Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2013

Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2013 Tekninen lautakunta 26.2.2014

2 Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli uuden teknisen lautakunnan ensimmäinen toimintavuosi. Nousin syksyn 2012 kunnallisvaaleissa Espoon kaupunginvaltuustoon ja uutena valtuutettuna minut nimitettiin teknisen lautakunnan puheenjohtajan paikalle. Vuosi toi uutta asiaa kerrakseen tuoreelle valtuutetulle ja teknisen lautakunnan johtoon asetetulle ajokortittomalle humanistille. Vuosi 2013 ei tuonut teknisellä puolella muutoksia ainoastaan lautakunnan jäsenten kokoonpanoon. Kun aloitin tehtävässäni, otti uuden puheenjohtajan vastaan kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski. Vehkakosken läksiäisiä juhlittiin kuitenkin jo keväällä, kun kaupungininsinööri lähti viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Virkaatekevänä kaupungininsinöörinä toimi syksyyn asti katupäällikkö Harri Tanska, joka valittiin syksyllä Vehkakosken seuraajaksi kaupungininsinöörinä. Teknisen lautakunnan vuosi lähti käyntiin Kirkkonummen Majvikissa pidetyllä koulutuspäivällä. Tilaisuudessa teknisen puolen eri toimialat esittelivät toimintaansa ja puheenjohtajan nuija siirtyi juhlallisesti edelliseltä puheenjohtajalta Marjo Matikalta allekirjoittaneelle. Lautakunnan koulutusta jatkettiin keväällä Nokialla järjestetyllä koulutustilaisuudella ja lautakunnan kokouksissa on järjestetty jatkuvasti tietoiskuja tekniseen toimialaan liittyvistä kysymyksistä. Monenlaiset asiat ovat puhuttaneet lautakuntaa vuoden aikana. Keväällä katujen reunakivet ja esteetön liikkuminen herättivät keskustelua ja aktiiviset lautakunnan jäsenet järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden. Pysäköintiin liittyvät ongelmat ovat myös puhuttaneet ja moni lautakunnan jäsenistä osallistuikin syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan järjestämään aihetta käsittelevään seminaariin. Loppuvuodesta teknisen toimialan alaisista asioista varsinkin leikkipuistoverkosto herätti keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa. Kesäkuussa Espoon valtuusto hyväksyi Espoo tarinan, joka toimii kaupungin strategiana, ja syksyllä valtuusto hyväksyi valtuustosopimuksen meneillään olevalle valtuustokaudelle. Loppuvuodesta lautakunta hyväksyi oman lautakuntasopimuksensa, jossa hyväksyttiin lautakunnan yhteiset tavoitteet. Sopimuksessa korostettiin muun muassa sitä, kuinka tärkeää heikon taloudellisen tilanteen huomioon ottaminen on myös teknisellä puolella. Sopimuksessa päätettiin lisäksi kehittää eri teknisen puolen toimijoiden yhteistyötä. Päätöksenteon vastapainona olen puheenjohtajan ominaisuudessa päässyt myös juhlistamaan valmistuneita projekteja. Kesäkuun alussa pidin kaatosateessa puheen Kauklahdenkosken virtavesikunnostuksen ja Åminnensillan avajaisissa. Loppukuusta taas pääsin aurinkoisena päivänä leikkaamaan silkkinauhaa Suurpellon tiejärjestelyihin liittyvän Lukusolmun avajaisissa. Loppukesästä Espoo-päivänä oli taas luvassa Angry Birds - puiston avaaminen Oittaalla. Loppuvuodesta käynnistettiin pari suurempaa rakennusprojektia, joiden aloituksen kunniaksi järjestettiin aloituslapiointiseremonia. Lokakuussa käynnistettiin Finnoon alueen katuverkon rakentaminen. Joulukuussa taas aloitettiin pitkään odotettu Turveradantien rakentaminen, jonka on määrä helpottaa liikkumista Tapiolan, Mankkaan ja Leppävaaran välillä. Työskentely lautakunnassa ja virkamiesten kanssa sujui menneenä vuonna erinomaisesti. Myös kaupunkilaiset ovat pikkuhiljaa löytäneet uuden puheenjohtajan ja olen parhaani mukaan pyrkinyt olemaan kaupunkilaisten apuna teknisen lautakunnan alaisuuteen liittyvissä asioissa. Haluankin kiittää puolestani menneestä vuodesta lautakunnan jäseniä, teknisen keskuksen väkeä sekä aktiivisia kaupunkilaisia, jotka ovat kaikki antaneet tärkeän panoksensa paremman Espoon puolesta. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja

3 Tekninen lautakunta vuonna 2013 varsinaiset jäsenet varajäsenet Simo Grönroos, pj., ps./sit. Olle Smeds, ps./sit. Jaakko Mauriala, vpj., sd. Erkki Mattila, sd. Christian Ekroos, kok. Iiro Kanerva, kok. Isto Havu, kok. Antti Myyrä, kok. Kirsi Åkerlund, kok. Helena Paimela, kok. Tea Saarniala, kok. Kyllikki Pankakoski, kok. Marketta Ruutiainen, kok. Leena Rehn, kok. Jari Ihonen, vihr. Lari Karreinen, vihr. Tiina Hofström, vihr. Marika Visakova, vihr. Pirkko Kuusela, sd. Ritva Snabb, sd. Toni Seppänen, ps./sit. Jarkko Korpi, ps./sit. Fred Granberg, r. Heidi Juslin-Sandin, r. Johanna Tikanmäki, kesk. Topi Haarlaa, kesk. kaupunginhallituksen edustaja Jyrki Myllärniemi, vihr. kaupunginhallituksen varaedustaja Tony Hagerlund, vihr. Teknisen lautakunnan tiejaosto Christian Ekroos, pj. kok. Olle Smeds, vpj., ps./sit. Tiina Hofström, vihr. kaupunginhallituksen edustaja Tony Hagerlund, vihr. Antti Myyrä, kok. Jarkko Korpi, ps./sit. Marika Visakova, vihr. kaupunginhallituksen varaedustaja Jyrki Myllärniemi, vihr. Teknisen keskuksen johto 31.12.2013 Harri Tanska, kaupungininsinööri Katu- ja viherpalvelut Harri Tanska, katupäällikkö (oto) Petri Vainio, investointipäällikkö Pirjo Sirén, suunnittelupäällikkö Esa Rauhala, ylläpitopäällikkö Hannu Lehtikankare, rakennuttajapäällikkö Kaupunkimittaus ja geotekniikka Tuomas Frösén, palvelualueen päällikkö Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö Hallinto Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Timo Virtanen, hallintopäällikkö Petteri Aumala, kunnallistekniikan lakimies

