Ota talteen! Kaavoituskatsaus 2012

Transkriptio

1 Ota talteen! Kaavoituskatsaus 2012 AW2 Arkkitehdit Oy

2 Vuonna 2012 vireillä olevat ja lähia KAAVOJEN LAATIMINEN ON KUNNAN TEHTÄVÄ Kaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaavat valmistellaan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja yleiskaavat kuntakehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) seuraa kunnan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituksella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävään kaavoitus-ohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaavoituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireille-tulosta tiedotetaan kaavakohtaisesti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tont tivarannon toteutumista seurataan tarkemmin maankäytön toteuttamisohjelmien yhteydessä sekä maapoliittisissa tilannekatsauksissa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän asemakaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei vastaa kysyntää. Rajamäen ja Herusten alueella tonttivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnan omistamaa tonttivarantoa ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa maankäytön toteutusohjelman mukaisen viiden vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin riittävästi. Tontinluovutusohjelma sisältää kohteita, joiden kaavoitus ja maankäyttösopimukset ovat vielä valmisteilla. Puutetta on erityisesti kerros- ja rivitalotonteista. Kunta pyrkii luomaan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle asunto- ja vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja asemakaavahankkeita sekä maanhankintatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoituskatsauksessa jäljempänä. KAAVAN LAATIMISESTA PERITTÄVÄT KUSTANNUK- SET JA MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET Asemakaavan laatimisoikeus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalle. Ensisijaisesti uudet asemakaavat laaditaan kunnan omistamalle maalle. Tilanteesta riippuen kunta hankkii kaavoitettavaa maata vapaaehtoisten kauppojen lisäksi myös maankäyttösopimuksella, etuostolla tai lunastamalla. Kaavamuutoksia laaditaan myös yksityisten omistamille alueille. Maankäyttö ja rakennuslain 59 :n mukaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuksella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Mikäli asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin rakennusoikeus nousee, laaditaan kaavan laatimisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asemakaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Kuntalaisten osallistumismahdollisuudet maankäytön suunnitteluun Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä ilmoituslehdessä. MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voivat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumisja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä myös kunnan kotisi vuilla. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyyden kannalta sopivalla tavalla. Kaavasta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tiedotus- ym. tilaisuuksia. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta. Viirinlaakso KAAVAJÄRJESTELMÄ Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet varmistavat valtakunnallisesti merkittävien seik-kojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty. Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. 14

