KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2019 ja talous-ja henkilöstösuunnitelma 2019 2021 Asuminen ja ympäristö (päivitetty 25.9.18) Maaseutulautakunta 12.9.2018 Tekninen lautakunta 25.9.2018 Kymen jätelautakunta 27.9.2018 Rakennus- ja ympäristölautakunta 3.10.2018 1
ASUMINEN- JA YMPÄRISTÖ TOIMIALAN TALOUS- JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2019-2021 Toimiala Vastuuhenkilö Sitovuustaso Asuminen ja ympäristö Tekninen johtaja Hannu Tylli Toiminnan kuvaus Asuminen ja ympäristö- toimialaan kuuluu seitsemän (7) palvelua. Palvelut ovat kaupunkisuunnittelu, maaomaisuus ja paikkatieto, kiinteistöpalvelut, yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut ja konsernipalveluista vuoden 2019 alussa kaupungin organisaatiomuutoksen myötä toimialalle siirtyvä maaseutupalvelut. Organisaatiomuutoksessa toimialan nimi muutettiin Tekniikka- ja ympäristöpalveluista Asuminen- ja ympäristötoimialaksi. Toimialalla on neljä (4) lautakuntaa; tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, maaseutulautakunta sekä Kymen Jätelautakunta. Toimialan yhteisistä hallintopalveluista konsernipalveluihin siirtyvät organisaatiouudistuksen myötä laki-, hallinto- ja talouspalvelut, joten toimialan yhteisiin hallintopalveluihin jää tekninen johto, lautakuntamenot ja toimialan yhteiset palvelut. Konsernipalveluihin siirtyvät myös rakennnusvalvonnan arkistohenkilöstö (3 kpl) ja ympäristöpalvelujen hallintosihteeri. Lisäksi omana kustannuspaikkanaan talousarviossa on Asuntomessut 2019 projektin toimisto. Kiinteistöpalvelut tuottaa puhtaus-, ruoka-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja sekä liikuntapaikkojen ja - alueiden hoitoa, uimahallipalveluja ja uimaopetusta. Kaupunkisuunnittelun vastuulle kuuluvat asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelu ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuus ja paikkatieto hoitaa maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät samoin kuin paikkatietopalvelut ja maastomittaustoiminnan. Yhdyskuntatekniikka hallinnoi ja hoitaa katujen ja eräiden yleisten alueiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja puhtaanapitoa sekä vastaa alueellisesta jätehuollosta, kaupungin ajoneuvoista ja työkoneista. Rakennusvalvonta hoitaa rakennuslupa-asioiden lisäksi asuntotoimen palvelut. Ympäristöpalvelut vastaa ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Maaseutupalvelut vastaa maaseudun kehittämisestä sisältäen mm. yksityistietehtäviä sekä viljelijätuki- ja lomituspalveluista. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2019 2021 Asuminen ja ympäristö- toimiala toteuttaa kaupungin uutta strategiaa, jonka kasvukärkinä ovat lasten, nuorten ja yritysten kasvu. Toimiala varautuu ylläpitämään ja kehittämään riittävää yritys- ja asuintonttivarantoa vahvistaakseen kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia. Kaupungin roolia Pohjois-Euroopan logistisena keskuksena tullaan vahvistamaan Kullasvaaraan sijoittuvan Rail Gate Kouvola- logistiikkakeskuksen kehittämisen myötä. Kaupungin statusta liikkumisen edelläkävijänä kasvatetaan kokonaisvaltaisella liikenneverkon kehittämistyöllä. Kaupunkilaisten hyvinvointia tuetaan kehittämällä kaupungin monipuolisia viherympäristöjä viihtyisämmiksi ja turvallisemmiksi. Toimiala jatkaa käynnissä olevien kaupungin kärkihankkeiden toteuttamista, joista yksi tärkein on Pioneeripuiston asuntomessut kesällä 2019. Asuntomessujen myötä kaupunkia markkinoidaan monimuotoisena asumisen mallipaikkakuntana. Messualueen rakentaminen on käynnissä ja alue valmistuu kesäkuussa 2019. Asuntomessuprojektin toimenpiteet vuonna 2019 keskittyvät alueen valmistumiseen sekä itse messujen järjestämiseen. Messujärjestelyissä kaupungin vastuulla olevia toimenpiteitä ovat mm. näyttelyalueiden pohjien rakentaminen sekä väliaikaisten näyttelyrakenteiden kunnallistekniikka, messupysäköinnin ja messubussien järjestäminen, alueen vartiointi, puhtaanapito ja jätehuolto sekä tapahtuman markkinointi paikallisesti. Itse messutapahtuman järjestelyt ja sisällön luominen sekä viestintä ja markkinointi suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa. Messutoimistoon rekrytoidaan ryhmäkoordinaattori sekä messuaikaista henkilöstöä. Asuntomessut Kouvolassa järjestetään 12.7.-11.8.2019. Kaupungin ydinkeskustan kehittämistä jatketaan edellisvuosien tapaan mahdollistamalla yksityisiä rakennushankkeita maankäytön suunnittelun keinoin sekä kaupungin omilla investoinneilla joiden tavoitteena on vahvistaa keskustan elinvoimaa sekä parantaa yleisten alueiden laatua. Ydinkeskustaa kehitetään koordinoidusti eri toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2019 kehittämisen painopisteenä on aseman seutu. Investointien osalta varaudutaan Hallituskadun ja Kauppamiehenkadun saneeraamiseen ja kaksisuuntaistamiseen. Katujen kaksisuuntaistaminen mahdollistaa Asemakadun saneeraamisen kävelykaduksi kävelykatu Manskin periaatteiden mukaisesti. 2
Henkilöratapihan eteläpuolelle Kiskokadun varrelle on rakenteilla uusia liityntäpysäköintialueita aseman seudun pysäköintimahdollisuuksien parantamiseksi. Uudistetulle kävelykatu Manskille Keskikadun risteyksen tuntumaan varaudutaan rakentamaan katos Lasipalatsin kiinteistön korottamisen yhteydessä. Tavoitteena on kehittää kävelykadusta ja sitä reunustavista kortteleista kaupunkilaisten yhteinen olohuone sisältäen monipuoliset kaupalliset palvelut, laadukkaat ja viihtyisät ulkotilat sekä korkeatasoista asumista. Aseman ympäristöä uudistetaan keväällä 2019 pieninvestoinneilla mm. uusimalla kalusteita ja siistimällä ympäristöä asuntomessukesää varten. Keskustan alueella muita merkittäviä kehittämiskohteita ovat Kotiharjun alue, Marjoniemen ja Sakaristonmäen alue, Urheilupuisto, keskustakorttelit sekä ydinkeskustan itä-länsi -akseli. Kotiharjun kehittämiseen liittyvä Kasarminmäki- Ruskeasuo liikenneväylä valmistuu talousarviovuonna. Marjoniemen ja Sakaristonmäen alueen suunnittelu on käynnistynyt yleisen ideakilpailun myötä. Urheilupuiston ja Mielakan alueita kehitetään valmisteilla olevien kehittämissuunnitelmien pohjalta. Ydinkeskustan itä-länsi suuntaisen kevyen liikenteen akselin yleissuunnittelu on tavoitteena käynnistää vuoden 2019 aikana. Keskustakortteleiden osalta asemakaavoitus odottaa maankäyttösopimuksen laatimista kaupungin ja kiinteistönomistajan välille ja toteutussuunniteluun varaudutaan vuonna 2019. Kullasvaaran rautatie- ja maantieterminaalin (RRT) rakentaminen on tarkoitus käynnistää vuonna 2019. Koko Rail Gate Kouvola- logistiikka-alueen kehittäminen ja laajentaminen jatkuu Kullasvaaran alueen pohjoisosan osayleiskaavan valmistelulla, osa-alueittain laadittavilla asemakaavoilla sekä aktiivisella maanhankinnalla