A S E M A K A A V A S E L O S T U S SUOPURSUTIEN PÄIVÄKOTI KELJONKANGAS KAAVATUNNUS 21:084 26.7.2018
2) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ajantasa-asemakaavakartta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) asemakaavan seurantalomake 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 103 tontteja 4-7. Asemakaavan muutoksella muodostuu 21. kaupunginosan kortteliin 103 tontit 8 ja 9. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan viiden ryhmän (96 lasta, noin 800 k-m 2 ) päiväkodin ja kaksikerroksisen asuinrivi- tai pienkerrostalon rakentaminen kerrostaloille kaavoitettuun kortteliin 103 tonteille 4-7. Kaavoitettava alue (6240 m 2 ) on kaupungin omistuksessa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Maankäyttösopimuksia ei tarvita. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireille tulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 23.5.2018. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.8.2018. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 17.8. 3.9.2018 välisen ajan. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin xx.xx.2018. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2018. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2018. Asemakaavan muutosehdotus mahdollisesti kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2018. Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.2018. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.2018. 1.3 Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5057 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi
3) 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve, käynnistäminen ja tavoitteet Kaavamuutoksella mahdollistetaan viiden ryhmän (96 lasta, noin 800 k-m 2 ) päiväkodin ja kaksikerroksisen asuinrivi- tai pienkerrostalon rakentaminen kerrostaloille kaavoitettuun kortteliin 103 tonteille 4-7. Kaavoitettava alue (6240 m 2 ) on kaupungin omistuksessa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Maankäyttösopimuksia ei tarvita. Asemakaavan muutos on Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen 2018 2020 kohde nimellä Keljonkankaan yksityinen päiväkoti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Aluetta rajaa eteläpuolella vilkasliikenteinen Keljonkankaantie. Länsi- ja pohjoispuolella on virkistysaluetta (VL/s), jonka kasvillisuuden ja maaston käsittelyä on asemakaavalla rajoitettu, jotta liito-oravien kulku alueelta toiselle turvataan. Kaavamuutosalueella ei ole luontoarvoja. Alueella on vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkostot. Suopursutien toisella puolella olevaan rivitalokortteliin on rakennettu kaksikerroksinen rivitalo. Lisäksi kaksi uutta rivitaloa on lupavaiheessa/rakenteilla. Lähimmät koulu-, päiväkoti- ja kirjastopalvelut sekä kaupallisia palveluja on 600 m päässä Pihkatiellä. Noin 700 m päähän suunnittelualueesta Sohlberginkadulle rakennetaan koulu- ja kirjasto. Suopursutie.
4) Suopursutien kääntöpaikka ja päiväkodille tarkoitetun tontin puustoa. Rakenteilla oleva pienkerrostalo. Suopursutie. Vasemmalla rivitalolle/pienkerrostalolle tarkoitettu tontti.
5) Keljonkankaantie ja rakenteilla oleva palveluasuminen. 3.1.2 Liikenne Kevytliikenne Kevyenliikenteenväylät kulkevat Keljonkankaantiellä, Kaijanlammentiellä ja Sääksvuorentiellä. Lisäksi Juolukkatien jatkeena on kevytväylä.
6) Joukkoliikenne Suunnittelualueen vierestä kulkevat linjat 7 ja 14. Asuinalueilta tulevaa linjaa 7 voinee hyödyntää lasten saattamiseen päiväkotiin. 3.1.3 Maanomistus Jyväskylän kaupunki omistaa suunnittelualueen maan. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018 ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Yhdyskuntarakennetta täydentävänä ja tukevana sekä luonto-olosuhteita haittaamattomana hankkeena asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajamaa. Yleiskaava Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa alue on kestävän liikkumisen taajamaa (kartta 1/7) ja rakentamisen kohdentamisvyöhykkeitä 1 (kartta 6/7). Asemakaava Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa nelikerroksisten kerrostalojen (AK) ja autopaikkojen (LPA) rakentamisen. Rakennusoikeutta kaavamuutosalueella on 5200 k-m 2, josta 200 k-m 2 LPA - alueen autotalleja varten.