4 Kaupungininsinöörin katsaus Ennätyksellinen vuosi ( jo viidettä kertaa) Kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski jäi eläkkeelle elokuun lopussa ja samoihin aikoihin kaupunginhallitus nimitti allekirjoittaneen seuraajaksi. Edellisten kaupungininsinöörien kuvat löytyvät kaupungininsinöörin neuvotteluhuoneen seinältä ja Joukon kuva pääsi lokakuussa siihen joukkoon. Juhlallisessa tilaisuudessa kuvaa paljastamassa olivat kaupungininsinöörit: Pentti Lehtomäki, Martti Tieaho, Jouko Vehkakoski ja Harri Tanska. Vain viikko tilaisuuden jälkeen saimme kuulla suruviestin Pentti Lehtomäen (89) menehtymisestä. Kaupungininsinöörin virka on minulle neljäs aprillipäivänä 2000 alkaneella Espoon kaupungin virkauralla. Uudessa tehtävässä on paljon uutta ja mielenkiintoista, mutta myös paljon tuttua ja turvallista. Olen pyrkinyt vierailemaan kaikkien minulle entuudestaan tuntemattomien työtovereiden luona ja tyytyväisenä voinut todeta meidän olevan hyvä ja osaava asiantuntijaporukka, jossa on hyvällä tavalla pitkäaikaista kokemusta ja nuoruutta. Uusi tekninen lautakunta aloitti helmikuussa ja myös lautakunnan voi sanoa pitävän sisällään hyvällä tavalla pitkäaikaista kokemusta ja nuoruutta. Yhteistyö lautakunnan kanssa on sujunut hyvin ja osaltani kiitän lautakuntaa hyvästä vuodesta! Vuosi 2013 on ollut Tarinoiden tekemisen vuosi. Kaupunkitasoinen Espoo -tarina hyväksyttiin kesäkuussa valtuustossa ja se antaa meille hyvän pohjan siihen, mihin suuntaan kaupunkia halutaan kehittää. Tästä jalostettuna teknisen - ja ympäristötoimen toimialan tarina valmistui syyskuussa. Teknisen keskuksen palvelualueiden ja -yksiköiden tarinoita on tehty kesän ja syksyn aikana koko henkilökunnan voimin. Nämä kokoavan teknisen keskuksen tarinan tekeminen on käynnistynyt marraskuussa ja se valmistuu alkuvuodesta 2014. Teknisen keskuksen tarinaa ideoitaessa oli ilo huomata, että vaikka toimintomme ovatkin osin hyvin erilaisia, on niille löydettävissä muutamia yhteisiä nimittäjiä. Vuoden 2013 tulostavoitteet saimme merkittävimmiltä osiltaan toteutettua hyvin. Talouden osalta meillä on rasitteena ylläpitoon saatujen määrärahojen, kasvavien pinta-alojen ja lisääntyvien kustannusten pitkään jatkunut epäsuhta. Tämä on johtanut siihen, että vähänkin normaalia suurempi lumentulo johtaa määrärahojen ylittymiseen. Toimintavuonna, kuten muutamana edellisenäkin, on lunta saatu riittävästi. Ylläpidossa toimintavuoden talvi oli ensimmäinen, jona kokonainesta ylläpitoalueesta (Tapiola) vastasi yksityinen urakoitsija. Asukastutkimuksen perusteella tällä muutoksella ei ollut vaikutusta ylläpidon laatuun. Rakentamisen suhteen on käynnissä todella kiivaat ajat. Kesäkuussa valmistui siihen mennessä suurin (21 milj. euroa) teknisen keskuksen tilaama infraurakka, Lukusolmun eritasoliittymä Kehä II:lla Suurpellossa. Suurimman titteli ei kauaa kestänyt, kun lokakuussa lapioitiin käyntiin Suomenlahdentien, Kaitaantien ja Finnoonsillan rakentaminen (22 milj. euroa). Tämänkin urakan suurin -titteli kesti vain hetken ja joulukuussa lapioitiin käyntiin Turvesolmun eritasoliittymän ja Turveradantien rakentaminen (26 milj. euroa). Näistä viimeiseen allekirjoittaneella liittyi oma Espoo tarina. Tammikuun 15. päivänä vuonna 1990 teekkari Tanska aloitti nykyisen ammatillisen uransa kairaajan apumiehenä Viatek Tapiola Oy:n leivissä. Ensimmäinen tutkimustyömaa oli Turveradantie, jonne tehtiin rakennussuunnitelman pohjaksi tutkimuksia. Silloin Mankkaan kaatopaikan laitamilla oli vielä noin tusinan verran asuttuja metsien miesten majoja. Kun niiden vierellä porattiin, kyselivät kaverit hieman huolissaan, että joko meille kohta tulee lähtö. Lohduttelimme, että kyllä tässä varmaan muutama vuosi vielä menee, ennen kuin rakentaminen käynnistyy. Enpä olisi kuitenkaan uskonut, että vuosia menee 24 ja että olen itse rakentamista käynnistämässä. Käyntiin lapioidut kohteet ovat näkyneen puhelinluetteloiden kartoissa ja opaskartoissa jo vuosikymmeniä. Valmistuessaan ne täydentävät merkittävästi Espoon pääkatuverkostoa ja turvaavat liikenteen sujumisen kaikilla liikkumistavoilla kiivasta vauhtia kasvavassa kaupungissa. Osaltaan ennätyksellistä investointitasoa on aiheuttamassa Länsimetron tulo, joka nyt rupeaa näkymään maanpäällä, kun metron liityntäliikennettä ja sen mukanaan tuomaa uutta maankäyttöä palveleva infra on

5 saatava valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Jännityksellä odotetaan kevään 2014 ratkaisuja siitä, onko kohta edessä Matinkylä Kivenlahti -metroon liittyvän infran toteuttaminen. Suurien hankkeiden lisäksi on toteutettu lukuisa määrä pienempiä, mutta silti aina tarpeellisia hankkeita. Sävähdyttävimpiä tapahtumia allekirjoittaneelle olivat Oittaan Angry Birds -leikkipuiston ja Tapiolan Jääpuutarhan avajaiset. Oli todella ilo nähdä pienten käyttäjien suuri määrä ja suuri ilo, kun nämä kohteet saatiin käyttöön. Käyttäjiä molemmissa kohteissa on riittänyt hyvällä tavalla myös avajaisten jälkeen. Kehittämistä tapahtuu toimintaympäristössämme monella tasolla. Ulkosuhteisiin liittyvistä asioista käynnissä olevat kuntaliitos- ja metropoliselvitykset ovat moninaisia ja aikanaan vääjäämättä tullevat näkymään toiminnassamme. Sisäisen kehittämisen tuloksena on saatu käyttöön useita uusia e-palveluja ja vähitellen käyttäjät tuntuvat löytävän nämä kanavat. Tekniselle lautakunnalle esiteltiin ensimmäisiä tuotemalleina tehtyjä suunnitelmia ja kaksi ensimmäistä rakennuskohdetta on saatu toteutettua koneohjausjärjestelmin varustetuilla työkoneilla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja toimintaa laajennettaneen tulevaisuudessa. Suuret Kiitokset teknisen keskuksen henkilöstölle hyvin sujuneesta vuodesta! Harri Tanska kaupungininsinööri Kuvassa aikaisempia kaupungininsinöörejä, vasemmalta Martti Tieaho, Jouko Vehkakoski ja Pentti Lehtomäki. Kuva: Anne Ranta.

