RANTASALMEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JA HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

RANTASALMEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JA HAUKIVEDEN-HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 1.8.2018 Kaavan vireilletulo Kunnanhallitus 7.4.2014 Luonnos nähtävillä MRA 30 7.10. -6.11.2015 Ehdotus nähtävillä MRA 19 ja MRL 65 12.10. -11.11.2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa Saanut lainvoiman

Keskustan osayleiskaava Yleiskaavan selostusosa, joka koskee 1. elokuuta 2018 päivättyä yleiskaavakarttaa. Sisällys 1. Perustiedot... 1 1.1 Sijainti... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 2 1.2.1 Maakuntakaava... 2 1.2.2 Yleiskaava... 6 1.2.3 Asemakaavat... 7 1.2.4 Rakennusjärjestys... 8 1.2.5 Pohjakartta... 8 1.2.6 Muut suunnitelmat ja aineistot... 8 2. Lähtökohdat... 9 2.1 Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys... 9 2.2 Väestö, koulut ja työpaikat... 10 2.3 Palvelut... 11 2.4 Liikuntareitistö ja virkistys... 12 2.5 Luonnonympäristö... 12 2.6 Kulttuuriympäristö... 16 2.7 Muinaismuistot... 20 2.8 Liikenne ja tekninen huolto... 20 2.9 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 24 2.10 Maanomistus... 24 2.11 Voimassa olevien kaavojen toteutuneisuus... 25 3. Muut suunnitelmat... 27 3.1 Aluerakennemalli... 27 3.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelma... 28 3.3 Liikenneturvallisuussuunnitelma... 29 3.4 Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvitys... 31 4. Tavoitteet... 32 4.1 Tavoitteiden lähtökohta... 32 4.2 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet... 33 4.3 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet... 35 4.4 Kunnan tavoitteet ja strategia... 35 4.5 Elinkeinoelämän tavoitteet... 35 4.6 Asumisen tavoitteet... 36 4.6.1 Suositeltavat uuden asuinrakentamisen alueet... 36 4.7 Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet... 37 4.8 Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet... 39 4.9 Virkistyskäyttö... 39 4.10 Liikenteelliset tavoitteet... 39 4.11 Yhdyskuntatekniikan tavoitteet... 40 5. Yleiskaavan kuvaus... 41 5.1 Aluevaraukset... 41 5.1.1 Asuminen... 41

Keskustan osayleiskaava 5.1.2 Matkailupalvelut... 42 5.1.3 Teollisuus ja työpaikka-alueet... 42 5.1.4 Palvelut... 42 5.1.5 Virkistys ja veneily... 43 5.1.6 Liikenne... 43 5.2 Suojelualueet... 44 5.3 Kulttuuriympäristö... 44 5.4 Muut aluevaraukset... 47 5.4.1 Pilaantuneet maat... 47 5.4.2 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet... 47 5.4.3 Erityisalueet... 47 5.4.4 Vesialueet... 47 6. Vaikutusten arviointi... 48 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 48 6.1.1 Toimiva aluerakenne... 48 6.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 48 6.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 49 6.1.4 Vuoksen vesistöalue... 49 6.2 Kaupalliset vaikutukset suhteessa kaavan ratkaisuihin... 49 6.3 Vaikutukset maisemaan... 50 6.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 50 6.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ja eläimistöön... 50 6.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 50 6.7 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 51 6.8 Vaikutukset Natura-alueisiin... 51 6.9 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 51 6.10 Vaikutukset liikenteeseen... 51 6.11 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön... 52 6.12 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 52 6.13 Vaikutukset viihtyvyyteen... 52 6.14 Taloudelliset vaikutukset... 52 7. Yleiskaavan toteuttaminen... 53 8. Suunnitteluvaiheet... 54

Keskustan osayleiskaava 1 1. Perustiedot Rantasalmen keskustan osayleiskaava laaditaan taajaman ja sen lähialueille. Kaava-alueeseen sisältyy alueita Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavasta, joten niiltä osin kaavaa päivitetään. 1.1 Sijainti Suunnittelualue muodostuu Rantasalmen kirkonkylän alueesta sekä siihen välittömästi liittyvistä rantaalueista. Vesistöistä suunnittelualueeseen sisältyvät osa Kosulanlammesta ja Pienestä Raudanvedestä sekä järvistä Ruutanalampi. Kunnan keskustan osayleiskaavalla päivitetään osia Haukiveden- Haapaselän rantayleiskaavasta. Suunnittelualue rajautuu Ruutanaharjun länsipuolelle, etelässä Kvinttilään, idässä pienlentokenttään ja Leislahteen, ja pohjoisessa Kokkokankaaseen. Rantasalmen naapurikuntia ovat Juva, Sulkava, Joroinen, Savonlinna ja Varkaus. Suunnittelualue ei rajaudu naapurikuntiin. Rantasalmelta Savonlinnaan on matkaa 44 km, Varkauteen 44 km ja Mikkeliin 80 km. Kuva: Suunnittelualueen seudullinen sijainti.

Keskustan osayleiskaava 2 Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla. 1.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat 1. ja 2., joista jälkimmäisessä on osoitettu merkintöjä alueelle. Osalla alueesta on voimassa Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaava, lisäksi kunnassa on taajama-alueella useita asemakaavoja. 1.2.1 Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2010. Otteet maakuntakaavasta ja merkinnät ovat seuraavilla sivuilla. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.12.2016 ja on tullut voimaan Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksellä 20.3.2017. Tällä vaihemaakuntakaavalla on täydennetty Etelä-Savon maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta. Ote maakuntakaavayhdistelmästä ja kaavamerkinnöissä tapahtuneet muutokset on esitetty tämän kappaleen lopussa sivulla 5.

Keskustan osayleiskaava 3 Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa (2010) on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat merkinnät. - Paikalliskeskuksen alue Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: Kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen Seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen liikenteen avulla Vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta Riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin Taajamien rakentamattomiin ranta-alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja veteen Alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen tuotannossa Luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Rantasalmen taajama (1) Rantasalmen kirkon rauniot ent. pappila Kopsahovi (arvo muuttunut 2. vmk, mav 14.566) Salmela, Rantasalmi Jumikkalan kartano Kylätie 52 (alakoulu) Leipomo (poistettu 2. vaihemaakuntakaavassa) ent. paperikauppa (poistettu 2. vaihemaakuntakaavassa) ent. lääkärintalo - Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Kosulanlampi-Pieni Raudanvesi (402) - Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Kosulanlampi (422) Pieni Raudanvesi (423) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue Osikonmäki (550) - Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde Pyyvilä (605) Rantakartano (606)

Keskustan osayleiskaava 4 Kurkela (616) Kuusela, Rantasalmi (617) - Pohjavesialue Ruutanaharju 1 lk. (271) - Veneväylä Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. - Kirkonkylä (213) - Satama-alue Mustalahti (207) - Retkeilyreitti, ohjeellinen - Moottorikelkkailureitti, ohjeellinen - Melontareitti - Seututie/pääkatu Palviainen-Rantasalmi-Parkumäki, 464 (150) Hiisimäki-Rantasalmi, 467 (151) - Yhdystie/katu Joroisniemi-Rantasalmi, 4652 (152) Mustalahti, 15348 (153) Asikkala, 15349 (154) Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta (2010).

Keskustan osayleiskaava 5 Kuva: Etelä-Savon maakuntakaava, kulttuuriperintökarttaote. Kohteet Leipomo ja Paperikauppa ovat poistuneet ja Kopsahovin arvo on muuttunut valtakunnalliseksi (mav 14.566) 2. vaihemaakuntakaavassa. Kuva: Etelä-Savon maakuntakaavayhdistelmä (Etelä-Savon maakuntaliitto 2016) Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa on tehty muutoksia koskien merkinnän Rantasalmen taajama (1) -alueella olevia kohteita. Kopsanhovi on muutettu valtakunnallisesti arvokkaaksi aluekohteeksi (mav 14.566). Merkinnät kohteiden Leipomo ja Kylätie 45 (ent. paperikauppa) osalta on poistunut kaavasta.

Rantasalmen kunta Keskustan osayleiskaava 1.2.2 Yleiskaava Suunnittelualue sisältää alueita Haukivesi-Haapaselän rantayleiskaavasta. Rantasalmen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan 7.2.2002. Rantasalmen keskustan alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Kunnan keskustan osayleiskaavalla päivitetään osia Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavasta. Päivitettävä alue on osoitettu seuraavan sivun kuvassa. Yleiskaavassa on aluevaraukset (A, AT, AP, AP-1) asumiselle, (RM) matkailupalveluille, (M) maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, (SL) luonnonsuojelualueelle, (VR) retkeilyyn ja ulkoiluun, (VV) uimarannalle. Vesiliikenteen alueet ja veneilyn, melonnan ja moottorikelkkailun reitit on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Susimäen alueelle on kaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), maa-ainesten ottoalue (EO) ja (TY) teollisuusalue, joka ei aiheuta ympäristölle haittaa. Maaainesten ottoalue ei ole toiminnassa. Suunnittelualueelle on kulttuuri- ja maisemakohteista osoitettu (rakm) maisemallisesti merkittävä rakentamisalue, (km) kulttuurimaisema-alue ja (sr-1) rakennuslainsäädännön nojalla suojeltavat rakennukset. Kuva: Ote Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavasta. Sinisellä katkoviivalla on osoitettu alue, joka sisältyy keskustan osayleiskaavan rajaukseen. Keskustan osayleiskaavan rajaukseen sisältyviä rantayleiskaavan aluevarauksia tutkitaan mm. toteutuneen tilanteen ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Osalla alueesta voimassa olevassa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ei vastaa maanomistajan tarpeita tai nykyistä toimintaa alueella. Osayleiskaavan suunnittelussa tarkastellaan asumisen alueiden rajauksia vastaamaan nykyistä kehitystä. Joiltakin osin kaavamerkintöjä päivitetään ajan tasalle. 6

Keskustan osayleiskaava 7 1.2.3 Asemakaavat Rantasalmen kirkonkylän ensimmäinen asemakaava on laadittu 1945. Seuraava kaava on laadittu kahdessa osassa ja vahvistettu vuonna 1977. Tuolloin kaavoitettu alue käsittää Jumikkaharjun, Kinnulanmäen ja kirkonkylän alueen. Susimäen alue ja Kinnulanmäen eteläpuolinen alue (Rinteelä) on kaavoitettu 1980-luvulla. Jumikkalan ja kirkonkylän alueet on kaavoitettu laajempina kokonaisuuksina 1990-luvulla. Kirkonkylän kaava kattaa kokonaan 1970-luvulla asemakaavoitetut alueet. 1990-luvun kaavat on esitetty kuvassa keltaisena aluerajauksena. Vuonna 1991 vahvistuneessa kirkonkylän kaavassa tehdyt aluevaraukset ovat suurelta osin edelleen voimassa. 2000-luvulla vahvistuneet asemakaavat on esitetty kuvassa punaisella värillä. Susimäen teollisuusalueen laajennus on kaavoitettu 2010-luvulla. Seuraavassa kartassa on väreillä esitetty alueiden kaavoitusajankohdat vuosikymmenittäin. 1970- luvulla ja sitä ennen kaavoitetut alueet on korvattu kokonaan uudemmilla asemakaavoilla. Vihreällä värillä kuvataan 1980-luvulla ja keltaisella 1990-luvulla kaavoitettuja alueita. Punaisella on esitetty 2000-luvulla ja sinisellä 2010-luvulla vahvistuneet kaavat. Teemakartan värit kuvaavat myös asemakaavojen ajantasaistamistarpeita taajaman eri osa-alueilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana laaditut asemakaavat ovat hyvin ajantasaisia. Ensisijaisesti päivitettäviä ovat Jumikkalan ja kirkonkylän asemakaavat, jotka on laadittu lähes 20 vuotta sitten. Yleisesti asemakaavojen ajantasaisuutta tulee tarkastella osayleiskaavassa tehtyjen maankäyttöratkaisujen tuomien muutosten kautta. Kuva: Asemakaavoitetut alueet ja niiden laadinta-ajankohdat suunnittelualueella on esitetty eri väreillä. Vihreä: 1980-luku, keltainen: 1990-luku, punainen: 2000-luku ja sininen: 2010-luku.