vuonna 2018 kaupunginvaltuuston hyväksymän kaavarungon periaatteiden pohjalta logistiikka-alueen tonttituotannon varmistamiseksi. Kimolan kanavan vesiväylähanke toteutetaan yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Investoinnin rahoittavat valtio (suurin rahoittaja), Kouvolan ja Heinolan kaupungit sekä Iitin kunta. Liikennevirasto toimii kanavan rakennuttajana. Kunnat vastaavat hyväksymänsä sopimuksen perusteella kanavan liikenteen järjestämisen ja ylläpidon kustannuksista. Kanavan tarvitsemat maa- ja vesialueet ovat Kouvolan kaupungin omistuksessa. Kaupungin taseeseen liitetään myös kanavarakenteet, kun ne ovat valmistuneet. Kanavan on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Kanavahankkeeseen liittyen kaupunki valmistelee Pyhäjärven vesistön kehittämiseen liittyviä satamapalveluiden rakentamista Voikkaan Virtakiven ja Hirvelän alueille. Tavoitteena on, että satamapalvelut valmistuvat keväällä 2020. Riskianalyysi Merkittävimmät ulkoiset riskit ovat ohjelmistoriskit, oikeudelliset riskit, luonnonilmiöistä aiheutuneet vahingot, vakavat ympäristöriskit ja urakoitsijoiden toimintaan liittyvät riskit. Riskeihin varaudutaan pitkillä ohjelmistosopimuksilla, oman ICT:n hankinta ja sopimusosaamisen ylläpidolla, pitämällä omat prosessit ja osaaminen ajan tasalla ja huolehtia riittävistä henkilöstöresursseista. Ulkoa ostetun palvelun laadun valvontaan panostetaan. Toimialan lisäksi tarvitaan koko kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon sitoutuminen asiaan. Lisäksi maakuntayhteistyö ja oma organisoituminen aiheuttavat riskin toiminnan ja asiakaspalvelun saatavuuteen, joihin tulee varautua hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla. Sisäisiä riskejä ovat yhdyskuntatekniikan rakenteiden korjausvelan kasvu sekä katujen ja liikennealueiden kunto, joista voi aiheutua vahingonkorvausvastuu. Vakavimpien ympäristöriskien, kuten maaperän, pohjaveden ja vesistöjen laadun heikkeneminen voivat aiheutua suunnittelun ja rakentamisen puutteista. Avainhenkilöriski ilmenee, kun erityisosaaminen on vain yhdellä henkilöllä ja tietoturvariskit koskevat koko henkilöstöä. Riskeihin varaudutaan huolehtimalla riittävästä taloudellisista ja henkilöresursseista sekä resurssien oikeasta kohdentamisesta. Rekrytointi tuo myös lisähaastetta, joihin vaikuttavat mm. kaupungin sijainti, imago ja palkkataso. Tietoturvariskejä ehkäistään noudattamalla annettuja tietoturvaohjeita. Valtuuston hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2019 Asuminen ja ympäristö- toimialan asiakastyytyväisyyttä mitataan kiinteistöpalveluilla ja viranomaistoiminnassa, joihin liittyy välitöntä asiakaspalvelua. Lisäksi seurataan asukkaisen tyytyväisyyttä hyötypisteverkostoon ja sen toimivuuteen. Keskeisten katujen ja puistojen laatua mitataan asukkaiden tyytyväisyydellä käyttäen FCG:n valtakunnallista tutkimusta ja muita vastaavia vertailukelpoisia kyselyjä. Maan hankinnassa ja kaavoituksessa painotetaan edellisten vuosien tapaan keskeistä kaupunkialuetta sekä olemassa oleviin palveluihin ja joukkoliikenneverkkoon tukeutuvaa maankäytön kehittämistä kaupungin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi sekä riittävän tonttituotannon turvaamiseksi. 3
Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään luontopolkujen ja ulkoilureittien suunnitteluun, maan hankintaan ja luontopolkujen parantamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Painopiste on Kymijoen uuden rantareitin kehittämisessä ja olemassa olevien luontopolkujen kunnostamisessa. Asuminen ja ympäristö- toimiala edistää jalankulkua ja pyöräilyä pääväylästön parantamisella ja uudistamisella. Kouvolan asemaa vahvistetaan Pohjois-Euroopan logistisena keskuksena. Tunnistetaan luonnon arvokohteet ja laaditaan keskeiset kriteerit arvokohteiden määrittelyyn. Tavoitteena on Hiilineutraali kaupunki, joka on liittynyt Hinku-verkostoon. Lisätään maaseudun kylien kohdeavustuksella rahoitettavia hankkeita, jolloin kylien kehittäminen ja kyläympäristön toimivuus ja viihtyisyys paranevat. Henkilöstön muutosvalmiuteen, esimiestyöhön ja henkilöstön työkykyyn panostetaan. Tavoitteet ovat kaupungin henkilöstöohjelman mukaisia ja mittarit saadaan HR-järjestelmästä sekä koko kaupunkiorganisaatiossa tehtävistä vuotuisista hyvinvointimittauksista. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot 51 847 269 51 230 102 49 434 470 49 162 947 43 844 818 Myyntituotot 42 855 669 42 058 020 39 073 354 38 793 608 34 236 927 Maksutuotot 1 672 119 1 801 680 1 794 200 1 803 245 1 060 748 Tuet ja avustukset 351 407 415 000 591 000 594 787 546 964 Muut toimintatuotot 6 968 074 6 955 402 7 975 916 7 971 307 8 000 179 Valmistus omaan käyttöön 2 359 240 2 750 000 2 600 000 2 618 200 2 628 673 Toimintakulut -68 268 460-68 430 517-66 635 125-65 853 909-58 735 923 Henkilöstökulut -36 371 169-37 862 956-37 442 191-37 466 554-31 665 507 Palvelujen ostot -16 732 321-16 064 439-13 460 227-13 117 542-12 308 106 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 006 748-8 917 949-8 536 050-8 557 716-8 525 681 Avustukset -1 588 650-1 330 700-1 660 000-1 260 000-970 000 Muut toimintakulut -4 569 572-4 254 473-5 536 657-5 452 097-5 266 629 Toimintakate -14 061 951-14 450 415-14 600 655-14 072 762-12 262 432 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuosina 884,54 894,51 888,54 856,04 734,60 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen henkilöstö lkm 1.6.2018 Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/2018-12/2018 2019 2020 2021 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet 67 1 4 8 13 54 - muu henkilöstö 700 26 39 34 137 236 464 Yhteensä 767 26 40 38 145 249 518 4
Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen Toteutuessaan maakuntauudistuksen myötä v.2021 ympäristöpalveluista poistuu kokonaan terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon virat. Iitin maakuntavaihdoksen aikataulu on epäselvä. Henkilöstö-suunnittelussa on lähdetty siitä, että Iitin maakuntavaihdos toteutuu samaan aikaan kuin maakuntauudistus. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät siirretään kunnista maakunnille 1.1.2021 alkaen. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella Esimiestyötä ja tuotantotapoja tulee edelleen kehittää. Toimenpiteinä ovat koulutus, työnkierto ja henkilöjohtamisen tiivistäminen esimiesten välillä. Tiimityöskentelyn ja moniammatillisuuden kehittämistä lisätään sekä positiivista asennetta asiakaspalvelussa kehitetään. Osaamiskartoituksen avulla tarkennetaan mitä osaamista tarvitaan nyt ja suunnittelukaudella. Talousarviovuodelle 2019 esitettävät uudet virat ja tehtävät Yhdyskuntatekniikka ehdottaa vakituisen liikenneinsinöörin viran perustamista. Tällä hetkellä ao. töitä tehdään määräaikaisen viranhaltijan toimesta, jonka määräaikaisuus päättyy 31.12.2018. Määräaikaiselle viranhaltijalle on delegoitu nyt sellaisia laadultaan, määrältään ja osaamiseltaan olevia virkatehtäviä, joita ei ole mahdollista siirtää nykyisille viranhaltijoille. Katupäällikön jäädessä eläkkeelle, osa sen virkatehtävistä siirretään liikenneinsinöörille, osa muille viranhaltijoille, tällöin katupäällikön virkaa ei täytetä. Mikäli virkaa ei voida perustaa tässä vaiheessa vakinaisena, on toiminnan kannalta välttämätöntä saada virka määräaikaisena. Muita vakituisia tai määräaikaisia virkoja tai tehtäviä ei esitetä. Palveluissa muokataan joidenkin virkojen ja tehtävien nimikkeitä sekä tehtävänkuvia siten, että ne palvelevat jatkossa nykyistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeita Poistuva tai toimialalta toiselle toimialalle siirtyvä osaaminen vuonna 2019 Tonttiasiamiehen virka esitetään lakkautettavaksi. Toimialalta esitetään siirrettäväksi konsernipalveluihin toimialan yhteisten hallintopalveluiden hallintosihteerit, toimistosihteerit, controller, taloussihteeri, lakimies, rakennusvalvonnan arkistohenkilöstö ja ympäristönsuojelun hallintosihteeri. Toimialalla usean vuoden määräaikaisena ollut vuorovaikutussuunnittelijan tehtävä esitetään vakinaistettavaksi konsernipalveluihin. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2018 (htv) (htv) 12/2020 (htv) 12/2021 (htv) Vakinaisia 749,06 738,08 727,21 619,34 Määräaikaisia 114,16 99,16 78,53 69,5 - joista vakinaisten sijaisia 48,2 32,7 21,7 17 Palkkatuella työllistettyjä 50,55 51,3 50,3 50,3 Yhteensä* 913,77 888,54 856,04 739,14 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä 12/2018 (htv) (htv) 12/2020 (htv) 12/2021 (htv) Projektihenkilöstö 8 9 5 5 Metsäsuunnittelija 1 1 Maankäyttöinsinööri 0 1 0,5 Kausi- ja kesätyöntekijät,harjottelijat 39,5 38 38,25 37,5 Oppisopimus 2,5 1,5 0 0 Palveluverkkoselvityksen keskeneräisyys 10 10 10 10 Eläinkääkärien lomansijainen 0,25 0,25 0 0 Määräaikaiset maatalouslomittajat 4,71 5,71 3,08 0 *Siirretään talousosion henkilöresurssit-kohtaan. 5
LAUTAKUNTIEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2019-2021 TEKNINEN LAUTAKUNTA Vastuuhenkilö Sitovuustaso Tekninen johtaja Hannu Tylli Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus/perustehtävä Teknisen lautakunnan alaisena toimivat kaupunkisuunnittelu, kiinteistöpalvelut, maaomaisuus- ja paikkatieto sekä yhdyskuntatekniikka. Toimialan yhteiset hallintopalvelut sisältävät johdon, teknisen lautakunnan ja toimialan yhteiset menot sekä omana kustannuspaikkana on Asuntomessut 2019 projektin toimintamenot. Kaupunkisuunnittelun vastuulle kuuluvat asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelu ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu sekä kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Kiinteistöpalvelut tuottavat puhtaus-, ruoka-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluja sekä liikuntapaikkojen ja alueiden hoitoa, uimahallipalveluja ja uimaopetusta. Maanomaisuus- ja paikkatieto hoitaa maan hankintaan, hallintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät samoin kuin paikkatietopalvelut. Yhdyskuntatekniikka hallinnoi ja hoitaa katujen ja eräiden yleisten alueiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja puhtaanapitoa sekä vastaa alueellisesta jätehuollosta ja kaupungin ajoneuvoista ja työkoneista. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2019 2021 Yhteiset hallintopalvelut Laki-, hallinto- ja talouspalvelut siirtyvät vuoden alusta konsernipalveluun, jonka vuoksi yhteisiin hallintopalveluihin jää johto, tekninen lautakunta ja toimialalle yhteisesti tuotetut palvelut. Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitusohjelmalla varmistetaan riittävä tonttivaranto eri käyttötarkoituksiin. Keskeiselle kaupunkialueelle ryhdytään laatimaan kokonaisyleiskaavaa, jota on mahdollista strategiasta johdettujen teemojen mukaan päivittää. Ydinkeskustan sekä KymiRingiin tukeutuvan Miehonkankaan osayleiskaavatyöt saatetaan loppuun. Kymijoen rantaosayleiskaava -pohjoisosan ja Vekaranjärvi-Pesäntäjärvi rantaosayleiskaavan laatimista jatketaan. Myös Kullasvaaran osayleiskaavan laatimista jatketaan. Valkealan ja Jaalan alueilla laaditaan rantayleiskaavojen osatarkistus. Sakaristonmäki-Marjoniemi alueen suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan yleissuunnitelma, joka on pohjana asemakaavoitukselle. Kullasvaaran logistiikka-alueen asemakaavoitusta jatketaan 2. ja 3. vaiheen asemakaavoilla. Asemakaavan laadintaa edistetään valtatie 6:n liittymäalueilla Tanttarissa ja Ruotsulan kohdalla. Vanhentuneiden asemakaavojen päivitystä jatketaan ydinkeskustan lähialueilla. Käyrälammen kehittämissuunnitelma käynnistetään. Kouluverkon ja liikuntapaikkaverkon tarkistus tuo asemakaavamuutospaineita. Keskustan elinvoimaisuuden vahvistaminen jatkuu koko keskustan alueella yksittäisillä tontti- ja korttelikohtaisilla kehittämishankkeilla ja asemakaavojen muutoksilla ydinkeskustan osayleiskaavan mukaisesti. Kaavahankkeet painottuvat edellisten vuosien tapaan pääosin keskeiselle kaupunkialueelle. Liike- ja teollisuustonttien markkinointia toteutetaan yhteistyössä elinkeinoyhtiö Kinnon kanssa. Maankäytön toteutusohjelmassa vuonna 2019 tarkastellaan edelleen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, jonka avulla keskustoissa ja niiden tuntumassa olevia alueita pyritään tiivistämään ja tarjoamaan hyvin saavutettavia tontteja. Lisäksi tutkitaan uusien asuinalueiden osoittamista vetovoimaisille paikoille. Kaupunkisuunnittelun laatua ja asiakaspalvelun tasoa varmistetaan oman suunnitteluosaamisen ylläpidolla, osaamista monipuolistamalla ja riittävällä resursoinnilla. Lisäksi pyritään vuosittain järjestämään yksi suunnittelukilpailu ajankohtaisesta ja kaupunkikuvallisesti merkittävästä kohteesta. Maaomaisuus- ja paikkatieto Maanhankinta painottuu edelleen Kullasvaaran logistiikka-alueelle ja sen lähialueille. Maanhankinnalla turvataan raakamaan riittävyys ja tarvittavilta osin asemakaavojen toteuttaminen. Palvelussa ylläpidetään kaupungin paikkatietopalveluita sekä kehitetään niitä asiakaslähtöisemmiksi. Lisäksi palvelussa edistetään kaupungin omistuksessa olevien taajamametsien hoitoa sekä niiden käyttöä monimuotoisina virkistysalueina. 6
Yhdyskuntatekniikka Ydinkeskustan elinvoiman vahvistaminen ja tärkeimpien kohteiden rakentaminen aloitetaan asuntomessujen 2019 jälkeen. Keskustan liikenteeseen vaikuttavat kehityshankkeet mm. keskustan katujen 2-suuntaistaminen ja Asemakadun muuttaminen kävelykaduksi on tarkoitus valmistua suunnittelukaudella. Kävelykatu Manskille varataan rahoitus katoksen rakentamista varten. Marjoniementien jatke on tarkoitus olla valmis asuntomessujen alkuun mennessä, jolloin messubussit kulkevat sitä kautta Pioneeripuiston alueelle. Muu osa Kasarmimäki Ruskeasuon liikennejärjestelyistä alkanee suunnittelukaudella. Pioneeripuiston Asuntomessualueen viimeistelytyöt jatkuvat kesäkuuhun 2019 saakka. Vuonna 2019 on tarkoitus aloittaa Kullasvaaran rautatie- ja maantieterminaalin (RRT) ensimmäisen toteutusvaiheen rakentaminen. Päätös asiasta tehdään vuoden 2018 lopulla. Uusien asuinalueiden infraa rakennetaan Maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti Haanojalle, Espiksenkujalle, Itä-Naukioon, Kytöhalmeeseen ja Pikkuniittyyn. Kalalammen rakentaminen jatkuu vuonna 2019. Alueet avataan tonttirakentajille vuosien 2019 ja 2020 aikana. Kymijoen rantareitin suunnittelu jatkuu vuonna 2019 ja ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistetään samana vuonna. Rantaraitista on tarkoitus kehittää noin 25 kilometrin pituinen reitti keskeiselle kaupunkialueelle pääosin olemassa olevia väyliä pitkin. Tavoitteena on tuoda Kymijoen ranta kaikkien ulottuville kävellen ja maastopyörällä. Kuusankosken Rantapuiston rakentamisen 1-vaihetta rakennetaan vuonna 2019. Alue on tarkoitus rakentaa valmiiksi neljän (4) vuoden aikana. Kimolan kanavan vesiväylähanke toteutetaan yhdessä hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Urakka valmistuu vuoden 2019 lopussa ja kanavarakenteet lisätään kaupungin taseeseen, kun ne ovat valmistuneet. Investoinnin rahoittavat valtio (suurin rahoittaja), Kouvolan ja Heinolan kaupungit sekä Iitin kunta. Liikennevirasto toimii kanavan rakennuttajana. Kunnat vastaavat hyväksymänsä sopimuksen perusteella kanavan liikenteen järjestämisen ja ylläpidon kustannuksista. Kimolan kanavaan liittyvät venesatamat rakennetaan vuoden 2019 aikana Hirvelään ja Virtakiveen, jos lupaprosessi ja muu maankäytön suunnittelu saadaan vuoden 2018 aikana valmiiksi. Sote-kuntayhtymän johdosta yhdyskuntatekniikan logistiikassa vähenee ajoneuvojen määrä olennaisesti ajoneuvojen ja niiden kulujen siirtyessä kuntayhtymälle. Yhdyskuntatekniikan toimintakatteeseen asialla ei ole vaikutusta, koska logistiikan toimintakate on 0 euroa. Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelujen eläköitymisessä hyödynnetään palveluverkkojen supistumista ja tuotantotapojen tehostamista. Palvelusopimusneuvotteluissa sovitaan asiakkaan kanssa vastuista, palvelusopimuksen sisällöstä ja mahdollisesta laatutason alentamisesta. Kiinteistöpalveluissa jatketaan prosessien kehittämistä entistä sujuvammaksi ja palveluyksikköjen rajapintojen häivyttämistä. Henkilöstön kehittämisessä korostuu moniammatillisuus. Moniammatillisuus korostuu myös lähiesimiestyössä johtamisosaamisen laajentumisena. Henkilöstön osaamisvajetta kohotetaan täsmä- ja erikoisalakoulutuksilla. Riskianalyysi Osassa toimialan palveluissa, kuten kaupunkisuunnittelussa on varsin vähän henkilökuntaa verrattaessa asukasluvultaan vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Yksiköiden pienuudesta johtuen on riski, että yhdenkin henkilön työpanoksen poisjäänti vaikeuttaa huomattavasti yksikön toimintaa. Kaikki resurssit ovat käytössä akuuttien hankkeiden toteuttamiseen. Elinkeinoelämän vaatimat nopeasti toteutettavat hankkeet vievät resursseja muilta suunnittelu- ja kehittämistöiltä. Niukat resurssit aiheuttavat aikatauluviiveitä, kuormittavat henkilöstöä sekä sisältävät riskejä kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi. Myös maaomaisuus- ja paikkatietopalvelussa henkilöresurssit ovat osin liian pienet, jolloin osalla avainhenkilöistä työkuorma on liian suuri. Viidesosa henkilöstöstä jää eläkkeelle suunnittelukauden loppuun mennessä. Tehtäviä järjestellään palvelun sisällä, mutta pääosa paikoista on täytettävä, jotta annetut tehtävät voidaan jatkossakin suorittaa. Yhdyskuntatekniikan ammatillisia sisäisiä riskejä ovat yhdyskuntatekniikan rakenteiden korjausvelan kasvu sekä katujen ja liikennealueiden kunto, joista voi aiheutua vahingonkorvausvastuu. Myös yhdyskuntatekniikan osalta henkilöstön työmäärä joidenkin osalta on liian suuri. Työmäärä eräissä asiantuntijatehtävissä on suuri käytettävissä 7
olevaan tuntimäärään nähden. Henkilön poissaolo tai siirtyminen muiden työnantajien palvelukseen on riski hankkeiden eteenpäin viemiselle. Valtuuston/lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2019 Strategiaohjelma Hyvinvoinnin kasvu Kaavoituksella täydennetään nykyistä kaupunkirakennetta erityisesti kaupunkikeskustassa ja rakennemallin ydinalueella. Vähintään 70% hyväksytyistä asemakaavoista sijaitsee em. alueella. 90% maanhankinnasta sijoittuu keskeiselle kaupunkialueelle. Keskeisten alueiden tonttituotannon kappalemäärän %-osuus koko tonttituotannosta Keskeisten alueiden kaavojen kappalemäärän %- osuus kaikista kaavoista Keskeisten alueiden maanhankinnan pinta-alan (ha) %-osuus kaikista maanhankinnoista Strategiaohjelma Statuksen kasvu Kävelyä, pyöräilyä ja luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia lisätään. Kevyen liikenteen käyttäjämäärien kehitys pääväylillä (%) Parannettu/uusi kevyenliikenteen väylästö (km/v) Kymijoen rantareitin uusia reitistöjä (km/v) Kunnostettava luontopolkujen reitistö (km) Strategiatavoite Eheä yhdyskunta- ja taajamarakenne Maanhankinta ei onnistu tarpeen edellyttämässä määräajassa. Yhdyskuntarakenne hajautuu, jonka vuoksi yhdyskuntatalouden kustannukset kasvavat. Strategiatavoite 99.00 80.00 96.00 Euroopan turvallisin kaupunki 90.00 70.00 90.00 Rahoituksen väheneminen johtaa vain välttämättömien korjausten tekemiseen. Väylien kunto heikkenee ja onnettomuuksien riski kasvaa. Asukkaiden tyytyväisyys laskee. Vahingonkorvausvastuut lisääntyvät. 0.00 2.00 0.00 0.00 1.00 5.00 3.00 3.00 Jalankulku- ja pyöräteiden kunto, mittarina FCGtutkimus (1-5) 3.00 3.00 Asukkaat ovat tyytyväisiä keskustan puistojen hoidon tasoon sekä pääkatujen kuntoon. Keskustoihin johtavien pääkatujen kunto, mittarina FCG-tutkimus (1-5) Keskustan puistojen hoito, mittarina FCGtutkimus (1-5) Rahoituksen väheneminen näkyy tason laskuna, kunnon heikkenemisenä ja sitä kautta asukastyytyväisyyden laskuna. Riittävän työvoiman saaminen tekemään ja valvomaan töitä. 2.99 3.93 3.00 4.18 8