6 Yleisten alueiden suunnittelu ja rakennuttaminen Suunnittelussa kiireinen vuosi Espoossa oli edelleen käynnissä monia laajoja alueprojekteja; Suurpelto, Leppävaara, Espoon keskus, Tapiola, Matinkylä-Niittykumpu ja Finnoo. Projektialueilla laadittiin useita isoja kunnallistekniikan yleissuunnitelmia, mm. Suurpellon Lillhemt, Tapiolan Koivu-Mankkaantien ja Jousenpuiston alueet, Tapiolan Urheilupuiston alue, Finnoon keskustan alue, Matinkylän Niittykumpu ja Tynnyripuiston alue, Leppävaaran Perkkaantien ja Vermontie 1:n alueet, Espoon keskuksen Kiltakallion alue sekä Matkakeskuksen alue. Lisäksi käynnistettiin vanhojen alueiden katujen suunnittelua suurempina kokonaisuuksina mm. Tuomarilan, Kaupunginkallion, Laaksolahden ja Jupperin alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloaluiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Useat suuret pääkatu- ja tiehankkeet leimasivat myös vuotta 2013: Turvesolmun ja Turveradantien rakentaminen käynnistyi, Kivenlahden ja Kehä II:n Suurpellon eritasoliittymät valmistuivat. Kauklahdenväylää parannetaan suunnitellen ja rakentaen osissa; aiempina vuosina on valmistunut jo 2 urakkaa. Vuonna 2014 käynnistetään valmistuneiden suunnitelmien myötä Kauklahdenväylän parannukset sekä Kurttilantien että Harmaaniityn kohdilla. Finnoonsilta-Kaitaantie sekä Suomenlahdentie-Finnevikinsilta -hankkeiden rakennussuunnitelmat valmistuivat ja Espoon suurimpiin kuuluva katu-urakka alkoi. Lisäksi pääkaduista Espoonväylän (väliilä Maantie- Kehä III) yleissuunnitelmaa laadittiin. Yleisinä kehittämistoimina määriteltiin hankkeiden ylläpitokustannukset kaikkiin suunnitelmiin ja vuonna 2013 arvioitiinkin katu- ja puistopinta-alojen vuosittaiseksi lisääntyneiksi ylläpitokustannukseksi hieman yli 900 000 euroa. Suunnittelussa kehitettiin toiminnan laatua ja elinkaaren sekä kestävän kehityksen huomiointia mm. lisäämällä graniittisten reunakivien käyttöä niitä koskevan elinkaariselvityksen perusteella, seuraamalla urakoitsijoiden kokemuksia koneohjatuissa pilottiurakoissa (ns. tuotemallisuunnittelu) ja linjaamalla sivutuotteiden kuten betonimurskan hyötykäyttöä yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Suunnittelun, rakennuttamisen ja ylläpidon konsulttipalveluiden puitesopimukset, jotka kattavat 18 suunnittelun osa-aluetta, otettiin käyttöön. Toteutuneen ja suunnitellun korkean investointitason johdosta konsulttitöiden volyymi kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2013 konsulttitilausten määrä oli noin 11 milj. euroa. Volyymin painopisteitä olivat kunnallistekniikka, tiet, viheralueet, ympäristötekniikka ja taitorakenteet. Myös omaa suunnittelua lisättiin hallitusti uusien rekrytointien myötä soveltuvissa viheralue- ja katusuunnittelukohteissa. Teknisessä lautakunnassa hyväksyttiin 69 kappaletta katusuunnitelmia ja katupäällikkö hyväksyi puisto- ja ulkoilureittisuunnitelmia 26 kappaletta. Angry Birds -puisto ja Tapiolan Jääpuutarha käyttäjien mieleen Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa painottui alueprojektien viheralueiden ohella Matinkylän asukaspuiston uudistaminen, joka käynnistyi maisema-arkkitehtuurikilpailulla, sekä Hiirisuon erittäin toivotun ja tarpeellisen asukaspuiston rakentamisen aloitus. Tapiolaan kansallismaisemaan työstettiin Leimuniityn rakennussuunnitelmia. Myös Tapiolan asukaspuisto on uudistumassa peruskorjaussuunnitelman valmistuttua. Historiallisista puistoistamme Leppävaaran vanhan Albergan puutarhan kunnostaminen aloitettiin. Keskuspuisto on toiseksi laajin ja hyvin monipuolinen espoolainen viheralue. Vuonna 2013 panostettiin keskuspuiston reittien ja porttien suunnitteluun laajempina kokonaisuuksina. Viheralueilla tehtiin arvokasta työtä myös metsänhoidossa, puistojen perusparannuksissa, puistojen reittien suunnittelussa sekä myös yksittäisten leikkipaikkojen käytön muuttamisessa ylläpitoresurssien kohdentamiseksi parhaimmalla tavalla. Hulevesiohjelman mukaisesti Espoonjoen tulvanhallintaa edistettiin selvityksen ELY -keskuksen kanssa. Espoonjoen eteläosassa vietettiin avajaiset ensimmäisen laajemman virtavesikunnostuksen valmistuttua Kauklahdenväylän molemmin puolin. Oittaan alueen kehittämisen keskeinen osa, jo erittäin suosituksi

7 muodostunut Angry Birds -puisto, valmistui kesäkuussa. Oittaan alueen kehittämistä jatketaan tehtyjen rakennussuunnitelmien mukaisesti. Urheilualueilla painotetaan edelleen urheilun suorituspaikkojen ohella monipuolisia lähiliikuntapaikkoja ja skeittimahdollisuuksia. Leppävaaran urheilupuiston katu- ja puistosuunnittelu saatiin keskeisiltä osin valmiiksi ja urakan ensimmäinen vaihe aloitettiin. Seuraavan urakkavaiheen tuloksena espoolaiset saavat käyttöönsä mm. uudenlaisen, kokonaan betonisen eri-ikäisille ja tasoisille harrastajille soveltuvan skeittipuiston. Myös Keski-Espoon urheilupuiston rakennussuunnittelu valmistui. Uimarannoista Westendin uimarannan ja puiston rakennussuunnittelua edistettiin. Kaikille espoolaisille avoimen ja maksuttoman talviliikunnan edistämiseksi valmistui Tapiolan kansallismaisemaan keskusaltaalle arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja jo nyt erittäin suosittu Tapiolan Jääpuutarha paviljonkeineen. Pyöräilyn edistämiselle ohjelma Teknisen keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja liikuntapalveluiden yhteisenä työnä valmistui Espoon pyöräilyn edistämisen ohjelma. Suunnitelma ensimmäiselle espoolaiselle pyöräilyn laatukäytävälle laadittiin välille Espoon keskus Olarinkatu: Olarinkadun rakennusurakka alkanee keväällä 2014. Lisäksi Espoon keskukseen aseman tuntumaan valmistui uusi, pääkaupunkiseudun yhteisen pyörien pysäköintijärjestelmän mukainen katosja telinejärjestelmä. Toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi jatketaan resurssien puitteissa. Katupäällikön hyväksymät puistosuunnitelmat 2013 Brinkinkallio, Brinkinmalmi, Sandåker/Santapellontie ja Brinkinmalminpolku Haarssinpuisto Haukkapuisto Hopealehdon hopeasalavien uusiminen Kalkkilouhos, suoja-aita ja opastaulu Kaskivuorenpuisto, purkusuunnitelma Keskuspuiston reitit ja portit, Olari-Suurpelto-Puolarmetsä ulkoilureittien yleissuunnitelma, Korentoportti Keskuspuiston reitit ja portit, Olari-Suurpelto-Puolarmetsä ulkoilureittien yleissuunnitelma, reitti 1 Keskuspuiston reitit ja portit, Olari-Suurpelto-Puolarmetsä ulkoilureittien yleissuunnitelma, reitti 3 Kiiltomatopuisto ja Lillbolonsilta Koivusyrjä, Koivunlehvänkuja ja Koivunkanto -reitit Kukkumäenpuisto Lambro, Lambronpolku Malminhaka ja Ojakumpu Nihtimäki Nuottalahti, laiturin 28 purkusuunnitelma ja laiturin 29 kunnostussuunnitelma Nupunen Palolammen kuntopolku Pellaksenhaka, Pellaksennotko ja Diakonissapuisto Pentinpelto Pohjoisneulanpuistoja Reelinginkulma Pyhänristinpuisto, puistopolku Seiliniitty Siuntionniitty Toivonpuiston leikkipaikan muuttaminen viheralueeksi Westendinportti

8 Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2013 Degerbynpolku, Degerbyntie Finnoonsilta, Espoonväylä, Kuitinmäentie ja Martinsillantie Friisinmäenaukio Heiniemenpolku Heiniemenpolku Hentebynkatu ja Hentebynreitti Huhtamäentie, Korpilammentie, Viirimäki, Viiriniitty ja Viiripelto Jaakkimantie Jupperinkuja, Jupperinkulku, Palomäenportti, Palomäenrinne, Palomäentie, Kotipolku, Kotitie ja Kotipesänkuja Kelkkamäentie, plv. 338-364 Kotkapolku, Karakallionpolku ja Karakallionkuja Kuninkaansatama ja LP-alue Kuusiniementie Kuusiniemi Kylähallinaukio Lugnetintie ja Lugnetinniitty Luuvankulma, Luuvankuja, Luuvanpuisto ja Pohtimenpolku Lähderannantie (välillä Pitkäjärventie Tapionpolku) Mankkaanlaaksonympyrä Matinkartanontie ja Nelikkotie Mustanhelmentie Niittytaival Pellaksenmäentie, Pellaksenrinne, Pellaksenpiha ja Myllypellontie, Diakonissatie sekä Jauhotullintie ja Viljatullintie Pihlajatie Piispanpiha ja Piispanportti Porttitie plv 295 491 Saunalahdenportti, muutos kaava-alueen kadut Saunaniemenkuja Saunaniemi I kaava-alueen kadut Siuntiontie, Siuntionkuja, plv.110-170 Tammikuja Tapiolantie Vaahteratie ja Vaahteramäki Vähäniitty ja Väliniitty Yli-Suomenojan kaava-alueen katujen Finnoonlaaksontie ja Niittyrinne

