TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 2020-2021 KV 03.12.2018

2 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2019 JA -SUUNNITELMAN 2020 2021 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT... 3 1.1. KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET... 3 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 3 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys... 3 1.2.2. Joroisten kunnan talouden näkymät... 4 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö... 7 1.2.4. Konserni... 8 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2022... 9 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA... 10 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTELUT... 11 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN... 11 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto... 11 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala... 12 1.6.3. Perusturvan toimiala... 12 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala... 13 1.6.5. Tekninen toimiala... 14 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 17 2.1. YLEISHALLINTO... 17 2.2. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA... 25 2.3. PERUSTURVAN TOIMIALA... 26 2.4. SIVISTYSTOIMI... 38 2.5. TEKNINEN TOIMIALA... 49 3. INVESTOINTISOSA... 58 4. TULOSLASKELMAOSA... 61 5. RAHOITUSLASKELMAOSA... 64 6. LIITTEET... 67

3 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta 1. TALOUSARVION 2019 JA -SUUNNITELMAN 2020 2021 LAA- DINNAN YLEISPERUSTELUT 1.1. KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen talous on suhdanteen huipulla. Työllisyys on noussut ennätyslukemiin. Maailmantalouden kasvu on taittumassa. Keskipitkällä aikavälillä ennustettu kasvu jää noin 1 prosenttiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalousohjelmassa esitettyä heikommaksi. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain viime vuoden tasolle eli lähes 600 milj. euroa pienemmäksi kuin keväällä arvioitiin. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti tämän vuoden joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattaa myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistuu vuodelle 2018. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Sen jälkeen maakunta- ja sote-uudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, ja kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan taittuvan.

4 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta 1.2.2. Joroisten kunnan talouden näkymät Kuntatalouden tilaa tulevaisuuteen ennustettaessa on huomioitava valtionosuusjärjestelmään kohdistuvat leikkauspaineet, sote- ja maakuntauudistukset vaikutukset ja jo tehdyt päätökset. Myös Suomen ikärakenne on kehittymässä yhä vanhusvoittoisemmaksi ja erityisesti vanhuspalveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Joroisten kunnan taloudellinen asema on kertyneen ylijäämän ( 2017 6,58 milj., 1337 /asukas) johdosta kohtuullisen. Kunnan taloudellinen tilanne oli tasapainossa ja jopa ylijäämäinen vuoden 2017 tasolla. Vuoden 2018 osalta tilanne on kuitenkin kääntynyt heikompaan suuntaan ja vuosi 2019 on erityisen haastava talouden kannalta. Taloudellisen aseman huononemisen keskeisinä tekijöinä ovat valtionosuusjärjestelmään tehdyt muutokset, jotka ovat pienentäneet kunnan tuloja ja kunta-alan kustannuksia nostava palkkaratkaisu. Käyttötalouden tasapainoon liittyvien haasteiden lisäksi meneillään oleva laaja investointiohjelma asettaa paineita myös toiminnan rahoitukseen. Lisähaasteen luo myös sote- ja maakuntauudistuksen tilanteeseen liittyvä epävarmuus. Kunnan tulorahoituksen osalta valtionosuuksien ennakoidaan jatkavan laskuaan tulevina vuosina. Vuodelle 2019 valtionosuudet laskevat arviolta 815 000 euroa, joka on yli 1 %-yksikön vaikutus kunnan tuloveroprosentissa mitattuna. Verotulojen ennakoidaan puolestaan kasvavan maltillisesti tulevina vuosina. Verotulokertymän kasvua tukee nykyinen matala työttömyystilanne, palkkaratkaisujen ansiotuloja nostava vaikutus sekä elinkeinoelämän hyvä tilanne sekä suotuisat näkymät. Kunnan talouden kannalta olisi tärkeää, että valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärä pysyisi suhteellisesti kestävällä tasolla, jolloin verotulojen kasvu paikkaisi ainakin osittain laskevaa valtionosuuskehitystä. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnan rahoituspohja muuttuu olennaisesti kun valtaosa valtionosuuksista siirretään maakunnan rahoituksen piiriin. VM:n laskelmien mukaan vuonna 2021 Joroisten kunnan valtionosuudet olisivat 1,620 milj. euroa, kun ne vuonna 2017 ovat 12,420 milj. euroa ja verotulot 10,563 milj. euroa, kun ne vuonna 2017 olivat 17,420 milj.. Rahoituksen siirtymisen myötä myös iso osa kunnan tehtävistä siirtyy maakunnan järjestettäväksi. Uudistuksen talousvaikutukset on linjattu rajattavaksi siten, että yksittäisen kunnan osalta talouden tasapainon muutos voisi olla enintään 100 euroa / asukas. Tilikauden 2017 aikana voimistunut kunnan väkimäärä lasku on jatkunut vuoden 2018 aikana. Laskua selittää sekä syntyvien ja kuolleiden erotus että negatiivinen muuttoliike. Muuttoliike on erityisen voimakasta alkusyksystä, jolloin opiskelemaan lähtevät kuntalaiset siirtävät kirjojaan opintopaikkakunnille. Ilmiö on saman suuntainen koko Etelä-Savossa ja laajemmin Itä-Suomessa. Kunnan toimintakatetta tarkasteltaessa voidaan huomata, että kustannustaso on noussut trendinomaisesti. Toimintaa tarkasteltaessa voidaan huomata, että Joroisten oman palvelutuotannon piiriin kuuluvien toimialojen (sivistys- ja vapaa-aika, tekninen, hallinto ja elinkeino) kustannukset ovat pienentyneet jo usean vuoden ajan. Tämä on seurausta toiminnan määrätietoisesta tehostamisesta ja tiukasta talouskurista. Toiminnan tehostaminen on kuitenkin vaatinut myös vaikeita ratkaisuja ja palvelutasoa on jouduttu heikentämään useaan kertaan. Kustannusten nousu selittyykin pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuvalla kustannusten nousulla, joka muuhun kunnan tuotantoon nähden on ollut voimakasta. Vuosien 2019 2021 osalta keskeistä on pystyä toteuttamaan ratkaisuja, jotka tuottavat säästöjä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

