KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, YHDYSKUNNAN PALVELUALUE

2018 KAAVOITUSKATSAUS LEMPÄÄLÄN KUNTA, YHDYSKUNNAN PALVELUALUE

Kannen kuva: Kanavanvartijan talon pihapiiriä / Lempäälän kunta 2

Sisällys LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE... 4 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS... 4 ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO... 5 VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET... 6 ASEMAKAAVOITUS... 7 VUONNA 2017/2018 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT...11 YLEISKAAVOITUS...12 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT...13 MUUT YLEISKAAVAHANKKEET...14 KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU...15 MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU...16 YHTEYSTIEDOT...18 3

LEMPÄÄLÄN KAAVOITUSTILANNE Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään kunnassa ja Pirkanmaan maakunnassa vireillä olevat kaava-asiat. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Lisätietoja kaavoista ja ajankohtaiset tiedot vuoden aikana tapahtuvista muutoksista löytyvät kunnan verkkosivuilta http://www.lempaala.fi/palvelut/asuminen-rakentaminen-ja-ymparisto/kaavoitus/. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyön alussa, niin asema-, yleis- kuin maakuntakaavoissa, tulee nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tärkeä osa kaavatyötä on alussa määritellä tavoitteet, kerätä perustietoja alueesta sekä laatia tarvittavat selvitykset yhteistyössä eri viranomaistahojen ja muiden osallisten kanssa. Näiden pohjalta laaditaan valmisteluvaiheessa nähtäville tuleva kaavaluonnos. Luonnoksesta saadun palautteen (mielipiteet ja lausunnot) pohjalta puolestaan valmistellaan nähtäville kaavaehdotus. Myös kaavaehdotuksesta on osallisten mahdollista jättää muistutuksia ja viranomaisten lausunnot. Lopullisen kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 4

ASUMINEN JA ASEMAKAAVAVARANTO Lempäälä on vahva, kasvava ja kehittyvä kunta Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseutu puolestaan on Suomen kakkoskeskus, monipuolinen ja nopeasti kasvava seutu, koti yli 380 000 asukkaalle ja sijoittumisalue yli 24 000 yritykselle. Lempäälän väkiluku on jatkanut nousuaan jo pitkän. Väestönkasvu 2000-luvulla on ollut noin 1 3 prosenttia. Väkiluvun nousu on perustunut paljolti Tampereen kaupunkiseutuun ja sen vetovoimaan. Lempäälään on muutettu eniten Pirkanmaan muista kunnista (1001 muuttajaa vuonna 2016), ja näistä eniten Tampereelta (645 muuttajaa vuonna 2016). Toisaalta muualle Pirkanmaalle muutetaan myös eniten (906 muuttajaa vuonna 2016) ja eniten juuri Tampereelle (549 muuttajaa vuonna 2016). Lähde: Tilastokeskus 2018, viitattu 25.4.2018, http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=418 Lempäälä on pientalovaltainen kunta. Asuinrakennuksia on kunnassa yhteensä 9 200 kpl, joista pientaloja on noin 5 480 kpl. Pientaloissa ja rivitaloissa asuvien osuus oli 75 % (Tilastokeskus 2018/2016). Kerrostalovaltaisia alueita on lähinnä keskustassa ja Sääksjärvellä. Kunta pyrkii jatkossakin vastaamaan omakotitonttikysyntään, mutta samaan aikaan entistä tehokkaammin myös muuhun asuintonttikysyntään. Maapoliittisen ohjelman mukaisesti kunta pyrkii oikea-aikaiseen ja oikeassa määrin tapahtuvaan tontinluovutukseen. Helmikuussa 2018 kunta asetti yleiseen hakuun kahdeksan omakotitonttia Kiviahon luonteiskulmasta (kortteleista 297 ja 301). Rivi- ja kerrostalotontit luovutetaan pääasiallisesti julkisen, hintaan perustuvan tarjouskilpailun tai muun tontinluovutuskilpailun perusteella. Tampereen seudun kunnat ovat tehneet maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan MAL-sopimuksen (ks. Kaupunkiseudun suunnittelu), jossa on käsitelty myös kuntakohtaisia asumisen tavoitteita. Asumisen osalta on kirjattu, että kunnat varmistavat asuntotuotantotavoitteiden toteutumisen asemakaavoituksella ja tontinluovutuksella. Tuotantotavoitteet on jaettu yhteisvastuullisesti seudun kuntien kesken. Lempäälän kunnan osalta tavoitteena on 310 asuntoa/vuosi, yhteensä 1240 asuntoa vuosina 2016 2019. 5

