Erityisopetuksen keinot lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa 1.3. 2018 Oppimisverkosto Lapsen paras Yhdessä enemmän 1 Hankesuunnittelija Juulia Lahdensuo
OPPIMISEN JA KEHITYKSEN PULMAT KOULUIKÄISTEN PALVELUKUVAUS PKS Lapen Oppimisen ja kehityksen pulmat työryhmä on valmistellut kouluikäisten ja alle kouluikäisten oppimisen ja kehityksen pulmista kärsivien lasten palvelukuvaukset esitelty tammikuussa 2018 erityis- ja vaativan tason järjestämässä työpajassa toivotaan lisää pedagogista näkemystä mukaan palvelukuvausta kehittämään mahdolliset kokeilut? 2
Keitä palvelukuvaus koskee? Kehitys- ja oppimisvaikeuksilla tarkoitamme seuraavien taitoalueiden kehittymiseen liittyviä ongelmia Kognitiivinen kehitys: kieli, näönvarainen hahmottaminen, päättely/ymmärtäminen, muisti ja oppiminen, toiminnanohjaus (ja tarkkaavuuden säätely), kynänkäyttö, kädentaidot, liikunnalliset taidot Koulutaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen Tarkkaavuuden, käyttäytymisen ja tunteiden säätely (ADHD-oireet) Kontaktikyky ja sosiaaliset taidot (autismin kirjon ongelmat) Palvelukokonaisuudessa painopiste perustasolla, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa 3 PKS Lapsen Paras, Oppimisen ja kehityksen pulmat -työryhmä
Tavoitteena ehjä koulupolku: ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen TAVOITE: Ongelma tunnistetaan ja aloitetaan varhainen tuki Jokaisella lapsella ja nuorella oikeus saada realistinen käsitys itsestään oppijana peruskoulun kuluessa (omat vahvuudet ja vaikeudet) sekä tukea itselle soveltuvien jatko-opintojen löytymisessä Painopiste peruspalveluissa, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa Seulonta ja ongelmien aiempaa tehokkaampi tunnistaminen ja tarvittavien tukitoimien suunnittelu Vaatii vahvaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistyön tiivistämistä Opiskeluhuollon, kouluterveydenhuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis ja tarpeen mukainen yhteistyö Erikoissairaanhoidon rooli: vaikea-asteiset/komplisoituneet ongelmat, uuden tiedon tuottaminen/jakaminen, koulutus, konsultaatio, työnohjaus 4 PKS Lapsen Paras, Oppimisen ja kehityksen pulmat -työryhmä
HYKS LAPE Oppimisen ja kehityksen pulmat: kouluikäisten palvelukuvaus LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ: TAVOITTEENA EHJÄ KOULUPOLKU, SOVELTUVAT JATKO-OPINNOT JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN PKS Lapsen Paras, Oppimisen ja kehityksen pulmat työryhmä 1.2018 Painopiste peruspalveluissa, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa Opiskeluhuollon, kouluterveydenhuollon, perusterveydenhuollon (PTH), sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis ja tarpeen mukainen yhteistyö Erikoissairaanhoidon (ESH) rooli: uuden tiedon tuottaminen/jakaminen, koulutus, konsultaatio, työnohjaus Toimiva tiedonsiirto nivelvaiheissa eri toimijoiden kesken ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTUS JA ONGELMAN MUKAINEN TUKI Koulun tukitoimet ja opetusjärjestelyt (mm. tuki- ja erityisopetus, oppimisympäristön muokkaus) Perheen ja lapsen psykoedukatiivinen ohjaus Yhteisöllinen opiskeluhuolto SEULONTA Laajat kouluikäisten lääkärintarkastukset 1.lk, 5.lk ja 8.lk Kouluterveydenhoitajan tarkastukset 2.lk, 3.lk, 4.lk, 6.lk, 7.lk, ja 9.lk (Erityis)opettajan oppimisen seulat 1.lk syksy, 3.lk syksy, 6.lk syksy HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ, JOS SEULONNAT EIVÄT TOTEUDU (tarv. Lastensuojeluilmoitus) Tuki riittää Tuki ei riitä Koulunkäynti jatkuu tukitoimien sekä säännöllisen seurannan varassa ONGELMIEN JA TUEN TARPEEN YKSILÖLLINEN ARVIOINTI Pedagogisen tuen arvio (opettaja ym.) Yksilökohtainen opiskeluhuolto (opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, kouluterveydenhuolto esim. psykologinen arvio) Tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella palvelut ja tukitoimet perheelle LIEVÄT JA KESKIVAIKEAT ONGELMAT Ongelma nimetään ja tarvittaessa diagnosoidaan ESH:n konsultaation tuella peruspalveluissa hoidon suunnittelu (esim. kuntoutustarpeen arviointi) ja totuttaminen peruspalveluissa Koulun tehostetun ja erityisen tuen keinot Opiskeluhuolto Tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella palvelut ja tukitoimet perheelle Mikäli ongelmien