Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu
2/12
Asemakaavoitus Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, luontoarvojen, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta tai kunnan toimeksiannosta osaava konsultti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavat. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Kaavoitusohjelmassa on määritelty eri asemakaavahankkeille kaavaprosessin käynnistysajankohdat. Kaavahankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuen kaavaprosessit jatkuvat yleensä noin 1-3 vuoden ajan. Vireillä oleviksi merkittyjen kaavahankkeiden käsittely jatkuu yleensä vielä seuraavana vuonna. Kustakin päätaajamasta on tarkemmin esitelty tärkeimmät kaavahankkeet. Asemakaavaohjelmassa on esitetty informatiivisena hankkeita vuosille 2018-2022. Kunta toteuttaa hankkeita voimassa olevan maapoliittisen ohjelman puitteissa. Kaavoitusohjelmaan merkittyjen hankkeiden lisäksi voidaan ottaa eri tahojen aloitteesta käsittelyyn kaavoitushankkeita kunnan ja yleisen edun kannalta tärkeissä hankkeissa resurssit huomioon ottaen. 3/12
Klaukkala Kaupunkimainen taajama, 17 500 asukasta Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on suurin kunnan taajamista, asukkaita on noin 17 500. Klaukkala on alkujaan keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut voimakkaasti 1960-70 -lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien. Taajamalle ovat luonteenomaisia maaston korkeuserot. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalan kaavoittamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Klaukkalassa varaudutaan uusiin liikenneratkaisuihin Klaukkalan ohikulkutiehen ja rautatieyhteyteen. Taajaman länsipuolella sijaitseva Lepsämän asemakaava-alue on osa Klaukkalaa. 4/12
Kaavoituskohteet Klaukkalassa 1. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II ja Luhtajoentie (3-326) Aloitusvaihe Viirinlaakson alueelle suunnitellaan asuntoja ja palveluja sekä yhdystie ohikulkutielle. Luhtajoentien avulla yhdistetään tuleva ohikulkutie Klaukkalantiehen. 2. Lintumäen työpaikka-alueen asemakaava (3-336) Aloitusvaihe Alue sijaitsee Hämeenlinnantien (Mt 130) ja Metsäkyläntien välillä Klaukkalan itäpuolella. Lintumäki suunnitellaan työpaikka-alueeksi. 3. Sorvitien asemakaavan muutos Aloitettu vuoden 2017 aikana Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan taajama-alueen rakenteen tiivistäminen. 4. Vanhan linja-autoaseman ympäristö Aloitettu vuoden 2017 aikana Klaukkalan linja-autoasema siirretään Viirinlaakson alueelle. Vanhan linja-autoaseman ympäristöä kehitetään taajaman keskusta-alueena eheyttämällä taajamarakennetta. Aluekokonaisuus koostuu useista eri kaavamuutoskohteista. 5. Klaukkalantien asemakaava Aloitettu vuoden 2017 aikana Klaukkalantie muutetaan asemakaavalla maantiestä kaduksi. Kaavoitus liittyy ohikulkutiehankkeeseen sekä vanhan linja-autoaseman ympäristön kaavoitukseen. 6. Kyijynpuisto (3-297) Aloitetaan vuoden 2018 aikana Mahdollistetaan taajamarakenteen tiivistäminen keskeisellä paikalla. 7. Tornimäentie Tieverkon kehittämishanke, jolla kevennetään Klaukkalantien liikennekuormaa keskustassa. 5/12
Kirkonkylä Keskusta kirkon ympärillä, 8 200 asukasta Kirkonkylä on noin 8200 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Keskeisesti sijaitseva Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonmäki ja sitä kiertävä kylänraitti (Aleksis Kiven tie ja Pratikankuja) ovat edelleen tärkeitä tekijöitä keskustan rakenteessa. Kirkonkylän rakennuskanta on sekoitus eri aikakausien rakentamista. Kaavoituksen painopisteet Kirkonkylällä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelussa. 6/12