3 koina vireille tulevat kaavat Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laaja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja valtakunnalliset intressit. Nurmijärven kunnan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkasteltiin toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan määräten sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihekaava täydentää marraskuussa 2006 vahvistettua Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Maakuntakaavan uudistamisessa eli 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen. Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavaa laajana yhteistyönä kuntien ja viranomaisten kanssa. Valmistelun keskeisenä lähtökohtana on ollut joulukuussa 2010 hyväksytty perusrakenne. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus tulee nähtäville touko-kesäkuussa Ehdotus mahdollistaa alueelle noin asukkaan kasvun vuoteen 2035 mennessä. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Uudenmaan liiton kotisivuilta Yleiskaava on kunnan laatima maankäytön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon kehittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taajamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia strategisena maankäytön suunnitelmana, rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavana alueva-rauskaavana maaseutu- ja kyläalueilla tai asemakaavoituksen perustaksi taaja missa. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää määräyksiä lupa-menettelystä ja ohjaa rakentamistapaa hyvän asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perusta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamistapaohjeita voidaan laatia silloin, kun halutaan täydentää asemakaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. MUUT SUUNNITELMAT Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun MALyhteistyö. Helsingin seudun visio ja strategiset linjaukset 2050 Helsingin seudun 14 kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti,) valtuustojen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun vision Seutuvision jälkeen yhteistyökokous hyväksyi Helsingin Seutu 2050 maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset. Vuonna 2011 yhteistyökokous merkitsi tiedokseen v laaditun Rajaton metropoli kehityskuvaraportin. Seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopimuksille ja välittää seudun tulevaisuuden tavoitteita myös kansainvälisille toimijoille. Lisätietoja sivustolta kohdasta yhteistyöelimet, Helsingin seudun yhteistyökokous. Aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi oli voimassa v loppuun saakka. Parhaillaan neuvotellaan sen jatkoksi seudun maankäyttöä. asumista ja liikennettä koskevaa aiesopimusta, jossa asuntotuotannon lisäksi sovitaan seudun ja asuntotuotannon kehittämisen tarvitsemista liikennehankkeista. Liikennehankkeet perustuvat seudulle v hyväksyttyyn liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Aieso-pimus on tarkoitus hyväksyä sen jälkeen, kun valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko on hyväksytty eduskunnassa kevään 2012 aikana. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päättäneet laatia yhdessä valtion viranomaisten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kanssa seudulle yhteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmä-suunnitelmat. Työ käynnistyi v ja suunnitelma laadittiin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) johdolla. HSL:n hallitus hyväksyi kokouksessaan Helsingin seudun liikennejärjestelmä suunnitelman (HLJ 2011). Suunnitelmaa on valmisteltu koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena ja se tähtää aina vuoteen 2050 saakka. KUUMA-kunnat ovat hyväksyneet liikennejärjestelmäsuunnitelman keväällä Klaukkalan ohikulkutie Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnittelu on käynnistetty v uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mukainen linjaus osoittautui tiesuunnitelmaa laadittaessa rakentamiskustannuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Suunnitteluaineistoa esiteltiin kuntalaisille joulukuussa 2010 ja kunnanhallitus antoi joulukuussa 2010 lausuntonsa esillä olleista linjausvaihtoehdoissa Mäntysalon ja Ripatin alueilla. Ohikulkutien uutta yleissuunnitelmaa laaditaan v aikana kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla sisältäen ko. alueella molemmat esillä olleet linjausvaihtoehdot. Yleissuunnitelmasta pidettiin yleisötilaisuus joulukuussa Palautteen perusteella tutkitaan vielä vaihtoehdon 2 osalta Kirkkotien eritasoliittymän toteuttamismahdollisuutta ohikulkutielle. Yleissuunnitelma tulee nähtäville toukokesäkuussa Nähtävillä oloaikana yleissuunnitelmasta on mahdollista esittää muistutuksia. Hankkeen ajankohtaistiedot löytyvät tiehallinnon sivuilta Liikenne/tiehankkeet/uusimaa/Klaukkalan_ohikulkutie. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy HLJ suunnitelman kärkihankkeisiin ja se on ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa kehittämishanke, jonka rahoituksesta eduskunta päättää hankekohtaisesti. Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi Nurmijärven uuden kuntastrategian joulukuussa Strategia laaditaan valtuustokausittain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimintaa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuosittain talousarvion yhteydessä päätettävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Strategia on kunnan kotisivuilla osoitteessa: /kuntatieto_ja_paatoksenteko/paatoksenteko/ strategiat_ja_ohjelmat. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 Koko kunnan maankäytön kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa kunnan kaavoitusta, ei kuitenkaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kunnanvaltuusto hyväksyi maankäytön kehityskuva raportin Kehityskuvaraportti on kunnan kotisivuilla osoitteessa: asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ ja_rakennusluvat/yleiskaavoitus/maankayton_kehityskuva_2040. KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET Sekä yleis- että asemakaavoja varten tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja, jotka koskevat mm. liikennettä, luonto- ja ympäristöasioita ja melua. RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksen tarkistaminen käynnistetään vuonna Tavoitteena on hyväksyä tarkistettu rakennusjärjestys vuonna