Strategiaohjelma Strategiatavoite Elinvoiman kasvu Logistinen keskus Kouvolan aseman vahvistaminen Pohjois- Euroopan logistisena keskuksena. RRT terminaalialueen toteutumisaste (%) 0.00 25.00 Strategiaohjelma Strategiatavoite Sisäisen toiminnan kehittäminen Asiakastyytyväisyyden pitäminen hyvällä tasolla ja/tai kohottaminen. Kiinteistöpalvelujen asiakastyytyväisyys (1-4) Viranomaistoiminnan asiakastyytyväisyys (1-4) Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien tapaturmien väheneminen. Työtapaturmien lukumäärä (kpl) Sairauspoissaolot (kpv /htv) Hyvä esimiestyö ja ladukas työelämä. Lähin esimies toimii esimiehenä hyvin (1-10) Osaava henkilöstö ja osallistava johtaminen Kaupungin imago ja vetovoima heikkenevät. 3.15 3.40 Mikäli tavoitetta ei saavuteta tai tapahtuu negatiivista kehitystä, henkilöstökustannukset nousevat. 77.00 21.40 3.20 3.80 74.00 19.90 Henkilöstö ei noudata työelämän pelisääntöjä. Avoimuus ja luottamus puuttuvat, työyhteisötaitojen puute (pelko). Tehtävänkuvia ja perustehtäviä ei tunnisteta. Työn tuottavuus ja laatu heikkenee. 8.00 8.10 9
Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot 44 897 924 44 403 417 42 685 313 42 402 017 42 571 460 Myyntituotot 37 437 992 36 903 335 33 972 197 33 688 329 33 822 920 Maksutuotot 186 645 197 680 212 200 213 685 214 540 Tuet ja avustukset 324 172 360 000 541 000 544 787 546 964 Muut toimintatuotot 6 949 115 6 942 402 7 959 916 7 955 216 7 987 036 Valmistus omaan käyttöön 2 359 240 2 750 000 2 600 000 2 618 200 2 628 673 Toimintakulut -57 210 575-57 209 712-55 356 108-54 903 861-55 125 195 Henkilöstökulut -28 716 910-29 968 656-29 671 974-29 632 199-29 750 728 Palvelujen ostot -15 304 721-14 556 383-12 087 561-11 740 553-11 789 241 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 929 242-8 823 899-8 444 850-8 466 181-8 500 040 Muut toimintakulut -4 259 702-3 860 774-5 151 723-5 064 928-5 085 186 Toimintakate -9 953 411-10 056 295-10 070 795-9 883 644-9 925 062 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuosina 729 744,28 742,20 716,10 707,60 *) Henkilötyövuositieto otetaan henkilöstöosion määrällisen henkilöstösuunnitelman yhteensä -riviltä. Ylläolevissa taulukoissa ei ole laskettu mukaan vuoden 2021 osalta maaseutupalvelujen kustannus- ja henkilöstövaikutuksia, jossa kuntaan jäävät maaseutupalvelut (yksityistieasiat) siirtyisivät yhdyskuntatekniikan palveluun. Toiminnan volyymi TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Asemakaavoitettu alue, ha/v 75 80 80 80 80 Hyväksytyt kaavat kpl/v 11 12 12 12 12 Maan osto ha 106 100 100 100 80 Luovutettu AO-tontteja kpl 29 40 35 35 35 Metsää ha 3 935 3 400 3 600 3 550 3 500 Peltoa ha 701 670 670 670 670 Kadut ja kevyen liikenteen väylät km 977 980 985 987 989 Rakennetut puistot ha 242 215 219 223 225 Leikkipaikat kpl 143 131 141 130 120 Sillat ja tunnelit kpl 98 97 102 102 102 Ulkovalaisimet kpl 23 900 23 800 23 950 24 000 24 050 Rakennusten hoito (m 2 ) 558 827 556 000 561 000 561 000 561 000 Siivottavat neliöt 347 600 348 000 346 000 344 000 340 000 Ateriamäärät kpl 5 073 300 4 890 000 4 800 000 4 700 000 4 600 000 10
Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen henkilöstö lkm 1.6.2018 Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/2018-12/2018 2019 2020 2021 Vakinaiset - esimiehet 58 4 3 7 51 - muu henkilöstö 553 20 33 31 23 107 446 Yhteensä 611 20 33 35 26 114 497 11 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Suunnittelukaudella toiminnassa tapahtuvien oleellisten muutosten ja kehittämiskohteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja -rakenteeseen Kiinteistöpalvelussa Sote-ratkaisujen vaikutukset, palveluverkkojen keskeneräisyys ja toteutettavien muutosten aikataulumuutokset vaikeuttavat henkilöstötarpeen arviointia ja lisäävät määräaikaisten henkilöstön tarvetta. Kiinteistönhoitoon on tullut uusia työtehtäviä mm. puistopuolelta siirretyt leikkivälinetarkastukset ja huollot. Liikuntapaikkapalveluilla tulee vuosittain 1-2 lähiliikuntapaikkaa lisää hoidon piiriin. Puhtauspalvelujen uusina kohteina on muutaman päiväkodin siivouksen siirtyminen varhaiskasvatukselta puhtauspalvelujen hoitoon. Eläköityminen on runsasta kiinteistö-palvelujen henkilöstöllä, ko. toimet pitää jatkossa täyttää, jotta palvelusopimuksen velvoitteet voidaan täyttää. Yhdyskuntatekniikan osalta suunnittelukaudelle on ennustettu noin 21 henkilön eläkkeelle siirtyminen. Jokainen virka tai toimi esitetään täytettäväksi uudelleen ja joidenkin osalta nimikkeet voivat muuttua. Yhdyskuntatekniikassa työskentelee osa-aikaisesti 5 henkilöä. Töiden suorittamisen mahdollistamiseksi tulee palkata tässä vaiheessa määräaikaiset työntekijät tekemään työn loppuosan. Maakuntauudistuksen toteutuessa yksityistieasiat siirtyvät yhdyskuntatekniikkaan vuoden 2020 alusta. Yksityistiekoordinaattorin jäädessä eläkkeelle v. 2020 ja yksityistielain muutoksen vaikutuksen myötä yksityistieasiat voidaan jatkossa hoitaa nykyisen yksityistiepuolen teknisen avustajan toimesta, jonka nimikettä tullaan tarkentamaan. Maaseutupalveluiden henkilöstö siirtyy pääosin myös maakuntiin. Kaupunkisuunnittelussa eläköityvien tilalle rekrytoidaan uudet henkilöt hieman erilaisella tehtävänkuvalla. Suunnitteluosaamista tarvitaan edelleen. Suhteutettuna asukasmäärään vakituisen henkilöstön määrä on varsin pieni verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Henkilömäärä riittää nykyisten tehtävien hoitoon, mikäli rakentamisen volyymi ja vanhentuneiden kaavojen päivittämisen tarve pysyy nykyisellä tasollaan. Sähköiset tiedotuskanavat ja palvelut, suunnitteluohjelmat ja -tavat kehittyvät ja kaavoitukseen liittyvien tilastojen ylläpito automatisoituu. Rutiininomainen paperisten asiakirjojen käsittely ja tilastojen ylläpito manuaalisesti tulee sen sijaan vähenemään. Yksi diplomityöntekijä, opiskelija palkataan vuosittain 2-3 kk. Lisäksi pyritään palkkaamaan tukityöllistetty arkistomateriaalin skannaamiseen. Keskeiset osaamistarpeet suunnittelukaudella Kiinteistöpalvelussa tulee kehittää esimiestyötä ja tuotantotapoja, jonka toimenpiteinä ovat koulutus, työnkierto ja henkilöjohtamisen tiivistäminen esimiesten välillä. Tiimityöskentelyn ja moniammatillisuuden kehittämistä lisätään sekä positiivista asennetta asiakaspalvelussa kehitetään. Kohdennettua erikoisosaamista tarvitaan mm. kiinteistönhoidossa. Kunnossapidon osastolla tarvitaan monipuolisia rakentamisen ammattilaisia, jotka hallitsevat laaja-alaisesti oman alansa työtavat ja menetelmät. Liikuntapaikkojen turvallisuussuositukset ovat lisääntyneet ja tarkentuneet. Tämän vuoksi henkilöstön koulutusta on lisätty sekä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Turvallisuusasiakirjojen laatiminen ja henkilöstön kouluttaminen tehdään yhteistyönä tilaajan eli hyvinvointipalvelujen kanssa. Yhdyskuntatekniikan osalta osaamiskartoitus on aloitettu ja sen perusteella tarkentuu mitä osaamista tarvitaan nyt ja suunnittelukaudella. Tämän hetkinen arvio on, että henkilömäärä ei vähene suunnittelukaudella. Eläköityvien tilalle palkataan uudet henkilöt mahdollisesti uusilla tehtävänimikkeillä ja työnkuvilla. Osa osaamisesta voidaan ostaa ostopalveluina mm. rautateiden kunnossapidon isännöinti.