Keskustan osayleiskaava 8 1.2.4 Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 29.3.2010. Suunnittelutarveratkaisut tehdään rakennuslupien käsittelyvaiheessa tapauskohtaisesti. Samalla tutkitaan kohdistuuko lupahakemus alueelle jota voidaan pitää maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisena suunnittelutarvealueena. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntämisestä määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä. 1.2.5 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, peruskarttarastereita ja kiinteistörekisteriaineistoa. Kaavan aineisto sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri- ja taustakartta-aineistoja 2015. 1.2.6 Muut suunnitelmat ja aineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Rakennusinventoinnin työkertomus (Selvitystyö Ahola 2017) - Kulttuuriympäristöselvitys (Selvitystyö Ahola 2015) - Ympäristöarviointi (Sipari 2015) - Etelä-Savon palveluverkkoselvitys (2015) - Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 - Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti (2014) - Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 (2013) - Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2013) - Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011 2013 (2013) - Paikallinen maaseudun kehittämisstrategia Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle ohjelmakaudelle 2014-2020 (Rajupusu Leader ry) - Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys (2012) - Juvan ja Rantasalmen liikenneturvallisuussuunnitelma (2010) - Rantasalmen vesihuollon kehittämissuunnitelma (2010) - Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma 2010 2015 - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Kunnan strategia ja elinkeino-ohjelma - Lähialueen kaavat - Asemakaavayhdistelmä ja asemakaavan pohjakartta - Opaskartta

Keskustan osayleiskaava 9 2. Lähtökohdat Osayleiskaavan laadintaa ja rantayleiskaavan muutosta koskevat taustatiedot ja selvitykset otetaan huomioon kaavaratkaisuissa. 2.1 Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys Rantasalmen kunta on Haukiveden rantapitäjä, jonka kirkonkylä sijaitsee Rantasalo-nimisessä maarekisterikylässä. Nimensä kylä on saanut vesireitistä, joka erottaa pitkänomaisen Rantasalon saaren mantereesta. Rantasalmen reitti on ennen muinoin mahdollistanut suojaisen väylän oikaista Haukivedeltä Haapaselälle ja edelleen Joroisselälle. Haukivesi on Saimaan pohjoisten reittien keskusjärvi. Viipurilaisten vanha rahtitie kulki talvisin ja kesäisin Saimaan järvialueiden kautta pohjoiseen. Saimaan järvialueiden kautta olivat hyvät yhteydet niin Kuopioon, Karjalan Liperiin, Savonlinnaan, Lappeenrantaan ja Raikuun kannakselle. Rantasalmen reitti mainitaan Savonlinnasta Joroisiin ja Leppävirralle vievänä veneväylänä vuoden 1777 sotilaskartassa. Reittiä hyödynnettiin myös talvitienä. Kirkonkylän kestikievarista on tietoja aina 1600-luvulta lähtien, mm. Spannila oli kievaritalona 1700-luvulla. Matkustajalaivojen liikennöidessä lähin kirkonkylää palvellut laivalaituri sijaitsi Mustalahdessa. Säännöllistä matkustajaliikennöintiä Savonlinnan ja Kuopion välillä oli 1870-luvulta lähtien. Nykyäänkin Mustalahti on venesatamana, jonne johtaa 2,1 metriä syvä väylä Savonlinna-Varkaus -laivaväylältä. Rantasalmen kirkonkylän venesatama on varsin nuori. Sataman perustaminen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen kun Raudanveden ja Haukiveden välille avattiin Ketveleen kanava. Rantasalmen kirkonkylä sijaitsee nykyään hieman syrjässä valtakunnallisesti tärkeistä valtateistä. Vanhin maantie on luokiteltu seututieksi. Vanhaan aikaan Juvalta Rantasalmelle ja Savonlinnaan vievällä maantiellä oli valtakunnallista merkittävyyttä. Tie oli osa yleistä vallan maantietä, joka raivattiin 1400- luvun lopulla Hämeen linnan ja Pyhän Olavin linnan välille kruunun tarpeisiin. Kirkonkylästä Joroisiin vievä maantie oli osa lyhintä Savonlinnasta pohjoiseen johtanutta reittiä. Vuonna 1914 valmistunut Savonlinnan Pieksämäen rata rakennettiin Rantasalmen kautta, mutta lähin asema jäi seitsemän kilometrin päähän kirkonkylästä, kirkonkylältä Sulkavalle kulkevan tien risteykseen. Henkilöliikenne on loppunut radan Huutokosken Parikkalan väliseltä osuudelta 1988. Vesistö on ollut asumisen sijoittumista ohjaava tekijä, mutta sen merkitys maisemassa ei ole hallitseva. Tasaisessa maisemassa syntyy hyvin pitkiä näkymiä, mitkä ovat Etelä-Savoon poikkeuksellisia. Rantasalmelle keskiajan aikana syntynyt uudisasutus seurasi eränkävijöiden reittejä. Kylän kehitystä viitoitti sinne perustettu kuninkaankartano ja kappelikirkko. Rantasalmen kirkollisten olojen järjestely oli alkanut 1500-luvun puolivälissä, jolloin kirkko uudisti laajemminkin Savon kirkollisia oloja. Ensimmäisen rukoushuoneen paikan valintaan lienee vaikuttanut hyvien liikenneyhteyksien lisäksi silloisen hallintokeskuksen eli nimismiehen asuntona toimineen kuninkaankartanon läheisyys. Muutama vuosi Rantasalmen kappelin rakentamisen jälkeen Rantasalon kylässä sijaitsevasta kuninkaankartanosta tuli voudin eli kruunun virkamiehen asuinpaikka. Talouskeskuksen paikka siirrettiin nykyisen Rantakartanon kohdilta vain noin 6,5 km päähän Kauppilanpeltoon, Kosulanlammen pohjoispäähän, nykyisen Lankilan talon paikalle. Käräjien ja kruunun virkamiesten päätösvalta paikallisissa asioissa oli suuri aina 1600-luvun puoliväliin, jonka jälkeen kirkolliset pitäjänkokoukset alkoivat vähitellen ottaa käräjien paikan kunnallisluontoisten asioiden hoidossa. Rantasalmelle pitäjänkokous muodostui paikallishallinnon keskukseksi 1700-luvun kuluessa. Pitäjänkokoukset pidettiin 1700-luvun alkupuolella käräjätuvassa. Vuosisadan puolivälissä rakennettiin Jumikkalaan kuuluvalle maalle sekä pitäjäntupa että käräjätupa. 1770-luvulle mennessä kirkonkylällä toimi triviaalikoulu. Kirkkomaa sijaitsi kylän pohjoisosassa ja kirkon lähellä olivat pitäjänhallinnon rakennukset ja kirkkoherran pappila. Ensimmäinen kunnallinen

Keskustan osayleiskaava 10 kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1872. Sairaala valmistui 1913 seurakunnan luovuttamalle tontille kirkon viereen. Nykyään sairaalan tontilla on moderni kivitalo, jossa toimii Rantasalmen terveysasema. Rantasalo oli 1600-luvun alkupuolella talonpoikaiskylä, jossa oli hieman enemmän kruununtiloja kuin perintötiloja. Vuosisadan loppupuolella kruununtilojen määrä lisääntyi. Rantasalmella talonpoikaistilojen lahjoittaminen aatelisille rälssiksi alkoi kolmikymmenvuotisen sodan (1618 1648) aikana ja sen päätyttyä. Lahjoituksen saajat olivat pääasiassa upseeristoa. Osalle läänityksiä perustettiin säteri, ja pitkälti näistä asumakartanoista syntyivät Rantasalmen pitäjään tänäkin päivänä tunnetut kartanot ja suurtilat. Rantasalmesta kehittyi Joroisten ohella kartanopitäjä. Molemmissa pitäjissä oli selvästi enemmän aateliskartanoista ja etenkin upseerien puustelleja kuin muualla Savossa. Haapaniemen kadettikoulu vahvisti jo ennestään vahvaa säätyläiskulttuuria Rantasalmella. Rantasalmella isojako alkoi 1783 ja sitä jatkui 1820-luvulle, minkä jälkeen tehtiin vielä isonjaon täydennys- ja järjestelyjakoja. Isossajaossa Rantasalon kylään muodostettiin 15 kantataloa: Parkku 1, Pyyvilä 2, Pannila 3, Lankila 4, Jumikkala 5, Hannola 6, Kangaspelto ja Turpela 7, Kuuvila (Skogila) 8, Salmela 9, Kurkela 10, Lamminpohja 11, Leislahti 12, Sallila 13, Pappila 14 ja Rantakartano 15. Nykyinen kirkonkylän nauhataajama on muodostunut pääasiassa kolmen eri kantatalon maille: taajaman eteläosat ovat kuuluneet Spannilaan (Pannila), keskiosa Kangaspelto-Turpelaan ja pohjoisosat Jumikkalaan. NYKYTILA Rantasalmen kirkonkylä hahmottuu maisemarakenteeseen tukeutuvaksi nauhataajamaksi. Rakennuskannan uudistuminen ja etenkin muutokset alueen rakeisuudessa ovat tehneet ydinkeskustasta ympäristönä aikaisempaa hajanaisemman. Vesistön ja keskustan suhdetta on parannettu rantojen puistorakentamisella, mutta kyläkuvallisesti yhteys keskustan ja vesistön välillä on edelleen heikko, mihin osaltaan vaikuttaa välillä kulkeva Ohitustie. Asuinalueiden suunnittelu alkoi kirkonkylällä viime sotien jälkeen. Alueilla, jotka rakentuivat kohtuullisen lyhyellä ajalla ja yhtenäiseen tapaan, näkyy hyvin ajan henki ja rakentamiskulttuuri. Selkeinä aluekokonaisuuksina ne parantavat taajaman hahmotettavuutta. Julkisista palveluista terveyskeskus sijaitsee taajaman lounaisosassa, Ilveksentien varressa. Kunnan virasto, koulut ja kirjasto sijaitsevat keskustan pohjoisosassa. Urheilukenttä sijaitsee ydintaajaman eteläpuolella. Liikuntareitistö sijaitsee pääosin keskustan länsipuolella Ruutanaharjun ympäristössä ja jatkuu lounas-koillissuuntaisesti muualle kunnan alueelle. Rantasalmen pienlentokenttä sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä kirkonkylästä Asikkalantien varressa. Kentällä sallitaan vain ultrakevyet koneet. Kenttää ylläpitää Rantasalmen Lentokenttäyhdistys ry. Susimäen alueelle on asumisen lisäksi sijoittunut yritystoimintaa sekä kunnan jäteasema ja vedenpuhdistamo. 2.2 Väestö, koulut ja työpaikat Rantasalmen kunnan väkiluku on ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Tällä hetkellä kunnassa on noin 3800 asukasta. Noin 40 % kunnan väestöstä asuu taajama-alueella. Odotettavissa on, että jatkossa väestö keskittyy yhä tiiviimmin palveluiden läheisyyteen. Ennusteen mukaisesti kunnan väkiluku 2020-luvulla olisi n. 3400 henkilöä, 2030-luvulla n. 3100 henkilöä ja 2040-luvulla n. 3000 henkilöä. (Tilastokeskus, väestöennuste 2012) Rantasalmen keskeisimpiä elinkeinoja ovat mekaaninen puunjalostus, matkailu, maidontuotanto, metsätalous, metallitalous ja ympäristökasvatus. Rantasalmen elinkeinorakenne jakautuu toimialoittain seuraavasti: Palveluelinkeinot 52 %, maa- ja metsätalous 26 %, teollisuus ja rakennustoiminta 19 %. Suurin työllistäjä on Rantasalmen kunta, joka työllistää noin 350 henkilöä. Kunnan alueella sijaitsevista laajoista metsäalueista 90 % on yksityisomistuksessa.