9 Rakennuttamisen volyymi huipussaan Infran rakentamista tilattiin sekä kaupungin omalta Espoo kaupunkiteknikka -liikelaitokselta (EKA) että kilpailuttamalla yksityisiltä urakoitsijoilta. Liikelaitoksen osuus oli n. 23 % kokonaisvolyymistä. Liikelaitokselta tilattiin 62 katu-, vesihuolto- ja puistorakentamiskohteen rakentaminen. Liikelaitos toteutti myös suurimman osan viheralueista. Liikelaitoksen kanssa viimeisteltiin myös kaupunginpuutarhan selvitys. Kaupungin oman tuotannon hintatasoa seurattiin ja määriteltiin yhteiset kehittämistoimet vuodelle 2014: kustannustason entistä systemaattisemman arvioinnin, lisä- ja muutostöiden yhtenäisen erittelytavan sekä taloudellisen loppuselvityksen yhtenäisen dokumentin käyttöönotto. Ulkopuolisilla urakoitsijoilla rakennutettuja kaupunki-infran kohteita valmistui yhteensä noin 84 milj. euron arvosta. Vuoden aikana tehtiin 43 urakkasopimusta, joista 10 kpl puitesopimuksella. Pääosa urakoista kilpailutettiin tavalliseen tapaan. Vuoden aikana kilpailutettiin lisäksi kahden vuoden pituinen (+ optiovuosi) puitesopimus, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa erittäin hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä 5-10 kappaletta. Alan suhdanteet ovat olleet tilaajalle edullisia, ja hintataso on ollut keskimäärin runsaat 20 % alle kustannusarvioiden. Urakkamenettelyissä on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota halvimman hinnan lisäksi myös muihin tekijöihin kuten mahdollisimman vähäisiin häiriöihin ympäröivälle asutukselle tai työmaan ohi kulkevalle liikenteelle. Urakoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 66 urakkaa (2012: 45) ja niistä valmistui 43 (2012: 26). Merkittävinä kohteina valmistuivat mm. Kivenlahden eritasoliittymän parantaminen Länsiväylällä sekä Suurpellon eritasoliittymä Kehä II:lla ja Mestarinkatu Leppävaarassa. Loppuvuonna aloitettiin Espoon historian suurimmat katu-urakat, ensin 22 milj. euron Kaitaantien- Suomenlahden urakka ja heti perään 25 milj. euron Turvesolmun ja Turveradantien urakka. Muita suurempia alkaneita urakoita ovat mm. Laaksolahdentien parantaminen, Läkkitorin perusparannus Leppävaarassa ja Piispansillan leventäminen Länsiväylän yli. Uutta automaattista koneohjaustekniikkaa hyödynnettiin kahdessa urakassa: Bassenkylässä ja Vanhalla Kirkkotiellä.

10 Vuoden 2013 infrakohteet Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Leppävaara Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Markkinoilta tilatut urakat v=valmistunut vuonna 2013 k=keskenräinen vuoden 2013 lopussa Elosalamantie (v) Henttaankatu ja Henttaanaukio (v) Espoonlahdenkatu (v) Albergan Esplanadin parant. (v) Bassenkylän kadut (k) Fallängin silta (v) Huhtamäentie (k) Itätuulen keräysp. ajoyht. (v) Lillhemtintie ja LP-alue (v) Kivenlahden rampit (v) Herttuatie ja Herttuaportti (k) Kirjomäki ja Kirjomäenpolku (v) Korpilammentie (k) Kaskenkaatajantie (v) Suurpelto / Kehä II -liittymä (v) Kivenlahden tunnelin aitaus (v) Junginkäytävä (v) Kirjoniitty (v) Niipperinpelto (v) Keilaniemen johtosiirrot (v) Hentabynkadun stabilointi (v) Pakkasmäen kesäteatteri (v) Kaivosmiehentie/-kuja, Kaivoskuja (k) Kirkkojärventien pyöräparkki (v) Vihermäen vh (v) Länsituulentie-Pohjantie vh (v) Kuitinmäentien alikulkujen san. (v) Raasilanportin latusilta (k) Kartanopuisto ja Albergan promen. (k) Nupurinkartanon kunnallistek. (k) Mankkaan koirapuisto (v) Piispansilta (k) Ruukinsilta (v) Laaksolahdentie (k) Oittaan esteetön uimaluiska (v) Revontulentie (v) Kaitaantie (k) Saunalahdenkatu ja -portti (k) Leppävaaran lähiliikuntap. stabil. (k) Oittaan ulkoilualue (v) Seilinniityn silta (v) Suomenlahdentie, Finnoonsilta (k) Ulappakatu, Kivenlahdentie (v) Lähderanta ja Lähdeaukio (v) Pajutie (v) Tapiolan jääpuisto (v) Nokkalan venesatama (k) Ulappatori (v) Läkkitori (k) Suviniitty (v) Tapiolantien vh (v) Maijansilta (k) Mestarikatu (v) Turuntien Jorvin liittymä (v) Turvesolmu ja Turveradantie (k) Matinkylän urheilukentän perusk. (k) Muskettipuisto (v) Turunväylän parantaminen (v) Tuulikuja (v) Uuskartanonpuiston rak. (k) Nihtimäen leikkipuisto (k) Vesirattaanmäki (k) Nihtisillanristi (v) Nostoväentie (v) Perkkaan koirap. stabilointi (v) Pitkäjärventie-Riihiniityntie (v) Reserviläisentie (v) Rykmentinmäki (k) Siuntionportti, Masalantie (v) Sokerilinnantien kiveys (v) Vanha Kirkkotie ja liittyvät kadut (v) Vanhan Albergan muurien kun. (v) Veräjäpellonkatu, liittyvät kadut (v) Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta vuonna 2013 tilatut urakat Leimuniitty Friisinkallion katupuut Kilvoituksentie Adjutantinkatu Mustanhelmentie Kirkkosillanpuisto Haarsinpuisto Porttitie Lillhemtinpuiston osa Finnoon esirakentaminen Etelätie Pilkkumitie Kaivertajantie Hiirisuon asukaspuisto Tontunmäen hulevesien järj. Maakirjantien katupuut Heimolantie Heiniemenpolku Turkispiha Fallåkerin ulkoilureitin silta Kuokankaari Westendin puistotie Matinniitynkuja Saunalahden katujen viimeistely Heiniemen rantapolku Takapellon ympärystie Lapionpisto Piilipuuntie I ja II Råbackanmalmi Haukkapolku Titaanikuja Perustajantie Puolikkotie Salakuljettajantie Jupperin kalkkilouhoksenpuisto Träskendan kyltit Raivaajankuja Koukkuniemenportti Tammitie Karakallion tori ja alueen katupuut Raivaajantie Sammalkalliontien istutukset Tillinmaanpolun vesihuolto Kolapuuntie Tapiolan asukaspuisto Tiinanpolku Tillinmäen katujen viimeistely Kolkekannaksen ulkoilupolku Tiistilänaukio Tillintie Komentajankatu Uuskartanonpuiston skeittipaikka Kyyhkyspuisto Leppävaaran urheiluaukio Luuvantie Parsitie Perkkaan koira-aitaus Ruusutorpanpuiston silta Vilniemenpuisto