Maaomaisuus- ja paikkatietopalvelussa sopimusten laatimiseen tarvitaan lisätyövoimaksi yksi määräaikainen maankäyttöinsinööri ja paikkatieto-osaamista laajennetaan kouluttamalla henkilöstöä mm. mallintamiseen ja uusiin tiedonkeruumenetelmiin. Talousarviovuodelle 2019 esitettävät uudet virat ja tehtävät Yhdyskuntatekniikka ehdottaa vakituisen liikenneinsinöörin viran perustamista. Tällä hetkellä ao. töitä tehdään määräaikaisen viranhaltijan toimesta, jonka määräaikaisuus päättyy 31.12.2018. Määräaikaiselle viranhaltijalle on delegoitu nyt sellaisia laadultaan, määrältään ja osaamiseltaan olevia virkatehtäviä, joita ei ole mahdollista siirtää nykyisille viranhaltijoille. Katupäällikön jäädessä eläkkeelle, osa sen virkatehtävistä siirretään liikenneinsinöörille, osa muille viranhaltijoille, tällöin katupäällikön virkaa ei täytetä. Mikäli virkaa ei voida perustaa tässä vaiheessa vakinaisena, on toiminnan kannalta välttämätöntä saada virka määräaikaisena. Muita vakituisia tai määräaikaisia virkoja tai tehtäviä ei esitetä. Palveluissa muokataan joidenkin virkojen ja tehtävien nimikkeitä sekä tehtävänkuvia siten, että ne palvelevat jatkossa nykyistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeita Poistuva osaaminen, jota ei korvata tai ei enää tarvita Tonttiasimiehen virka esitetään lakkautettavaksi ja vuonna 2020 yksityistiekoordinaattorin toimi. Muut kehittämistoimenpiteet henkilöstöresurssien ja osaamisen varmistamiseksi Kiinteistöpalvelussa on otettu käyttöön varahenkilöstöjärjestelmä. Monipalveluosaajan koulutusta jatketaan ja valmennetaan ja ohjataan tiimejä itseohjautuvuuden suuntaan. Henkilöstön eläköityessä vapautuvia toimia tarjotaan ensisijaisesti kiinteistöpalvelujen vakituiselle henkilöstölle, jotta työnkiertoa saadaan edistettyä. Sosiaalista pääomaa lisätään avoimella, aktiivisella ja kaksisuuntaisella vuoropuhelulla. Yhteistyötä asiakkaan ja eri sidosryhmien kanssa lisätään edelleen. Maastotietopalveluiden ja paikkatietopalvelujen hallinnot yhdistetään ja päällikkötasolla tapahtuvien eläköitymisten myötä tehtäviä yhdistetään. Muilta osin eläköityvän henkilöstön tilalle pyritään rekrytoimaan uusia osaajia. Rekrytointien myötä muutetaan tehtävänkuvia siten, että toimintaan ei muodostu pullonkauloja. Yhdyskuntatekniikan osalta osaamiskartoitus on aloitettu 2018 ja sen perusteella tarkentuu mitä osaamista tarvitaan nyt ja suunnittelukaudella. Tämän hetkinen toive on, ettei henkilömäärää vähennettäisi suunnittelukaudella. Eläköityvien tilalle palkataan uudet henkilöt mahdollisesti uusilla tehtävänimikkeillä ja työnkuvilla. Määrällinen henkilöstösuunnitelma (htv brutto, huom. 1 htv = koko vuoden kokoaikatyössä oleva) 12/2018 (htv) (htv) 12/2020 (htv) 12/2021 (htv) Vakinaisia 612,8 606,9 597,8 589,8 Määräaikaisia 97,0 84 68 67,5 - joista vakinaisten sijaisia 39,5 27 17 17 Palkkatuella työllistettyjä 50,05 51,3 50,3 50,3 Yhteensä* 759,85 742,2 716,1 707,6 Lisäselvitys muusta määräaikaisesta henkilöstöresurssista kuin sijaisista (esim. projektihenkilöstö, oppisopimussuhteiset jne.): Ryhmä 12/2018 (htv) (htv) 12/2020 (htv) 12/2021 (htv) Projektihenkilöstö 7 7 3 3 Metsäsuunnittelija 1 1 Maankäyttöinsinööri 0 1 0,5 Kausi- ja kesätyöntekijät,harjottelijat 37 36,5 37,5 37,5 Oppisopimus 2,5 1,5 0 0 Palveluverkkoselvityksen keskeneräisyys 10 10 10 10 *Siirretään talousosion henkilöresurssit-kohtaan. 12
UI20 INVESTOINNIT TS 2019 2020 2021 KÄRKIHANKKEET YHT. LIIKENNEJÄRJESTELYT: Uus- ja laajennusinvestoinnit: Keskustan kehittäminen / ASEMANSEUTU 19 000 1 500 15 000 0 Hallituskatu - Kouvolankatu: 2-suuntaistaminen ym 5 500 500 4 360 Bussiterminaali 3 500 0 3 360 Matkakeskuksen alueen muut liikennejärjestelyt 8 500 500 7 280 Kiskokatu P-alue ja hulevesi 1 500 500 Pioneeripuisto / Asuntomessut (KH 06102014) 6 100 800 RR-Terminaali 36 100 15 300 3 400 8 400 Yleissuunnittelu 600 Rakennussuunnittelu ja kaavoitus 1 600 Rakentaminen 33 900 15 300 3 400 8 400 UI20 Kimolan kanava 7 184 4 800 KI10 Korvausinvestoinnit: Keskustan kehittäminen / Kävelykatu Manski 6 700 2 000 Kärkihankkeet, yhteensä, menot 24 400 18 400 8 400 UI20 Rahoitusosuudet RR-terminaali, CEF 50 % -1 100 RR-terminaali, EU-avustus 40 % 0 Kimolan kanava, muiden kuntien osuudet -2 225-1 500 Tulot yhteensä -1 500 0 0 Kärkihankkeet, yhteensä (netto) 22 900 18 400 8 400 TS INVESTOINNIT NETTO 2019 2020 2021 Maa-ja vesialueet / uusinvestoinnit 2 200 1 200 1 200 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 300 23 600 23 300 UI20 Uus- ja laajennusinvestoinnit yhteensä 12 740 12 130 12 230 KI10 Korvausinvestoinnit yhteensä 10 560 11 470 11 070 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (1.000, alv 0%): TS Yhdyskuntatekniikan hankkeiden tarkempi jaottelu (yht.): 2019 2020 2021 Kadut, kävely- ja pyöräilyväylät Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Ulkovalaistus 12 940 1 380 15 280 1 480 16 230 1 480 Viheralueet 2 630 3 020 3 270 Sillat ja erikoisrakenteet (ml. Rautatiet) 1 340 750 550 Muut maa- ja vesirakenteet 4 110 2 590 1 290 Liikenteen ohjauslaitteet 650 230 230 Suunnittelu 250 250 250 Yhteensä: 23 300 23 600 23 300 Investointimenot yhteensä 25 500 24 800 24 500 Pysyvien vastaavien myynti -500-500 -500 Investointitulot yhteensä -500-500 -500 Investoinnit netto, yhteensä 25 000 24 300 24 000 Yhteensä kaikki investoinnit (netto) 47 900 42 700 32 400 13