7) Ote ajantasa-asemakaavasta. Päiväkotien suunnittelua ja rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita Ajoneuvo- ja huoltoliikenteen suunnittelua Rt-kortissa 96-11003 ohjeistetaan: ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne erotetaan tontilla toisistaan saattoliikenne ja huoltoliikenne pyritään erottamaan pääväylien tulee olla koneellisesti aurattavissa pihalle varataan alue lumenkasausta varten autopaikkoja on oltava vähintään 1 ap/200 k-m 2 (4 ap) vähintään 1 invapaikka saattopysäköinti voidaan sijoittaa myös kävelyetäisyyden päähän päiväkodista Jyväskylän kaupunki on laatinut oman Lasten päivähoitotilojen suunnitteluohjeen (10.10.2016), jossa todetaan, että päivähoitotilan ulkoilualueen tulee olla riittävän valoisa, mutta siellä tulee myös olla varjopaikkoja auringonsuojiksi. Lasten käytössä olevan piha-alueen mitoitussuosituksena käytetään 20 m 2 / lapsi (RT 96-11003 ja RT, 89-10966). Näin ollen leikkipiha tulee olla noin 2000 m 2.
8) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavan muutos on Jyväskylän kaupungin kaavoituskatsauksen 2018 2020 kohde nimellä Keljonkankaan yksityinen päiväkoti. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt kaavoituskatsauksen kokouksessaan 31.10.2017 259. Asemakaava on käsitelty kaupungin sisäisessä aloituspalaverissa Sillissä 19.4.2018. Sillissä käsitellyt asiat: liikenneasioita ei ole vielä yksityiskohtaisesti tarkasteltu. Keskusteltiin siitä, olisiko Kaijanlammentien tai Keljonkankaantien puolelta mahdollista ajatella suoria tieliittymiä päiväkodille. Täytyy huomioida, että Keljonkankaantie on moottoritien rinnakkaistie, joka rajoittaa liittymien suunnittelua. ajantasa-asemakaavassa on db-merkintä, joka ohjaa rakennusten äänieristävyyden suunnittelua. Päiväkodin massoittelu on meluntorjunnan kannalta hyvä. db-merkintää soveltuva suunnitellulle rivitalolle. ilmakuvatarkastelun perusteella alueella ei ole tarvetta liito-oravaselvitykselle 4.2 Luonnosvaihe 4.2.1 Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan lähtökohdista on keskusteltu päiväkotirakennuttajan kanssa sähköpostitse ja maastokäynnillä 15.5.2018. Päiväkotirakennuttaja on toimittanut alustavan suunnitelman päiväkodin ja sen toimintojen sijoittelusta kaavaluonnoksen mukaiselle tontille. Kaavoittaja on muuttanut yhden kerrostalotontin pienkerrostalotontiksi (AKR), koska se sopisi kerrostaloa paremmin ympäristöön. Asemakaava käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa 7.8.2018. 4.2.2 Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen 4.3 Ehdotusvaihe 4.3.1 Kaavaehdotuksen valmistelu 4.3.2 Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen 4.4 Hyväksymisvaihe
9) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus ja mitoitus Asemakaavaluonnoksessa varataan päiväkodille 800 kerrosalaneliömetriä ja pienkerrostalo/rivitaloasuinrakennukselle 600 kerrosalaneliömetriä. Asuinrakennusoikeus vähenee 4400 k-m 2 :lla ja palvelurakentaminen lisääntyy 800 k-m 2 :lla. Asuinrakennus ja päiväkoti voivat olla korkeintaan kaksikerroksisia. Näin ne sopivat ympäröivään kaupunkirakenteeseen mittakaavansa puolesta. Asuinrakennuksen arkkitehtuurin soveltuminen ympäröivään rakentamiseen varmistetaan käyttämällä samoja julkisivuja ja kattoja koskevia määräyksiä. Päiväkodin tontin osalta kaavaratkaisu noudattelee alustavaa päiväkodin järjestelyistä tehtyä suunnitelmaa pysäköinnin määrän ja piha-alueiden toimintojen sijoittelun osalta. Pienkerrostalotontin rakennuksen sijoittelu noudattelee kevyenliikenteenväylän itäpuolella olevan korttelin rakennetta. Pysäköinti vie suurehkon osan tontin pinta-alasta, koska pysäköintiä ei voi osoittaa yhteiselle pysäköintialueelle. Pysäköinnin ja oleskelun suhteen kaava jättää harkinnan varaa rakennussuunnitteluun. Ote asemakaavaluonnoskartasta.