1000 1000 5 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot: -23 000,00 Toimintakate 2012-2019 -24 000,00-25 000,00-26 000,00-27 000,00-28 000,00-29 000,00-30 000,00 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019 Sarja1-25 473,57-26 763,55-26 656,35-28 177,78-28 821,25-28 075,09-29 315,60-29 090,14 2 500,00 Vuosikate 2012-2021 2 000,00 1 500,00 1 000,00 500,00 0,00 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Sarja1 674,03 1 203,93 1 915,58 928,73 544,01 1 789,19 303,40 607,43 1 043,49 1 189,00

1 000 1000 6 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Verotulot 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kunnan tulovero 14 205 14 558 14 684 14 334 14 749 14 989 15 729 15 913 7 499 Yhteisövero 937 1 088 1 371 1 309 1 489 1 453 1 439 1 439 1 439 Kiinteistövero 813 1 007 1 161 1 181 1 183 1 210 1 234 1 234 1 234 Yhteensä 15 955 16 653 17 216 16 824 17 421 17 652 18 402 18 586 10 172 Kunnan tuloveroprosentti nousi vuodelle 2019 21,25%:in ja voimalaitosveroa korotettiin 2,8%:sta 3,10%:in. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000 2013 Valtionosuudet 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Peruspalvelujen vo 9 534 9 319 8 915 9 159 8 659 11 977 11 286 11 060 1 620 Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 517 2 527 3 027 2 909 2 880 0 0 0 0 Järjestelmämuutoksen tasaus -48-48 -428-163 0 0 0 0 0 Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -780-750 -546-542 -407 0 0 0 0 Harkinnanvarainen vo-korotus Muut vo:een tehtävät 940 1 061 1 101 1 330 1 288 0 0 0 0 vähennykset/lisäykset Yhteensä 12 163 12 109 12 069 12 693 12 420 11 977 11 286 11 060 1 620 Vuodelle 2019 valtionosuuksien ennustetaan laskevan 11,286 milj. euroon. Verotulot ennakoidaan kasvavan 0,5 %-yksikön veronkorotus mukaan luettuna 18,402 milj. euroon. Tulevaisuuden osalta on odotettavissa että valtionosuuskehitys ei pysy palveluiden kysynnän kasvun ja kustannusten nousun perässä, jolloin yhä suurempi osuus palveluista tulee voida kattaa verorahoituksella.

7 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Luottamushenkilöorganisaatio: Järjestämissuunnitelma Valtuusto (27) Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta (5) - järjestämis- ja tuotantovastuu Hallitus (9) Keskushallinto - kunnanjohtaja - hallinto - elinkeino - konsernipalvelut Vuosisopimukset Sivistyslautakunta (5) - varhaiskasvatus - perusopetus - lukio - kirjasto - vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta (5) - kuntatekniikka - kiinteistöt - vesihuoltolaitos - investoinnit - kaavoitus - rakennusluvat - Tiejaos/yksityistieasiat (3) LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta Rantasalmen maaseutulautakunta (2), Keski-Savon ympäristölautakunta (2)

8 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Henkilöstöorganisaatio: Kunnanjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Hallintopäällikkö Elinkeinoasiamies Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Konsernipalvelut; Palkka- ja laskentasihteerit Toimistosihteerit; Toimisto- ja palvelusihteerit Varhaiskasvatuksen esimies Rehtorit ja koulujen johtajat Vapaa-aikatoimen päällikkö Kirjastotoimen johtaja Rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Rakennusmestari Rakennustarkastaja Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Toimistohenkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö Kirjastotoimen henkilöstö Toimistohenkilöstö Kiinteistöhoidon henkilöstö Puhtaus- ja ruokapalvelu-henkilöstö 1.2.4. Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osalta toteutetaan pitkäjänteistä taloudellista toimintaa. Myös kuntakonsernin omistuksia ja rakennetta tarkastellaan ja sitä kehitetään toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt As Oy Pikalle Joroinen 100,00 % 100,00 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 93,10 % 93,10 %