kokonaisuus ennakoitua vaativampi, lähete ESH:oon VAIKEA-ASTEISET JA KOMPLISOITUNEET ONGELMAT Lähete ESH:oon Tuki ei riitä Koulunkäynti jatkuu tukitoimien ja tarvittaessa joustavien opetusjärjestelyiden varassa ERIKOISSAIRAAHOIDON MONIAMMATILLISET TUTKIMUKSET JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TEKO Ongelmat vaikea-asteisia, selkiytymättömiä ja/tai komplisoituneita Psykoedukaatio (esim. lapsi, vanhemmat, lapsen lähipiiri) Tuen (esim. kuntoutuksen) järjestäminen S E U R A N T A ERKOISSAIRAANHOIDON MONIAMMATILLISET KONSULTAATIOT Konsultaatioiden avulla tarkoitus vahvistaa peruspalveluiden valmiuksia tunnistaa ja tukea lasten oppimisen ja kehityksen pulmia Erikoissairaanhoidon antamat säännölliset konsultaatiot peruspalveluissa (esim. perhekeskus, koulu) Erikoissairaanhoidon jalkautuva työntekijä/-t (esim. neuropsykologi, kliininen psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri) Digitaalisten ratkaisuiden hyödyntäminen 5
Erityiskysymyksiä/ Prosessin pulmakohtia Perheet, joissa huoltajien suomen kielen hallinnan ja kulttuurin tuntemuksen vähäisyys alentaa huoltajien toimintavalmiutta (lähettävän tahon?) yhdyshenkilö tukena siirtymissä (esim. hoitopaikan vaihtuessa) vastaanottavan tahon erityinen panostus ensikohtaamiseen Perheet, joissa huoltajilla on vaikeuksia sitoutua lapsen tutkimusten ja hoidon toteuttamiseen Sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella yhteyshenkilö ja palveluja, joilla lapsen tutkimus- ja hoitokäynnit saadaan käytännössä toteutettua. Esim. Perhetyöntekijälle tieto tulevista käynneistä ja työntekijä huoltajan mukana käynnille. Näin välittyisi suoraan arjen ohjaukseen ja perhetyö voisi jatkaa teemojen työstämistä kotona. Palvelelisi myös perhetyön konsultaationa. Nivelvaiheet (ts.siirtymät) Tiedonsiirto aina lapsen edun mukaisesti Ammattilaiset toimivat monialaisessa yhteistyössä lapsen edun mukaisesti. Soveltamisohjeen puuttuessa on pahimmillaan vaarana, että monialaisen työskentelyn haasteissa pitäydytään liiaksi oman lainsäädännön salassapitosääännöksissä. Vrt. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 - - "Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi." 6
Palvelukuvauksen kommentointi pedagogisesta näkökulmasta A) Lyhyet kommentit Mitä ajatuksia palvelukuvaus herätti? Mikä tuntuu toimivalta ja puuttuuko palvelukuvauksesta jotain? B) Keskustelu pienryhmissä (20min) Miten vahvistaa tehostetun tuen keinoja? Miten saada tukitoimet toteutumaan suunnitelmallisesti arjessa? Mihin asioihin opetuksen puolella (liittyen oppimisen ja kehityksen pulmiin) tarvitaan erikoissairaanhoidon konsultaatiota tai koulutusta? 7
Oppimisen ja kehityksen pulmien tunnistaminen: seulat Tavoitteena havaita mahdolliset pulmat varhain ja antaa oikea-aikaista tukea Kouluterveydenhuollon tarkastukset Laajat kouluikäisten lääkärintarkastukset 1.lk, 5.lk ja 8.lk Kouluterveydenhoitajan tarkastukset 2.lk, 3.lk, 4.lk, 6.lk, 7.lk ja 9.lk Kouluterveydenhuollon tarkastukset aloitettaisiin kohdennetusti lapsista, joilla koulun tehostettu tai erityinen tuki (Erityis)opettajan oppimisenseulat Tällä hetkellä hyvin vaihtelevia menetelmiä sekä käytäntöjä ja osa menetelmistä ei ole näyttöön perustuvia tai ajantasaisia Jatkossa tavoitteena: tutkimustietoon perustuvat ajantasaiset menetelmät Seulat tuen tarpeen arvioinnin kanssa synkronoitu ajallisesti yhteen Työryhmän ehdotus: 1.lk syksy, 3.lk syksy ja 6lk syksy (pieniä kuntakohtaisia eroja) Ns. seulaviikot, jolloin eloilla tunnit suunnattu seulojen tekemiseen Mikäli opetuksen tai kouluterveydenhuollon seulonnoissa nousee huolta, suunnitellaan tukitoimet ja arvioidaan lapsen tuen tarvetta moniammatillisesti ja huolehditaan seurannasta 8
Oppimisen ja kehityksen tuen tarpeen tunnistaminen Keskustelu pienryhmässä (30min) Miten varmistetaan että oppilaan tuen tarve huomataan mahdollisimman aikaisin? Miten vältetään prosessin pulmakohdat (kts. ed. dia)? Mitä muita pulmakohtia prosessi on koulun näkökulmasta? Miten tuen tarvetta voi havainnoida tai tunnistaa aiempaa paremmin muutoin kuin seulomalla? Mitä hyötyä tai lisäarvoa systemaattisista seulonnoista on opetuksen ja tuen suunnittelun kannalta? Mitkä ajankohdat seulonnoille olisivat toimivia? Kenen vastuulla seulat tulisivat olla? 9