Keskustan osayleiskaava 11 Keskeisimmät matkailualueet Rantasalmella ovat Poronsalmen, Asikkalan ja kirkonkylässä Myllyrannan alue. Alueen talvimatkailua tukee runsas vapaa-ajan asuntokanta sekä erinomaiset hiihto- ja muiden ulkoilma-aktiviteettien tarjonta. Kunnan alueella on myös Linnansaaren kansallispuisto, joka tarjoaa erinomaiset virkistysmahdollisuudet opastetuilla reiteillä. Matkailupalveluja tarjoavat kirkonkylällä sijaitseva hotelli Rinssi-Eversti ja Pyyvilän kartano. Rantasalmella on toimiva pienlentokenttä Asikkalaan vievän tien varrella, noin viisi kilometriä keskustasta. Savonlinna-Pieksämäki -junarata halkoo kuntaa reilu viiden kilometrin etäisyydellä kirkonkylältä, mutta rataosuudella ei ole henkilöliikennettä. Kirkonkylällä toimii peruskoulu, lukio ja päiväkoti. Oppilaita alakoulussa on noin 104, yläkoulussa n. 123 ja lukiossa n. 67. 2.3 Palvelut Rantasalmen taajamassa kaupallisia palveluita ovat päivittäistavaramyymälät S-market ja K-market sekä halpahintamyymälä Tokmanni, kaksi keskustahakuista erikoiskauppaa Alko ja Rantasalmen apteekki sekä kaksi huoltoasemaa. Julkisista palveluista terveydenhuolto ja palveluasuminen sekä seurakunnan palvelut sijaitsevat tiiviissä ryhmässä taajaman lounaisosassa. Liikuntapaikat ovat sijoittuneet eri puolille keskustaa, mutta varsinainen urheilukenttä ja jäähalli sijaitsevat keskustan eteläpuolella. Kunnantalo, kirjasto ja koulukeskus sijaitsevat keskustan pohjoispuolella. Rantasalmen kirkonkylällä muu yksityisten toimijoiden ja yhdistysten palvelutarjonta on sijoittunut keskeisille paikoille pääväylien varsille. Kuva: Punaisella on osoitettu julkisten palvelujen sijainnit ja sinisellä muut palvelut (2016). Rantasalmen taajamassa keskusta-alueen palvelutaso on hyvä, mutta taajamassa ei ole erikoistavarakaupan myymälöitä. Kaavaratkaisuilla tulisi mahdollistaa uusien kaupan toimijoiden sijoittuminen hyville sijainneille, toimialasta riippuen keskustaan tai sen ulkopuolelle hyvien yhteyksien varrelle.

Keskustan osayleiskaava 12 2.4 Liikuntareitistö ja virkistys Suunnittelualueella on laaja ulkoilu- ja liikuntareitistö sekä useita lähiliikuntapaikkoja. Kokonaisuudessaan Rantasalmella on 130 kilometriä vaellus- / latuverkostoa. Valaistu kuntorata kulkee urheilukentän, Jumikkalan ja Ruutanaharjun ympäristössä. Pidemmät vaellus- ja latureitit alkavat samasta paikasta. Lähiympäristössä taajaman länsipuolella on suunnistusalue, jossa sijaitsee useita kiintorasteja. Myllyrannan alueella sijaitsee frisbeegolfrata. Talvisin kirkonkylän ympäristössä on laajat moottorikelkkailu- ja luistelureitistöt, kuten Haukiveden retkiluistelureitti. Kesäaikaan Kosulanlammella ja Pienellä Raudanvedellä kulkee melontareitti, josta on mahdollista lähteä pidemmälle retkelle Haukivedelle ja Linnansaaren kansallispuistoon. Saimaan läheisyys mahdollistaa monipuolisen vesiretkeilyn ja -matkailun alueella. Kuva: Taajamassa ja lähialueilla sijaitsevat liikuntareitit. (Lähde: Paikkatietoikkuna 2016, Lipasliikuntareitit) 2.5 Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön on inventoinut Jouko Sipari huhti-marraskuussa 2014. Ympäristöselvitys on valmistunut keväällä 2015. Lajistoa koskeva selvitys keskittyy kasvistoon, linnustoon ja nisäkkäisiin. Nisäkkäistä on selvitetty erityisesti lepakoiden sekä liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, on käyty läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita on arvioitu kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualue systemaattisesti läpi useita kertoja. Lajiston lisäksi kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperäja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankäytön suunnittelun kannalta. Liito-oravan mahdollista esiintymistä tai merkkejä esiintymisestä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla suunnittelualueilla todetut kolopuut sekä tarkastamalla lajille mahdollisesti

Keskustan osayleiskaava 13 sopivat elinympäristöt maalis-huhtikuussa 2014. Lajin esiintymistä mahdollisesti lajille soveltuvassa elinympäristössä seurattiin jälkien, jätösten ja mahdollisesti lajista tehtävien havaintojen avulla sekä tarvittaessa potentiaalisia pesäkoloja tarkastamalla pesäkolojen tarkastamiseen soveltuvan kameran avulla. Lepakkoinventoinnissa seurattiin touko-elokuun välisenä aikana 2014 lepakoiden liikkumista, saalistusta ja mahdollisia poikasreviirejä lepakkodetektorien ja näköhavaintojen avulla. Lepakkoinventoinneissa käytettiin aktiiviseurantaa soveltuvaa laitetta, joilla voi tallentaa ääninäytteet tietokoneella tapahtuvaa analyysiä ja lajitunnistusta varten. Lintuinventointi tehtiin ensimmäisen kerran toukokuun lopulla, seuraavan kerran kesäkuun alussa sekä kolme kertaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Viimeinen linnustokartoitus suoritettiin heinäkuun toisella viikolla. Linnustokartoitukset tehtiin eri vuorokauden aikoina yö- ja päiväaktiivisten lajien havaitsemiseksi. Kasvi-inventoinnit tehtiin systemaattisesti kartoittaen suunnittelualueen kasvilajisto ja vallitsevat biotooppityypit koko suunnittelualueelta. Kartoituksen tavoitteena oli löytää mahdolliset uhanalaiset ja rauhoitetut lajit sekä mahdolliset suojeltavat luontotyypit. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulokset ja tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten. Seuraavassa kappaleessa on esitetty merkittävimmät luontoinventoinnin havainnot. Luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokkaat kohteet on esitetty inventointiraportin karttaliitteellä 2. Kohteiden numerointi seuraavassa luettelossa viittaa karttaliitteen merkintöihin. Merkittävimmät luontokohteet/ havainnot 1. & 2. Pyyvilän tilan pihapiiri ja länsipuolen metsitetyt pellot Liito-oravan elinalue Pyyvilän tilan pihapiiri on todennäköistä pohjanlepakon lisääntymisympäristöä Tulisi jättää nykytilaansa 7. Kinnulanmäki Rantavyöhykkeessä (sekä Kosulanlammen laskuojan suualueella) todettu mykerösaraa, joka on vaarantunut laji 8. Jokikäytävä Jokivarret lepakoiden saalistusympäristöä, pohjanlepakko, korvayökkö Maisemallisesti hyvin merkittävä alue Joki ja jokivarret (5-10 m leveydeltä) tulisi jättää nykytilaansa 10. Kosulanlampi Valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi, luonnonsuojelu- ja Natura-alue Useiden uhanalaisten lintulajien ruokailu- ja pesimäympäristö, monipuolinen kasvillisuus, myös uhanalaisia lajeja, kuten törmäpääsky (VU-laji) Kosulanlammen rantavyöhykkeen ilmaversoisvyöhykkeessä todettiin kaksi luhtahuitin reviiriä (NT-laji) ja kaksi pohjanlepakon saalistusreviiriä 11. Joroistentien pohjoispuoli Vanhan Pappilan pihapiiri soveltuu liito-oravan elinympäristöksi (laji on direktiivin IV(a) tarkoittama laji). Merkkejä lajin oleskelusta alueella ei kuitenkaan todettu. Pihapiirillä ja pappilan rakennuksilla voi olla myös kulttuurihistoriallista merkitystä. Em. syistä vanhan pappilan pihapiirin metsänhoidossa tulisi noudattaa varovaista linjaa ja välttää laajempia hakkuita puuston nykyrakenteen ja maisemallisen ilmeen säilyttämiseksi.

Keskustan osayleiskaava 14 13. Keskustan rantapuisto Lajistoltaan monipuolisimmaksi osoittautui säilytetty laidunniitty, jossa todettiin hyvin monipuolinen ja vaatelias niittylajisto Luonnontilaan jätetty rantavyöhyke on selvästi alueen muita luontotyyppejä monipuolisempi Rantavyöhykkeestä on todettavissa mm. mykerösara (VU-laji) Alueella ei todettu uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Luontokeskuksen lähellä olevaa niittyä tulisi niittää säännöllisesti ja kerätä niittojätteet pois alueen nykytilan säilyttämiseksi. Hotellin ja luontokeskuksen edustan rantavyöhyke tulisi säilyttää nykytilassaan rantavyöhykkeen lajiston säilyttämiseksi 15. Ruutanaharju Ruutanaharju ja Ruutanalampi ovat maisemallisesti merkittävä kokonaisuus, joka tulisi pitää nykytilassaan. Ruutanaharju on myös pohjaveden muodostumisaluetta, jonka vuoksi alue tulisi säilyttää nykytilassaan. Metsien talouskäytölle ei ole estettä, mutta avohakkuita tulisi välttää. Lainsäädännöllistä taustaa ympäristötiedon käsittelyä varten Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä (1 1 mom.). Alueiden suunnittelun tavoitteena on lisäksi edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Luonnonsuojelulaki (LsL) Rauhoitetut luonnontyypit: Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: - luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt - pähkinäpensaslehdot - tervaleppäkorvet - luonnontilaiset hiekkarannat - merenrantaniityt - puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit - katajakedot - lehdesniityt - avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit: Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja -asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suunnittelualueelta on tavattu mykerösaraa (VU-laji). Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ja -asetuksen liite 5) Suunnittelualueella on tavattu liito-oravaa.

Keskustan osayleiskaava 15 Lintudirektiivin lajit EU:n Neuvoston direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) eli lintudirektiivi säätää, että tämän direktiivin liitteessä 1. mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (4. artikla). Suunnittelualueella on tavattu luhtahuitti (NT-laji) ja törmäpääsky (VU-laji). Natura 2000-ohjelma Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. (LSL 64 a, Laki 1259/2014) Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura 2000 - verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia vaikutuksia (LsL 65 ). Suunnittelualueeseen sisältyy osittain Kosulanlampi-Pieni Raudanvesi -Natura-alue. Alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Corine-kohteisiin. Kosulanlampi-Pieni Raudanvesi on liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Valtakunnalliset suojeluohjelmat Maassamme on laadittu suojeluohjelmat soille, lintuvesille, lehdoille, harjuille, rannoille ja vanhoille metsille. Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla alueella ei saa suorittaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen (LsL 9 ). Suunnittelualueella sijaitseva Kosulanlampi-Pieni Raudanvesi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Suunnittelualueella ei tunneta em. kohteita. Metsälain erityisbiotoopit Metsälain (12.12.1996/1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan seitsemän metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: - lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt - ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot - rehevät lehtolaikut - pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla

Keskustan osayleiskaava 16 - rotkot ja kurut - jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät - karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Suunnittelualueella ei tunneta em. kohteita. Maisemallisesti arvokkaat harjualueet Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi (MaL 1 ). Maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu mm. kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (MaL 3 ). Suunnittelualueella on Ruutanaharju. 2.6 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas laaja maisema-alue, Osikonmäki, jossa on sekä pienipiirteisiä sulkeutuvia näkymäalueita ja toisaalta mm. päätiestöltä ja näkötornin läheisyydestä avautuvia todella pitkiä näkymiä. Osikonmäki muodostuu moreenimäkien laelle ja rinteille raivatusta peltoaukeista tilakeskuksineen. Avautuvia näkymiä luovat seudulle poikkeuksellisen laajat viljelykset ja kaukana siintävät kerrokselliset kaukomaisemat sekä selkeät viljelyksiä korostavat kehysmetsät. Maisema-alue on hyvin laaja ja alueeseen liittyy hyvin erityyppisiä pienempiä maisemakokonaisuuksia. Alueelle on laatinut kulttuuriympäristöselvityksen Teija Ahola, Selvitystyö Ahola. Työ on valmistunut keväällä 2015. Selvityksessä käsitellään tarkastelualueen kulttuurihistoriallisista tunnuspiirteitä ja nykytilaa sekä osoitetaan historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet. Selvityksessä todetut kohteet huomioidaan kaavan laadinnassa. Kohteiden arvoperusteet ja niiden pohjalta annetut suunnittelusuositukset on laadittu kulttuuriympäristön kaavallisen tarkastelun tueksi ja perusteiksi. S Asemakaavan/ yleiskaavan/ maakuntakaavan suojelukohde/ alue K1 Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde K2 Kulttuurihistoriallisia tai/ ja kyläkuvallisia arvoja omaava kohde A2 Kyläkuvallisia tai maisemallisia arvoja omaava alue Osa kohteista on merkitty inventoinnissa tunnisteella K1*, K2*, joka tarkoittaa, että rakennuksen kunto on heikentynyt ylläpidon laiminlyönnin seurauksena ja rakennuksesta tulee tehdä tarpeen vaatiessa tarkempi selvitys. > Päivitys ehdotusvaiheen jälkeen: Kylätien varressa sijaitseva puurakennus, Äänelän talo, Kylätie 52 on otettu yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Kohde kuuluu Etelä-Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristökohteisiin. Rakennusinventoinnin (raportti 6.10.2017) on tehnyt FM Teija Ahola, Selvitystyö Aholasta. Raportti on liitetty yleiskaava-aineistoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto kohdealueen historiaan ja maisemaan liittyvien ympäristötekijöiden ilmenemisestä kulttuuriympäristöselvityksen kohdealueella. Oikeanpuoleisessa sarakkeessa on lueteltu edustavuutensa puolesta kulttuuriympäristöselvityksen kohteeksi (S, K1, K2, A2) valittuja ympäristötekijöitä. Alueelta inventoidut muut kohteet sekä teemaan liittyvä lisätieto on tuotu taulukkoon kursivoidulla tekstillä, ne eivät sisällä suosituksia.

Keskustan osayleiskaava 17 TEEMA TARKASTELTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT HAVAITUT YMPÄRISTÖPIIRTEET JA ARVOT Maisemarakenteen vaikutus maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan maaperä: hienojakoiset kerrostumat (hiesu-, savimaat) maaperä: karkeajakoiset kerrostumat (sora-, hiekka-, hieta ja moreenimaat) vesistö: Pieni Raudanvesi ja Kosulanlampi vesistö: kosket, purot Viljelyyn hyvin sopivat hieta- ja hiesumaat sijaitsevat Pieni Raudanveden ja Kosulanlammen lähes tasaisilla, alavilla rantamailla. Rantapellot ja -puistot kytkevät taajaman vesistömaisemaan. Harju on sekä suurmaisemallinen tekijä että etenkin Rantasalmen keskusta-alueen muodostumiseen vaikuttanut luonnonelementti. Maiseman historiasta kertova harjuluonto ja harjulla jo vuosisatoja jatkunut kirkollinen toiminta muodostavat vaikuttavan kulttuuriympäristön. Rantasalmi on rantakylä, mutta ei samalla tavalla kuin vilkkaiden satamapaikkojen kirkonkylät. Rantasalmella toiminta keskittyy harjun juurella kulkevalle kylätielle. Venesatama, melontareitti, rantapuisto. Salmen ja pienvesistöjen kautta kulki ennen seudullinen vesireitti ja talvitie. Merkittävimmät myllykosket jäävät tarkastelualueen ulkopuolelle. Pappilanjoki on kunnostettu melontareitiksi Liikenne maantiet Kylätie, Susimäentie, Linnantie ja Hiisimäentie ovat vanhaa yleistä maantietä: Savonlinna - Rantasalmi - Juva (Hämeen linna - Olavin linna) Kylätie - Joroistentie (Tornioniementien risteyksestä länteen) ovat vanhaa Rantasalmelta Joroisiin vievää maantietä. Nykyinen seututie 464 eli Ohitustie on rakennettu viime sotien jälkeen ja perusparannettu myöhemmin. Kestikievaritalot Jumikkala (Spannila purettu) Linja-autoasemat muut vanhat kylätiet Linja-autoasema (Matkahuolto) sijaitsee ydinkeskustassa, 1980-luvulla nykyiseen asuun uudistetussa rakennuksessa. Pappilantie on 1800-luvun alkuun palautuva kylätie pappilan ja kirkon välillä.

Keskustan osayleiskaava 18 Harjulla risteilevistä kulkuväylistä osa palautuu vähintään 1700-luvulle, yksi vanhimmista reiteistä kulki nykyisen hautausmaan poikki pohjoisesta etelään. kylätiet vesitiet Pappilanjoen siltapaikka on vanha, samoin sillan jälkeen alkavat tiet Mustalahteen, Asikkalan kylälle ja Teemassaloon. Venesatama on kirkonkylässä uutta, vesiliikennettä palvelevaa infraa. Väylän syvyys on 1,3 metriä. Vanha, höyrylaivaliikenteen aikainen laivalaituri oli Mustalahdessa. Asutus, kylärakenne Kirkonkylä eli Rantasalo Kirkonkylän historiallisia tunnusrakennuksia ovat kirkko ja pappila. Rantasalon kylä / maatalous kartanot, sotilasvirkatalot virka-asunnot Historiallista jatkuvuutta: Salmelan pihapiiri ja peltomaisema. Asikkalantien peltomaisemassa Ihantalan pientila 1900-luvun alusta. Pyyvilä, rustholli Jumikkala, sotilasvirkatalo Kopsahovi, Kiurunkulma (Kanttorila) nimismiehen asunto- ja toimisto Leppälahti torpat ja mäkituvat 1700-luvulla torppia Asikkalantien varrella (Mäkelän kohta), Kosulanlammen rannalla pappilan pelloilla ja Joroistentien varrella (Kylätie 78-82 kohdilla). Mäkitupa-asutusta on ollut harjun reunoilla, nykyisen tiilikirkon lähiympäristössä ja Kinnulanmäellä Kirkonkylän vanha kylärakenne Nauhamainen kylätaajama, muodostunut 1800-luvun jälkipuolella ja 1900-luvun alkuvuosina. varhaiset pientalot suunnitelmallinen rakentaminen Vanha hallintokeskus Pappilan ja vanhan kirkkomaan välillä; Pappilantie. Kylätie 16 (Honkala) Raitin rakennetun ympäristön historiallinen kerroksisuus ohentunut; ks. Kohta Liikeelämä. Ensimmäinen asemakaava vahvistettu lääninhallituksessa 1945; kaavaa toteuttavat mm. Ohitustie, Hirventien ja Kylätien väliset omakotitontit, Sudentien omakotitontit, Ketuntie, Kirkkotie, Lipposenpolku, Joroistentien ja Asikkalantien omakotitontit.

Keskustan osayleiskaava 19 asutustoiminta 1940-50 -luku Osa kaavan kaduista perustui vanhaan kulkuväylään, kuten Kylätie, Kalmistontie, Oravantie, Ahmantie, Koulutie ja Pappilantie. Rakennustavaltaan yhtenäinen tyyppitaloalue entisen pappilan lähellä, Joroistentien, Asikkalantien ja Ohitustien varrella. Liike-elämä liike-elämän keskus Kylätie (vanha maantie) ollut elinkeinotoiminnan vapautumisesta lähtien kirkonkylän kaupallisena keskuksena. puutalovaihe Kylätie 56, 45 Kylätie 43, 32, 27 sotien jälkeinen jälleenrakennusaika 1900-luvun loppu Kylätie 21 (PYP); muutama puolitoistakerroksinen asuin- ja liikerakennus. Edelleen käytössä olevista Kylätien liikerakennuksista kaikki on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Kylätie 28 (OP). Teollisuus myllyt infrastruktuuri Ei historiallisesti merkittäviä teollisuuslaitoksia; meijeri purettu. Vehnämyllyrakennus Susimäentiellä. Suur-Savon Sähkön rakennukset. betonitiiliset tornimuuntamot (Susimäentiellä, kotiseutumuseon luona, Pappilantien lähellä). Seurakunta kirkolliset rakennukset Hautausmaan kiviaita Julkinen hallinto ja alueet Tiilikirkko ja vanha ruumishuone ent. kirkkoherran pappila Seurakuntatalo Kunnanvirasto (kirjasto) 1964, laaj. Aikaisemmat hallintorakennukset purettu. Kunnallinen opetus Kuntala, Kirkonkylän koulu (1950-l) palvelurakentaminen sosiaali- ja terveydenhuolto Kylätie 52, ent. alakoulu Ent. kunnanlääkärintalo Kirkonkylän terveysasema Vanhusten palvelutalot Yhdistystoiminta seurantalot Seurala Työväentalo Kotiseutumuseo Vapaa-aika matkailu Luontokeskus Oskari Venesatama, rantapuisto Tanssilava Harjupirtti