9 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 % Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitos ky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,19 % 1,19 % Osakkuusyhteisöt As Oy Paavalinkivi Joroinen 35,75 % As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 % 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2022 Visio Missio Joroisten kunta on tunnettu ihmisläheisenä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavana maaseutumaisena kuntana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja viihtyisän asuinympäristön keskellä Savoa. Itsenäinen Joroisten kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten päivittäin tarvitsemat laadukkaat palvelut, toimii aktiivisena joroislaisten edunvalvojana sekä kehittää monipuolisesti alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hyvinvoinnin edistäminen Kuntalain mukaisesti Joroisten kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: 1. kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. 2. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo edellytyksiä hyvään elämään palveluiden järjestämisen kautta. 3. ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kunnan asukkaiden terveyden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointia edistäviä palveluita ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Joroisten kunta tukee alueen yhteisöjen hyvinvointityötä. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Talous- ja omistajapolitiikka Itsenäinen Joroisten kunta toimii aktiivisesti talouden tasapainon säilyttämiseksi. Talouden tasapainotila säilytetään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainotilan ylläpitämiseksi tehtävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita sekä sijoitusstrategiaa. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 500 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainamäärän kehitystä tulee arvioida osana talousarvion laadintaa siten, että kunnan maksuvalmius sekä kyky vastata palveluvelvoitteista ei vaarannu Kunnan ja kuntakonsernin talouden hoidossa otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet.

10 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Henkilöstö Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät velvoitteet siten, että työllistämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation. Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: - Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja. - Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. - Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. - Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville. - Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa. Henkilöstöhallinnon osalta tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä päivitettävällä henkilöstösuunnitelmalla, jolla varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen. Kuntastrategia löytyy kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilta osoitteesta www.joroinen.fi. 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITE- ASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Joroisten kunta toimii aktiivisesti maakuntauudistukseen liittyvässä edunvalvontatyössä kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti. Kunta toimii aktiivisesti maakuntajaon muutoksen (KV 22.10.2018 43) valmistelussa ja toimeenpanossa, ottaen huomioon sote- ja maakuntauudistuksen etenemisen. 2. Valtuuston kesäkuussa 2018 hyväksymä kuntastrategia päivitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta (jätetty päätöksenteossa avoimeksi sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyyden vuoksi). Käynnistetään ja toteutetaan strategian mukaiset toimenpiteet 3. Vuoden 2019 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena, jonka lisäksi käyttötalouden tasapainotilan parantamiseksi käynnistetään koko kunnan palvelutuotantoa koskeva palvelurakenteen tarkastelu, jonka tavoitteena on kustannuskehityksen parantaminen yhteensä noin 500 000 eurolla vuoteen 2021 mennessä. Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua Toteutetaan tarvittaessa kustannuksia leikkaava lisätalousarvio vuoden 2019 aikana. Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Sote- ja maakuntauudistus ei etene eduskunnassa

11 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Strategisista linjoista tai tarvittavista kustannussäästöistä ei löydetä riittävää yksimielisyyttä päätöksenteossa Vuoden 2019 talousarvio ei toteudu ennakoidun mukaisesti, vaan talousarviovuoden aikana ilmenee ennakoimattomia kustannuseriä. 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTELUT Talousarvion laadinnan lähtökohta (KH 11.6.2018 107) Tiukasta taloustilanteesta sekä laskevasta tulorahoituksen tilanteesta johtuen vuoden 2019 talousarvion laadinnan lähtökohtana on enintään vuoden 2018 talousarvion kustannustaso. Käytännössä tavoitteeseen pääsemiseksi kunkin toimialan tulee esittää vaihtoehtoisia ehdotuksia, joiden toteuttamisella toimialaan kohdistuva kustannusten nousupaine (palkkaratkaisu sekä muut tiedossa olevat vaikutukset) saadaan estettyä. Lisäksi toimialojen tulee esittää keinoja tulorahoituksen lisäämiseen tähtäävistä toimista. 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio ja valitut strategiset tavoitteet toteutuvat. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin, jolle kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohella edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Yleishallinnon palvelusuunnitelma Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, yhteispalvelupisteen ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Elinkeinotoimi Elinkeinoyksikkö turvaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten toiminnalle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Yksikkö edesauttaa laajakaistayhteyksien rakentumista kunnassa oleviin kyliin ja taajamiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Konsernipalvelut Vuoden 2019 aikana kunnan konserniyhtiöiden kirjanpidon ja taloushallinnon tehtäviä siirretään edelleen ostopalveluista yksikön hoidettavaksi.