VOIMASSAOLEVAT RAKENNUSKIELTOALUEET Maankäyttö- ja rakennuslain (53 ) mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla yleis- tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Asemakaavojen osalta kielto on voimassa enintään kaksi vuotta ja yleiskaavojen osalta viisi vuotta. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi kaava saa lainvoiman. Kunta myös voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa MRL:n mukaisesti. 6

ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle käyttötarkoitus, mm. rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti-, leikki- ja oleskelualueet. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. 7

1090 Lehtivuoren alue Alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vuonna 2006 ja asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa uudistetuin tavoittein Sääksjärven osayleiskaavan edettyä. Asemakaavoitusta ei ole aikataulutettu. 1095 Sääksjärven seurakuntatalo Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalon ja uusien seurakunnan tilojen rakentamisen seurakuntatalon tontille. Lisäksi Ruskontien varteen osoitetaan alue liityntäpysäköintipaikkoja varten. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2018. 1097 Telinetie Asemakaavan muutos mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman perustamisen Telinetien varrelle. Samalla ajanmukaistetaan ympäristön vanhentunutta asemakaavaa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2017. Luontoselvitys valmistui syksyllä 2017. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019. 2067 Hollon radanoikaisun alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan muutos on tullut vireille jo vuonna 2000. Kaavamuutos on ollut kesken Kuokkala-Hakkari-Herrala -osayleiskaavan laatimisen takia. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tarkistaa asemakaava erityisesti rautatien sijainnin ja tilavarauksen osalta. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville vuonna 2017. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020. 2090 Kiviahon pohjoisosa Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan Kiviahon pohjoisosaan seitsemän erillispientalon tonttia ja virkistysaluetta sekä alue linkkimastoa varten. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ratkaisu on odotettavissa vuonna 2019. 2091 Hakkarin liikunta-alue ja koulu Asemakaavassa tutkittiin uuden liikuntahallin sijoittamismahdollisuuksia alueelle. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2017. Uudelle liikuntahallille esitettiin kaavaehdotuksessa sijoittumispaikkaa jäähallin viereen. Kaavaehdotuksen ratkaisu ei soveltunut liikuntahallihankkeen toteuttamiseen. Vanhojen asemakaavojen uudistamista jatketaan ja hyödynnetään tehtyä selvitys- ja suunnittelutyötä. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 2092 Moisiolammentie Asemakaavan muutoksella tarkistetaan Moisiolammentien teollisuusalueen vanhentunutta asemakaavaa siten, että otetaan huomioon nykyinen maankäyttö ja kiinteistöjako, kulkuyhteyksien tarve, ympäristön häiriötekijät, luonnonarvot, virkistyskäytön tarpeet ja rautatien kolmannen raiteen aluevaraustarve. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019. 8

3024 Ehtookoto Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella haetaan alueelle uutta asumista ja kehitetään Ehtookodon toimintaedellytyksiä. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu esisuunnitelmia. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 4040 Lempoisten asemakaavan muutos Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää keskustakehän (Tampereentie, Valkeakoskentie, Puistokatu ja Lemponkatu) asemakaavoituksen jälkeen. Asemakaavamuutoksella kehitetään Lempäälän keskustan keskeisiä alueita ja tavoitellaan korkealuokkaista rakentamista keskustan yleissuunnitelman pohjalta. Kaavamuutos toteuttaa keskustan osayleiskaavan tavoitteita ja huomioi suojelutarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä 2014. Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Asemakaavan aikataulu on vielä avoin. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 4042 Asemakortteli Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää korttelialuetta keskustan osayleiskaavan sekä keskustan yleissuunnitelman pohjalta asumiselle ja liiketiloille. Asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2018. Asemakaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 4044 Hiiroksentie Hiiroksentien asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa Hiiroksentien varrelle osayleiskaavan mukaisesti asuinkerrostalon tontti ja tehdä tarvittavia teknisiä muutoksia ympäristön asemakaavoihin. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. 5019 Muut ydinkeskustan asemakaavat Ydinkeskustan asemakaavoja uudistetaan uuden osayleiskaavan mukaisiksi. Asemakaavoitus etenee useampana eri kaavahankkeena yleissuunnittelutilanteen edistymisen mukaan. Lisäksi keskustan alueelle laaditaan yleissuunnitelmia asemakaavatyön pohjaksi. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 5023 Kortteli 114, ydinkeskustakorttelit Kaavaehdotus on ollut nähtävillä osana kaavaa 5022 / 4041 (Ydinkeskustakorttelit). Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2019. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 5024/6014 Ratavarren strategiset korttelit Ratavarren strategiset korttelit -asemakaava on käynnistynyt vuonna 2017, jolloin kolmannen yläkoulun sijoittumista tutkittiin kolmessa eri kohteessa. Kolmas yläkoulu sijoittui jatkosuunnittelussa Kanavan koulun tontille, joten kahden muun mahdollisen sijoittumispaikan, vanha S-marketin tontti ja Halkolan monitoimikeskuksen alue, tavoitteet ovat vielä harkinnassa. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2020. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 9