Keskustan osayleiskaava 20 Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kunnassa on tehty päätös selvittää Kylätie 52:ssa sijaitsevan Äänelä-rakennuksen kulttuuriympäristöarvoja ja mahdolliseen suojelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Rakennusinventointi tehtiin syyskuussa 2017. Raportin on laatinut FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta ja se on valmistunut 6.10.2017. Rakennus on yksi Kylätien vanhimmista ja viimeisistä puisista asuin- ja liiketaloista. Jumikkalan talo ja ylempänä Kylätien rinteessä sijaitseva kauppatalo ovat siihen verrattuna kyläkuvallisesti tärkeämpiä rakennuksia, koska ne muodostavat edelleen miljöötä raitin varteen. Kylätien varressa sijaitseva kauppatalo on tunnusmerkinomainen porttirakennus Kylätien mutkassa. Äänelä-rakennuksella ei ole varsinaista pihapiiriä, vaan kohdetta reunustavat tiiviissä läheisyydessä rivi- ja kerrostalot. Äänelä-talolla on muita alueen puisia asuin- ja liiketaloja heikommat säilymisedellytykset, sillä se ei ole ollut käytössä. Kylätien vanhat puutalot eivät enää muodosta yhtenäisiä osa-alueita, vaan ovat jääneet uudisrakentamisen väliin. Vanhalla kyläalueella edustavina säilyneillä puutaloilla on kuitenkin merkitystä myös alueen muiden vanhojen puurakennusten arvoihin, sillä niiden merkitys perustuu siihen, että kylän vanhimmalla alueella säilyy historiallista kerrostumaa 1800-luvulta. Kohteella on historiallista merkitystä, joka perustuu sen käyttöhistoriaan kunnan alakouluna ja kirjastona. Rakennusta ei kuitenkaan ole alun perin suunniteltu koulurakennukseksi. Äänelän talo on kuntatasolla ulkoasultaan ja rakennustavaltaan harvinainen rakennus. Rakennuksen ulkoasu ilmentää kohtuullisesti vanhaa rakennustapaa. Julkisivussa vähäinen kerroksellisuus on syntynyt 1900-luvun alkupuolen muutos- ja korjausratkaisuissa. Kohteen rakennushistoriallinen arvo on em. piirteisiin sidoksissa, jolloin ulkoasun rapistuminen ja/ tai rakennuksen julkisivujen korjaaminen tavalla, joka vähentää sen tunnistettavuutta, vaikuttaa rakennuksen merkittävyyteen ja heikentää rakennuksen arvoa. Rakennuksen kuntoon on merkittävästi vaikuttanut muutokset maanpinnan korossa, erityisesti päällystetyillä alueilla talon seinustan läheisyydessä. Kadun puolella kevyen liikenteen väylä on tuotu lähelle rakennusta ja takapiha on osittain viereisen kerrostalon paikoitusalueena. Rakennukseen on tehty turvallisuuden näkökulmasta tarvittavat muutokset, muutoin ylläpitokorjauksia ei ole tehty. Nämä tekijät ovat näkyvästi vaikuttaneet talon kuntoon. Rakennuksen säilyttämisen edellytykset tulee tarvittaessa selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. 2.7 Muinaismuistot Tarkastelualueella ei ole tiedossa muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaalueen pohjoisosassa sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, Kokkokangas, joka on huomioitava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueella ei ole tehty historiallisen ajan muinaisjäännösinventointia. Maakuntamuseo ei ole edellyttänyt inventoinnin tekemistä. Perusteena on, että suunnittelualueella inventoinnin laatiminen olisi tarpeetonta. 2.8 Liikenne ja tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Seututie 464 Palviainen-Rantasalmi-Parkumäki - Seututie 467 Hiisimäki-Rantasalmi - Yhdystie 4652 Joroisniemi-Rantasalmi - Yhdystie 15344 Sistolanmäki - Yhdystie 15348 Mustalahti - Yhdystie 15349 Asikkala

Keskustan osayleiskaava 21 Kuva: Liikennemääräkartta (Pohjois-Savon ELY-keskus 2013) Merkittäviä muutoksia teiden sijaintiin ei ole odotettavissa. Lähes täysin asemakaavoitettujen alueiden tie- ja katuverkko on rakennettu. Asemakaava-alueen ulkopuolella liikennettä palvelevat yksityistiet. Maanteiden melualueiden tiedot suunnittelualueella perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen 7/2015 toimittamaan aineistoon, joka on skannattu 1:1000 sähköiseltä kartalta. Putkimallinnettu rajaus on määritetty vuoden 2040 ennusteliikenteen pohjalta (55 dba). Maanteiden varsilla olevat kävelyn ja pyöräilyn reitit merkitään kaavakartalle. Seuraavassa kuvassa on esitetty keskusta-alueen kevyen liikenteen verkosto toteutuneen tilanteen mukaisesti. Reitti Asikkalan suuntaan vie nykyisin koulun kohdalla sijaitsevan alikulun kautta.

Keskustan osayleiskaava 22 Kuva: Nykyiset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet esitetty violetilla ja kaava-alueen rajaus punaisella. Vesihuolto ja pohjavesi Kunnan alueella toimii vesi- ja viemärilaitos sekä useita vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat hankkivat jäsenilleen pohjavettä pääosin kunnan verkostosta. Vesi- ja viemärilinjastoa on rakennettu alueelle aina sitä mukaa kuin uusia alueita on otettu käyttöön. Kirkonkylällä sijaitsee vuonna 1979 valmistunut vesitorni, jonka tilavuus on noin 1000 m 3. Taajaman läheisyydessä sijaitsevia vesihuollon kehittämiskohteita ovat vuonna 2010 valmistuneessa suunnitelmassa osoitetut tarvealueet: Hiismäentien varsi Susimäestä aseman seudulle saakka sekä Osikonmäen ja Tervajoen alueet. Edellä mainituista Susimäen alue ja Hiismäentien pohjoispää kuuluvat suunnittelualueeseen. Lisäksi kehittämiskohteeksi on asetettu Rantasalmen ja Joroisten vesijohtojen yhdistäminen Rykinniemi/ Tiemassaaren alueella. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee suunnittelualueen kaakkoisosassa. Jätevedenpuhdistamon vaikutus alueen vesistöihin on vähäinen. Laitoksen tehtävänä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu kuluttajille sekä jäteveden vastaanotto ja puhdistus lupaehtojen mukaisesti. Viemärilaitos hoitaa lisäksi puhdistamolietteen kompostoinnin. Rantasalmella vedensaanti on turvattu myös poikkeusoloissa. Rantasalmen alueella on kolme I-luokan pohjavesialueiksi luokiteltua esiintymää ja vedenhankintaan soveltuvaa aluetta, joissa kaikissa sijaitsee kunnan vedenottamo. Käyttöveden laatu on todettu Rantasalmella hyväksi ja se täyttää juomavedelle asetetut vaatimukset. Muita merkittäviä vedenottamoita ovat kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva Kupiala ja kunnan länsirajalla sijaitseva Kaukalovuori.

Keskustan osayleiskaava 23 Ruutanaharjun pohjavesialue sijaitsee Rantasalmen kirkonkylällä. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma, jonka päivitys on valmistunut vuonna 2012. Pohjavesialueen pinta-ala on noin 2,22 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 1,16 km 2. Pohjavesialueen pintaalasta noin 21 % on asuinalueena. Lisäksi noin 40 % on metsätalouskäytössä ja 14 % peltoviljelyssä. Maa-ainestenottoalueita on noin 5 % pinta-alasta. Pohjavesialueen muodostumisalueella maaainestenottoalueita on 10 hehtaaria eli noin 9 % pinta-alasta. Ottoalueet ovat pääasiassa alueen länsiosassa. POHJAVESIALUEEN PINTA-ALA Metsätalous Asuminen Peltoviljely Maa-ainesten otto Muu 5 % 20 % 14 % 40 % 21 % Ruutanaharjun vedenottamo sijaitsee noin 80 m etäisyydellä Joroistentiestä. Ruutanaharjun vedenottamolle ei ole määrätty suoja-aluetta. Maaperä alueella on soraa tai hiekkaa ja pohjaveden pinta on ottamon alueella noin kuuden metrin syvyydessä. Maaperän kerrospaksuudet ovat Ruutanaharjun pohjavesialueella suuret. Kosulanlammen puolella luoteisosassa maa-aines on hietaa ja hienoa hietaa, jossa vedenjohto-ominaisuudet ovat huonot. Eteläpuolella alue rajoittuu hieta- ja hienohietavaltaiseen maastoon ja kallio/ moreeniselänteisiin, joilta tapahtuu jossain määrin valuntaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu lounaasta kohti koillista ja Ruutanalammen ja -harjun alueelta kaakosta luoteeseen kohti vedenottamoa. Pohjavesialueen luoteisosassa pohjavesi virtaa luoteesta kohti kaakkoa ja vedenottamoa. Ruutanaharjun vedenottamolta otetaan noin 230 m 3 vuorokaudessa ja sen kapasiteetti on 500 m 3 / d. Läheisen Joroistentien liikennemäärät eivät ole suuria, mutta onnettomuuden sattuessa pohjaveden pilaantumisriski on mahdollinen. Ruutanaharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelman jätevesiä koskevissa toimenpidesuosituksissa on määritelty, että viemäröimätöntä asutusta tai teollisuutta ei saa rakentaa alle 500 metrin päähän raakavesilähteestä. Uusia maa-ainesten ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa luonnontilaisille alueille. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei tule suorittaa lainkaan maa-ainestenottoa. Vanhat maaainestenottoalueet tulee kunnostaa ja maisemoida. Vapaa-ajan alueiden ja erityisesti hautausmaan osalta suositukset koskevat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön rajoittamista mahdollisimman vähäiseksi. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tai varastoiva laitos ja muut riskitoiminnot tulee ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätehuolto Susimäen jäteasema (Sepäntie 28) ottaa vastaan kotitalouksien pienjäte-eriä. Vastaanotettavia jakeita ovat sekajäte, metalli, lasi, kartonki, paperi, purkupuu, kyllästetty puu ja vaaralliset jätteet. Jätehuollosta vastaa Savonlinnan Seudun jätehuolto Oy.

Keskustan osayleiskaava 24 2.9 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat mahdollisesti saastuneet maa-alueet. Tiedot perustuvat Etelä- Savon ELY-keskuksen toimittamaan aineistoon 4/2015. Jumikkalan soranottoalue on nykyisin urheilukenttänä. Susimäen vanha ampumarata, Susimäki (10572) Toimivuus: Lopetettu, 1950 1990 Laji: Selvitystarve Jumikkalan sora-alue, Rantasalo (10590) Toimivuus: Ei tietoa Laji: Selvitystarve Vanha jakelupiste, Kylätie 27 (151310) Toimivuus: Lopetettu, 1994 Laji: Selvitystarve 2.10 Maanomistus Rantasalmen kirkonkylän alueen maanomistus on esitetty seuraavalla sivulla. Kunnan omistamat maaalueet on esitetty vihreällä ja Rantasalmen seurakunnan omistamat kiinteistöt violetilla värillä. Muut kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Kuva: Kartalla on esitetty vihreällä kunnan omistamat ja sinisellä seurakunnan omistamat maa-alueet.

Keskustan osayleiskaava 25 2.11 Voimassa olevien kaavojen toteutuneisuus Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutosalueella ja sen läheisyydessä, osittain tai kokonaan toteutumattomia aluevarauksia ovat: Sijainti Tyyppi Merkintä Asikkalantie Pientaloalue AP-1 Pyyviläntie Pientaloalueet AP-1 Hiekkaniemi 2 ympärivuotista asuinrakennuspaikkaa AP-1 Rauharanta 3 ympärivuotista asuinrakennuspaikkaa A Peltoranta 1 ympärivuotinen asuinrakennuspaikka A Rantakartano 2 lomarakennuspaikkaa RA/s Suopelto 3 lomarakennuspaikkaa RA Leislahdentie 2 lomarakennuspaikkaa RA Susimäentie, kaakkoisosa Teollisuusalue TY Lentokentän aluevaraukset on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle, koska niitä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella keskustan osayleiskaavaprosessissa. Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan aluevarauksia tarkistetaan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Erityisesti kaavaa on syytä uudistaa seuraavassa kuvassa osoitettujen kohteiden osalta toteutuneen tilanteen tai tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Asikkalantie Pyyviläntie Pyyvilän kartano Matkailupalvelujen alue Susimäen teollisuusalue Kuva: Rantayleiskaavan merkittävimmät päivitettävät aluevaraukset on osoitettu kuvassa punakeltaisella soikiolla. Osayleiskaavan rajaus on esitetty sinisellä katkoviivalla.

Keskustan osayleiskaava 26 Asemakaavassa toteutumattomien rakennuspaikkojen jakauma on seuraava: Omakotitalo 80 kpl Rivitalo 18 kpl Kerrostalo 6 kpl Kerros-/ rivitalo 5 kpl Liikerakennus 5 kpl Teollisuus 17 kpl Julkiset rakennukset 1 kpl Huoltoaseman korttelialue 1 kpl Jumikkalan pientaloalue on hyvin suurelta osin rakentumatta ja sinne asemakaavassa osoitetut rivitalokorttelit ovat yhtä lukuun ottamatta täysin toteutumatta. Kinnulanmäen alue on rakentunut asemakaavaan verrattuna väljästi, ja alueella on runsaasti toteutumattomia pientalon rakennuspaikkoja. Osittain tämä on seurausta vierekkäisten tonttien yhdistämisestä. Vajaasti toteutuneet pientaloalueet on osoitettu seuraavassa kuvassa vihreinä alueina ja rivitaloalueet punaisena alueena. Susimäentien eteläpuolella sijaitseva teollisuusalue on täysin toteutumaton, mutta sen odotetaan rakentuvan. Aluetta on laajennettu asemakaavalla 2010-luvulla. Alue on osoitettu kuvassa violetilla. Kuva: Toteutumattomat ja vajaasti rakentuneet alueet rajattuna kartalla. Vihreällä värillä kuvataan pientaloaluetta, punaisella rivitaloaluetta ja violetilla teollisuusaluetta.

Keskustan osayleiskaava 27 3. Muut suunnitelmat Kaavasuunnittelussa tarkastellaan olemassa olevia Rantasalmea ja erityisesti suunnittelualuetta käsitteleviä suunnitelmia. Suunnitelmissa esitetyt havainnot ja toimenpiteet otetaan huomioon tavoitteiden asettelussa ja mahdollisuuksien mukaan yleiskaavan ratkaisuissa. 3.1 Aluerakennemalli Savonlinnan seudun aluerakennemallin laatiminen on käynnissä ja luonnos valmistui 29.1.2013. Rakennemallissa tähdätään pitkän, noin 20 vuoden, aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laajaalaisen eri osapuolien välisen keskustelun käymiseen maankäytön periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Luonnoksen mukaisesti kuntakeskukset ovat tulevaisuudessa omien vaikutusalueidensa lähipalvelukeskuksia. Aluerakennemalli tukee monikeskuksista aluerakennetta. Aluerakennemallin luonnoksessa on Rantasalmi nostettu matkailun osalta esille erityisesti luontomatkailun keskuksena. Aluerakennemallin mukaan: Matkailukirkonkyliä (Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Puumala, Rantasalmi, Savonranta) kehitetään esim. kylämökkeilykonseptilla ja taajamien vetovoimatekijöitä hyödyntäen. Mökkeily suuntautuu tulevaisuudessa entistä enemmän harrastus- ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa-ajan huoneistoihin. Vapaa-ajan asunnolla oleskellaan ympäri vuoden, ja sieltä käsin tehdään etätöitä, jolloin toimivat IT-yhteydet, auratut tiet ja palvelujen läheisyys ovat tärkeitä valintakriteerejä. Ihmisten vaurastuessa vapaa-ajan asuminen moninaistuu: On mahdollista että osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kylissä tai taajamissa. Vapaa-ajan asumisella tuetaan palvelujen säilymistä kirkonkylissä. Matkailukirkonkylien kehittämisessä ja jatkosuunnittelussa tukeudutaan mm. näihin vetovoimatekijöihin: Rantasalmi: Luontomatkailun keskus (Oskari, Linnansaaren kansallispuisto, luokkaretket jne.), hiihto, retkiluistelu, idyllinen kylämiljöö Aluerakennemallin mukaisesti Rantasalmi-Oravi-Enonkoski -vyöhyke sekä Pihlajavesi tulevat profiloitumaan luontomatkailu, melonta- ja patikkaretkeily, retkiluistelu (Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot vetovoimatekijöinä) osalta.

Keskustan osayleiskaava 28 Kuva: Savonlinnan aluerakennemalli, matkailu 2030. Rantasalmi on osoitettu matkailukirkonkylänä ja taajaman lähistölle on kartalla osoitettu retkeily- ja melontareitti sekä attraktiokohde. Aluerakennemallin toteuttamisohjelmaan on kirjattu seuraavat suoraan Rantasalmea koskevat kärkitoimenpiteet. Kirkonkylien kehittäminen ja maankäytön suunnittelu Selvitetään/päivitetään kokonaisvaltaisesti kirkonkylien kehittämistarpeita (matkailu- ja virkistyskäyttö, elinkeinot, pysyvä ja vapaa-ajan asuminen). Konkreettiset maankäyttöratkaisut osoitetaan oikeusvaikutteisella yleiskaavalla: Ajantasaisuuden määrittäminen ja uudistaminen tarvittaessa. Kirkonkylien asemakaavoitus Asemakaavojen ajantasaisuutta arvioidaan ja vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen aikataulutetaan. Tarkoituksena on maankäyttöratkaisujen päivittäminen vastaamaan tulevaa kysyntää. 3.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelma Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos on valmistunut huhtikuussa 2013. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on käyty läpi eri liikennemuotojen ja -määrien nykytila sekä on asetettu tavoitteita ihmisten liikkumisen, elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan sekä yhteistyön toimintamallien kehittämisen osa-alueille. Savonlinnan seudun liikennejärjestelmän tavoitetila vuodelle 2030 on määritelty lähipalvelukeskusten (Enonkoski, Heinävesi, Puumala, Rantasalmi, Savonranta, Sulkava) osalta seuraavasti: Maankäyttöä ja keskusten vetovoimaisuutta kehittämällä sekä palvelut turvaamalla tuetaan keskusten elinvoimaisuutta sekä estetään liikkumistarpeiden kasvu. Lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikat ovat saavutettavissa turvallisesti kävellen ja pyörällä. Nykyinen infrastruktuuri luo puitteet henkilöautoliikenteelle. Ikääntyneiden ja lasten omatoimisen liikkumisen mahdollisuudet turvataan. Palvelutaso turvataan koko tieverkolla ja taajamakeskustoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisiin kohteisiin.

Keskustan osayleiskaava 29 Suunnitelmassa on määritetty kehittämistarpeita koskien ihmisten liikkumista lähipalvelukeskuksissa: Keskusten ja niiden reuna-alueiden kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden sekä liikenneturvallisuuden kehittäminen pienin toimenpitein (lähipalvelujen saavutettavuus, erityisesti koulumatkat) Ikääntyneiden osuus suuri (esteettömyys) Pendelöintivirrat Savonlinnaan joukkoliikenteen kannalta ohuita, mutta asiointiliikenne kasvanee palvelujen keskittymisen myötä Koko seutua koskevan joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelun ja -hankinnan puute, avoimen joukkoliikenteen kehittäminen samassa kokonaisuudessa kuntien kuljetusten kanssa Yhteydet Savonlinnaan: Pääteiden ohella päällystettyjen seututeiden kunto ja kunnossapito Suunnitelman toteuttamisohjelman painopiste on seudullisessa yhteistyössä, jota kehitetään aktiivisesti. Suuri osa toteuttamisohjelmaan kirjatuista tavoitteista kohdistuvat alueelliseen kehittämiseen, mutta myös yksityiskohtaisemmin Savonlinnan seudulle. Raportin laadinnan aikaan lähipalvelukeskuksille ei ole osoitettu konkreettisista toimenpiteitä. Suunnitelmassa on kuitenkin esitetty kehittämistarpeet vuoteen 2030, jotka käsittelevät taajamien liikenneturvallisuutta ja liikkumista esteettömästi. Tärkeänä kehittämiskohteena on esteettömän liikkumisen mahdollistaminen ja seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen on tärkeää joukkoliikenteeseen liittyvien matkaketjujen sujuvuuden ja helppouden turvaamisessa. Päivittäinen liikennöitävyys on tavoitteena varmistaa koko tieverkolla ja keskeisten tieyhteyksien kunnossapitoa on tarkoitus yhtenäistää. Laajempaan tiestön kehittämiseen vähäliikenteisillä tieverkoilla ei ole mahdollisuuksia ryhtyä. 3.3 Liikenneturvallisuussuunnitelma Rantasalmelle on laadittu liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelma vuonna 2008 yhdessä Juvan ja Joroisten kuntien kanssa. Toimintasuunnitelmassa on esitetty liikenneturvallisuustyöryhmä, sen toimintamalli, liikenneturvallisuustyön tavoitteet sekä hallintokuntakohtaiset toimenpidetaulukot. Kuntien toiminnallisissa liikenneturvallisuustavoitteissa on painotettu erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. JJR-kunnat ovat asettaneet seuraavat tavoitteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi: Kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantaminen Kuntien yhteisen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan käynnistäminen ja toimintasuunnitelmien toteuttaminen Liikenneturvallisuustyön lisääminen niin seudullisesti kuin kuntien sisällä Ihmisten lähiliikkumisympäristöjen liikenneturvallisuusriskien vähentäminen Kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen taajamissa Esteettömyyden edistäminen sekä liikenneturvallisuuden että liikenneympäristö parantamistyössä Liikenneturvallisuussuunnitelmassa asukkaat ja koululaiset kokivat Rantasalmen taajaman merkittävimmiksi ongelmakohteiksi seuraavat paikat: Kylätiellä (mt 15346) ylinopeudet ja puutteellinen talvikunnossapito Hiismäentiellä (mt 467) ylinopeudet, kevyen liikenteen väylän puuttuminen ja tien kapeus Tiemassaarentien (mt 464) kapeus, raskas liikenne, liian suuret nopeusrajoitukset ja ohitukset Tiemassaarentien/ Ohitustien (mt 464) ja Joroistentien (mt 4652)/ Asikkalantien (mt 15348) liittymä: tien kapeus, raskas liikenne, puutteellinen talvikunnossapito ja huono näkyvyys Seututien 464, Susimäentien ja Kylätien liittymässä ongelmana ovat ylinopeudet, liittymäjärjestelyjen sekavuus, raskas liikenne ja opasteet, jotka peittävät näkymiä

Keskustan osayleiskaava 30 Susimäentien huono kunto, ylinopeudet ja raskas liikenne Ohitustien (mt 464) opasteet muodostavat näkemäesteitä, tiellä on liian suuri nopeusrajoitus ja ohittamistilanteita tapahtuu paljon Osikonmäentie (mt 15343) on huonokuntoinen ja nopeudet koulun kohdalla liian suuria Pappilantiellä koulun ympäristössä on ylinopeuksia, runsasta liikennettä sekä rallia koulun päättyessä Suunnitelmassa Rantasalmen keskusta-alueelle osoitettuja liikenneturvallisuustoimenpiteitä on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Osa ehdotetuista toimenpiteistä on jo toteutettu, mutta erityisesti Ohitustiellä liikenneturvallisuusongelmia on yhä ratkomatta mm. kevyen liikenteen yhteyksien osalta. Kuva: Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä liikenneturvallisuuden kehittämistoimenpiteitä Rantasalmen keskustan alueella. Osa vuonna 2008 valmistuneessa suunnitelmassa osoitetuista muutoksista on toteutettu.