10) Havainnekuva. 5.2 Vaikutusten arviointi Keljonkankaantie on vilkkaasti liikennöity moottoritien rinnakkaistie. Tieltä tuleva liikennemelu ei ole merkittävää alhaisen nopeusrajoituksen vuoksi mutta on hyvä ottaa huomioon rakennusten sijoittelussa. Sekä päiväkoti että rivitalon on sijoitettu tonteille niin, että niille jää suojaisat piha-alueet melun katvealueelle. Päiväkotitontilta ei ole suoraa liittymää Keljonkankaantielle. Jalankulkuyhteyden voi rakentaa ja se olisi jopa suotavaa kevyenliikenteen turvallisuuden ja käyttömukavuuden kannalta. Suopursutien kaavallisen katualueen leveys on 8 metriä. Katu on verrattain kapea. Talviaikaan se kapenee entisestään. Kun liikenne kadulla päiväkodin takia tullee lisääntymään voi erityisesti Juolukkatien ja Suopursutien risteyksessä olla ajoittaisia mahtumisongelmia. Päiväkotitoiminnasta ja liikenteestä voi aiheutua painetta lähinnä asiakkaiden taholta lähialueen liikennejärjestelmien tarkistamiseen (alikulut yms.). Lapset kuljetetaan päiväkotiin tyypillisesti henkilöautolla mutta se on mahdollista myös polkupyörällä ja linja-autolla (linjat 7 ja 14). Voimassa olevan asemakaavan mukainen kerrostalorakentaminen olisi ollut vaikutuksiltaan ja kaupunkikuvallisesti erilaista kuin suunniteltu päiväkotitoiminta ja pienkerrostalo. Päiväkodin toiminta voi päiväaikaan aiheuttaa ajoittaista melua naapurustoon ja asiointiliikennettä erityisesti aamuisin ja iltaisin. Suunniteltu uusi pienkerrostalo tai rivitalo ja toteutettu kaksikerroksinen rivitalo Suopursutie 2 muodostvat kaupunkikuvallisen porttiaiheen Suopursutien alkupäähän. Kaavamuutos vähentää kaupungin maan laskennallista arvoa ja kerrostalotonttivarantoa Keljonkankaalla. Uusia kunnallisteknisiä järjestelmiä, katuja tms. ei päiväkodin takia tarvitse rakentaa. Alueelle on tehty vuonna 2009 liito-oravaselvitys. Suunnittelualueelta ei löytynyt liito-oravia. Liitooravien kulkuyhteys pohjoisen suuntaan on turvattu nykyisellä VL/s alueella.
11) Mitä hyötyä tästä on? Uusi päiväkoti parantaa Keljonkankaan suuralueen päiväkotipalvelutarvontaa. Päiväkodin sijainti ja hyvät kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen yhteydet mahdollistavat erilaiset tavat tuoda lapsia päiväkotiin eikä aina tarvitse turvautua henkilöautoon. Pienkerrostalo tai rivitalo monipuolistaa osaltaan Keljonkankaan alueen asuntotarjontaa. Hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä on edullista ja helppoa asua. Lähistöltä löytyy leikkipaikkoja ja liikuntamahdollisuuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat, aikataulu sekä seuranta Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta ohjaa asemakaavan toteuttamista yhdessä asemakaavoituksen kanssa. Ohjaaminen perustuu asemakaavakartassa ja selostuksessa annettuihin asemakaavamääräyksiin sekä Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestykseen. Kaavamääräysten mukaan rakennettaessa elinympäristö ja olosuhteet alueella eivät huononnu. Kaavaprosessin aikana laaditaan myös havainnekuvia, joiden perusteella voidaan arvioida vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, elinolosuhteisiin ja luonnonympäristöön. Päiväkodin toteuttaa yksityinen toimija kuten myös rivi- tai asuinpienkerrostalon. Alueelle ei todennäköisesti tarvitse rakentaa uutta kunnallistekniikkaa. Alustavasti arvioiden päiväkoti rakennetaan pian sen jälkeen kun asemakaava on lainvoimainen eikä kaavan hyväksymispäätöksestä, jonka kaupunginvaltuusto tekee, voi enää valittaa. Nopeimmillaan rakentaminen voi alkaa vuoden 2019 alussa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista toimista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa (asemakaava-arkkitehti, kaavoitusarkkitehti). 6.2 Yhteystiedot Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5057 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi