Sähköisen asioinnin ohjelma. Ohjelmien ja suurten projektien johtaminen Eira Mononen

Samankaltaiset tiedostot
Kehittämismalli yhteistyön

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

kehittämismallilla tuloksia

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

- Committed to Excellence

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä. Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6.

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

Digipäivä, Hallintoryhmä Sipoo

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Palvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi

Elävä kaupunki, turvallinen koti

1 Alue ja ympäristö Tuusulan kunnan suunnittelualuejako Tuusulan kunnan alue Tuusulan ystävyyskunnat 9.

Asiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Talous ja omistajaohjaus

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

Organisatorinen muutos

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri Ruoholahti

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely

Koulut kuntoon Espoon sisäilma-hackathon kokeilu. Jaana Suonsaari, kehittämispäällikkö / Espoon kaupunki, konsernihallinto palvelukehitys

Digitaalisen agendan palveluverkolliset toimenpiteet LIITE L24

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Unohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

OSAVUOSIKATSAUS 2/2018 Sivistystoimiala

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin ICT-johtaja Timo Valli

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Kouvolan talouden yleiset tekijät


HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille

Kokonaisarkkitehtuuri M U U TO S TA L A A D U N E H D O I L L A

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa

Case Tampere3: PMO:n rooli organisaatioiden yhdistyessä

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat


Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Transkriptio:

Sähköisen asioinnin ohjelma Ohjelmien ja suurten projektien johtaminen 20.5.2008 Eira Mononen

Sisältö 1. Espoo moninaisten palvelujen kasvava kaupunki 2. Toimintaympäristön paineet, tarvitsemme radikaalia muutosta 3. Näkyvää nopeasti - pitkäjänteisesti 4. Luovasti ja oppien kohti visiota 20.5.2008 2

Suomen toiseksi suurin kaupunki Asukkaita 235 000 Väestö kymmenkertaistunut 50 vuodessa Pinta-ala 528 km 2 maa-alueet 312 km 2, vesistö 216 km 2, merenrantaa 58 km, järviä 95 kpl Henkilöstö 13 500 työntekijää 20.5.2008 3

Moninaiset palvelut TOIMINTATULOT Verotulot 1149,6 milj. - ansiotulot 946,3 milj. - yhteisövero 151,4 milj. - kiinteistövero 51,9 milj. TOIMINTAMENOT Päivittäinen palvelujen tuotanto 1 381,2 milj. Esim. palkat, tilat, tarvikkeet, ostopalvelut Keskeisimpiä menoeriä: Toiminnasta saatavat tuotot 317,3 milj.* Terveyspalvelut Opetus Päivähoitopalvelut 264,9 milj. 257,8 milj. 182,0 milj. Investointitulot 42,3 milj. Perhe- ja sosiaalipalvelut 149,3 milj. Vanhusten palvelut 100,8 milj. Joukkoliikenne 39,1 milj. Rahoitustulot 15,2 milj. Kulttuuripalvelut 52,6 milj Liikuntapalvelut 25,5 milj. Kaupunkisuunnittelu 9,9 milj. Valtionosuudet 7,2 milj. INVESTOINTIMENOT 216,6 milj. (rakennukset 56,5 milj., perusinfran rakentaminen 128,7 milj.) *Ei sisällä liikelaitoksia eikä erillisiä taseyksiköitä. Sisältää sisäiset erät. 20.5.2008 4

Palvelutarve kasvaa, työvoima vähenee Vanhusväestön osuus kasvaa Työntekijät eläköityvät, nuorten ikäluokat pieniä Kasvava kaupunki, lisää lapsia; päivähoitoa ja kouluja tarvitaan Pääkaupunkiseudun yhteistyö palveluissa Espoolaisten aktiivisuus verkkopalveluissa korkea Uusia toimintamalleja tarvitaan Teknologian mahdollisuudet hyödynnettävä 20.5.2008 5

Sähköisiä palveluja kehitteillä - hajanaisesti Kehittäminen pistemäistä Mahdollistanut etenemisen siellä missä on valmiudet Ideoita ja toteutuksia on, laajempi käyttöönotto ja kokemusten vaihto puutteellista Yhteiset linjaukset vähäisiä, tuki ja edellytysten luonti ei ole riittävää Riskinä päällekkäiset konseptit ja yhteensopimattomuus Valmiudet uuden teknologian hyödyntämiseen riittämättömät Monia palveluja vireillä, ideoina Sosiaali- ja terveystoimi: Call center 10023 kehittäminen, kuntoutussairaalan uusi konsepti, ajanvaraus / peruutus, viestintä ja vuorovaikutus, Hyvinvointi-TV, kotipalvelun mobiilit Sivistystoimi: contact centereitä, ilmoittautuminen, reissuvihko, kurssiportaali, vuorovaikutus, mobiilipalvelut, sähköinen oppimisympäristö Tekniset ja ympäristöpalvelut: contact center, lomakkeet, rakennusvalvonnan prosessi, seudullinen vuokra-asuntohaku 20.5.2008 6

Suuntaviivoja sähköisten palvelujen kehittämiselle Kehittäminen lähtee toiminnan tarpeista ja asiakasprosessien kehittämisestä. Tietoteknologialla on mahdollistajan rooli. Tarkastellaan kokonaisia palveluprosesseja: asiakasrajapintaa, taustaprosesseja ja tukiprosesseja Haetaan ratkaisuja, jotka vähentävät työtä ja tuovat vaikuttavuutta ja tehokkuutta palveluun. Priorisoidaan palvelut, joissa itsepalveluista on eniten hyötyä. Hyödynnetään kansallisia ja seudullisia ratkaisuja. Johdetaan kehittämistä siten, että voidaan toteuttaa ja hyödyntää yhteisiä konsepteja ja oppia toisten kokemuksista 20.5.2008 7

Tarkastelussa oltava kokonaiset palveluprosessit: asiakasrajapinta, taustaprosessit, tukiprosessit Espoon kaupunki Toimiala Keskushallinto Asukkaat ja Asiakkaat Ulkoinen palvelutoimittaja 20.5.2008 8

Tunnistettuja riskejä RISKI VAIKUTUKSET TOIMENPITEET Ei ole yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista radikaaliin muutokseen Koordinointi ja hallinta kuihduttavat innostuneen ja oma-aloitteisen kehittämisen Toimintatavat eivät muutu Hyödyt eivät toteudu Henkilöstö ei sitoudu, muutosta ei saada aikaan Keskustelemalla laaja sitoutuminen Selkeät päätökset tavoitteista ja resursseista, myös Espoo-strategiassa Pitkäjänteinen johtaminen Edellytysten luominen kehittämiselle Ohjelmajohtamisen malli Toimintavetoisuus projekteissa Yhteisyyden hyödyistä näyttöä nopeasti Ei resursoida riittävästi Henkilöstö uupuu Projektihenkilöiden irrotus omasta kehittämis- ja Projektit pitkittyvät, työstä käyttöönottovaiheessa epäonnistuvat Hyvä ulkopuolinen tuki ICT-teknologia ja tuki rajoittaa kehitystä Uudet ideat ja kokeilut epäonnistuvat Palvelujen toimintavarmuus kärsii Vahva muutos- ja projektiosaaminen Panostus teknologiapohjan kuntoon saamiseen Riittävä osaaminen ja resurssit tietohallintoon Pilotoinnin tuen järjestäminen Koestettujen ratkaisujen käyttö 20.5.2008 9

Strategiset muutostilanteet Osallistavasti ja pitkäjänteisesti johdettu muutos Osallistava transformaatio Vahvasti ja pitkäjänteisesti johdettu muutos Johtajavetoinen transformaatio Muutoksen vaikutukset ajattelutapoihin ja työtehtävien osaamisvaatimuksiin SUURET PIEN NET siirtyminen ratkaisulähtöiseen toimintamalliin arvojen määrittely ja toiminnallistaminen toiminnan jatkuva parantaminen Jatkuva uudistuminen Jatkuva kehittäminen ja osallistaminen yrityksen kokonaisvaltainen uudistuminen merkittävä prosessien ja järjestelmien uudistamishanke ulkoistaminen yritysjärjestelyt saneeraus Tehomuutos Vahvasti johdettu ja nopeasti läpiviety muutos Hidas, vaiheittainen riittää Nopeat vaikutukset välttämättömiä Toimintaympäristön, asiakkaiden / omistajien edellyttämä nopeus muutoksessa 20.5.2008 10

Kehittämistä johdettava ohjelmana Kehittämistä on johdettava ohjelmana, koska kyse on strategisesti tärkeästä, kaikkia toimialoja koskevasta kokonaisuudesta, jossa organisaatiorajat ylittävillä prosesseilla, yhtenäisillä ratkaisuilla ja ICTarkkitehtuurien noudattamisella on olennainen merkitys. Hyvä ohjelmajohtaminen antaa suunnan ja luo edellytyksiä onnistumiselle. Kehittäminen vaatii resursseja, mutta hyötypotentiaali on suuri. Ohjelmasta laaditaan business-case. Hyödyt eivät synny heti, oppimiselle on annettava aikaa. Vaiheittainen eteneminen. Projektien priorisointi. kohdentuminen työvoimapula-aloille, soveltuminen seudullisesti, mahdollisuus volyymihyötyihin, mahdollisuus asiakkaan hyötyihin, valmius kehittämiseen (esim. prosessit tunnistettu) 20.5.2008 11

Vaiheistus 2007 2008 2009 Ohjelmaidean tarkennus ja edellytykset Päätös etenemisestä Ohjelmaidean tarkennus Ideointi ja sitoutuminen Ohjelman suunnittelu Edellytysten luominen Ohjelman perustaminen Linjaus Espoo-strategiaan Toteutus Onnistuminen Hyödyt Asiantuntija- ja ideatyöpajoja: tulevaisuuden näkymiä, kokemuksia Kumppanitapaamisia Laaja keskustelu: henkilöstö, johto, luottamushenkilöt, asukkaat Espoon ohjelmajohtamisen mallin kehittäminen 20.5.2008 12