11 Katujen ja viheralueiden ylläpito Kadut kunnossapidettiin pääosin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta tilattuina alueurakoina tilaaja - tuottaja -mallin mukaisesti. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos urakoi kahdeksalla alueella Espoon kymmenestä alueurakka-alueesta. Tapiolan alueurakoitsijana toimi VRJ Service Oy. Pohjois-Espoon alueurakka kilpailutettiin vuoden 2013 aikana ja 1.10.2013 alueurakoitsijana aloitti Lemminkäinen Infra Oy. Vaikeasta talvesta huolimatta väylät pystyttiin kuitenkin pitämään kunnossapitolain edellyttämässä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Katujen kunnossapidon kustannukset olivat 19,8 milj. euroa sisältäen sekä liikelaitokselta tilatun työn, että yksityisten urakoitsijoiden kustannukset. Katujen uudelleen päällystämiseen ja rakenteiden parantamiseen käytettiin noin 4,0 milj. euroa. Yksityisiä tiekuntia avustettiin 20 000 eurolla. Kaupunkikuvan ja siisteyden parantamiseksi jatkettiin Siisti Espoo -projektia, joka puhdistaa töhryjä ja luvattomia kaatopaikkoja. Viheralueiden kunnossapito tilattiin pääosin Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitokselta. Metsänhoidon tilaajatehtäviä kehitettiin yhdessä liikelaitoksen kanssa. Viheralueiden laatukierroksia jatkettiin ja niiden perusteella todettiin laatutason parantuneen edellisestä vuodesta. Kuluttajaturvallisuuslain mukaista turvallisuusasiakirjaa ylläpidettiin. Espoo on mukana Ylläpidon kustannusvertailussa (KUVE), jonka avulla pyritään selvittämään mahdollisimman yhteismitallisesti yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään toimintojen kehittämisessä. Liikennevalojen määrä ylitti 200 kpl Liikennevaloja oli vuoden lopussa käytössä 202 kohteessa. Liikennevalojen käyttöön ja kunnossapitoon kului 0,6 milj. euroa. Vuonna 2013 liikennevaloissa esiintyi 276 keltavilkulle tai pimeänä oloon johtanutta vikaa. Vioista 86 % korjattiin samana päivänä kun tieto viasta saatiin. Vuoteen 2012 verrattuna vikamäärä risteystä kohden aleni noin 7 % ja korjaukset nopeutuivat hieman. Uudet liikennevalot liittyivät pääosin pääkatujen ja liikenneväylien parannushankkeisiin (Espoonlahden eritasoliittymä, Ulappakatu, Ruukinsilta, Kauniaistentie). Matinkylässä ja Tapiolassa jouduttiin edelleen tekemään suurehkoja metron rakennustöihin liittyviä tilapäisiä liikennevalojärjestelyjä. Liikenneviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja suurimpien kaupunkien yhteishanke, jonka tarkoitus on luoda valtakunnalliset laatuvaatimukset liikennevalolaitteille ja niiden kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmille ja tiedonsiirrolle, jatkui koko vuoden 2013. Espooseen hankittiin langattomalla 3G -tiedonsiirrolla toimiva liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä Omnia. Siihen voidaan ensi vaiheessa liittää 16 liikennevaloristeystä. Finnoon ja Länsimetron rakentaminen aiheuttavat viitoituksen uusimista Liikennemerkkisuunnitelmista merkittävimpiä olivat Finnoon alueen ja Länsimetron rakentamiseen liittyvät suunnitelmat Suomenojan eritasoliittymässä, Kaitaantiellä, Suomenlahdentiellä ja Piispansillan-Piispanportin- Piispanpihan alueella. Konsulttitöinä laadittiin lisäksi Mestarinkadun ja Läkkitorin suunnitelmat Leppävaaraan sekä Laaksolahdentien, Saunalahdenkadun, Nupurinkartanon ja Korpilammentien suunnitelmat. Liikennemerkkisuunnittelua ja ylläpitoa palvelemaan tarkoitetun LIISU-liikennemerkkirekisterin kehitystyö jatkui koko vuoden 2013. Westendin, Leppävaaran ja Kauklahden alueiden liikennemerkkisuunnitelmat digitoitiin rekisteriin sekä aloitettiin Tapiolan suunnitelmien siirtäminen rekisteriin. Digitointityö ja järjestelmän koekäyttö jatkuvat vuoden 2014 ajan.

12 Katuvalaistuksessa säästöä Ylläpidettävien valopisteiden määrä oli vuonna 2013 hieman yli 50 000 kpl. Määrä sisältää katujen, puistojen, kevyenliikenteen väylien ym. vastaavien valaistuksen. Kiinteistöihin liitetyt ulkovalaisimet eivät ole määrässä. Valaistuksen huoltoon ja energiaan käytettiin noin 2,7 milj. euroa, josta energiakustannusten osuus on n. 1,75 milj. euroa ja huoltokustannukset n. 0,95 milj. euroa. Katuvalaistuksen vikoja korjataan huoltokierroilla, joita on kolme vuodessa. Huoltokierrot päättyvät 15.3., 15.9. ja 15.12. Aina kun vanha huoltokierto on päättynyt, niin uusi alkaa. Yksittäisiä valaisimia ei ole taloudellisesti mahdollista korjata vaan niiden korjaus tapahtuu huoltokierroilla, kun sitä tehdään ko. olevalla alueella. Jos samalla katuosuudella on vähintään 5 valaisinta pimeänä ja siitä saadaan ilmoitus, niin ko. katuosuuden huoltokiertoa voidaan aikaistaa. Lamppujen ryhmävaihtoja ei enää tarvitse käyttää, koska käytetään pitkäikäisiä lamppuja. Merkittävimpiä valaistuksen suunnittelukohteita ovat vuonna 2013 olleet Turveradantie ja Finnoon alueen rakentaminen, joissa päästiin urakkavaiheeseen vuoden lopussa. Suuria suunnittelukohteita ovat edelleen olleet Länsimetroon liittyvät suunnitelmat eri puolilla kaupunkia. Energiasäästöjen aikaansaamiseksi laajennettiin himmennettävän valaistuksen käyttöä siten, että himmennyksen piiriin tuli vuonna 2013 lähes kokonaan loppukin katuvalaistus. Enää on muutama katuvalokeskus saneeraamatta lähes 600 katuvalokeskuksesta. Fortum Oyj:n palveluiden loppumisen takia jouduttiin hankkimaan uusi katuvalaistusta ohjaava verkkokäskyjärjestelmä. Uusi järjestelmä on saatu käyttöön saneerattujen katuvalokeskusten myötä. Ylläpitoyksikkö jatkaa tutkimusyhteistyötä Aalto Yliopiston kanssa valonlähteiden ja valaisimien saralla. Otaniemen ympäristöön on asennettu kaupungin toimesta led- koeasennuksia, joita Aalto Yliopiston tutkijat pääsevät mittailemaan. Vahingonkorvaukset vähenivät Liikenneväylistä yms. tehtyjä vahinkoilmoituksia käsiteltiin vuoden 2013 aikana yhteensä 168 kappaletta. Näistä liukastumisvahinkoja koskevia ilmoituksia oli 70 kappaletta, joista 49 hyväksyttiin. Auto- ja muita vahinkoja koskevia ilmoituksia tuli yhteensä 98 kappaletta ja näistä 44 hyväksyttiin. Vahingonkorvauksia maksettiin vahinkoilmoitusten perusteella yhteensä 109 000 euroa (vuonna 2012 134 000 euroa).