Kaavoituskohteet Kirkonkylässä 1. Heinoja I ja II, asuinalue (2-232 ja 2-204) Heinoja I ehdotusvaihe, Heinoja II aloitusvaihe Heinoja on Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Alueet tiivistävät Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuvat mm. hyviin liikenneyhteyksiin. 2. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä (2-198) Aloitettu vuoden 2017 aikana Kirkonkylää kehitetään eheyttämällä keskustan katumiljöötä ja taajamarakennetta sekä osoitetaan säilytettävät rakennukset. Alueen mahdollisuuksia puurakentamiskohteena tutkitaan. 3. Toreeni II, liike/asuinalue, YS-alueen asemakaavan tarkistaminen Yhtenäistetään Kirkonkylän taajamaa tehostamalla ja tiivistämällä maankäyttöä. 4. Krannila II, asuinalue Tiivistetään taajaman rakennetta. 7/12
Rajamäki Perinteikäs tehdastaajama, 7 500 asukasta Rajamäki on noin 7500 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa, lähellä Hyvinkäätä. Taajama on aikoinaan kehittynyt Rajamäen tehtaiden vaikutuksesta ja alueella sijaitsee useita tehtaan ja tehdasyhdyskunnan toimintaan liittyneitä rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavoituksen painopisteet Rajamäellä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä täydennysrakentamisalueiden suunnittelussa. Taajaman pohjoispuolella sijaitsevaa Herusten asemakaava-aluetta käsitellään tässä kaavoitusohjelmassa osana Rajamäkeä. 8/12
Kaavoituskohteet Rajamäellä 1. Saunatien alueen asemakaavan muutos (1-109) Ehdotusvaihe Asemakaavan muutos, jolla tarkistetaan alueen kaavamääräyksiä. Tarkoituksena on parantaa kunnan omistuksessa olevien korttelialueiden toteutettavuutta. Asemakaavan muutos koskee Saunatien aluetta sekä Talmontien ja Puistokujan kulmausta. 2. Hellaspolun alueen asemakaavan muutos (1-152) Aloitettu vuoden 2017 aikana Tarkastellaan Rajamäen ja Kiljavantien risteyksen koillispuolella sijaitsevaa aluetta kokonaisuutena. Tavoitteena on taajaman keskeisen osan yhdyskuntarakenteen täydentäminen ja keskustan taajamakuvallinen kehittäminen. Hellaspolun alue tulee tukemaan Rajamäentien toiselle puolelle rakennettavaa Kylänpään aluetta. 3. Herusten eteläosan asemakaavan tarkistaminen (5-032) Tarkistetaan Herusten eteläosan asemakaavaa. 4. Herusten pohjoisosan asemakaavan tarkistaminen (5-033) Tarkistetaan Herusten pohjoisosan asemakaavaa. 5. Ketunpesän laajennus Tutkitaan Ketunpesän työpaikka-alueen laajentamista Valtatie 25:n pohjoispuolelle. Samassa tarkastellaan Valtatien liittymien muuttamista eritasoisiksi. 9/12
Röykkä Parantolan synnyttämä kylä, 2300 asukasta Röykkä on noin 2300 asukkaan taajama Nurmijärven luoteisosassa. Röykkä on alkuaan talon nimi Korven maarekisterikylässä. Kylän kehitys on saanut alkunsa Nummelan parantolaa varten perustetun Röykän juna-aseman myötä ja siihen on vaikuttanut myös muun muassa vanha maantie Helsingistä Hämeenlinnaan. Hiljalleen kehittyneen kylän rakennuskanta on eri-ikäistä. Maisemaa hallitsevat ensimmäinen Salpausselkä sekä Sääksjärvi. Kaavoituskohteet Röykässä 1. Lopentien itäpuolen asemakaava Tutkitaan työpaikka-alueiden muuttamista asumiseen. Kaavoitus on tarkoitus aloittaa vasta Klaukkalan ohikulkutien valmistumisen jälkeen. 10/12
Asemakaavoituksen tavoitteet ja seuranta Asemakaavoituksella luodaan edellytykset rakentamiselle ja kunnan kasvulle valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita on asetettu mm. kuntastrategiassa ja valtuuston vuonna 2011 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2040. Nurmijärven asemakaava-alueiden tonttivarannon toteutumista seurataan vuosittain kunnan maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä sekä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012 2015 seurannassa. Viimeisin MAL-seurantaraportti on sopimuskaudelta 2012-2015. Sen mukaan lainvoimaisissa