12 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Yksikössä kehitetään johdon laskentatoimen menetelmiä. Tavoitteena on mahdollisimman ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin taloustiedon tuottaminen. Tiedot on tarkoitettu käytettäväksi kunnan ja sen toimialojen päätöksenteossa ja riskienhallinnassa. 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Maaseututoimi vastaa myös riistavahinkoarvioista sekä suorittaa hukkakauravalvontaa. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lisäksi lomatoimi varmistaa maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri kolmena päivänä viikossa. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa maanantaisin iltapäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Vuonna 2018 Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen jätti 94 % viljelijöistä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin kehittäminen on ollut voimakasta. Muun muassa karttojen käsittely, arkistointi ja päätösten lähettäminen viljelijöille tapahtuu lähes täysin sähköisesti. Muutoksista huolimatta viljelijät voivat edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla. Vuonna 2018 maatalous kärsi poikkeuksellisesta kuivuudesta. Viljelijöille tehdyn kyselyn mukaan Rantasalmen yhteistoiminta-alueen viljelijöistä vain 18,5 % viljelijöistä ilmoitti saaneensa viljasta tavanomaisen sadon ja tavanomaiseen nurmisatoon ylsi 16 % viljelijöistä. Muilla viljelijöillä ja myös muilla kasveilla (mm. öljykasvit, kumina, valkuaiskasvit, vihannekset ja peruna) satotasot jäivät 34 48 % tavanomaista pienemmiksi. Toinen peräkkäinen katovuosi ja alhaisen tuottajahinnat vaikuttavat osaltaan viljelijöiden tulevaisuudensuunnitelmiin. Kyselyn perusteella 5 % harkitsee tässä vaiheessa viljelyn lopettamista, 21 % aikoo vähentää tuotantoeläimiä, 12 % vähentää viljelyalaa ja 10 % aikoo lisätä viljelyalaa. 53 % ilmoitti, että kulunut kesä ei aiheuta muutoksia tilan tulevaisuuden suunnitelmiin. Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut siirtyvät 1.1.2021 uusien maakunnallisten itsehallintoalueiden hoidettaviksi. Etelä-Savon viljelijöiden tulevaisuuden palvelutarpeita kartoitettiin vuonna 2018 tehdyllä viljelijäkyselyllä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään maakuntavalmistelussa. Pohjois-Savon maakuntaan siirtyvän Joroisten osalta kyselyn tulokset on toimitettu Pohjois-Savon maakuntavalmistelijoille. Mikäli Joroinen vaihtaa maakuntaa jo ennen maakuntauudistuksen toteuttamista, tulisi Joroisten huomioida mahdollisen ely-keskusmuutoksen vaikutus viljelijöiden, yrittäjien ja kunnan asukkaiden toimintaan esim. investointi- ja hankerahoituksen osalta. 1.6.3. Perusturvan toimiala Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi joroislaista ja viisi varkauslaista jäsentä, tekee sosiaali- ja terveyspalveluista tarvittavat päätökset. Perusturvan henkilökunta on Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut kuntastrategian vuosille 2018 2020. Strategian linjausten mukaan perusturvan palvelut järjestetään yhteistyössä Pohjois-Savon kanssa kunnan aikaisempien linjausten sekä hallituksen maakuntauudistusta koskevien lakiluonnosten perusteella. Mikäli sote- ja maakuntauudistus ei toteudu, kunta arvioi asemoitumisensa uudelleen suhteessa vallitsevaan toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön.

13 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat valmistautumassa palvelurakennemuutokseen niin kunnallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kunnan alueella monituottajuus lisääntyy maltillisesti, kun yksityiset palveluntuottajat laajentavat tarjontaansa, esim. iäkkäiden tehostettu palveluasuminen. Samassa yhteydessä pitkäaikaista laitoshoitoa on ollut mahdollista vähentää. Kunta on lähtenyt myös mukaan valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun, joka onnistuessaan tuo vaihtoehtoja kunnalliselle perusterveydenhuollolle. Mahdollisen maakunnan vaihdoksen myötä yhteistyö Pohjois-Savon maakunnalliseen sosiaalija terveyspalvelusuunnitteluun syvenee entisestään. Kunnassa valmistaudutaan valtakunnalliseen sote uudistukseen aktiivisesti kartoittamalla vaihtoehtoja kunnallisten lähipalvelujen monipuoliseen ylläpitämiseen toisaalta yhdessä maakunnan kanssa, mutta myös sisäisesti kunnan eri toimialojen kanssa. Palvelurakennemuutos mahdollisuuksineen aikaansaa myös uhkia. Haasteita tullee aiheuttamaan osaavan henkilökunnan saatavuusongelmat, mutta myös lähipalvelujen loittoneminen jopa naapurikuntaa edemmäs. Ostopalveluista pyritään siirtymään rekrytoinnin kautta omana työnä toteutettavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muillakin toimenpiteillä turvaamaan hankalasti rekrytoitavien asiantuntijoiden palvelujen saatavuus. Lisäksi keskeisten asiantuntijoiden työpanosta sidotaan entistä enemmän maakuntatasoiseen kehittämistyöhön, jossa siirryttäneen vuoden 2019 toimeenpanovaiheeseen. Joroisten viranhaltijoita on nimetty maakunnallisen työn eri valmisteluryhmiin oman osaamisalueensa mukaisesti. Lisäksi kunnan sisäistä palvelualueet ylittävää yhteistyötä lisätään hyödyntämällä olemassa olevaa asiantuntemusta eri yksiköissä. 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, hyvinvointipalvelut (nuoriso, liikuntatoimi, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen perusopetus). Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla (päivitetty keväällä 2017) ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, joka on laadittu Keski-Savon kuntien (Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Heinävesi ja Joroinen) yhteistyönä. Opetussuunnitelma astuu voimaan portaittain ja syksystä 2016 uutta opetussuunnitelmaa on noudatettu perusopetuksen vuosiluokilla 1.-6. Syksyllä 2017 uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 7. luokalla. Syksyllä 2018 opetussuunnitelma otettiin käyttöön myös 8. luokkalaisilla ja 2019 lukuvuoden alusta se on kokonaisuudessaan käytössä perusopetuksessa. Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia varhaiskasvatuspalveluja. Kirkonkylän ja Kuvansin päiväkodit ovat käytännössä toimivat ja erinomaisessa kunnossa. Esiopetus on tällä hetkellä väistötiloissa niin kirkonkylällä kuin Kuvansissa. Tällä hetkellä kirkonkylän varhaiskasvatusta järjestetään Koskentiellä (esiopetus) ja Opintiellä (ryhmäperhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus). Syksyllä 2019 uuden varhaiskasvatuksen rakennuksen valmistuttua kirkonkylälle ja Kuvansin uuden koulun valmistuttua Kuvansiin, koko varhaiskasvatus järjestetään koulujen läheisyydessä ja väistötilojen käytöstä voidaan luopua. Yhteistyön rakentaminen ja syventäminen alkuopetuksen kanssa jatkuu. Joroisten perusopetuksessa on 438 oppilasta. Opetusta järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa (1.-9. luokille) ja Kuvansissa (1-6. luokille). Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Perusopetuksessa opetusryhmiä on 27 ja ryhmäkoko on enimmillään 21 oppilasta. Tämä takaa laadukkaan opetuksen ja varmistaa sen, että opettajalla on riittävästi aikaa huomioida kukin oppilas yksilönä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman jalkauttamisessa sekä erilaisissa hankkeissa. Opiskelijahuoltolain mukainen ohjausryhmä toimii Joroisten ja Varkauden yhteisenä ohjausryhmänä.

14 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisenä keihäänkärkenä on lukuvuoden 2018 alusta alkanut Joroisten oppimisen ja kasvun tuen malli, joka on saanut valtakunnallista huomiota ja tunnustusta. Mallin avulla lasten ja nuorten hyvinvointi on pyritty turvaamaan tuomalla koulun arkeen riittävästi oppilashuollon työntekijöitä. Koulukeskuksessa työskentelevät opettajien ja koulunkäynninohjaajien lisäksi päivittäin kouluterveydenhoitaja, koulusairaanhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulupsyykkari (psykiatrinen sairaanhoitaja) sekä kasvatusohjaaja. Tuen tiimi jalkautuu tarvittaessa varhaiskasvatukseen ja Kuvansin koululle. Mallin vaikutuksia pyritään arvioimaan erilaisin kyselyin sekä sivistystoimi suunnittelee tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi. Joroisten lukiossa on 82 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden Etelä- ja keski-savolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys- ja ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion Linux-hankkeen myötä kaikki lukion opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Osuuskunta Eihvel toimii juridisesti itsenäisenä hallinnollisena osuuskuntana. Lukiossa yrittäjyyttä opiskelevat opiskelijat voivat kuitenkin harjoitella yrittäjyyttä Eihvelin avulla. Lukiolaiset osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Joroisisten lukiossa toimii salibandy- ja frisbeegolflinjat, jotka toteutetaan järjestämällä kursseja em. lajeihin liikunnan syventävinä opintoina. Lukiota markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja. Toenperän kirjasto järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä - ja keski-savolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan etelä-savolaisen ja/tai keski-savolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toenperän kirjasto on myös mukana valmistelemassa laajempaa yhteistyötä muiden seudun kirjastojen kanssa. Toenperän kirjaston uusi toimintasuunnitelma on käsiteltävänä kuntien toimielimissä syksyn 2018 aikana. Suunnitelmakausi ulottuu vuoteen 2021. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi ja museo. Hyvinvointipalvelut tarjoavat kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluja joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Nuoriso- ja liikuntatoimessa työskentelee etsivä nuorisotyöntekijä, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä liikunnanohjaaja. Liikunnanohjaajan työpanoksesta osa ohjautuu nuorisotoimen tehtäviin. Kulttuuritoimessa lastenkulttuuri on painopistealueena ja Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Kulttuuritoimeen kuuluu myös Karhulahden kotiseutumuseo. Museon kävijämäärä on nousussa ja nousun odotetaan jatkuvan vuoden 2019 aikana. 1.6.5. Tekninen toimiala Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran kuntien sekä Pieksämäen ja Varkauden kaupunkien yhteinen ympäristötoimi on aloittanut toimintansa 1.1.2009. Yksikkö tuottaa kunnille ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Yksikkö toimii Keski-Savon ympäristölautakunnan alaisuudessa ja yksikön isäntäkuntana toimii Leppävirta. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluvat ilmansuojelun, vesiensuojelun, maaperän- ja pohjavesiensuojelun, jätehuollon, maa-ainesten oton ja meluntorjunnan valvonta sekä kuntalaisten ohjaus, neuvonta ja valistus näihin liittyvissä asioissa. Työtä suorittavat Keski-Savon ympäristötoimen ympäristönsuojelupäälliköt, -sihteerit ja tarkastajat.

