 h 5 min Kuva: Savon sanomat 2017

Milloin pitkästä päivästä tulee lyhyt ja kukintakehitys alkaa? Lämpötila vaikuttaa kriittiseen rajaan. Rajat ovat lajikekohtaisia. Pohjoisessa pitkässä päivässä lämpötilan vaikutus on ratkaiseva Ahomansikka 10 C 13 C 16 C 19 C 23 C 12 h 14 h 16 h 18 h

Miten pitkään kukka-aiheita muodostuu? Kukka-aiheiden muodostuminen jatkuu niin pitkään kuin olosuhteet säilyvät suotuisina kehitykselle Vanhan säännön mukaan kukka-aiheiden muodostuminen jatkuu ensimmäisiin yöpakkasiin Vaatii tarkentamista Miten pitkään suotuisten olosuhteiden pitää jatkua? Lajikkeiden herkkyys reagoida lajikekohtaista: vähintään 7-21 vrk (Hartmann et al. 1947; Ito& Saito 1962; Sønsteby et al. 2013) Aikaiset lajikkeet reagoivat herkemmin (Sønsteby et al. 2013).

Kukintainduktion jälkeen lämpötila (< 20 C) edistää kukka-aiheiden kehitystä Opstad et al. 2011

Yölämpötilallakin on merkitystä Kuvien kolmesta lajikkeesta Frida on sopeutunut viileisiin öihin, Koronan ja Florencen optimiyölämpötila korkeampi 9 ºC voi olla liian matala yölämpötila kukintakehitykselle Sønsteby et al. 2008 30.5.2018

Kukka-aiheiden kehitysvaiheet Kukka-aiheiden kehitys arvioitiin asteikolla 1-6: 1 kehitys ei vielä alkanut 6 pääkukka täysin kehittynyt 3-4 Opstad et al. 2011 4-5 Taylor et al. 1997

Kukka-aiheita voidaan arvioida myös muilla asteikoilla Jahn ym. 1970

Syksyllä 2016 kartoitettiin kukka-aiheiden kehitystä SataVarMa:n toiminta-alueella Kasvukausi 2016 Kasvukausi 2017 Kuvat: Ilmatieteenlaitos

18.elo 23.elo 28.elo 2.syys 7.syys 12.syys 17.syys 22.syys 27.syys 2.loka 7.loka 12.loka 17.loka 22.loka 27.loka 1.marras Päivänpituus (h) Syksyllä 2016 kartoitettiin kukka-aiheiden kehitystä Monille mansikkalajikkeille kriittisenä päivänpituutena pidetään 15-16 tuntia Alittuu elokuun puolessa välissä Näytteitä kerättiin 18.8. alkaen syyskuun loppuun asti 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Päivänpituus Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa Pori Piikkiö Juurakot varastoitiin frigovarastossa arviointiin saakka.

Kehitysvaihe 1-6 Kehitysvaihe 1-6 Kukintainduktio ajoittuu elokuun puolivälistä eteenpäin Kasvupisteen morfologiset muutokset on havaittavissa viiveellä n. 1-2 viikkoa kukintainduktiosta > Syyshoitotoimenpiteiden ajoitus 6 6 5 Honeoye 5 Polka 4 4 3 3 2 2 1 18.8. 28.8. 7.9. 17.9. 27.9. 1 19.8. 29.8. 8.9. 18.9. 28.9.

Syyshoito: tavoitteena lisää kukkaaiheita. Suomen ilmasto? Sadonkorjuun ja talven väliin jää suhteellisen lyhyt ajanjakso Optimaalinen lämpötila kukkaaiheiden kehitykselle 15-18 ºC. Pohjoisilla leveysasteilla syyskuun keskilämpötila 10 ºC Kasvuston karaistuminen ja lepotila vaativat tuleentumisen ja kylmän jatkumisen Lämpösummat kasvavat Jokioinen Vuosi Lämpösumma 2006 1627 2011 1615 2013 1536 2002 1526 Keskiarvo 1981-2010 1320 2017 1200 Ajoitus? 30.5.2018

SataVarMa-hanke: Syyshoidon kehittäminen Tilakokeet syksy 2017 - Lisätyppilannoitus syksyllä -/+ Syysharso. Marraskuussa nostettiin osa pensaista/ lajike/ käsittely kukka-aiheiden lukumäärän laskemista varten. Kokeet Luke Piikkiössä Harson vaikutus kukintakehitykseen, avomaa Typpilannoituksen ajoituksen vaikutus kukintainduktioon, kasvihuone Malwina 17.6.17 Polka