4 Yleiskaavoitus TAAJAMIEN OSAYLEISKAAVAT Taajamien osayleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laadintaa ja tarkistamista taajamissa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteysverkostot. Klaukkalan osayleiskaava Klaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukkalan asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos on laadittu vuoden 2011 aikana ottaen huomioon Klaukkalan ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaikutukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon. Kaavaluonnos on tavoitteena saada nähtäville alkusyksystä Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kirkonkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana selvityksenä on tehty Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnistämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä olevien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii. Nukarin peltomaisemaa. MAASEUTUALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT Maaseutualueiden osayleiskaavat ohjaavat rakentamista ja maankäyttöä alueilla, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoitukseltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutuneen rakentamisen tarkasteluun. Tilajaotushistorian lisäksi rakentamismahdollisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristöja maisemaselvitys. Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsämän osayleiskaavaa laadittaessa on mää- ritelty samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperiaatteet ja kehitetty siihen liittyvät työmenetelmät. Valtuusto hyväksyi Lepsämän kylän osayleiskaavan kesäkuussa Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt kesäkuussa 2011 valtuuston hyväksymispäätöksestä tehdyt valitukset. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena sisältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarveratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttulan kylän osayleiskaavan laadintaa palvelevaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2011 aikana. Perttulan osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia koskeva yleisötilaisuus järjestetään vuoden 2012 aikana. YLEISKAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Elinkeino- ja kuntakehityskeskus/ Yleiskaavoitus Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh ymparisto/kaavat_tontit_ja_ rakennusluvat/yleiskaavoitus Kaavoituksen asiakaspalvelu puh fax Yleiskaava-asiat kuntakehitystoimikunnassa Kononen Aarno kehitysjohtaja kuntakehitystoimikunnan esittelijä puh Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija kuntakehitystoimikunnan sihteeri puh Yleiskaavoituksen henkilökunta Haikonen Marjo suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh Junttila Arja yleiskaavainsinööri (suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset haja-asutusalueella) puh Vilokkinen Ruusu yleiskaavasuunnittelija puh Pihala Anita va. yleiskaavapäällikkö puh

5 Asemakaavoitus ASEMAKAAVAPROSESSI JA KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavoituksen tärkein tehtävä on luoda edellytykset toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rakentamiselle. Tämä ja muut tavoitteet toteutetaan asemakaavasuunnittelulla, joka ottaa huomioon alueen olosuhteet ja muut lähtötiedot. Seuraavassa käydään läpi asemakaavaprosessin ja kaavan virallisen käsittelyn eri vaiheet pääpiirteissään. Kaavahankkeiden yksilöllisyydestä ja kaavoitustyön moniulotteisesta luonteesta johtuen eri vaiheet usein lomittuvat toisiinsa. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen hyväksymisestä voidaan esimerkiksi päättää samanaikaisesti. Asemakaavan virallinen käsittely käynnistyy, kun asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa asemakaavan vireilletulleeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville. OAS on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluvaihe Valmisteluvaihe on asemakaavaratkaisun sisällön kannalta tärkein ja aikaa vaativin. Silloin perehdytään suunnittelualueeseen ja suunnittelun reunaehtoihin sekä luonnostellaan alueen maankäyttöratkaisuja. Valmisteluvaiheen aikana käynnistetään neuvottelut eri yhteistyö-tahojen kanssa ja aloitetaan tarpeellisten selvitysten tekeminen. Tässä vaiheessa pidetään myös ns. aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jos kaavahanke sellaista edellyttää. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute tutkitaan ja tarvittaessa kaavaratkaisua muokataan. Luonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan, -määräykset ja -selostuksen. Asemakaavaehdotus yhdessä lausuntoihin ja kirjallisiin mielipiteisiin annettujen vastausten kanssa käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnan-hallituksessa. Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville yleensä 30 päivän ajaksi (MRL 65 ), jolloin siitä voi jättää kirjallisia muistutuksia. Jos ehdotusta, saadun palautteen johdosta tai muista syistä muutetaan olennaisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville ja käsitellään uu- destaan kunnan luottamustoimielimissä. Muussa tapauksessa muistutuksiin annetut vastaukset käsitellään hyväksymisen yhteydessä. Mikäli kaava edellyttää toista viranomaisneuvottelua, pidetään se ehdotusvaiheessa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy Nurmijärven kunnanvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäisen kaavan hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 vuorokautta valtuuston pöytäkirjan nähtävilläolopäivästä. Jos valituksia ei jätetä, tulee asemakaava voimaan kunnan ilmoituslehden kuulutuksella. Aloitusvaihe Asemakaavahankkeen aloitusvaiheessa tutustutaan kohdealueen olosuhteisiin, määritellään tulevan rakentamisen tavoitteet ja selvitetään, mitä lähtötietoja alueesta on saatavilla. Samalla arvioidaan mahdollisten lisäselvitysten tarve sekä se, edellyttääkö alueen kaavoitus maankäyttösopimuksia tai maanhankintaa. Aloitusvaiheessa määritellään alustavasti myös yhteistyömenettelyt muiden hallintokuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Luonnosvaihe Ensimmäinen kunnan luottamustoimielinten käsittelyyn menevä suunnitelma-asiakirja on tavallisesti asemakaavaluonnos, jossa esitetään alustavasti mm. eri alueiden käyttötarkoitukset sekä rakentamisen määrä. Asemakaavaluonnokseen voi liittyä asemakaavakartan ja -määräysten lisäksi myös muuta valmisteluaineistoa, esim. kaavan selostus. Asemakaavaluonnos oheisaineistoineen laitetaan nähtäville yleensä 21 päivän ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteitään. Asianosaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kirkonkylä Tärkeimmät kaavoituskohteet valmisteluvaiheittain Kohteet löytyvät myös Nurmijärven kotisivuilta asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rakennusluvat/asemakaavoitus/ ajankohtaiset_asemakaavahankkeet/aikataulu 17