15 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Elintarvikevalvonta kattaa elintarvikkeiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen, myynnin, käsittelyn ja tarjoilun. Käytännön valvontatyön toteuttavat terveystarkastajat tarkastamalla elintarvikehuoneistoja ja elintarvikkeita. Eläinlääkintähuollon tehtäviä suorittavat eläinlääkärit huolehtivat tuotanto- ja lemmikkieläinten perus-terveydenhoidosta. Hyötyeläinten sairaanhoito toteutetaan ympärivuorokautisesti ja pien- ja harraste-eläinten osalta peruseläinlääkintähuoltoon kuuluvana päivystysaikaisena palveluna. Eläinlääkärit toimivat myös eläinsuojeluviranomaisina sekä hoitavat muut lain määräämät viranomaistehtävät. Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina ovat valtuuston hyväksymän strategian mukaiset toimet, joilla pyritään edistämään taajama-alueiden viihtyisyyttä ja maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä. Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen liittyy vahvasti koko toimialueen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Palveluiden hyvään laatuun ja saatavuuteen panostetaan muun muassa sähköisen asioinnin kehittämisen kautta. Ilmoitusten ja lupa-asioiden nopeaan käsittelyyn ja valvontaan vastataan riittävillä ja oikein mitoitetuilla resursseilla. Ympäristönsuojelu sisältyy ympäristötoimen toimialan talousarvioon ja eläinlääkintähuolto sekä terveysvalvonta sisältyvät perusturvan toimialan talousarvioon. Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, liikuntapaikat, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talonmies- ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos. Tekninen lautakunta käsittelee myös hallintosäännössä määritellyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät ja teknisen lautakunnan alainen tiejaos käsittelee yksityistielain mukaiset määrätyt tehtävät. Rakennusvalvonnan sekä yksityisteiden määrärahat sisältyvät teknisen toimen talousarvioon. Toimialahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen. Poikkeamisen toimivallan siirryttyä kokonaan kunnille, on kaavoittamattomien ranta-alueiden poikkeamislupakäsittely nopeampaa kuin ennen. Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, liikuntapaikat, venesatamat sekä jätehuolto. Vuosittaisilla investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena sekä estetään liiallisen korjausvelan muodostumista. Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa. Hyväkuntoiset ja monipuoliset liikuntapaikat innostavat kuntalaisia liikkumaan. Kunta tarjoaa venepaikkoja niin Saimaan vesistöstä kuin sisäjärviltäkin. Venepaikkoja on Joroisselällä, Kirvesniemessä, Kolpalla sekä Parojärvellä. Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitos Leppävirran Riikinnevalla käynnistyi v. 2017. Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous-, puhtaus-ja ruokapalvelut. Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta.

16 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien ja ryhmäpäiväkotien ruokapalveluiden tuottaminen. Ruoanvalmistuskeittiöitä ovat koulukeskuksen keittiö ja Kuvansin koulu. Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen sekä kiinteistöjen huollon hyvä taso. Korjaustyöpalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan kiinteistöille siinä laajuudessa, että osa investoinneistakin pystytään tekemään kunnan omana työnä. Kiinteistöjen kunnossapidon suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta niiden kunto voidaan pitää asetetulla tasolla etukäteen tiedossa olevilla kustannuksilla. Kunnan omistamien tilojen vuokrataso pidetään kohtuullisella tasolla kuitenkin niin, että niistä pystytään saamaan kohtuullista tuottoa. Huonokuntoisten tai tarpeettomien kiinteistöjen purkamisella tai myymisellä saadaan aikaan säästöjä. Kunnalla on hieman yli 1000 ha:n suuruinen metsäomaisuus. Metsän vuotuinen kasvu tuottaa tasaista puunmyyntituloa. Metsäsuunnitelma vuosille 2015 2024 kertoo ajantasaisen tiedon kunnan puuvarantojen suuruudesta sekä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitelman laatimisen tuleville vuosille. Suunnitelman avulla metsänhoitotoimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja ylläpitää metsämaan puuntuotoskyky mahdollisimman korkealla tasolla. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös metsien virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Pelastustoimen palvelut ostetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Laitoksen tärkeimpiä tehtäviä pelastustoimien ohella on ennaltaehkäisevän valistustyön tekeminen. Valistuksen ja neuvonnan myötä onnettomuuksien sekä rakennuspalojen määrää on mahdollista laskea. Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat ja hyväksyä toimenpideilmoitukset sekä suorittaa lupiin liittyvät katselmukset. Rakennusvalvonta valmistelee rakentamiseen liittyvien poikkeamislupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset. Rakennusvalvonta edistää hyvää rakennustapaa, valvoo rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten kunnossapitoa sekä ohjaa rakennustoimintaa kestävällä tavalla. Alueellista yhteistyötä Keski-Savon rakennusvalvontojen kesken jatketaan ja pyritään edelleen tiivistämään. Sähköisen asioinnin käyttöönottoon panostetaan sekä siirrytään sähköiseen arkistointiin. Tiejaos toimii teknisen lautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Jaoksen tehtävänä on yksityistielaissa kunnalle säädetyt tehtävät. Yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset jaetaan teknisen johtajan viranhaltijapäätöksen mukaan vuosittaiseen kunnossapitoon ja peruskorjaushankkeisiin. Avustettavia tiekilometrejä on n. 295 km. Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii vastaanotetun jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen taksojen on oltava tasolla, jolla mahdollistetaan vesihuollon järjestelmien kunnossapito sekä uusinvestoinnit ja saavutetaan kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle.