Keskustan osayleiskaava 31 3.4 Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvitys Etelä-Savon maakuntaliitto on laatinut 2. vaihemaakuntakaavan tueksi Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvityksen. Aineisto on valmistunut vuonna 2015. Lähtöaineistoksi on kerätty tietoa väestöstä, vapaa-ajan asukkaista, matkailijoista, jotta voidaan määritellä vähittäiskaupan suuryksiköihin kohdistuvan kulutuksen kehitys sekä pinta-alatarve. Etelä-Savossa vähittäiskauppa keskittyy taajama-alueille ja erityisesti erikoiskaupan myymälät sijoittuvat usein aivan keskustaan. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu pääsääntöisesti keskustan ulkopuolelle. Maakuntakaavoituksessa on esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Seudullisuuden raja-arvoksi Rantasalmella on määritetty 3000 k-m 2. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että maakuntakaava ohjaa sisältövaatimuksiensa mukaisesti vain merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Palveluverkkoselvityksessä Rantasalmi on määritetty osaksi Savonlinnan asiointialuetta. Vapaa-ajan asukkailla ei ole Rantasalmella erityisen suurta merkitystä ostovoimaan, niiden osuus päivittäistavarakaupan kokonaisostovoimasta on selvityksen mukaan 40 prosenttia. Rantasalmen keskustassa sijaitsee kaksi päivittäistavarakaupan myymälää, joista toinen on iso valintamyymälä ja toinen supermarket. Erikoiskaupan myymälöitä on yhteensä 9 kpl. Sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan osalta asukkaita on Rantasalmella koko maan keskiarvoa enemmän myymälää kohden. Kirkonkylällä sijaitsee myös kaksi huoltamoa. Vähittäiskauppa kerrosala (k-m 2 ) päivittäistavarakauppa 2826 muu erikoiskauppa 572 tilaa vaativa kauppa 1920 yhteensä 5318 Taulukko: Vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala (k-m 2 ) vuonna 2012 Rantasalmella. Palveluverkkoselvityksessä on esitetty tarvittava asiakaspohja erisuuruisille vähittäiskaupan myymälöille. Rantasalmella tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle löytyy väestöpohjaa jopa 3000 k-m 2 suuruiselle myymälälle. Muun erikoiskaupan kohdalla on laskelman mukaan mahdollisuus jopa 4000 k-m 2 suuruiselle myymälälle. Päivittäistavarakaupan suuryksikön (yli 2000 k-m 2 ) sijoittaminen Rantasalmelle vaatisi selkeästi suuremman asiakaspohjan kuin erikoiskauppa. kerrosala (k-m 2 ) päivittäistavarakauppa tilaa vaativa ja autokauppa muu erikoiskauppa 2000 3800 2200 2100 3000 4700 3300 2700 4000 5600 4400 3200 Taulukko: Vähittäiskaupan eri kokoluokan myymälöiden perustamiseen tarvittava asiakaspohja.

Keskustan osayleiskaava 32 4. Tavoitteet Kunnan keskustan yleiskaavasuunnitelma koskee koko taajama-aluetta. Osayleiskaavan rajaus muodostaa tarkoituksenmukaisesti määritellyn kokonaisuuden. Sellaiset alueet, joilla ei ole taajaman kehityksen kannalta huomattavaa merkitystä tai muutostarpeita voimassa olevaan kaavaan, on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Yleiskaavalla ohjataan kokonaisvaltaisesti viihtyisän, virkeän ja elinvoimaisen taajamarakenteen kehittymistä. Tämä tapahtuu osaltaan tiivistämällä rakentamista ja osoittamalla uusia alueita asuin- ja yritystoiminnan käyttöön unohtamatta virkistys ja viheralueiden merkitystä taajamassa. Tavoitteena on vähentää haja-asutusalueille kohdistuvaa painetta ohjaamalla asumista keskustan alueelle. Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavalla ohjataan yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta. Rantasalmella käynnistetään kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen yleiskaavan tultua voimaan. 4.1 Tavoitteiden lähtökohta Aluerakennemallissa korostuvat maankäytön kehittäminen kustannustehokkaasti nykyiseen rakenteeseen tukeutuen ja keskustan kehittäminen lähipalveluiden alueena, johon on keskitetty kunnan kaupalliset ja julkiset peruspalvelut. Tärkeimmäksi kehittämistoimenpiteeksi onkin osoitettu kirkonkylän kokonaisvaltainen kehittäminen sekä yleis- ja asemakaavojen ajantasaistaminen. Rantasalmella toteutettiin kirkonkylän kehittämisprojekti keväällä 2014 osana valtakunnallista PIKE - pienten keskusten kehittämishanketta. Työn tavoitteena oli edistää kirkonkylän elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Projektin alussa asetettiin visio vuodelle 2035: Rantasalmen kirkonkylä on elinvoimainen, ekotehokas ja viihtyisä palvelukeskus, joka tukeutuu sijaintiinsa järven rannalla. Pienten keskusten kehittämistyössä tulee hyödyntää joustavasti olemassa olevia fyysisiä rakenteita ja toimintaorganisaatioita. Kehittämistoimet tulee aloittaa ytimestä, jotta elinvoimaisuuden tavoite saavutetaan. Projektin aikana kuntalaisilta kerättiin mielipiteitä ja toimenpideideoita kirkonkylän kehittämiseksi. Kuntalaisia kiinnostavat erityisesti palveluiden saatavuus, aktiivinen tapahtumatoiminta ja työssäkäynnin mahdollisuudet. Paikallista yritystoimintaa tulisi edistää ja kannustaa nuoria yrittämään. Kirkonkylän keskustan tapahtuma- ja matkailutoimintaa voidaan parantaa esimerkiksi sesonkiaikaisilla palveluilla. Kulttuuri- ja matkailutoiminnan keskukseksi ehdotettiin nykyisen torin tausta-alueen, Seuralan, työväentalon ja Oravatien ympäristöä. Alueella voisi järjestää kuntalaisten toivomia, eri ikäryhmille soveltuvia tapahtumia. Selvityksen tulokset on esitetty tuotetussa raportissa ja sen kolmella teemakartalla, jotka osoittavat hyvin Rantasalmen kirkonkylän kompaktin luonteen ja samalla suunnittelutarpeet. Raportissa on esitetty seuraavat kaavoituksessa huomioitavat kirkonkylän fyysisen ympäristön kehittämistarpeet: Keskusta-alueen sijainti ja laajuus Torin sijainti ja laajuus Keskustan (Kylätie) ja rannan yhteyden parantaminen: Ohitustien ylitys, Venhetie-Oravatie Keskustien muuttaminen kaduksi Rantapuiston säilyttäminen virkistysalueena Lähivirkistysalueiden / puistojen osoittaminen keskustaan (senioriasuminen) Vanhojen rakennusten ja museoalueen tulevaisuus Uudisasuinrakentamisen sijoittuminen keskustaan (senioriasuminen) Turvallisen ja esteettömän liikkumisen edistäminen keskustassa (senioriasuminen)

Keskustan osayleiskaava 33 Kaupallisten ja julkisten palvelujen sijoittuminen tiiviisti keskustan ytimeen ylläpitämään kirkonkylän elinvoimaisuutta Oskarin alueen matkailullisen vetovoiman lisääminen: varaus majoitusrakentamiselle Kaava-alueen rajautuminen ja kaivoshanke Keskustan kehittämishankkeen käytäntöön pano ja konkreettisten kehittämistarpeiden selvittäminen tukee Savonlinnan aluerakennemallissa esitettyjen kärkitoimenpiteiden toteutumista. Osa hankkeessa esitetyistä fyysisen ympäristön kehittämiskohteista on jo toteutettu kirkonkylällä. Konkreettisesti selvityksen tulokset vaikuttavat keskustatoimintojen aluevaraukseen, merkintätapaan ja suunnittelumääräyksiin sekä tarvittaessa erilaisten kehittämisperiaatemerkintöjen käyttämiseen ja niiden suunnittelumääräyksiin. Keskustoimintojen alueelle sijoittuvat julkisten palveluiden lisäksi arjen kaupalliset palvelut. Yleiskaavalla ei oteta kantaa yksityiskohtaiseen suunnitteluun, kuten yksittäisten uudisrakennusten tai tori- ja puistoalueiden sijoittumiseen keskustassa. Pienen Raudanveden rantaalueen säilyttäminen virkistyskäytössä ja nykyisen matkailutoiminnan kehittämisen mahdollistaminen ovat kaavan tavoitteita. 4.2 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaissa (35 ) on mainittu yleiskaavasta seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. MRL 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon seuraavat sisältövaatimukset: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä maakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (32 ) todetaan maakuntakaavan vaikutuksesta yleiskaavaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaavaprosessin edetessä on sovellettu maankäyttö- ja rakennuslain 9 luvun vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. Ehdotusvaiheessa tehdyt ratkaisut perustuivat siihen, että kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin myymälät ovat 15.4.2017 lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta. Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisessa keskusta-alueiden ulkopuolelle on huomioitava MRL 71 b :n mukaiset erityiset sisältövaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (21.4.2017/230) seurauksena kaavan tavoitteissa käytettäviä termejä vähittäiskaupan toimintojen kuvaamisen osalta päivitettiin. MRL:n 9 a luku, 71 a Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 4 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää.

Keskustan osayleiskaava 34 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuurija luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä toimivaan yhteysverkostoon ja energiahuoltoon. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaava-alueen suunnittelua ohjaavat mm. seuraavat tavoitteet: Toimiva aluerakenne: - Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. - Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laatu: - Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen - Palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa - Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen - Riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille - Viheralueiden yhtenäisyys - Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys - Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen - Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: - Liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina - Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen - Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneväylien ja -verkostojen kehittäminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhdeksi merkittävämmäksi osa-alueeksi nostettu Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet. Rantasalmen taajaman sijainti Saimaan rannalla edellyttää seuraavien näkökantojen huomioimista kaavan laadinnassa: 1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot järvimaisema, arvotetut maisema-alueet, rantatyyppien moninaisuus, muinaisrannat, mäki- ja rantaasutus, perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet 2. Reittivesiluonne vesitierakennelmat, vesistön ja maapuolen solmukohdat, vedenalainen kulttuuriperintö 3. Raja-alueen historia ja kulttuuri puolustusvarustukset, perinteinen teollisuus, itäiset vaikutteet ja ortodoksisuus, kesäkulttuuri, traditiot, perinteisen maa- ja metsätalouden muotojen piirteet, arvotetut kulttuuriympäristökohteet 4. Saimaannorppa ja muut reliktilajit, taigalajit Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat uudistuneet (uudistus on tullut voimaan 1.4.2018) kaavaprosessin aikana ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Tavoitteet koskevat aiempaa rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia. Ehdotusvaiheen jälkeen käydyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että osayleiskaavan laadinnassa tulisi erityisesti ottaa huomioon uudistuneet tavoitteet toimivan yhdyskunnan ja kestävän liikkumisen osalta edistämällä työpaikkojen, palvelujen ja vapaaajanalueiden saavutettavuutta sekä parantamalla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuuksia.