KYMEN JÄTELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö Sitovuustaso Jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen Kaupunginvaltuusto Kymen jätelautakunnan toiminta-alueella on yhdeksän kuntaa. Kouvolan kaupunki toimii Kymen jätelautakunnan vastuukuntana. Jätelautakunta huolehtii kunnalle jätelain mukaan kuuluvista jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä viranomaistehtävistä kuten jätehuoltomääräysten ja jätetaksojen hyväksyminen, jätemaksuihin liittyvä päätöksenteko sekä mahdolliset jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset. Toiminnassa varmistetaan asioiden käsittelyn asiantuntemus ja pyritään asiakaslähtöisyyteen. Jätelautakunta toimii yhteistyössä alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön kanssa. Jätelautakunnan päätöksenteolla asetetaan raamit toimivalle ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalle jätehuollolle. Seurannalla varmistetaan, että asuin kiinteistöt ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt ovat kattavasti mukana järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2019 2021 Jätehuollon viranomaispalveluissa toimintaympäristömuutoksia aiheuttaa jätelakiin suunnitellut muutokset liittyen kunnan tehtäviin ja vastuisiin jätehuollossa. Tulevien muutosten laajuus on vielä osaksi epävarmaa, joten niihin on varauduttava. Lakimuutoksia seurataan ja sen mukaan toiminnallisia tavoitteita suunnataan uudelleen muutosten myötä esimerkiksi jätehuoltomääräykset vaativat päivittämistä vastaamaan lakimuutosten vaatimuksia. Jätepoliittisen ohjelman laadinta käynnissä, tavoitteena on määritellä osakaskuntien jätepoliittiset linjaukset. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjataan kuntien yhteinen näkemys jätehuollon kehittämistavoitteista sekä periaatteista ja tarvittavista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätepoliittinen ohjelma valmistellaan yhteistyössä toimialueen kuntien, jäteyhtiön ja jätelauta-kunnan kanssa. Kymen jätelautakunta toimii koordinoijana jätepoliittisen ohjelman valmistelussa. Jätepoliittisella ohjelmalla on myös tärkeä osa kuntien omistajaohjausroolissa jätehuollon järjestämisessä. Jätelautakunta jatkaa yhteistyöpalavereita eri sidosryhmien kanssa sekä tekee kuntavierailuita toiminta-alueen kuntiin. Yhteistyöllä informoimaan sidosryhmiä uudesta jätehuollon viranomaisesta tämän toiminnasta sekä roolista ja tehtävien jaosta eri toimijoiden välillä lisäksi sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Yhteistyöllä luodaan mm. säännösten tulkintaan ja palvelujentuottamiseen yhtenäisyyttä ja tehokkuutta, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja tasavertaisesti koko toiminta-alueella. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti sopijakunnat, kuntien päättäjät - ja viranhaltijat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset sekä jäteyhtiö. Valtuuston/lautakunnan hyväksymät toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2019 Strategiaohjelma Strategiatavoite Sisäisen toiminnan kehittäminen Osaava henkilöstö ja osallistava johtaminen Asukkaiden tyytyväisyys hyötyjätepisteverkostoon ja sen toimivuuteen. FCG kyselytutkimukset vuosittain (1-5) 4.09 4.15 14
Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate KYMEN JÄTELAUTAKUNTA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot 233 774 252 228 252 000 253 763 254 776 Myyntituotot 232 073 252 228 252 000 253 763 254 776 Maksutuotot 1 701 0 0 0 0 Toimintakulut -234 016-251 076-252 000-253 763-254 776 Henkilöstökulut -178 291-171 723-176 493-177 730-178 439 Palvelujen ostot -49 283-72 532-63 785-64 230-64 487 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 721-3 100-8 000-8 055-8 087 Muut toimintakulut -3 721-3 721-3 722-3 748-3 763 Toimintakate -242 1 152 0 0 0 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuosina 3 4 4 4 4 (Sisältyvät tekninen lautakunnan määrälliseen henkilöstösuunnitelmaan) Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen henkilöstö lkm 1.6.2018 Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/2018-12/2018 2019 2020 2021 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet 1 0 1 - muu henkilöstö 3 0 3 Yhteensä 4 0 0 0 0 0 4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö Sitovuustaso Rakennusvalvonta: Tapani Ryynänen, Ympäristöpalvelut: Hannu Friman Kaupunginvaltuusto Toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut sekä huolehtii niiden lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Ympäristönsuojelun vastuulla on ympäristöohjelmatyön edistäminen. Oleelliset muutokset ja kehittämiskohteet suunnittelukaudella 2019 2021 Rakennusvalvonnan arkistohenkilöstö ja ympäristönsuojelun hallintosihteeri ehdotetaan siirrettäväksi konsernihallintoon. Rakennusvalvontapalvelut Rakennusvalvonnassa 2017 joulukuussa käyttöön otettua sähköistä lupapalvelua kehitetään edelleen osana yhteiskunnan sähköisten palveluiden lisääntymistä. Tavoitteena on siirtyä kokonaan sähköiseen lupapäätösprosessiin ja dokumenttien tallentamiseen sähköiseen tietokantaan vuoden 2019 aikana. 15
Rakennusvalvonnassa jatkuu hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi vanhojen paperidokumenttien osalta. Arkistoon tallennettu materiaalin järjestely ja lajittelu saatetaan valmiiksi vuoden 2019 kevään aikana. Tämän jälkeen käynnistetään skannaus sähköiseen muotoon. Tavoitteena on saada materiaali paremmin sisäistä käyttöä ja asiakkaiden tarpeita palvelevaan muotoon. Työn jälkeen materiaalia voidaan tarjota mm. sähköisessä kauppapaikassa asiakkaille esim. suunnittelijoille ja kiinteistövälittäjille. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka yhteistyökumppaneilta ja Kymenlaakson kunnilta saatavan rahoituksen turvin. Uusiutuvan energian osuutta rakentamisen energiankäytössä kasvatetaan tehokkaalla energianeuvonnalla ja ohjauksella rakennuslupaprosessin yhteydessä sekä toteuttamalla uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tuloksena saatuja toimenpiteitä. Ympäristöpalvelut Suunnittelukauden aikana ympäristönsuojelussa tulee todennäköisesti asteittain otettavaksi käyttöön sähköiset lupakäytännöt. Ympäristönsuojelun valvonnassa tuoreita ja voimaan tulevia uusia painopisteitä ovat vaarallista jätettä tuottavat toiminnat ja jätteiden ammattimainen keräystoiminta. Pyrkimys lupamenettelyjen keventämiseen säädösteitse voi lisätä jälkivalvonnan vaativuutta. Ympäristönsuojelussa jatketaan luontopolkujen laadun parantamiseen tähtäävää kehitystyötä. Vieraslajien torjunnassa lainsäädännön velvoittavuus maanomistajaa kohtaan kasvaa uusien lajien myötä. Ympäristönsuojelussa kehitetään edelleen menetelmiä esiintymien hallintaan. Uuden kaupunkistrategian kirjausten mukaisesti ilmasto- ja muut ympäristötavoitteet tulevat näkymään kaupungin toiminnoissa esim. kiertotalouden ja energiankäytön uusissa ratkaisuissa, vähähiilisessä rakentamisessa, liikkumisen ja logistiikan ohjaamisessa, luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja mittaamisessa, hankinnoissa sekä kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaisten vuorovaikutuksen lisäämisessä. Ympäristöohjelma päivitetään vastaamaan uutta, tavoitteena on valtuuston hyväksymä, päivitetty ympäristöohjelma kesään 2019 mennessä. Samaan aikaan valmistellaan hiilineutraalien kuntien verkostoon (HINKU-foorumi) liittyminen. Mikäli valtuusto päättää liittymisestä, sitoutuu Kouvola vähentämään koko alueensa kasvihuonekaasuja 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tulee edellyttämään kaupungin prosessien läpikäyntiä siten, että sen ohjausvaikutus saadaan toteutumaan. Ympäristöterveydenhuolto siirtyy tämänhetkisen tiedon mukaan maakuntahallintoon 1.1.2021, mihin varaudutaan osallistumalla maakuntapalveluiden projektiryhmän työskentelyyn. Valmistelutyössä yhtenäistetään myös Kymenlaakson valvontayksiköiden (Kouvola, Kotka ja Hamina) toimintatapoja ja jatketaan muuta valvonnallista yhteistyötä. Ympäristöterveydenhuollossa otetaan käyttöön 1.1.2019 uusi valtakunnallinen sähköinen järjestelmä (VATI), joka on keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä. Uuden järjestelmän käyttöönottoon varataan alkuvuodesta resursseja normaalista valvontatyöstä. Riskit Tavoitteiden toteutuminen edellyttää henkilöstö- ja talousresurssien pysymistä vähintään nykyisellä tasolla. Toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso 2019 Strategiaohjelma Strategiatavoite Hyvinvoinnin kasvu Hiilineutraali kaupunki 2040 Hiilineutraali kaupunki - kaupunki liittynyt Hinku-verkostoon. Ilmastotavoitteisiin tähtäävä tiekartta on hyväksytty. Strategiaohjelma Hyvinvoinnin kasvu Ei saavuteta verkostoitumisen tuomia hyötyjä suunnitelmalliseen ilmastotyöhön. Strategiatavoite Monimuotoiset luontoympäristöt 16
Tunnistetaan luonnon arvokohteet. Arvokohteiden keskeiset kriteerit on laadittu ja kriteerit ovat käytössä arvokohteiden määrittelyssä. Strategiaohjelma Sisäisen toiminnan kehittäminen Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee. Monimuotoisuutta ei huomioida kaupungin toiminnoissa. Strategiatavoite Osaava henkilöstö ja osallistava johtaminen Asiakastyytyväisyyden pitäminen hyvällä tasolla ja/tai kohottaminen. Viranomaistoiminnan asiakastyytyväisyys (1-4) Sairauspoissaolojen ja työssä tapahtuvien tapaturmien aleneminen. Kaupungin imago ja vetovoima heikkenee. 3.40 Mikäli tavoitetta ei saavuteta tai tapahtuu negatiivista kehitystä, henkilöstökustannukset nousevat. 3.80 Työtapaturmien lukumäärä (kpl) Sairauspoissaolot (kpv /htv) Hyvä esimiestyö ja laadukas työelämä. Lähin esimies toimii esimiehenä hyvin (1-10) 1.00 8.85 0.00 8.00 Henkilöstö ei noudata työelämän pelisääntöjä. Avoimuus ja luottamus puuttuvat, työyhteisötaitojen puute (pelko). Tehtävänkuvia ja perustehtäviä ei tunnisteta. Työn tuottavuus ja laatu heikkenee. 8.35 8.40 Talous, sitovuustaso valtuusto, toimintakate RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot 1 428 388 1 324 000 1 430 000 1 440 010 1 016 082 Myyntituotot 354 385 309 000 337 000 339 359 158 731 Maksutuotot 1 057 806 1 002 000 1 080 000 1 087 560 844 208 Tuet ja avustukset 0 0 0 Muut toimintatuotot 16 197 13 000 13 000 13 091 13 143 Toimintakulut -3 620 995-3 835 154-3 799 440-3 868 708-2 277 568 Henkilöstökulut -2 815 171-2 855 523-2 888 201-2 951 102-1 679 020 Palvelujen ostot -533 921-617 918-554 675-558 553-414 168 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -31 211-42 150-40 900-41 180-14 554 Muut toimintakulut -240 692-319 563-315 664-317 873-169 826 Toimintakate -2 192 607-2 511 154-2 369 440-2 428 698-1 261 486 Henkilöresurssit Henkilömäärä TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Henkilötyövuosina 51,00 51,35 49,00 48,0 26,0 17
Toiminnan volyymit Rakennusvalvonta Rakentamisen luvat Katselmukset Asuntotoimi ARA:n tukihakemukset ASO-asunnot Aravalaskutus Asukasvalinnan valvonta Erityisryhmien investointiavustukset Ympäristönsuojelu Ympäristöluvitetut laitokset yhteensä, kpl (kunta+avi) Ympäristölupapäätökset ja annetut lausunnot luvista/vuosi, kpl Luvitettujen laitosten tarkastukset/vuosi, kpl (kunta+avi) TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 840 2 070 0 38 1 158 3 1 150 3 500 0 50 0 160 2 1 000 3 500 0 45 0 160 4 1 100 3 500 0 45 0 160 4 1 100 3 500 0 45 0 160 4 242 240 222 222 222 22 25 25 25 25 47 45 46 16 48 Rekisteröinti-ilmoitukset/vuosi, kpl 8 5 5 5 5 Muut (ei-ympäristölupa) ilmoitukset ja annetut lausunnot Maa-ainesasiat Luvat, kpl Tarkastukset, kpl 79 100 100 100 100 9 71 10 100 10 90 10 90 10 90 Terveysvalvonta Terveysvalvonnan tarkastukset ja toimenpiteet, kpl 3 079 2 700 2 900 2 900 2 900 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon potilaskäynnit, kpl 10 217 11 000 11 000 11 000 11 000 Henkilöstösuunnitelmaosio Vakinaisen henkilöstön nykytila Vakinainen henkilöstö lkm 1.6.2018 Arvioitu eläke-/muu poistuma 6/2018-12/2018 2019 2020 2021 Poistuma yhteensä Nykyistä henkilöstöä käytettävissä suunnitelmakauden lopussa Vakinaiset - esimiehet 4 1 1 3 - muu henkilöstö 45 2 5 22 29 16 Yhteensä 49 2 5 0 23 30 19 18