17 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1. YLEISHALLINTO KESKUSHALLINTO Vaalit Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueen vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan menot. Vuonna 2019 järjestetään huhtikuussa edustakuntavaalit, toukokuussa EU-vaalit sekä syksyllä mahdollisesti maakuntavaalit. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Vaalit järjestetään virheittä ja tulos valmistuu ripeästi Tarkastustoiminta Vaaliviranomaiset koulutetaan riittävästi tehtäviinsä. Kuntalaisia tiedotetaan riittävästi äänestyspaikoista Tulos saadaan valtakunnalliseen rekisteriin hyvin ajoin. Tarkastuksissa ei havaita merkittäviä virheitä. hallintopäällikkö Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilin-tarkastuspalvelut kunta ostaa valtuuston päätökseen perustuen tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Aki Rusanen. Tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan syksyllä 2018. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Kuntastrategian toteuttaminen. Päivittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Päätösten ja toiminnan toteutuminen strategian tavoitteiden mukaisesti. Kuntastrategian linjaukset otetaan huomioon kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä päivittäisessä työssä. Sote-uudistuksen tilannekuvan selvittyä tarkennetaan strategia valtuuston kanssa soten osalta. luottamushenkilöstö /kukin toimielin/ viranhaltijat/henkilöstö

18 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Taloudellisesti kestävä palvelurakenne, ennakoiva toimintatapa ja itsenäistä toimintakykyä ylläpitävä palvelujärjestelmä. Kuntalaisten palveluiden turvaaminen rakennemuutoksissa. Aktiivinen työ kunnan talouden tasapainottamiseksi. Aktiivinen edunvalvontatyö maakuntauudistuksessa sekä muissa rakenneuudistuksissa. Em. hankkeiden valmisteluun osallistuminen. Kunnan käyttötalouden alijäämän pienentyminen. Kunnan edunvalvontatyön aktiivisuus ja valmisteluun osallistuminen. luottamushenkilöstö /kunnanjohtaja/ kukin toimialajohtaja kunnanjohtaja, luottamushenkilöstö Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Kunnan strategiaa ja sen tavoitteisiin ei sitouduta tai niitä ei noudateta päätöksenteossa. Talouden tasapainottamiksi vaadittavia toimenpiteitä ei pystytä päättämään tai niiden toimeenpanossa epäonnistutaan. Valtionhallinnon lainsäädäntöhankkeet ja rakennemuutokset muuttavat kunnan toimintaympäristöä ja heikentävät kunnan kykyä vastata palveluvelvoitteisiin. Hallintoyksikkö Palvelusuunnitelma: Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2019 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Asiakirjahallintoa kehitetään niin, että sähköistä asiointia ja toimintatapaa pystytään lisäämään Sisäisen intranetin käytön tehostaminen Kaikki hallinnonalat tuottavat tietoa intranettiin hallintopäällikkö Työhyvinvoinnin lisääminen Työtyytyväisyyskyselyissä havaitut puutteet huomioidaan Työtyytyväisyyskartoitus noin kahden vuoden välein (vuonna 2019) kunkin toimialan johtajat ja esimiehet hallintopäällikkö Tietoturvaosaamisen kehittäminen Arkistojen ja erityisesti sähköisen arkistoinnin kehittäminen Koulutustilaisuudet Edistetään sähköisen arkiston toteutumista lisäämällä sähköisiä lomakkeita Sairauspoissalopäivät alle alan keskiarvon Kaikki ovat käyneet vuoden aikana tietoturvakoulutuksen Uusia toimintotapoja otetaan käyttöön hallintopäällikkö Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: - pienen yksikön poikkeustilanteisiin ei pystytä varautumaan