asemakaavoissa asumiseen varattua tonttivarantoa Nurmijärvellä on yhteensä n. 365 000 kem2, josta kerrostaloille n. 90 000 kem2, rivitaloille n. 80 000 kem2 ja omakotitaloille n. 190 000 kem2. Varanto mahdollistaa laskennallisesti n. 1 200 kerrostaloasunnon, n.1 000 rivitaloasunnon ja n. 700 omakotitalon rakentamisen. MAL-sopimuksen 2016-2019 mukaan asuntotuotannon tulisi olla noin 400 asuntoa vuodessa. Ainoastaan Kirkonkylän alueella tonttivaranto ei täysin vastaa kysyntää. Asuntotonttivarantoa on suhteellisesti eniten Rajamäellä, missä kysyntä on vähäisempää ja nykyisen tonttivarannon arvioidaan riittävän yli 20 vuodeksi. Uusien MAL-seurantatietojen on määrä valmistua tämän vuoden toukokuussa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kunnan tonttivaranto on hyvä. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintaa, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään kysyntää vastaavaksi Kirkonkylän alueella ja ylläpitämään kysyntää vastaavana Klaukkalan alueella. Asemakaavavaranto Taulukossa on esitetty asumisen asemakaava-varanto vuoden 2016 lopussa. Rajamäki Kirkonkylä Klaukkala Röykkä yht. AO 125000 21000 72000 12000 230000 AP 30000 8000 32000 3700 73700 AKR 30000 6500 1000 1300 38800 AK 5500 20500 62000 0 88000 yht. 190500 56000 167000 17000 430500 11/12
Asemakaavatuotanto Asemakaavoituksen aikana määritetään rakennusoikeuden määrä. Alkuvaiheessa arviot ovat karkeita ja tarkentuvat työn edetessä. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Hyväksymisvaiheessa määrät tiedetään tarkasti talotyypeittäin. Asemakaavahankkeille asetetaan tavoitteellinen aikataulu. Toteutuessaan niiden mukaisesti asemakaavat tuottavat enimmillään oheisen taulukon mukaisen määrän rakennusoikeutta. Taulukossa arvioidaan asemakaavatuotannon määrää seuraavan kolmen vuoden aikana. Asemakaava: Asemaakaava valmis Alue Tyyppi V 2018 V 2019 V 2020 Yhteensä Kirkonkylä omakotitalo Rak.oikeus (kem2) 40 050 0 0 40 050 Tontteja (kpl) 151 0 0 151 rivitalo Rak.oikeus (kem2) 27 000 0 0 27 000 Tontteja (kpl) 24 0 0 24 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) 0 10 000 15 000 25 000 Tontteja (kpl) 0 4 7 11 liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) 2 800 0 3 000 5 800 Tontteja (kpl) 2 0 1 3 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) 300 000 0 0 300 000 Tontteja (kpl) 70 0 0 70 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) 2 000 10 000 0 12 000 Tontteja (kpl) 1 1 0 2 Välisumma Rak.oikeus (kem2) 371 850 20 000 18 000 409 850 Tontteja (kpl) 248 5 8 261 Klaukkala omakotitalo Rak.oikeus (kem2) 47 000 0 47 000 Tontteja (kpl) 188 0 188 rivitalo Rak.oikeus (kem2) 18 000 0 18 000 Tontteja (kpl) 12 0 12 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) 40 000 28 500 68 500 Tontteja (kpl) 14 11 25 liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 10 000 10 000 Tontteja (kpl) 0 3 3 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) 85 000 0 85 000 Tontteja (kpl) 9 0 9 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) 2 000 3 000 5 000 Tontteja (kpl) 1 1 2 Välisumma Rak.oikeus (kem2) 192 000 41 500 233 500 Tontteja (kpl) 224 15 239 Rajamäki omakotitalo Rak.oikeus (kem2) 1 360 0 1 360 Tontteja (kpl) 8 0 8 rivitalo Rak.oikeus (kem2) 5 000 0 5 000 Tontteja (kpl) 6 0 6 kerrostalo Rak.oikeus (kem2) 0 2 000 2 000 Tontteja (kpl) 0 2 2 liikerakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 2 000 2 000 Tontteja (kpl) 0 1 1 työpaikkarakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 0 julkinen rakentaminen Rak.oikeus (kem2) 0 0 0 Tontteja (kpl) 0 0 0 Välisumma Rak.oikeus (kem2) 6 360 4 000 10 360 Tontteja (kpl) 14 3 17 Yhteensä Rak.oikeus (kem2) 570 210 65 500 18 000 653 710 Tontteja (kpl) 486 23 8 517 12/12