6013 Halkolannotko Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on, että Halkolannotkoon voitaisiin perustaa edustava ja eri ikäryhmiä monipuolisesti palveleva puistoalue. Kaavaluonnos oli nähtävillä 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. 8037 Hauralan itäranta Suunnittelualueen purettujen rivitalojen kohdalle tavoitellaan uutta tiivistä asuinrakentamista. Aiemmin rakentamaton virkistysalue on tarkoitus säilyttää virkistyskäytössä. Rantaan tarkastellaan mahdollisuutta rakentaa kevyen liikenteen yhteyttä Lempoisten koululle. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen. 8038 Haljastentie Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yhden uuden erillispientalotontin osoittaminen sekä asemakaavan ajanmukaistaminen koko korttelissa. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020. 9011 Lahnatie Asemakaavan muutoksella laajennetaan asuinkorttelia ja osoitetaan rantaan virkistysaluetta. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020. 9013 Harjutie Asemakaavan muutoksella tarkistetaan kolmen erillispientalon tontin välisiä rajoja. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2020. 10041 Kolun alue Alueelle osoitetaan pientaloasutusta. Samalla ajanmukaistetaan ja yhtenäistetään Kuljun asematien kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 29.11.2012-7.1.2013. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen 10049 Linnajärventien itäosa Asemakaavalla mahdollistetaan asuntoalueen täydennysrakentaminen ja katuverkon parantaminen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kevättalvella 2018. Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019. 15012 Marjamäki, Pohjoisrinne Pohjoisrinteen yritysalueen asemakaavan muutos käynnistyi alkuvuodesta 2011. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2013. Kaavamuutos on tarkoitus saattaa päätökseen aluetta koskevien infrasuunnitelmien edetessä. Kaava on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2018. Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen. 10

15014 Marjamäki, Pajalantie Asemakaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2018. Kaavaan liittyy maankäyttösopimuksia. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuonna 2018. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Maija Villanen 15015 Marjamäki, Hulikanmutka Asemakaavan muutos Hulikanmutkan alueella etenee luonnosvaiheeseen. Alueesta on laadittu selvityksiä vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on liittää katualuetta teollisuustonttiin. Kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Kaavan on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2019. Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen. 15020 Marjamäki, Koivukuja Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta ja muuttaa ohjeellista tonttijakoa. Asemakaava on ollut nähtävillä ehdotuksena vuonna 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2019. Lisätietoja kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa. 15021 Marjamäki, Areenakatu Asemakaavan on tarkoitus tulla vireille syksyllä 2018, jolloin tarkennetaan tavoitteita ja aikataulua. Lisätietoja elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen VUOSINA 2017/2018 VOIMAAN TULLEET ASEMAKAAVAT 01/2017 Viialantien lämpökeskus 8036 03/2017 Kiimakallion eteläosa 10045 06/2017 Vikkiniitty 1096 07/2017 Annisto 16001 07/2017 Hattulanmäki 2089 11/2017 Kanavanvarsi 7014 08/2018 Kanavan koulu - kolmas yläkoulu 4043/8039 08/2018 Ideapark 15018 11

YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on koko kunnan tai kunnan osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavalla ratkaistaan sen kattamalla alueella tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, esimerkiksi ohjatakseen toimintojen yhteen sovittamista kuntien raja-alueilla. Lempäälän kunta on laatinut yhdessä Tampereen kaupungin kanssa yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan ja tekee yhteistyötä Valkeakosken kaupungin kanssa Marjamäki-Pispantalli -välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaavan osalta. Lempäälän kunnassa on tällä hetkellä voimassa seuraavat yleiskaavat: 12016 Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava (2016) 12015 Lempäälän keskustan osayleiskaava (2013) 12013 Kuljun-Marjamäen-Moision-(keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus (2007) 12014 Vuoreksen osayleiskaava (2005) 12010 Kuljun-Marjamäen-Moision-keskustan osayleiskaava (2001) 12012 Lastusten osayleiskaava ja -muutos (2001) 12008 Sääksjärven-Kuljun pohjoisosan osayleiskaava (1995) 12009 Rantaosayleiskaava, joka sisältää myös harjuosayleiskaavan ja Kelhon osayleiskaavan (1994) 12007 Säijän-Nurmen-Kuokkalan-Hollonnokan osayleiskaava (1993) 12006 Mattilan-Miemolan osayleiskaava (1993) 14001 Lempäälän yleiskaava (1981, pääosin korvautunut uudemmilla osayleiskaavoilla) 12

VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT 12017 Säijän osayleiskaava Osayleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ohjata asuinrakentamista Säijän maaseutualueella. Rakennettua kulttuuriympäristöä ja arkeologista perintöä koskevat selvitykset valmistuivat loppuvuodesta 2013 ja luontoselvitys keväällä 2016. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2017 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua 2019/2020. Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen, kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa. 12018 Marjamäen osayleiskaava Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustasta n. 7-8 km pohjoiseen sijaitsevalla Marjamäen yritysalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 136 hehtaaria. Alueen osayleiskaavan muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi, koska alueen asemakaava on osin vanhentunut ja asemakaava-aluetta on samalla tarkoitus laajentaa pohjoisen suuntaan. Marjamäen osayleiskaava ei ole kaikilta osin toteutunut alun perin kaavaillussa muodossa. Marjamäen yleiskaava odotti uuden maakuntakaavan vahvistumista ja MRL:n muutosten selkiytymistä, jolloin voidaan arvioida osayleiskaavoituksen tarpeellisuutta. 12020 Sääksjärven osayleiskaava Lempäälän kunta on käynnistänyt Sääksjärven osayleiskaavan laatimisen vuonna 2017. Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kunnan pohjoisosassa lähellä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan rajaa maakunnallisestikin tärkeässä liikenteen solmupisteessä. Alue on maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennemalleissa osoitettu merkittäväksi asumisen ja työpaikkojen keskittymäksi. Yleiskaavan tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaiseksi Sääksjärven aluetta halutaan tulevaisuudessa kehittää maankäytön osalta. Kaavoitettavan alueen pintaala on noin 17,5 km². Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuonna 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua 2020/2021. Lisätietoja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo. 14002 Strateginen yleiskaava Syksyllä 2017 käynnistyneessä työssä laaditaan koko kunnan kattava strateginen yleiskaava, joka on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja se ohjaa osayleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Strategisessa yleiskaavassa nostetaan esille keskeisiä kehittämisteemoja ja määritellään toimintojen muodostamia laajamittaisia verkostoja. Kaavassa voidaan myös tarkastella alue- ja yhdyskuntarakenteen teemoja ja kokonaisuuksia, joita ei yksittäisessä kunnan alueelle laaditussa osayleiskaavassa yleensä käsitellä. Strategisen yleiskaavan laadinnassa tehdään valintoja pitkän aikavälin painotuksista ja pohditaan suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan noin 20 vuoden aikana, tavoitevuotena 2040. Kaavaluonnos on ollut 13

nähtävillä kesä-elokuussa 2018 ja ehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville loppuvuodesta 2018. Kaavan on tarkoitus valmistua 2019. Lisätietoja yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo ja kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä. MUUT YLEISKAAVAHANKKEET Marjamäki-Pispantalli välisen alueen (mt 130 varsi) osayleiskaava Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa osayleiskaavoja kyseiselle alueelle. Kaavoitus on esiselvitysvaiheessa ja kaavahanketta varten on nimetty ohjausryhmä. Yleiskaavoituksen tarkoituksena on kehittää maantie 130:n varren maankäyttöä erityisesti Marjamäen ja Pispantallin yritysalueiden suunnilla. Kaavahanke ei tällä hetkellä sisälly kunnan kaavoitusohjelmaan ja vireilletulosta kuulutetaan erikseen. 12019 Hauralan osayleiskaava Hauralan alueelle on tarkoitus laatia uusi osayleiskaava, joka mahdollistaisi Lempäälän Silta tulevaisuuteen -vision hahmottelemalla tavalla ydinkeskustaan siltayhteyden välityksellä kytkeytyvän maankäytön. Kaavoitus käynnistyy perus- ja esiselvitysten osalta lähivuosina. Vireilletulosta kuulutetaan erikseen. Kelhon-Lipon osayleiskaava Kaavoitusohjelman mukaisen Kelhon-Lipon osayleiskaavan sekä Lastusten osayleiskaavan uudistamisen pohjaksi ja kaavoitustyön käynnistämistä varten aloitetaan perusselvitysten laatiminen. Vireilletulosta kuulutetaan erikseen. 14