19 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Asiointipiste Asiointipisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Täydellisimmillään asiointipiste on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakas saa vireille yleisimmät julkishallinnon palvelut. Asiointipisteen toimijana on Joroisissa ollut kunnan lisäksi Kela, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Asiointipistettä on hoitanut pysyvästi yksi palvelusihteeri sekä hänen varahenkilönsä. Tyhy-toiminta Toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi ovat käytössä ja ovat tutut koko organisaatiolle. Intranet on tuonut uuden työkalun kaikkeen sisäiseen tiedonkulkuun: nykytilanteessa useamman (Joroinen, Varkaus, Rantasalmi) eri työnantajakunnan henkilöstö toimii kahdessa eri tietojärjestelmissä. Yhteinen intranet on parantanut tiedonkulkua tältä osin. Tyhy-toimintaan on varattu yhteensä 19 800, josta 13.000 liikunta/kulttuurilippuihin (50 /henk./vuosi). Loput käytetään yhteisiin tapahtumiin. Jakamattomat eläkekulut Koostuu kunnan vanhoista eläkevastuista. Ystävyyskuntatoiminta Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa varten on kunnanhallituksen asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä (2500 ). Ay- ja työsuojelutoiminta Ay- ja työsuojelutoimi on järjestetty yhteen YT- toimielimeen. Joukko- ja palveluliikenne Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen. Joukkoliikenne Perustelut talousarviovuodelle: Yksikköön sisältyvät menot osuuksista Ely:n maksamiin linja-autovuoroihin. Kunnan vastuu linja-autoliikenteestä on kasvamassa lähivuosina. Palveluliikenne Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla reiteillä). Toiminta on kunnan kustannettavaa. Liikennöitsijä vähentää lipputulot kunnan maksuosuudesta. Taulukko: kustannuspaikkojen määrärahojen erittely Kustannuspaikka 2017 TA 2018 TA 2019 Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Eduskuntavaalit 0 0 0 0 0 0 0 0-5 000 7 000 2 000 0 Presidentin vaalit 0 0 0 0-11 975 16 000 4 025 0 0 0 0 0 Kunnallisvaalit -11 715 0-11 715 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maakuntavaalit 0 0 0 0-7 678 8 000 322 0-5 040 7 000 1 960 0 Tilintarkastus -12 545 0-12 545 0-14 876 0-14 876 0-14 851 0-14 851 0 Kunnanvaltuusto -66 901 0-66 901 0-60 585 0-60 585 0-56 334 0-56 334 0 Kunnanhallitus -253 714 5 966-247 748 0-276 127-276 127 0-243 391 0-243 391 0 Kunnallisverotus -114 244 0-114 244 0-122 452 0-122 452 0-122 452 0-122 452 0 Hallintopalvelut -312 246 8 426-303 820 0-334 174 4 000-330 174 0-356 394 4 000-352 394 0 Tyky-toiminta -14 220 1 770-12 450 0-19 904 1 800-18 104 0-19 891 1 800-18 091 0 Jakamattomat eläkemenot -549 708 66 641-483 067 0-610 337 80 000-530 337 0-480 312 60 000-420 312 0

20 TALOUSARVIO 2019 Joroisten kunta Ystävyyskuntatoiminta 0 0 0 0-2 500 0-2 500 0-2 500 0-2 500 0 Joroisten Historia II-osa -28 364 14 271-14 093 0-10 078 15 000 4 922 0-30 1 500 1 470 0 Yhteispalvelupiste -64 663 15 630-49 034 0-63 051 13 000-50 051 0-64 895 13 000-51 895 0 Henkilöstöasiat -10 747 3 812-6 934 0-4 130 5 000 870 0-4 000 4 000 0 0 Ay- ja työsuojelutoiminta -16 070 561-15 510 0-18 230 0-18 230 0-15 978 0-15 978 0 Löytöeläimet -2 790 0-2 790 0-7 039 0-7 039 0-3 065 0-3 065 0 Hyvinvoinnin ja terv.edist. -279 0-279 0-2 682 0-2 682 0 0 0 0 0 Joukkoliikenne -19 967 3 333-16 634 0-20 195 0-20 195 0-25 117 0-25 117 0 Palveluliikenne -33 398 0-33 398 0-50 543 0-50 543 0-30 208 0-30 208 0 Yhteensä -1 511 572 120 410-1 391 162 0-1 636 556 142 800-1 493 756 0-1 449 458 98 300-1 351 158 0 Määrärahataulukko sitovalla tasolla: 2017 TA 2018 TA 2019 Muutos % 00015100 Keskushallinto Toimintatuotot 120 410 142 800 98 300-31,2 Valmistus omaan käyttöön 4 515 Toimintakulut -1 516 087-1 636 556-1 449 458-11,4 Toimintakate/jäämä -1 391 162-1 493 756-1 351 158-9,6 AVUSTUKSET 2015 2016 2017 TA 2018 TA 2019 Eri palvelualueilla olevat avustukset Keskushallinto - yleishallinto 36 090 36 000 39 000 36 000 36 000 - elinkeinotoimi 31 450 31 000 28 250 29 000 54 000 - maksullisen lomituksen tukeminen 12 024 7 025 9 185 12 000 12 000 Sivistyspalvelut - kulttuuritoimi 486 554 2 160 2 000 2 000 - liikuntatoimi 9 596 11 439 13 092 15 000 15 000 - nuorisotoimi 9 225 5 368 286 4 000 4 000 Tekniset ja liiketoimintapalvelut - yksityistieavustukset 154 530 166 159 164 307 150 000 150 000 - vesihuoltoavustukset.0 0 0 4 500 5 000 - avustus veneseuralle 3 815 3 815 2 899 2 968 3 000 - jätevesineuvoja - hanke 0 0 - vesistöjen kunnostus - Joroisselän kunnostus 7 530 2 000 5 000 5 000 Yhteensä 264 746 260 631 261 179 260 468 286 000 TYÖLLISYYDEN HOITO Työllisyysyksikkö Määrärahat kunnan työllistämistoimintaan on koottu yhden hallinnonalan alle, aikaisemmin niitä oli jaettu usean eri toimijan talousarviokohdille. Yksikkö jakaantuu nuorten työpajaan, työpajaan sekä muuhun työllistämiseen. Työllisyysyksikössä on myös 20 000 euron määräraha nuorten työllistämiseen. Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on entistä enemmän kuntien vastuulla. Kuntien tulee tehdä aktivointisuunnitelmat ja vastata myös niiden toimeenpanosta. Sosiaaliohjaaja on vastuuhenkilö aktivointisuunnitelmien laatimisessa.