13 Kaupunkimittaus ja geotekniikka Espoo siirtyi vuonna 2012 uusiin yleiseurooppalaisiin taso- ja korkeuskoordinaattijärjestelmiin. Muutoksen edellyttämiä kartta-aineistojen muutostöitä jatkettiin etenkin kiinteistöraja- ja korkeuskäyräaineistojen osalta. Uusiin koordinaattijärjestelmiin siirtyminen toi muutoinkin haasteita koko palvelualueen työskentelyyn. Kehittämishankkeita Kaupunkimittausyksikkö avasi valtakunnallisen Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) - hankkeen määrittelemät rajapintayhteydet kartta- ja paikkatietojen välittämiseen niitä tarvitseville. Espoon kartta- ja paikkatietoaineistot tulevat jatkossa olemaan tarjolla myös hankkeen yhteydessä toteutetun valtakunnallisen kokoavan tietopalvelun välityksellä. Kaupunkimittausyksikkö vastasi koko Espoon teknistä ja ympäristötoimea palvelevan TEKLA-GIS - paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja kehitettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa erityisesti sähköisten palvelujen laajentamiseksi. Sähköisiä palveluja laajennettiin sovelluksilla, jotka mahdollistavat kiinteistötoimitusten ja tonttijakojen sähköisen hakumenettelyn sekä johtotietopalvelupyynnön ja siihen liittyvän aluerajauksen toimittamisen ennakkoon internetin välityksellä. Kaupunkimittaus- ja geotekniikkayksikön tietopalvelun tarpeisiin valmistui uusi sähköinen asiointipalvelu maaperä- ja pohjatutkimustietojen sekä kantakartta-aineistojen välittämistä varten. Aineistot ovat saatavilla internetin välityksellä siten, että aineistosta perittävät kustannukset maksetaan asioinnin yhteydessä verkkopankin kautta. Kartta-aineistoa on saatavilla myös Kauppalehden kauppapaikan välityksellä. Erillisten kehittämisprojektien lisäksi osallistuttiin aktiivisesti toimintaan liittyviin ja sitä säätelevän lainsäädännön kehittämistyöryhmiin yhteistyössä mm. kuntaliiton, maanmittauslaitoksen ja muiden kaupunkien kanssa. Kaupunkimittauspalvelujen kysyntä laski Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen kaupunkimittauspalvelujen kysyntä lähti laskuun niin tonttijakojen laadinnan ja asemakaavan toteuttamisen edellyttämien kiinteistöjen muodostamisen kuin rakennusten maastoon merkinnän ja sijaintikatselmustenkin osalta. Tilaustehtävien määrän lasku ei olisi voinut ajoittua parempaan aikaan, sillä peräti 12 henkilöä opetteli vuoden aikana uusia tehtäviä. Maanalaisten johtojen kartoitus, keskitetty johtotietopalvelu ja johtojen näyttötoiminta maastossa jatkui vilkkaana Espoon alueella toimivien johtolaitosten kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Kaupunkimittausyksikön tuotteille ja palveluille määriteltiin yksikköhinnat edellisenä vuonna suoritetun yksityiskohtaisen kustannuslaskennan perusteella. Tuotteita ja palveluja koskevat taksat tarkistettiin todellisten yksikkökustannusten edellyttämällä tavalla. Karttatuotanto sähköistyy vauhdilla Karttatuotanto ylläpitää suunnittelun pohjakarttana käytettävää kantakarttaa stereokartoituksesta ja maastomittauksesta saatavalla tiedolla. Haasteena on ollut kehittää tuotantoprosessia, joka on stereokartoituksen ja kaupungin yleisten alueiden hallinnan yhtymäkohdassa. Karttatuotanto huolehtii asetukseen pohjautuvasta velvoitteesta ylläpitää ajantasa-asemakaavaa, joka kuvaa asemakaavoitetulla alueella kussakin kohdassa voimassa olevan kaavamääräyksen.

14 Kuntalaisia ja matkailijoita varten alettiin valmistella uutta opaskarttapainosta kevääksi 2014. Ajantasainen opaskartta on aina nähtävillä myös internetin välityksellä. Paikkatietoa jaetaan internetin kartat.espoo.fi -sivuston kautta kansalaisten ja intranetin (Webmap) välityksellä kaupungin työntekijöiden käyttöön. Keväällä otettiin käyttöön internetkarttapalvelun uusi versio, jossa käyttöliittymä oli täysin uusittu. Samalla julkaistiin rakennusten rakennusvuodet -teemakartta ja palveluun lisättiin rakennus- ja kiinteistötietojen katselutoiminnallisuus. Paikkatietorajapintapalvelujen käyttö kasvoi voimakkaasti erityisesti, koska tuli mahdolliseksi määritellä aineistoja vapaamuotoisesti rajapintaan niin, että yhä useammat asiakasohjelmat pystyivät niitä hyödyntämään. Kehitettiin aineistojen käyttöön liittyvää tilastointia internetpalveluille ja rajapintapalveluille. Paikkatietopalvelukykyä vahvistettiin muodostamalla kolmen hengen paikkatietotiimi. Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät ovat säilyneet entisellä tasolla. Aineistojen käyttöä eri koordinaattijärjestelmissä on tuettu neuvomalla asiakkaita vuoden 2012 lopun koordinaatistomuunnoksen jälkeen. Aineistoja on edelleen vuonna 2013 kysytty molemmissa järjestelmissä. Lokakuussa julkaistiin kantakartan myyntipalvelu internetissä. Kauppalehden kauppapaikassa on valikoidut tasot kantakartasta ja ajantasa-asemakaava määräyksineen saatavissa pdf-tiedostomuodossa. Kiinteistönmuodostus Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan. Toisaalta tehtävät riippuvat myös paljon kiinteistökaupan- ja rakentamisen määristä. Vuonna 2013 on tontin lohkomistoimitusten- ja tonttijakojen kysyntä ollut aiempia vuosia pienempää, joten suoritteiden määrät jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Koska yksityinen kysyntä oli pienempää, saatiin yleisiä alueita rekisteröityä taas erittäin paljon. Vuoden 2012 koordinaattimuutoksen jäljiltä tehtiin vuoden 2013 aikana kiinteistöraja-aineiston uudelleenlataamisia valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään 40 kaupunginosan alueilla. Lataus jatkuu vuoden 2014 puolella. Rakennustunnuspuolella varauduttiin nk. pysyvän rakennustunnuksen käyttöönottoon analysoimalla väestörekisterikeskuksen ja Espoon kaupungin rakennusaineistoja keskenään. Analyysi paljasti puutteita väestörekisterikeskuksen aineistossa, mutta ei aiheuttanut tietojen muuttamistarvetta kaupungin kuntarekisteriaineistoon. Geodeettisen laskennan puolella yhteistyö oli tiivistä niin rakennusvalvonnan kuin asemakaavapuolen kanssa. Rakennusvalvojien kanssa puitiin erityisesti tonttiliittymien esteettömyyskysymyksiä ja asemakaavapuolen kanssa kaupunkimittauspuolelle siirrettävien asemakaava-aineistojen laatuasioita. Verottajalle toimitettiin kuukausittain kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteista tammikuun 2013 lopussa. Kohteita oli tällä kertaa 799 kappaletta. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin toimitusasiakirjojen sähköisen käyttöarkiston perustamista. Vuoden 2013 lopussa skannaamatta oli 13 kaupunginosan aineisto., niistä 10 oli kokonaan aloittamatta. Espoon kiinteistörekisterissä oli vuoden 2013 lopussa 16 846 tonttia ja 1687 yleistä aluetta. Maastomittaukset Vuoden 2013 aikana toteutettiin koko Espoon kattava laserkeilaus. Ajantasaiselle keilaukselle olikin tarvetta, koska edellisestä keilauksesta oli kulunut jo viisi vuotta. Kesällä toteutettiin nyt jo kolmannen kerran peräkkäin pääkaupunkiseudun kattava ortoilmakuvaus kuntien yhteishankintana. Yhtenäinen kuvausalue oli kaikkien aikojen suurin ulottuen Kirkkonummesta aina Sipooseen asti. Johtotietopalvelussa vuosi oli työntäytteinen. Johtoselvityksiä tehtiin melkein 5000 kpl/a ja kaapelikartoituksia tehtiin lähes 130 km. Ennestään asiakaspalvelussa olevien palvelumuotojen lisäksi otettiin käyttöön sähköinen

