ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi Oy :lle (SMOY) 21. amfiboliittinäytteen (kn 662/65/SMOY), joka sisälsi heikkona pirotteena ja silmäkkeinä kuparikiisua ja borniittia (Cu = 1.64 %). Tämän irtolohkarenäytteen johdosta suoritti SMOY vuosina 1965-1967 fil, maist. Hämäläisen johdolla malmitutkimuksia ko. alueella. Tutkimukset jäivät osittain keskeneräisiksi SMOY :n lopetettua prospektausosastonsa toiminnan. Samasta aiheesta on tullut 7.7.1965 näyte myös GTL :ään (kn 4628). SUOMEN MALMI OY :n TUTKIMUKSET SMOY on tutkimustensa yhteydessä tehnyt alueella geofysikaalisia mittauksia seuraavasti : magneettinen ja slingram 19 km 2 tihennetty slingram 2. 5 km 2 turam n. 3 km 2 Geologisia tutkimuksia : - kallioperäkartoitus n. 6 km 2 - lohkaretutkimus n. 1 km 2 Analyysejä : - 4 lohkaretta Cu 1.64-4.2 % Lohkaretutkimuksissa löydettiin alkuperäisen lohkareen lisäksi joukko
- 2 - uusia Cu-pitoisia lohkareita, joista parhaimpien Cu-pitoisuudet vaihtelevat 1.64-4.2 % :iin, kuten edellä on mainittu. Mittaukset eivät osoittaneet merkittäviä häiriöitä lukuunottamatta turam-mittausta, joka paikansi heikon anomalian Urtinniemen (liite 3, josta käy ilmi alueen yksityiskohtainen nimistö) S-puolella Koskilahden N-osassa. Häiriö on piirretty geok. kartalle (liite 2). Tähän häiriöön kairattiin SMOY :n toimesta 2 reikää yhteispituudeltaan n. 140 m (50 + 88 m). Tulokset eivät selvittäneet Cu-aihetta, vaan kairaukset lävistivät etupäässä granodioriittia ja dioriittia vähäisine afb-välikerroksineen. Anomalian on katsottu johtuneen porasydämissä paikoitellen esiintyvästä ruhjeisuudesta. GTL :n TUTKIMUKSET GTL otti ko. Cu-malmiaiheen tutkimusten jatkamisen ohjelmaansa v. 1970. SMOY :n lohkaretutkimuksissa tavattujen Cu-pitoisten lohkareiden lähistöltä löydettiin GTL :n toimesta vielä muutamia lisää (J. Pohjolainen ja V. Kellokangas/HAKA). Parhaimpien lohkareiden sijaintipaikat näkyvät karkeasti oheiselta kallioperäkartalta (liite 1) ja yksityiskohtaisemmin suurimittakaavaisemmalta geokem. kartalta (liite 2). SMOY :n teettämät neljä analyysiä edustavat parhaimpia näytteitä. Lohkareviuhka sisältää lukemattoman määrän amfiboliittilohkareita, joissa Cukpitoisuus vaihtelee muutamasta rakeesta heikkoon pirotteeseen tai runsaampaan läiskittäiseen esiintymistyyppiin ja parhaimmassa lohkareessa osittain jopa Cuk-breksiaan. Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta tarkistettiin lohkaretutkimusten lisäksi SMOY :n laatimaa kallioperäkarttaa sekä suoritettiin geokemiallinen tutkimus, joka käsitti n. 1 km2 :n alueella 11 profiilia a 600 m ja kaikkiaan vajaa 400 pistettä. Tuloksien mukaan (liite 2) SMOY :n kairausprofiili näyttäisi olevan aivan oikealla kohdalla.
- 3 - Koska tavatut Cu-pitoiset lohkareet ovat valtaosaltaan pirotetyyppisiä, suoritettiin Koskilahden-Urtinniemen alueella IP-mittaus, joka käsitti n. 1 km 2 :n alueen (liite 3). Mittauksen osoittama vaatimaton anomaliavyöhyke sattuu niin ikään yhteen SMOY :n turam-häiriön kanssa eli siis jälleen kairausprofiilin kohdalle, mihin geokemialliset tuloksetkin viittaavat. Koska SMOY oli jo, kuten edellä on mainittu, ko. paikan kairannut, tutkimukset lopetettiin GTL :n osalta tuloksettomina tähän. YHTEENVETO : Jos katsotaan kivilajikarttaa (liite 1) havaitaan, että kvartsi- ja sarvivälkegranodioriittinen alueen peruskivilaji sisältää lukemattomia, alaltaan vaatimattomia, amfiboliitti (ja sv-gn) jaksoja. Koska saadut geokemialliset anomaliat ovat suuruusluokaltaan vaatimattomia, saattaa olla, että ne johtuvat pelkästään tai osittain kivilajivaihteluista. Mikäli Cu-mineralisaatio on kooltaan tai ainakin puhkeamaltaan pieni, voi sen vaikutus (kyseessähän on kaiken lisäksi pirotetyyppi) geokemian antamiin tuloksiin sekoittua ed. m. kivilajivaihtelun aikaansaamiin pitoisuusvaihteluihin. On syytä lisäksi muistaa, että geokem. näytteenotto oli hyvin vaikeaa, koska Kivijärvi on nimensä väärtti eli Koskilahti erittäin kivikkoinen. SMOY :n geologit arvelivat jälkimielipiteenään, että lohkareet kenties ovat melko paikallisia ja lähtökohta lienee Salmelan Torpan maissa (liite 3). GTL :n tutkimuksissa löydettiin Cu-pitoisia lohkareita Lohisaaren S-reunalta ja kuparin merkit samassa saaressa esiintyvästä amfiboliitista, joka jatkuu samaisen torpan luo n. E-W suunnassa. Välittämättä siitä, että niin geofysikaaliset kuin geokemiallisetkaan tulokset eivät anna tukea, olisi syytä jossain sopivassa vaiheessa kairata pikkureikiä Lohisaaren ja mantereen välisen salmen tienoille ko. amfiboliittijakson poikki.
4 Otaniemessä 21 pnä marraskuuta 1972 ~' a > Anssi Lonka LIITTYY Näytteet : K4628 Päiväkirjat : Raportit : M17/Kvj-66/1 J. Pohjolainen 1970 Kartat : Ml1.1/2333 09 A/72/1 V. Kellokangas 1970 M11.9/2333 09 A/72/1 M24.6/2333 09 A/12,13,17,18 M24.7/2333 09 A/12,13,17,18 M35/2333 09 A/72/1 SMOY :n arkistos sa seuraavat raportit : - Kivijärven tutkimukset kesällä 1965 V. L. Hämäläinen 30.10.1965 - Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä v. 1967 V. L. Hämäläinen 18.12.1967