6 Klaukkala KLAUKKALA 1. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue Klaukkalassa. Alueen suunnittelussa varaudutaan myös Nurmijärvelle mahdollisesti ulottuvaan raideyhteyteen sekä uusiin rautatie- ja linja-autoliikenteen terminaaleihin. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja (liiketilaa, asuntoja jne.) ja liikenneväyliä liittymineen. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään kaavahanke, joka käsittää lähimpänä Klaukkalantietä olevat Viirinlaakson osat. Kaavoitus on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 2. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Ali-Tilkka Klaukkalan asemakaavaa muutetaan Klaukkalan koulun ja Ropakkotien välisellä alueella. Alue rajoittuu idässä Klaukkalantiehen ja lännessä ns. Ropakon asuinalueeseen. Asemakaavassa muutos koskee kortteleita 59 ja 3058 sekä virkistys-, katu- ja maatalousaluetta. Aluetta tiivistetään osoittamalla alue pääosin kerrostaloalueeksi. Samalla tutkitaan koulu- ja liikunta-alueen mahdollinen laajennustarve. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. 4. Lintumetsän alueen laajennus Lepsämässä sijaitsevaa Lintumetsän asuinaluetta laajennetaan. Alueelle tullaan sijoittamaan pientalo-asumista. Alue on rakentamaton ja pääosalla aluetta ei tällä hetkellä ole asemakaavaa. Alue rajoittuu kolmelta sivultaan Lepsämän asemakaavaan. Alue on pinta-alaltaan noin 22 ha. Kaavoitus on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 5. Kisakujan alueen kaavamuutos Asemakaavaa tarkistetaan Klaukkalantien länsipuolella Lepsämäntien, Kisakujan ja Kuntotien rajoittamalla alueella. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa. Kaava on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 6. Vaskomäen kaavamuutos Kaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistys-alueen ja siihen liittyvien asuinympäristöjen suojelu. Kaava on vireillä. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Osalla alueesta on rakennuskielto. 7. Nummitien alue Suunnittelualue sijaitsee Lepsämän kaava-alueella. Lepsämäntien pohjoispuolella, rajoittuen lännestä Nummitiehen. Alueen pinta-ala on n. 6,7 ha ja se on rakentamatonta kuusivaltaista metsämaata. Alue suunnitellaan tiiviiksi asuinalueeksi, joka liittyy Lepsämän taajama-rakenteeseen. Kaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. 8. Klaukkalan täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klaukkalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaavoitukseen. Klaukkalan keskustaa. 18