15 rajapinta, joka mahdollistaa johtoselvitysalueen rajaamisen etukäteen. Se auttaa töiden jakamisessa tasaisemmin asiakaspalvelijoiden kesken työpäivän aikana. Maastomittauksessa otettiin käyttöön kolme uutta maastotallenninta/tietokonetta, jotka toimivat sekä takymetri- ja satelliittimittauksen yhteisenä maastotallentimena että toimistokannettavanakin. Uusi kalusto mahdollistaa tietojen välityksen (toimisto <=> maasto) kehittämistä. Kehitystyö on vasta alkutaipaleella ja odotamme tuloksia lähitulevaisuudessa. Vuoden 2012 lopulla tehty taso- ja korkeusjärjestelmien muutoksen käyttöönottovaihe on sujunut hyvin. Toimintamme on sopeutunut muutokseen eikä ylitsepääsemättömiä ongelmia ole ollut. Käyttöönotto jatkuu edelleen suunnitelman mukaisena. Geotekniikkapalvelut Geotekniikkayksikkö huolehtii kaupungin tarvitsemista pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimuksista, suunnittelusta ja neuvonnasta sekä maa- ja kallioperätietojen tuottamisesta, kokoamisesta ja tietokantojen ylläpitämisestä. Yksikön toiminnan painopistealueita ovat maankamaran tietojen hallinta, ympäristön tilan seuranta, asiantuntijatehtävät, asiakaspalvelu, hankekohtaiset tutkimukset ja suunnittelun ohjaus sekä kehitystehtävät. Geotekniikkayksikkö toimii yhteistyössä mm. katu- ja viherpalveluiden ja tilakeskus-liikelaitoksen kanssa osallistuen asiantuntijana lähes kaikkien käynnissä olleisiin kaupungin investointikohteiden suunnitteluun. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteissa yksikön asiantuntemusta käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista yksikkö vastasi suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä osassa hankkeista myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita oli runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin myös suunnittelu- sekä tutkimuskonsultteja Puitesopimukset maa- ja kallioperätutkimuksista on tehty vuosille 2012 2014 yhteensä kolmentoista konsulttitoimiston kanssa. Mittavia ja geoteknisesti haastavia kohteita olivat mm. Opinmäen koulun tontin esirakentaminen, Leppävaaran uimahallin laajennuksen pohjarakennussuunnittelu ja pohjarakentaminen, Suomenlahdentien pohjanvahvistussuunnittelu ja -rakentaminen sekä Turveradantien ja Turvesolmun eritasoliittymän pohjanvahvistuksen suunnittelu. Myös kalliorakentamisen, mm. Blominmäen kalliopuhdistamon ja siihen liittyvien tunneleiden sekä Länsimetron jatkeen, suunnittelun ja tutkimusten ohjaukseen osallistuttiin. Yksikkö kilpailutti ja ohjasi mm. Metron rakennussuunnitteluun liittyvät maa- ja kallioperätutkimukset Matinkylän ja Saunalahden välillä. Pohjavesihavaintojen automatiikan sekä kallioperähavaintojen rekisteriohjelma valmistui. Takymetrikalustoa uusittiin neljällä yksiköllä. Pohjatutkimusrekisterissä oli vuoden lopussa yli 237 000 kairauspistettä, joiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustiedot on kerätty tekemällä kairauksia itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta. Pohjatutkimusrekisterin lisäksi pidetään yllä myös muita tietorekistereitä kuten maalämpökaivorekisteriä, johon on kertynyt lyhyessä ajassa jo yli 2 100 maalämpökaivon tiedot. Tietorekistereistä toimitetaan otteita tiedon tarvitsijoille yleensä sähköpostitse. Näitä asiakassähköposteja lähetetään vuosittain lähes 1 000 kappaletta. Asiakassähköpostien määrän odotetaan jatkossa vähenevän oleellisesti uuden sähköisen asiointipalvelun myötä.

16 Muita teknisen keskuksen toimintoja Pysäköintivirhemaksujen määrä kasvoi Ajoneuvojen siirtopäätöksiä tehtiin edelleen suuri määrä 730 kpl (vuonna 2012 yhteensä 823). Pysäköintivirhemaksukehotuksia kirjoitettiin 40 482 kappaletta, joka on 7 693 kappaletta enemmän kuin edellisvuotena. Pysäköintivirhemaksukehotusten määrään vaikuttivat nostavasti pysäköinnintarkastajien määrän lisääntyminen sekä heidän siirtyminen parityöskentelyyn. Viranomaistehtäville kertyi tuloja 2 347 226 euroa (vuoden aikana korjattu tuloarvio 2 000 000 euroa). Viranomaistehtävien menot 986 660 euroa ylittivät budjetoidun 721 500 euroa. Ylitys johtuu lisääntyneistä henkilöstömenoista sekä laitehankinnoista. Lisäksi menojen ylitykseen vaikuttaa myös vuotta vanhempien perimättä jääneiden epävarmojen saamisten poisto vuodelta 2012, jota ei ole otettu menoarviota laadittaessa huomioon. Poistettujen saamisten määrä oli 79 597 euroa, joka kirjattiin viranomaisyksikön menoksi. Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto aloitti toimintansa Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto, jonka isäntäkuntana toimii Inkoo, aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Se vastasi myös Espoon 40 tilan maaseututukien hallinnoinnista, hakemusten käsittelystä ja tukien maksatuksesta sekä muista maataloushallinnon alaan liittyvistä rekisterien päivityksistä n. 60 asiakkaan osalta. Tukia maksettiin yhteensä 1,02 milj. euroa. Esteettömyystyö jatkui Esteettömyyttä edistettiin asiantuntijoiden toimenkuvan mukaisesti yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Liikenneturvallisuus hyvällä tasolla Vuonna 2012 Espoossa tapahtui kaikkiaan 622 (2011: 818) poliisiin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta. Niissä kuoli 3 ja loukkaantui 132 henkilöä. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 45 % vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa n. 35 % vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on 11 % pienempi kuin vuonna 2012. Helsingissä vastaavana aikana määrä on vähentynyt -8 % ja Vantaalla -9 %. Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikenneturvallisuusstrategiassa 2020 henkilövahingot vuosien 2006 2010 tarkastelussa Espoo kokonaisuutena on erinomaisesti toisella sijalla Kauniaisten jälkeen. Liikenneturvallisuutta edistettiin monin tavoin, mm. rakentamalla hidasteita, arvioimalla koulumatkoja turvallisuustyökalun avulla sekä toteuttamalla liikenneturvallisuuskohteita. Espoon pahin onnettomuuskasaumapiste on Kehä I:n ja Turvesuontie liittymä, jonka korjaussuunnittelu on alkamassa. Lisää viljelypalstoja Tekninen keskus vuokrasi n. 1 400 viljelypalstaa asukkaiden käyttöön. Palstat sijaitsevat 13 alueella eri puolella Espoota. Viljelypalstojen määrää lisättiin jonkin verran nykyisten alueiden puitteissa. Samalla suunnitellaan nykyisten alueiden kehittämistä ja uusien viljelypalsta-alueiden käyttöönottoa.

17 Asiakkaat ja asiakastyytyväisyys Asiakaspalvelussa vilkas vuosi Teknisen keskuksen asiakaspalvelu käsitteli katuihin, viheralueisiin, pysäköinninvalvontaan sekä kaupungin kiinteistöihin liittyvät yhteydenotot. Alkuvuoden lumisateet näkyivät runsaina yhteydenottojen määrinä tammihelmikuussa. Toukokuussa viheralueista saatiin paljon palautetta ja loka-marraskuussa katuvaloista. Saapuneita puheluita tuli teknisen keskuksen asiakaspalveluun hieman edellisvuotta enemmän eli yhteensä 32 228, joista pystyttiin vastaamaan 25 167 puheluun. Palautejärjestelmän ja sähköpostin välityksellä tuli 9 571 palautetta asiakaspalvelun vastattavaksi. Valtaosa palautteista koski katuja ja teitä ja käsittelyaika näissä oli keskimäärin hieman alle kolme päivää. Sähköisten yhteydenottojen määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta ja suunnittelusta vastaavien yksiköiden kanssa. Näin taataan se, että asukkaiden tarpeet otetaan huomioon teknisen keskuksen palveluissa. Asiakaspalvelu pystyi selvittämään ja antamaan asiakkaalle vastauksen välittömästi suurimpaan osaan yhteydenotoista. Vuoden aikana vastaanotettiin 38 396 palautetta, joista neljännes siirrettiin taustaorganisaatioon käsittelyä varten. Näistä eteenpäin välitetyistä palautteista toteutettiin vuoden aikana 4 346 eli lähes puolet, työohjelmaan otettiin 1 209 toimenpide-ehdotusta ja lisäksi useiden palautteiden toteuttamismahdollisuutta lähdettiin tutkimaan. Teknisessä keskuksessa toimii myös kaupunkimittaus- ja johtotietopalveluja tarjoava palvelupiste, joka ottaa vastaan tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemuksia, rakennuksen paikan maastoon merkintä -tilauksia sekä sijaintikatselmustilauksia sekä antaa näihin ja yleisemminkin asemakaavojen toteuttamiseen liittyvää opastusta ja neuvontaa. Lisäksi asiakaspalvelussa otetaan vastaan erilaisia karttatilauksia postitse, puhelimitse, sähköpostitse ja asiakaskäyntien kautta. Johtoselvityksiä tehtiin vuoden aikana 4 858, sijaintikatselmuksia 995, rakennuksen paikan maastoon merkintöjä 776 ja kohteen sijainnin osoituksia 586 kappaletta. Kaupunkimittaukseen liittyviä puheluita tuli yhteensä 6 191. Asiakaspalvelu otti käyttöön Vision 80/20 contact center - puhelinjärjestelmän, mikä oli osa kaupungin puhelinuudistushanketta. Paremmin toimivalla puhelinjärjestelmällä pystytään palvelemaan asiakkaita tehokkaammin. Ajantasainen jonotilanne näkyy vastaajille ja järjestelmään on mahdollista myöhemmin liittää sähköposti ja chat. Koko teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelutoimintoja yhtenäistettiin ja kehitettiin mm. selkeyttämällä internetsivuja sekä uusimalla lomakkeita. Lisäksi panostettiin sisäisten asiakkuuksien vähentämiseen. Espoolaiset aloitteellisia Espoolaiset tekivät kaikkiaan 112 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja toistaiseksi rakentamatta olevien katujen toteuttamista. Yli puolet aloitteista johti toimenpiteeseen. Asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla Teknisen keskuksen espoolaisille ja Espoossa toimiville yrityksille ja yhteisöille tuottamista ns. julkishyödykkeistä (kadut, puistot jne.) ja tilauspohjaisista palveluista (mm. kaupunkimittaus) saadaan asiakaspalautetta sekä asiakaspalvelun että erilaisten asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Katuihin ja viheralueisiin liittyvien palvelujen osalta keskeiset asiakastyytyväisyysmittaukset ovat Yhdyskuntatekniset palvelut 2013 -tutkimus (TEKPA) sekä Kaupunki ja kuntapalvelut 2013 -tutkimus.