KAUPUNKISEUDUN SUUNNITTELU Seututoimistossa työskentely jatkuu vuonna 2016 valmistuneen seutustrategian mukaisesti. Strategian pääviesti on: Tampereen kaupunkiseutu - yhdessä tekemisen edelläkävijä, kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Pääviestiä konkretisoivat tavoitteet, joilla lisätään seudun kilpailukykyä, vahvistetaan kasvulle kestävää yhdyskuntarakennetta ja tuetaan kuntalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Seutustrategian ohella kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelun merkittävimmät tavoiteasiakirjat ovat Rakennesuunnitelma 2040 vuodelta 2015 ja kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2016. Rakennesuunnitelma asettaa kuntien yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Tavoitteet perustuvat arvioon, jonka mukaan seudun väkiluku kasvaa viime vuosien tapaan. Vuonna 2040 seudulla ennakoidaan olevan noin 480 000 asukasta. MAL-sopimus tarkentaa kuntien yhteistyön toimenpiteet lähivuosille. Lisäksi sopimuksessa käsitellään valtion osallistuminen sopimukseen nostettujen hankkeiden rahoitukseen. Seudullinen asuntotuotantotavoite on noin 3200 asuntoa vuodessa. Kuntien kaavoituksella varmistetaan, että merkittävä osa asunnoista rakennetaan keskustoihin, asemanseuduille ja raitiotien ja bussiliikenteen vyöhykkeille. Neljännes valmistuvista asunnoista on tarkoitus olla valtion tukemaa tai kunnan omaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Asuntotuotantoa koskevaa seuranta- ja ennakointitietoa digitalisoidaan ja saatetaan kuntien, yritysten ja kansalaisten avoimesti hyödynnettäväksi. MAL-sopimuksen mukaisesti vuonna 2018 jatketaan edellisenä vuonna käynnistettyä seudullisen viherrakenteen yleissuunnitelman laatimista. Se kattaa virkistysalueet ja ekologiset verkostot seudun taajamarakenteessa ja sen reunoilla. Samoin viimeistellään rakennesuunnitelman mukainen suunnitelma raitiotien laajentamisesta. Keväällä 2018 työstetään kuntien kesken elinkeinoalueiden seudullisia vetovoimaprofiileja. Hankkeen taustat on linjattu seutustrategiassa. Hanke syventää kuntien yhteistä ymmärrystä seudusta elinkeinojen kasvualustana ja parantaa kaupunkiseudun kuvaa yhteisenä elinkeinoalueena. Lisäksi vuoden 2018 kuluessa laaditaan seudullisina yhteistyöhankkeina Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli sekä muodostetaan pysäköinnin seudulliset periaatteet. Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Nokian, Oriveden, Tampereen, Ylöjärven ja Kangasalan kaupungit sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä tehdään lisäksi Pirkanmaan liiton, valtionhallinnon ja elinkeinoyhtiö Business Tampere Oy:n kanssa. Yhteistyötä koordinoidaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. Lisätietoa osoitteissa http://www.tampereenseutu.fi ja www.tampereenseutu2040.fi. 15

MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELU Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 2040:n maaliskuussa 2017. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näin ollen se korvaa aikaisemmat maakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Lisätietoja http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys etenee Pirkanmaan liiton koordinoima maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistettiin maakuntahallituksen päätöksellä 2016. Vuonna 2017 liikennejärjestelmäsuunnitelmaa päivitettiin ja siihen laadittiin erillisselvitys Digitalisaation roolista Pirkanmaalla. Vuonna 2018 päivitystyötä jatketaan teettämällä selvitykset liityntäpysäköinnin kehittämisestä, joukkoliikenteen solmupysäkeistä, Pirkanmaan logistiikasta ja liikenteen keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Selvitysten valmistumisen jälkeen tutkitaan uusia digitaalisia alustoja itse liikennejärjestelmäsuunnitelman julkaisuun ja ylläpitoon. Liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat on ryhmitelty kahteen pääteemaan: Pirkanmaan ulkoista kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin ja maakunnan asukkaiden arjen sujuvuutta ja turvallisuutta palveleviin toimenpiteisiin. Matkaketjut ja liityntäpysäköinti, logistiset kuljetukset ja city-logistiikka, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen sekä digitalisaatio on nostettu päivityksen kärkiteemoiksi. Aluetietopalvelulla pyritään parantamaan avointen tietoaineistojen saatavuutta asukkaille, yrityksille ja asiantuntijoille Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton INSPIRE-direktiivin mukaisten velvoitteiden täyttäminen siirrettiin vuonna 2017 aluetietopalvelun kautta toteutettavaksi. Työ on edennyt teknisestä toteutuksesta ja avoimen lähdekoodin tietokanta- ja rajapintaratkaisuista vaiheeseen, jossa perustettu alusta palvelee erilaisten tietoaineistojen, digitaalisen raportoinnin ja tietonäkymien ylläpitoa ja yhteiskäyttöä. Vuonna 2017 aluetietopalvelussa julkaistiin digitaalisia tietonäkymiä muun muassa asumisesta ja rakentamisesta, väestökehityksestä sekä Pirkanmaan ympäristöohjelmasta. Vuonna 2018 palvelun kehitystyötä jatketaan useisiin uusiin temaattisiin kokonaisuuksiin, ja samalla jatketaan olemassa olevien tietonäkymien kehittämistä. Palvelu sisältöineen on luonteeltaan jatkuvasti kehittyvä ja sitä pääsee tarkastelemaan osoitteessa: https://tieto.pirkanmaa.fi/. Yhteishankkeet Pirkanmaan liitto osallistuu ja toteuttaa vuonna 2018 erilaisia maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnittelu- ja kehittämishankkeita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi: Raideliikenteen avaaminen kilpailulle Suomen hallitus on päättänyt avata rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseu- 16

duille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Tähän liittyen Pirkanmaan liitto on yhdessä muiden maakuntien liittojen sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa suunnitellut ja käynnistänyt pilotteja, joissa pyritään löytämään toteuttamiskelpoinen markkinaehtoisen raideliikenteen malli yhdistyneenä muihin liikennemuotoihin. UZ 3 Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Urban Zone 3 -hankkeessa (2015 2017) laadittiin arvio yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä kaupunkiseuduilla sekä sovellettiin hankkeessa aiemmin kehitettyä vyöhykemenetelmää laajasti eri käytännön suunnittelukohteissa erilaisina pilotteina mm. Tampereen kaupunkiseudulla. Tutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin 8.3.2017. Pirkanmaan liitto oli hankkeessa osarahoittajana ja asiantuntijajäsenenä. Hankkeen mahdollista jatkoa tarkastellaan mm. Etelä-Pirkanmaan osalta. 17

YHTEYSTIEDOT Lisätietoja: Lempäälän kunta / yhdyskunnan palvelualue, Tampereentie 8, yhdyskunta@lempaala.fi YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KUNNOSSAPITO Suunnittelupäällikkö Timo Nevala p. 050 671 80 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä p. 044 486 3418 Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen p. 040 133 7764 Kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen p. 050 383 9656 Yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo p. 040 133 7949 Elinkeinokaavoittaja Pekka Seppänen p. 044 486 3614 Projektipäällikkö Ilari Rasimus p. 044 486 3235 Kaavasuunnittelija Antero Kortesmaa p. 050 383 9286 Suunnitteluavustaja Mira Puurtinen p. 040 133 7397 INFRASUUNNITTELU JA -KUNNOSSAPITO Kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkala p. 050 383 9422 Suunnitteluinsinööri Jukka Markkanen p. 050 383 0260 Suunnitteluavustaja Marianne Hellstén p. 040 133 7396 TONTTI- JA MITTAUSPALVELUT Kiinteistöinsinööri Harri Järvenpää p. 050 383 3778 Maanmittausinsinööri Pirkko Saarinen p. 050 383 9285 Paikkatietoinsinööri Eero Suominen p. 050 383 3149 Suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen p. 040 133 7398 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA Vs. ympäristöpäällikkö Kati Skippari p. 040 133 7804 LEMPÄÄLÄN VESI-LIIKELAITOS OY Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski p. 0500 633 083 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lempaala.fi Yhdyskunnan palvelualueella on käytössä ajanvaraukseen perustuva asiakaspalvelu. Tapaamisesta tulee sopia etukäteen viranhaltijan kanssa joko sähköpostitse tai puhelimitse. 18