ASEMAKAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1

2 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii kunta. Kaavoitusohjelmassa on määritelty eri asemakaavahankkeille kaavaprosessin käynnistysajankohdat. Kaavahankkeen laajuudesta ja sisällöstä riippuen kaavaprosessit jatkuvat yleensä noin yhden-kolmen vuoden ajan. Vireillä oleviksi merkittyjen kaavahankkeiden käsittely jatkuu yleensä vielä seuraavana vuonna. Kustakin päätaajamasta on tarkemmin esitelty tärkeimmät kaavahankkeet. Näiden yhteydessä oleva jana-aikataulu on luonteeltaan suuntaa antava ja siihen voi tulla oleellisiakin muutoksia mm. kaavoitukseen kuulumattomista seikoista johtuen. Janakaaviossa käytetty termi esivalmistelu päättyy siihen, kun kaavaluonnos viedään ensimmäisen kerran luottamuselinten käsittelyyn. Valmistelu päättyy kaavaehdotuksen ensimmäiseen luottamuselinkäsittelyyn ja hyväksyminen, kun kaava on lainvoimainen. Kaavoitusohjelmaan merkittyjen lisäksi tehdään erikseen ohjelmoitavia eri tahojen aloitteesta käsittelyyn tulevia kaavoitushankkeita. Tällaisia voivat olla mm. yritysten tai yksityishenkilöiden muutos- ja laajentamistarpeet, tieverkon tai muiden liikenneratkaisujen parantaminen, sisällöltään vanhentuneet asemakaavat, maanomistajien tekemät aloitteet tai kunnan rakennushankkeet.

3 KLAUKKALA Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on suurin kunnan taajamista, asukkaita on noin Klaukkala on alkujaan keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut voimakkaasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien. Taajamalle ovat luonteenomaisia maaston korkeuserot. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Klaukkalan kaavoittamisen painopisteet ovat keskusta-alueen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Klaukkalan kehittämisessä varaudutaan uusiin liikenneratkaisuihin, Klaukkalan ohikulkutiehen ja rautatieyhteyteen. Taajaman länsipuolella sijaitseva Lepsämän asemakaava-alue on osa Klaukkalaa.

4 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Viirinlaakso on merkittävä tulevaisuuden rakentamisalue Klaukkalassa. Alueen kautta tulee kulkemaan uusi päätie, Luhtajoentie, joka yhdistää Klaukkalan keskustan tulevaan ohikulkutiehen. Alueen suunnittelussa varaudutaan myös Nurmijärvelle mahdollisesti ulottuvaan raideyhteyteen sekä uusiin rautatie- ja linja-autoliikenteen terminaaleihin. Viirinlaaksoa kehitetään myös keskustatoimintojen, mm. liikerakentamisen, laajenemisalueena. Ensimmäisessä vaiheessa on käynnistetty kaavahanke, joka käsittää lähimpänä Klaukkalantietä olevat Viirinlaakson osat. Alueelle tullaan sijoittamaan keskustatoimintoja ja liikenneväyliä. Kaavahanke on ehdotusvaiheessa. Viirinlaakso vaihe Valmistelu Hyväksyminen 2. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Lepsämäntien eteläpuolelle Klaukkalan urheilu- ja koulualueiden tuntumaan suunnitellaan uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. Kaavan laatiminen on valmisteluvaiheessa. Vanha-Klaukka Esivalmistelu Valmistelu Hyväksyminen MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Vuonna 213 aloitettavat kaavat 3. Ali-Tilkka 4. Linja-autoaseman ympäristön kaavamuutos 5. Lähdepellon alue (Ristipakka) 6. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa 7. Mäyräkallion teollisuusalueiden asemakaavoitus 8. Järvimaan alue Vireillä olevat kaavat 9. Kisakujan alueen kaavamuutos 1. Vaskomäen kaavamuutos 11. Nummitien kaavamuutos

5 Vuosina aloitettavat kaavat 12. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II. 13. Lahnuksentien varsi. 14. Klaukkalan taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti). Klaukkalan asemakaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. Vuosina varaudutaan Klaukkalan osayleiskaavassa esitettyjen uusien asunto- ja työpaikka-alueiden kaavoitukseen. KIRKONKYLÄ Kirkonkylä on noin 77 asukkaan taajama Hämeenlinnanväylän tuntumassa. Keskeisesti sijaitseva Kirkonkylä on kunnan vanha päätaajama ja nykyinen hallinnollinen keskus. Nimensä mukaisesti taajama on rakentunut kirkon ja kirkonmäen ympärille. Kirkonmäki ja sitä kiertävä kylänraitti (Aleksis Kiven tie ja Pratikankuja) ovat edelleen tärkeitä tekijöitä keskustan rakenteessa. Kirkonkylän rakennuskanta on sekoitus eri aikakausien rakentamista. Kaavoituksen painopisteet Kirkonkylällä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelussa.

6 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) Siippoontien pohjoispuolella sijaitsevan Kuusimäen työpaikka-alueen asemakaavaa laajennetaan pohjoiseen. Alue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä ja on pääosin kunnan omistuksessa. Ilvesvuori (pohjoinen) Esivalmistelu Valmistelu Hyväksyminen MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Vuonna 213 aloitettavat kaavat 2. Asemakaavan laatiminen Heinojan alueelle Raalantien länsireunassa sijaitseva kaavoittamaton alue. Heinojassa on sekä kunnan, että yksityisten maanomistuksessa olevia maa-alueita. Kaavoituksen lähtökohtana on pientalovaltainen asuntoalue, jolla katetaan Kirkonkylän myyntitarve useaksi vuodeksi eteenpäin. Tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja tukeutuu mm. hyviin liikenneyhteyksiin. 3. Lääketehtaan alue Vireillä olevat kaavat 4. Krannilan II alueen asemakaava 5. Paloaseman eteläpuoli 6. Metsä-Tuomelan asemakaava 7. Sorvankaaren alueen asemakaava 8. Myllykukon alueen asemakaava Vuosina aloitettavat kaavat 9. Kaavamuutos Punamullantien ja Pratikankujan varressa sekä Aleksis Kiven puistossa 1. Kirkonkylän taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti). 11. Härkähaanmäen alue Kirkonkylän kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan.

7 RAJAMÄKI Rajamäki on noin 72 asukkaan taajama Nurmijärven pohjoisosassa, lähellä Hyvinkäätä. Taajama on aikoinaan kehittynyt Rajamäen tehtaiden vaikutuksesta ja alueella sijaitsee useita tehtaan ja tehdasyhdyskunnan toimintaan liittyneitä rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavoituksen painopisteet Rajamäellä ovat ydinkeskustan ja palvelujen kehittämisessä sekä uusien asuinalueiden suunnittelussa. Taajaman pohjoispuolella sijaitsevaa pientä Herusten asemakaavaaluetta käsitellään tässä kaavoitusohjelmassa osana Rajamäkeä.

8 TÄRKEIMMÄT KAAVOITUSKOHTEET VUONNA Uudenniityntien alue Rajamäen asemakaavaa laajennetaan taajaman kaakkoisosassa ns. Metistönmäen länsipuolella. Alueelle sijoitetaan pientaloasumista. Alueen kautta tulee kulkemaan uusi kokoojatie, Uudenniityntien jatke, joka yhdistää Rajamäentien ja Metistöntien. Pääosa alueesta on kunnan omistuksessa. Uudenniityntien alue Valmistelu Hyväksyminen 2. Kylänpään alue Asemakaavaa muutetaan Rajamäen taajaman ns. luoteisneljänneksessä Rajamäentien ja Kiljavantien välisellä alueella. Alue sijaitsee keskeisesti Rajamäen ydinkeskustan tuntumassa olemassa olevien palveluiden vieressä. Alue käsittää mm. entisen Metsäoppilaitoksen alueen ympäristöineen ja se rajautuu Käpylän ja Kylänpään asuinalueisiin sekä Käpylännummen laajaan virkistysalueeseen. Alueelle tullaan tutkimaan mm. kerros- ja pientaloasumista, lähipalveluja sekä keskustatoimintoja. Alue on osittain kunnan, osittain yksityisten omistuksessa. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt kunta; alueelta on jätetty myös yksityinen kaavoitushakemus. Alueella on rakennuskielto. Koko alueelle tullaan laatimaan kaavarunko, varsinainen asemakaava laaditaan tarkoituksenmukaisina osa-alueina. Kaavahanke on vireillä. Kylänpää Esivalmistelu Valmistelu Hyväksyminen MUUT KAAVOITUSKOHTEET VUOSINA Vuonna 213 aloitettavat kaavat 3. Ketunpesän työpaikka-alueen laajennus (läntinen, itäinen, pohjoinen). Vireillä olevat kaavat 4. Asemakaavan tarkistaminen Ratapuiston ympäristössä 5. Altian tehdasalueen asemakaavan tarkistaminen. 6. Herusten eteläosan asemakaavan ajantasaistaminen. 7. Urttilantien länsipään alueen kaavoittaminen pientaloalueeksi.

9 Vuosina aloitettavat kaavat 8. Asemakaavan tarkistaminen Ylisjoentien ja Kinopolun ympäristössä. 9. Keskustan asemakaavan muutos Kievarintien eteläpään ympäristössä. 1. Herusten pohjoisosan asemakaavan tarkistaminen. 11. Rajamäen taajaman täydennysrakentaminen (ns. tonttiprojekti). Rajamäen kaavoitusohjelmaan otetaan uusia hankkeita tarpeen mukaan. RÖYKKÄ Vireillä olevat kaavat 1. Röykän keskusta, Lopentien eteläpuoli. Asemakaavan tarkistaminen osa-alueittain. Vuosina aloitettavat kaavat 2. Röykän keskusta, rautatien pohjoispuoli. Asemakaavan ajantasaistaminen. ASEMAKAAVATUOTANTO Asemakaavoituksella luodaan edellytykset rakentamiselle ja kunnan kasvulle valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteita on asetettu mm. kuntastrategiassa ja valtuuston toukokuussa 211 hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 24. Lisäksi maankäytön toteutusohjelmassa (ns. MATOohjelma) yhteensovitetaan kehityskuvan pohjalta kaavoituksen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tontinluovutuksen aikataulutus ja arvioidaan rakentamisen toteutumista taajamittain. Asemakaavoituksen aikana määritetään rakennusoikeuden määrä. Alkuvaiheessa arviot ovat karkeita ja tarkentuvat työn edetessä. Suunnitteluratkaisut vaikuttavat oleellisesti lopputulokseen. Hyväksymisvaiheessa määrät tiedetään tarkasti talotyypeittäin. Asemakaavahankkeille asetetaan tavoitteellinen aikataulu. Toteutuessaan niiden mukaisesti asemakaavat tuottavat jopa oheisen taulukon mukaisen määrän rakennusoikeutta. Taulukko kuvaa siis kaavatuotannon määrää kahden seuraavan vuoden aikana.

10 Asemakaavatuotanto 213 Alue Tyyppi Selite Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki omakotitalo rivitalo kerrostalo liikerakentaminen työpaikkarakentaminen julkinen rakentaminen Välisumma omakotitalo rivitalo kerrostalo liikerakentaminen työpaikkarakentaminen julkinen rakentaminen Välisumma omakotitalo rivitalo kerrostalo liikerakentaminen työpaikkarakentaminen julkinen rakentaminen Välisumma Kokonaissumma Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) 4 5 Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) 1 4 Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2) 1 1 Rak.oikeus (k-m2) Rak.oikeus (k-m2)