18 Asukaskysely kunnan yhdyskuntateknistä palveluista (TEKPA) osoitti, että Espoon yleisten alueiden ylläpidon taso oli jonkin verran heikentynyt. Suunta johtunee runsaslumisesta talvikaudesta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa -tutkimuksesta vastaavaa heikentymistä ei voida havaita. Viheralueiden hoito oli parantunut molempien tutkimusten mukaan, arvosana oli jopa TEKPA -tutkimushistorian paras. Suhteellisesti parhaiten Espoo menestyi tutkimuksen mukaan yleisten alueiden valaistuksessa sekä keskusta-alueiden katujen puhtaudessa ja siisteydessä. Koko kaupungin asiakaspalvelutoiminta arvioitiin edellisvuotta paremmaksi. Kaupunki ja kuntapalvelut 2013 -tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipidettä kaupungin palveluista hyvin laajasti. Jäljempänä olevaan taulukkoon on koottu joitakin osin tai kokonaan teknisen keskuksen järjestämiä palveluja. Asukkaiden arviot pysyivät pitkälti edellisvuosien tasolla. Kuntapalvelut Espoossa 2013 -tutkimus* Asukkaiden tyytyväisyys palveluun asteikolla 1-5 2011 2012 2013 Katujen ja teiden hoito 3,24 3,26 3,26 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,71 3,72 3,81 Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta 3,77 3,81 3,73 Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,94 3,91 3,87 Esteettömyys 3,32 3,50 3,40 Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta 3,54 3,61 3,59 Liikenneturvallisuus autoilijoiden kannalta 3,97 3,94 3,99 Luonto- ja retkeilyreitit 4,04 4,11 4,18 *) Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2013 -tutkimus (suppea otos). Vuonna 2012 tehtiin myös laajempi Kuntapalvelut 2012 -tutkimus. Tutkimusten luvut poikkeavat vuoden 2012 osalta jonkin verran toisistaan.

19 Teknisen keskuksen suoriteluvut Kunnallistekniikan suoritteita 2011 2012 2013 -myönnettyjä kaivulupia, kpl a) 1 091 1 153 1 043 -myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia, kpl a) 523 466 429 -rakennuslupalausunnot ja katukorkeusilmoitukset, kpl 513 416 384 -tilapäisiä liikennejärjestelylupia, kpl a) 280 310 360 -tilapäiset aitausluvat katualueella - 20 33 a) Tilastointitapaa on yhtenäistetty seudullisesti vuonna 2012. Kunnossapidettävät kadut: -milj. m 2 8,18 8,46 8,6 -kilometrejä 1 664 1 733 1 762 -euroa/asukas 72,5 75,8 76,1 -euroa/m 2 2,23 2,34 2,31 -katuvalopisteitä (kpl) 50 000 50 500 50 800 -liikennevaloristeyksiä (kpl) 192 195 202 Kunnossapidettävät viheralueet: -puistot ja liikenneviheralueet (milj. m 2 ) 6,12 6,30 6,83 -puistometsät ja niityt (milj. m 2 ) 4,98 5,05 4,9 -yhteensä viherhoitoala (milj. m 2 ) 14,49 14,53 13,67 -euroa/asukas 27,70 27,70 24,8 -euroa/m 2 0,48 0,48 0,47 Ympäristöhuolto: -ylijäämämassat, m 3 975 000 850 000 1 149 000 -ylijäämämassat, kuormia 97 500 85 000 114 900 -ruoppausmassat, m 3 14 500 1 700 -lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) 50 659 40 000 28 000 Ostopalvelujen osuus* ) (%): -katujen ylläpito 99 99 99 -viheralueiden ylläpito 100 100 100 -kunnallistekniikan suunnittelu 98 98 98 -kunnallistekniikan rakentaminen 100 100 100 -Espoo Kaupunkiteknikka -liikelaitoksen osuus rakentamisesta 23 *) Tekninen keskus ostaa palveluja sekä kaupungin liikelaitokselta että markkinoilta. Pysäköinninvalvonnan suoritteita: 2011 2012 2013 -pysäköintivirhemaksuja, kpl 32 789 30 819 40 471 -huomautukseksi oikaisuvaatimusvaiheessa muutetut virhemaksut, kpl 858 780 1 124 -käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista, kpl 3 473 3 305 4 617 -huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä, kpl 9 1 287 1 883 -tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 1,46 1,62 2,28 -siirretyt romuajoneuvot, kpl 823 779 725

20 Kaupunkimittauksen liittyviä suoritteita 2011 2012 2013 Muunnettu suorite 3 089 2 756 2 389 Kiinteistönmuodostus: -tonttijakoja, kpl 179 164 151 -lohkottuja tontteja, kpl 343 371 288 -lohkottuja yleisiä alueita, kpl 150 251 201 -kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia, kpl 144 119 99 -rasitetoimituksia, kpl 62 62 72 -perustettuja rasitteita, kpl 234 243 245 -rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia, kpl 609 499 474 -uusia osoitteita, kpl 580 373 257 -asiakaspalvelun toimittamia tilauksia, kpl 5 141 3 967 2 639 Maastomittaus: -mitattuja monikulmiopisteitä, kpl 524 968 490 -rakennusvalvontamittauksia, kpl 2 081 1 956 1 662 -johtomittauksia, kpl 832 731 569 -kartoitettuja johtoja, km 80 117 129 -johtojen näyttöjä, kpl 825 834 870 -johtojen sijaintiselvityksiä, kpl 4 725 4 834 4 858 Karttatuotanto: -uudiskartoituksia, ha 2 800 1 350 1 475 -asemakaavan pohjakarttoja, kpl 35 52 49 -ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa, ha 408 184 311 -numeerisen aineiston toimitukset, kpl 1 120 1 015 1 068 -internetkarttapalvelun käyttäjiä 373 557 -ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja, kpl 12 812 049 -kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet, kpl 2 664 2 447 915 Geotekniikkaan liittyviä suoritteita 2011 2012 2013 Mittauspisteitä 136 547 186 906 172 853 Painokairauksia 1 349 1 368 1 248 Porakonekairauksia 923 1 109 979 Siipikairauksia 94 75 91 Maanäytetutkimuksia 1 025 945 850 Pohjatutkimustietokanta vuoden 2013 lopussa: -kairauspisteitä 223 504 232 172 237 658 -mittaushavaintoja 3 385 423 3 595 122 3 819 056 -rakeisuusmäärityksiä 11 236 12 181 12 326 -tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit 5 076 000 5 354 000 5 614 534