Storyline-menetelmä ja sen käyttö varhennetussa kielenopetuksessa. Tiina Sarisalmi Varhaista kieltenopetusta kaikkialla koulutus Perjantaina 9.3.

Samankaltaiset tiedostot
Mikä ihmeen projektioppiminen?

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Luku 6 Oppimisen arviointi

OPS Minna Lintonen OPS

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

1. Oppimisen arviointi

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

esi- ja alkuopetuksessa

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus Virpi Louhela Sari Koskenkari

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Munkkiniemen ala-aste

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

VALINNAISKURSSIT 4.LUOKKA

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

VANHEMPAINILTA Opsii!

Miksi koulu on olemassa?

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

ARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Pari sanaa arvioinnista

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Piirros Mika Kolehmainen

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Oppimisen arviointi taide- ja taitoaineissa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Horisontti

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Toimintakulttuuri muutoksessa

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi Virtuaaliopetuksen päivät

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

Uusi peruskoulu visiotyöpaja Workshop: Visioner för Den nya grundskolan

Ympäristökriisi ja ilmastokatastrofi Tiedon luonteen muutos Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, digitalisaatio Työelämän murros, automatisaatio

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

POHJOISEN POJAT, RANUA

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Transkriptio:

Storyline-menetelmä ja sen käyttö varhennetussa kielenopetuksessa Tiina Sarisalmi Varhaista kieltenopetusta kaikkialla koulutus Perjantaina 9.3.2018

Storyline-menetelmän ominaisuuksia Monialainen lähestymistapa, jossa eri oppiaineita integroidaan yhteiseen oppimiskokonaisuuteen Yhteistoiminnallinen oppimismenetelmä, joka perustuu oppilaiden yhteistyölle pienissä ryhmissä Menetelmä perustuu konstruktivistiselle ja sosiaaliskonstruktivistiselle lähestymistavalle oppimiseen, jossa oppilaat tuottavat tietoa tekemällä tehtäviä ja aktiviteetteja yhteistyössä ja linkittävät siten syntyvän uuden tiedon olemassa olevaan tietorakenteeseen Tavoitteena syväoppiminen Aktiviteeteissa yhdistyvät opetussuunnitelman tavoitteiden sisältämät (käytännön) taidot ja (teoreettiset) tiedot.

Storyline-menetelmän toteuttaminen Luodaan luokkahuoneeseen fiktiivinen maailma Tarina luo oppimisprojektille erityisen oppimisympäristön Oppilailla on tarinaan liittyvät roolihahmot, jotka he (ainakin osittain) itse luovat Oppilaat työskentelevät ryhmissä (roolihahmot muodostavat esimerkiksi perheitä tai muita tarinaan liittyviä ryhmiä) Oppilaat tekevät erilaisia tehtäviä tai aktiviteetteja sekä ratkaisevat ongelmia, jotka kuljettavat tarinaa eteenpäin -> olennaisia elementtejä merkityksellisyys, autenttisuus ja ikäkaudelle sopivuus

Storyline-menetelmän toteuttaminen Tarina tapahtuu tietyssä ajassa ja paikassa (tai paikoissa) Tarinassa on selkeä alku, keskikohta ja loppu Projektilla on ennalta määritelty kesto Tarina alkaa yllättävällä tapahtumalla: kirje, vierailu, uutinen tai luonnonilmiö Projektin selkeä lopettaminen tärkeää -> tarina/oppimisprojekti päättyy usein jonkinlaiseen juhlaan, johon vanhemmatkin voivat osallistua Projektin arviointi -> opettajan arviointi, itsearviointi ja vertaisarviointi Arvioinnin toteuttaminen toiminnallisesti -> janalle asettuminen, peukuttaminen, koordinaatisto, pikatreffit

Opettajan rooli Opettajat suunnittelevat yhdessä Storyline-projektin ja pitävät huolta siitä, että se integroituu opetussuunnitelman eri oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin Opettaja esittelee aiheen ja oppimistavoitteet Opettaja ohjaa ryhmien muodostamisessa -> heterogeeniset ryhmät, missä oppilaiden eri vahvuudet tukevat ryhmän yhteistoimintaa Opettaja ohjaa mahdollisten ristiriitatilanteiden ilmetessä ja niiden selvittämisessä Opettaja muodostaa avainkysymykset, joilla tarinaa viedään eteenpäin -> opettaja kuljettaa tarinaa