Tilakokeiden toimenpiteet Tilan oma: Tilan omat toimenpiteet Harso + Ei lannoitusta: tilan omat toimenpiteet + harso viikko 38 Ei harsoa + Lannoitus: Lannoitus 2x 25 kg Calcinit viikot 35 ja 36 (Calcinit 15,5% N). Lannoitus + harso: Lannoitus 2x 25 kg Calcinit viikot 35 ja 36 + harso viikko 38 Lisäksi lannoitus Ferticare PK:lla (25 kg /25 000 taimea), jos tila ei tehnyt omaa syyslannoitusta

Syystyppilannoituksella voidaan lisätä kukkien lukumäärää Norjalainen tutkimus: Typpilannoitus syksyllä lisää kukkien lukumäärää, mutta riippuu kukintainduktion ajankohdasta. Paras tulos, kun lannoitus tehtiin viikko kukintainduktion alkamisesta Kukintainduktion ajankohta on lajikkeelle tyypillinen. Ei näy päällepäin edes mikroskoopilla. Muutokset kasvupisteessä havaitaan 1-2 viikon kuluessa. 18 30.5.2018

Syysharso kukka-aiheiden kehitystä edistämään Optimaalinen lämpötila kukka-aiheiden kehittymiselle 15-18ºC Syyskuun keskilämpötila Kaarina Yltöinen 10,9ºC, syyskuu 2017 11,6ºC Kuvaaja: Ilmatieteenlaitos

Tila Varsinais-Suomi: Harson alla talven min -8,5 vs. -9,5ºC; max 23 vs. 22,5ºC Ylempi kuva avomaa, alempi harson alla

Tila Satakunta: Harson alla talven min -3,5 vs. -3,0ºC; max 20 vs. 19 ºC max 23 vs. 22,5ºC Ylempi kuva avomaa, alempi harson alla

Kukintoja/ Viisi haaraa Kukintojen lukumäärä Honeoye 1-2 kukintoa/ haara 12 Tila 1 Tila 2 10 8 6 4 2 0 Tilan oma Ei harsoa +Lan Harso + Ei lan Harso +Lan

Haarojen lkm/ pensas Haarojen lukumäärä Polkalla 45 40 35 30 25 20 15 10 Ei harsoa +Lan Harso + Ei lan Harso +Lan Tilan oma 5 0 Tila 1 Tila 2 Tila 3 Tila 4 Tila 5 Tila 6

Kukintojen lkm/ viisi haaraa Kukintojen lukumäärä harsolannoituskäsittelyissä Polka 18 16 14 12 10 8 6 Tila 1 Tila 2 Tila 3 Tila 4 Tila 5 4 2 0 Harso +Lan Harso + Ei lan Ei harsoa + Lan Tilan oma

Kukkien lukumäärä/ viisi haaraa Kukkien lukumäärä harsolannoituskäsittelyissä Polka 120 100 80 60 40 Tila 1 Tila 2 Tila 3 Tila 4 Tila 5 Tila 6 20 0 Harso +lan Harso +Ei lan Ei harsoa +lan Tilan oma

Kukintasäätely on monimutkainen prosessi Säätely tunnetaan melko hyvin mallikasveilla Pääasiassa yksivuotisia lajeja hallituissa olosuhteissa Monivuotiset lajit? Vaihtelevat olosuhteet kasvihuone vs. avomaa Rantanen 2017

Ahomansikka on mansikan mallikasvi Rantanen 2017 Ahomansikan perimä on puutarhamansikkaa yksinkertaisempi Valo ja lämpötila aktivoivat geenireitit, jotka johtavat kukkarakenteiden muodostumiseen Kukintakehitystä säätelee usea geeni, joiden toiminta tunnetaan vain osittain mansikalla

Miten kukka-aiheita saa kehittymään? Sadonkorjuun jälkeenkin tarvitaan vettä ja ravinteita. Hyväkuntoinen kasvusto yhteyttää ja kasvilla on resursseja tehdä kukka-aiheita ja valmistautua talveen. Tasapainoinen lannoitus suhteessa ympäristöoloihin: typpilisästä on hyötyä silloin, kun kasvi sen käyttää Rönsyt kannattaa poistaa Kasvukaudet ovat erilaisia Syysharso Kasvuston niitto? Lajikevalinta

Kiitos! marja.rantanen@luke.fi Kiitos! Marja.rantanen@luke.fi 29