7 Kirkonkylä 1. Krannilan alue Krannilantien, Perttulantien ja Rajamäentien välisen alueen maankäyttöä tiivistetään. Alueelle osoitetaan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu, keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoittuu lähiliikuntapaikka. Kaava on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Osalla alueesta on rakennuskielto. 2. Ilvesvuoren työpaikka-alueen laajennus Ilvesvuoren työpaikka-aluetta laajennetaan alueen eteläosassa. Kaavalla mahdollistetaan erikokoisten toimitila-, yritys- ja varastorakennusten sijoittuminen alueelle. Kaavoitus on hyväksymisvaiheessa. 3. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen työpaikkaalueen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien (Mt 139) ja Hämeenlinnan väylän (Vt 3) välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Kaavoitus edellyttää mahdollisesti maanhankintaa/maankäyttösopimusta. Kaavoitus on aloitusvaiheessa. 4. Paloaseman eteläpuoli Asemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutos on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta/ maanhankintaa. Alueella on rakennuskielto. 5. Metsä-Tuomela Nurmijärven Sähkö on hakenut asemakaavan laatimista voimalaitoksen ja varalämpökeskuksen rakentamista varten. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 6. Sorvankaaren koulu Sorvankaaren päiväkodin viereen laaditaan asemakaava yhtenäiskoulun sijoittamista varten. Alueelle suunnitellaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on ehdotusvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 7. Myllykukon alueen asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Ilvesvuoren yritysalueen itäosassa sijaitsevan Myllykukon huoltoaseman ja kauppakeskuksen. Alueen eteläosa on rakentamaton. Alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,9 ha. Voimassaolevaa asemakaavaa tarkistetaan, jotta voitaisiin tukea alueen yritysten kehittymisedellytyksiä sekä parantaa alueen taajamakuvaa Hämeenlinnan väylän ja Ilvesvuorenkadun varressa. Alueella on voimassa rakennuskielto. Kaavoitus edellyttää mahdollisesti maankäyttösopimusta. Asemakaavan muutos on luonnosvaiheessa. Yksityiskohta Ilvesvuori pohjoisesta. 8. Kuusimäentien linjaus Voimassa olevaa asemakaavaa tarkistetaan siirtämällä Kuusimäen tien linjausta ja Kuusimäentien sekä Ilvesvuorenkadun risteystä kauemmas Siippoontien risteyksestä. Samalla tutkitaan katualueiden väliin jäävän korttelialueen laajentamista puistoalueelle, lähinnä liike- ja toimitilarakentamisen tarpeisiin. Asemakaavan muutos on vireillä. Tavoitteena on parantaa alueen liikennejärjestelyjen turvallisuutta ja toimivuutta sekä kohentaa taajamakuvaa. Kaavoitus edellyttää maanhankintaa. 9. Kirkonkylän täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennys rakentamalla tutkitaan. 19

8 Rajamäki ja Herunen ASEMA- KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL 37, Keskustie 2 B, Nurmijärvi puh Kaavoituksen asiakaspalvelu puh , fax Asemakaava-asiat asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vuorenpää Leena hallintopäällikkö asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan sihteeri puh Asemakaavoituksen henkilökunta Oksanen Juha suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu- tulosalue puh Lehtinen Timo asemakaavapäällikkö puh Uudenniityntien alue Asemakaava laaditaan Rajamäen taajaman kaakkoisosassa ns. Metistönmäen länsipuolella, Metistön ja Uudenniityntien alueelle. Alueelle suunnitellaan pientaloasumista. Alueen kautta tulee kulkemaan uusi kokoojatie, Uudenniityntien jatke, joka yhdistää Rajamäentien ja Metistöntien. Pääosa alueesta on kunnan omistuksessa. Asemakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 2. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue käsittää mm. entisen metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Alueella on rakennuskielto. Kaavahanke on vireillä. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta tai maanhankintaa. 3. Altian Rajamäen tehdasalueen asemakaavan tarkistaminen Taajaman pohjoispuolella sijaitsevan Altian Rajamäen tehdasalueen asemakaavaa tarkistetaan vastaamaan alueen toimijoiden tarpeita ja samalla huomioidaan rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuskannan suojelu. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta. Kaavoitus on valmisteluvaiheessa. 4. Urttilantien länsipää Kunnan omistuksessa oleva alue Urttilantien eteläpuolella kaavoitetaan pientaloalueeksi. 5. Ketunpesän työpaikkaalueen laajennus Nykyistä työpaikka-aluetta laajennetaan sen eteläpuolelle kunnan omistamalle alueelle. 6. Rajamäen täydennysrakentaminen Päätaajamien tiivistämistä täydennysrakentamalla tutkitaan. HERUNEN 7. Herusten eteläosa Asemakaavaa tarkistetaan ajantasaiseksi. Kaava on valmisteluvaiheessa. Alueella on rakennuskielto. Marja Pelo kaavoitusarkkitehti (sijainen) puh Sissi Qvickström kaavoitusarkkitehti (sijainen) puh Peltoniemi Katri kaavoitus- ja lupa-arkkitehti puh Eeva-Maija Hyvärinen kaavavalmistelija puh Laakso-Mäki Pirkko kaavavalmistelija puh