Ryhmätyö Storyline-menetelmässä Oppilaat työskentelevät suhteellisen itseohjautuvasti ryhmissä ja asettavat itselleen yksilölliset opetussuunnitelman sisältöihin perustuvat oppimistavoitteet Oppilailla on yksilöllinen vastuu suorittaa omat/sovitut tehtävät ryhmässä Ryhmällä on kollektiivinen vastuu suorittaa tehtävät loppuun Ryhmä työskentelee yhdessä koko oppimiskokonaisuuden ajan osana Storyline-tarinaa (vaikka työskentelevät välillä itsenäisesti tai pareittain) Ryhmällä on jokin yhteinen rooli tarinassa, millä on taipumus lisätä ryhmän koheesiota ja jäsenten keskinäistä solidaarisuutta

Storyline-menetelmä kielten oppimisessa Holistinen oppimismenetelmä, jossa käytetään koko kehoa (tarinat, laulut, pelit, leikit, liikunta, draama ja temaattinen työskentely) sopii hyvin lapsille ja nuorille Kaikkien aistien käyttö hyödyttää erilaisia oppijoita Tehtäviin ja aktiviteetteihin perustuva (hands-on) oppiminen sisältää kielen mielekästä käyttöä luonnollisessa kontekstissa (autenttisuus) Pari- ja ryhmätöissä useampi oppilas voi puhua yhtä aikaa, joten harjoitusta ja toistoa tulee huomattavasti enemmän Ryhmissä ujommatkin oppilaat rohkaistuvat puhumaan Kehystarina, jossa oppiminen tapahtuu, stimuloi mielikuvitusta, innostaa ja motivoi Tehtävät tuntuvat aina mielekkäiltä tarinan kontekstissa

Tutkimuksen tuloksia ja pohdintaa* Oppilaat pitivät eniten siitä, että sai käyttää mielikuvitustaan ja työskennellä ryhmissä Pojille oli erityisesti tärkeää, ettei käytetty oppikirjoja Tytöille mielikuvituksen käyttö oli mieluisaa Käytännön työskentelyn integroiminen kielten opetukseen, yhteistoiminnallisen ryhmätyön laaja käyttö ja vaihtelevien, luovuutta edistävien aktiviteettien toteuttaminen vaikuttavat positiivisesti kielten oppimiseen lisäävät oppimisen iloa Draamalliset menetelmät, roolihahmot ja runsas ryhmätöiden osuus vähensivät vieraan kielen puhumisen aiheuttamaa ahdistusta ja pelkoa * The Storyline approach: promoting learning through cooperation in the second language classroom, Sharon Ahlquist, 2017

Johtopäätökset Storyline-menetelmä tarjoaa opetusmenetelmän, jossa yhdistyvät sellaiset oppimisen/opetuksen piirteet, joista oppilaat erityisesti pitävät taideaineet, mielikuvituksen käyttö, roolileikit ja vaihtelevuus Tutkimuksen kohteena olevat oppilaat kertoivat odottavansa innolla koulun alkamista ja tarinan parissa työskentelyä. He miettivät mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua, koska aina tapahtuu uutta ja tehdään erilaisia asioita.

Storyline varhennetussa kieltenopetuksessa Pienille lapsille tarinallisuus ja mielikuvituksen käyttö on erityisen motivoivaa. Ei oppimista oppimisen takia, vaan suuri seikkailu, jossa ratkotaan ongelmia ja autetaan ihmisiä (tehdään maailmaa vähän paremmaksi) tarinan kontekstissa Storyline-menetelmässä käytettävät toiminnalliset menetelmät, jotka liittyvät tarinan dramatisointiin, kädentaitojen käyttöön, tutkivaan oppimiseen ja ongelmien ratkomiseen sopivat hyvin esi- ja alkuopetukseen Pienillä oppilailla itseohjautuvuus ei välttämättä ole kovin kehittynyttä, joten opettajan ohjausta tarvitaan enemmän. Opettaja kuljettaa tarinaa eteenpäin, mutta pitää samanaikaisesti yllä dialogia, jossa oppilaat voivat ehdottaa, ideoida ja jakaa kokemuksiaan. Jos käytetään ryhmiä, joilla on erilaiset roolit, on hyvä olla avustaja mukana ohjaamassa.

Lähteet: Developing children s language creativity through telling stories An experimental study, Joanna Smogorzewska, 2013 From Acting to Action: Developing Global Citizenship Through Global Storylines Drama, Marie Jeanne McNaughton, 2014 Storyline : a task-based approach for the young learner classroom, Sharon Ahlquist, 2017 The curriculum challenge : Moving towards the Storyline approach in a case study urban primary school, Amanda Nuttall, 2016 The Storyline approach: promoting learning through cooperation in the second language classroom, Sharon Ahlquist, 2017 Linkkejä: Education for a Sustainable Development with Storyline Barbro Carlson, Lena Sundberg, Siw Åhs (http://bit.ly/2gq7upv) Maailmanmatkaajat ystävää etsimässä Storyline aihio Tiina Sarisalmi (http://bit.ly/2cmp6jf)