Keskustan osayleiskaava 35 4.3 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Voimassa olevan maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 2 alkaen. Määräykset, suunnittelumääräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja määrittelee, minkä koon alittavia vähittäiskaupan suuryksiköitä kunta voi yleis- ja asemakaavoituksessa sijoittaa alueille, jotka sijaitsevat maakuntakaavassa osoitetun keskustatoimintojen alueen tai km-merkinnän osoittaman alueen ulkopuolella. Rantasalmella seudullisuuden raja-arvo on palveluverkkoselvityksen mukaan 3000 k-m 2. Merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti, mitoitus ja kaupan laatu ratkaistaan yleis- ja asemakaavoissa. Vähittäiskaupan suuryksikön osoittaminen kuntakaavoituksessa edellyttää maakuntakaavassa määritellyn mitoituksen ja ohjausvaikutuksen huomioon ottamista sekä muiden vaadittujen edellytyksien täyttymistä. Kuntakaavoituksen suunnittelumääräysten joustomahdollisuudesta johtuen seudullisuuden raja voi määrittyä maakuntakaavassa esitettyä kerrosalaa korkeammaksi tai matalammaksi. 4.4 Kunnan tavoitteet ja strategia Rantasalmen kunta on asettanut tavoitteeksi laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava taajaman alueelle. Tärkeimpiä lähtökohtia suunnittelulle ovat nykyisen taajamarakenteen tiivistäminen, Jumikkalan asuinalueen kehittäminen ja uusien, houkuttelevien asumisen alueiden osoittaminen taajamaan. Lisäksi kirkonkylällä halutaan mahdollistaa tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittuminen keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle. Tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan mm. moottoriajoneuvojen/ -veneiden ja niiden tarvikkeiden kauppaa sekä huonekalu-, rauta- ja kodintekniikan kauppaa ja maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Myytävien tuotteiden suuren koon vuoksi kauppa tarvitsee paljon tilaa. Rantasalmi on vuonna 2013 laaditun kuntastrategian mukaan itsenäinen maaseutukunta, joka toimii tiiviissä yhteistyössä lähikuntien kanssa ja kuuluu vähintään 100 000 asukkaan Sote-alueeseen. Kunnan visiona on tarjota viihtyisä elinympäristö vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille sekä menestymisen mahdollistavan toimintaympäristön yrityksille. Päämääränä on luoda kuntalaiselle mahdollisuus korkeaan elämänlaatuun toimivien lähipalvelujen, laadukkaan asumisen ja monipuolisten vapaa-ajan aktiviteettien myötä. 4.5 Elinkeinoelämän tavoitteet Ydintaajaman aluetta kehitetään keskusta-, palvelu- ja matkailutoimintojen alueena. Näiden toimintojen yhteensovittaminen ei aiheuta maankäytöllisesti tai kunnan strategian kannalta ristiriitoja. Taajama-alue palvelee jo tällä hetkellä paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita. Yleiskaavalla luodaan edellytykset strategioiden ja selvitysten esittämille toimenpiteille erityisesti yritys- ja matkailutoiminnan kehittämiseksi. Tärkeänä tavoitteena on palvelurakenteen kehittymismahdollisuuksien luominen, palveluiden hyvän saatavuuden turvaaminen ja viihtyisän keskusta-alueen ilmeen tukeminen. Kirkonkylän kaakkoisosassa sijaitsevalla Susimäen teollisuusalueella on vapaita tontteja saatavilla. Laajennusosa Susimäentien eteläpuolella on kaavassa osoitettu ympäristöhaittaa aiheuttamattomalle teollisuudelle. Raskaampi teollisuustoiminta sijoittuu aseman seudulle, jossa on tällä hetkellä yhteensä 14 hehtaaria kaavoitettuja tontteja teollisuudelle. Nykyisen kysynnän perusteella ei ole tarvetta kaavoittaa uutta tilaa teollisuuden tarpeisiin.

Keskustan osayleiskaava 36 Osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti suunnittelualueelle määritellään tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle (yli 2000 k-m 2 ) soveltuva sijainti. Etelä-Savon kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Rantasalmella on väestöpohjaa jopa 3000 k-m 2 suuruiselle tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tarvitsee paljon tilaa tuotteiden suuren koon vuoksi ja se on myös enemmän riippuvainen autolla asioivista asiakkaista verrattuna muuhun erikoiskauppaan. Tämän vuoksi tiva-kauppa sijoittuu pääasiassa keskustojen ulkopuolelle, liikenteellisesti helposti saavutettaviin paikkoihin. Palveluverkkoselvityksen mukaan Rantasalmella alle 3000 k-m 2 suuruinen myymälä alittaa seudullisuuden raja-arvon. Lähtökohtaisesti kaupallisten palvelujen alue Rantasalmella on paikallinen, koska siellä asioidaan oman kunnan alueelta. Kaupan laatu huomioon ottaen, sen toiminnan tilatarpeen laajuus ja liikenteelliset ratkaisut ohjaavat sijoittamista keskusta-alueen ulkopuolelle, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Kaupalliset palvelut tulisi olla saavutettavissa myös jalankulun ja pyöräilyn reittejä pitkin. Potentiaalisena sijaintina pidetään Susimäen aluetta, jossa on paljon yritystoimintaa ja joka on helposti saavutettavissa eri kulkumuodoilla. 4.6 Asumisen tavoitteet Rantayleiskaavassa on taajama-alueelle osoitettu asumisen aluevarauksia, joista keskustaa lähimpänä olevat on asemakaavoitettu. Asemakaavoitetuista pien- ja rivitaloalueista osa sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla ja ne ovat vajaasti rakentuneet. Kunnan omistuksessa olevan Jumikkalan alueen pien- ja rivitalotontit ovat jääneet suurelta osin rakentumatta. Alueen rakentumista voisi olla mahdollista edistää esimerkiksi pienverstastoiminnan mahdollistamisella. Kuitenkin asuminen on tulevaisuudessakin alueen pääkäyttötarkoitus. Tällaisten alueiden kehittäminen on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä tarkemmin. Kauempana keskustasta sijaitsevat tontit eivät herätä kiinnostusta, siksi uudisrakentaminen tulisi ohjata ydinkeskustan tuntumaan ja järvimaiseman mahdollistaviin sijainteihin. Ydinkeskustassa tapahtuva täydennysrakentaminen ratkaistaan asemakaavalla. 4.6.1 Suositeltavat uuden asuinrakentamisen alueet Rantasalmen taajama-alueella on todettu olevan kysyntää tonteille, joilta on ainakin järvinäköala. Yleiskaavan laadinnassa on siksi etsittävä potentiaalisia sijainteja asumisen aluevarauksille taajamaalueella. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on osoitettu laajoja aluevarauksia asumiselle, jotka eivät ole toteutuneet. Sen vuoksi kaavamuutoksella ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa täysin uusia alueita, vaan tarkastella nykyisten varausten toteutumisen potentiaalia tulevaisuuden tarpeisiin nähden.

Keskustan osayleiskaava 37 Kuva: Uutta rakentamista suositellaan voimassa olevan kaavan mukaisille asumisen alueille, jotka tukeutuvat tiiviisti olemassa olevaan rakenteeseen. Pyyviläntien varteen on rantayleiskaavassa osoitettu kaksi asumisen aluetta (AP-1), joista toisella on edellytykset toteutua nykyisen pientaloalueen jatkeena. Alueella ei ole asemakaavaa. Pyyviläntietä ympäröivät alueet ovat havu- ja sekametsää. Ranta-alueelta maasto kohoaa loivasti ylös rinnettä ja yleisesti maaperä on hiekkamoreenia. Sekä ranta-alue että Pyyviläntien koillisen puoleinen alue soveltuvat hyvin rakentamiseen. Mäen laelta ja rinteestä on näköyhteys Pienelle Raudanvedelle. Kohteeseen olisi toteutettava liikennejärjestelyjä erityisesti kevyen liikenteen osalta, jotta keskustan palvelut olisivat saavutettavissa turvallisesti ja ilman omaa autoa. Etäisyys keskustan palveluihin on noin 2,5 kilometriä. Rantayleiskaavassa on osoitettu asumisen alueeksi Rauanvedentien/Asikkalantien etelään avautuva ranta-alue, joka on nykyisin kokonaan virkistyskäytössä. Asemakaavassa alue on VP-aluetta, ja sinne on osoitettu myös varaukset LP- ja LV-alueille. Samankaltaiset aluevaraukset voimassa olevissa yleis- ja asemakaavoissa on osoitettu Rantatien alueelle Pappilanjoen länsipuolella. Molemmat alueet ovat kunnan omistuksessa. Kohteiden toteutuessa asumisen alueena, ranta-alue tulisi jättää yleiseen virkistyskäyttöön. Alue liittyy luontevasti sitä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja etäisyys keskustapalveluihin on lyhyt. Kokonaistarkastelussa alueet tulevat asemakaavan laadinnan/uudistamisen jälkeen tarjoamaan laadukkaita tontteja asumiselle, ja joiden avulla on mahdollista tukea kirkonkylän palvelurakenteen elinvoimaisuutta sekä houkutella kuntaan uusia asukkaita. Tavoitteena on laatia yleispiirteinen kaava joka ohjaa tarkemman asemakaavan laatimista siten, että alueet saadaan järkevästi kaavoitettua. 4.7 Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle on laadittu paikallinen maaseudun kehittämisstrategia vuosille 2014-2020. Strategiassa käsitellään tavoitteita ja toimenpiteitä paikallisen elinkeinoelämän monipuoliseen kehittämiseen, maaseutuasumiseen ja vapaa-aikaan liittyvien

Keskustan osayleiskaava 38 mahdollisuuksien toteuttamiseen, matkailun edistämiseen sekä yhteisöllisyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Visio vuodelle 2020: Alue on aktiivinen ja houkutteleva asuinseutu, jonka elinvoima perustuu kestävään talouteen, osaavien ihmisten omaehtoiseen toimeentuloon ja yrittäjyyteen sekä vahvaan yhteisöllisyyteen. Kehittämisstrategiassa korostetaan yhteisöllistä toimintaa ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa toiminta-alueella erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan osalta: Yhteisöllinen tapahtuma- ja kulttuurituotanto sekä vapaa-ajan aktiviteetit tarjoavat monipuolisia harrastus- ja viihtymismahdollisuuksia, joihin myös osa-aika-asukkaat aktiivisesti osallistuvat. Paikallisen maaseudun kehittämisstrategiassa on esitetty seuraavia tavoitteita mm. alueen kuntien elinkeinoelämän ja matkailun kehittämiseksi: Alueella on ympärivuotisia matkakohteita, joiden vetovoima perustuu luontoon, sisäsaaristoon ja historiaan Alueen matkailua kehitetään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa Alue on tunnettu kansallisesti luontoaktiviteeteistaan, maaseutu- ja mökkimatkailupalveluistaan Matkailutoiminta Rantasalmella on keskittynyt taajaman ulkopuolelle, Kuus-Hukkalan, Porosalmen ja Asikkalan alueille. Myllyrannan alue on kunnan keskustan alueen keskeisimpiä matkailutoiminnan alueita. Matkailupalveluja tarjoaa myös Pyyvilän kartano lentokentän suunnalla. Matkailun kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tullaan huomioimaan yleiskaavaa laadittaessa. Erityisesti hotelli Rinssi-Everstin alueella on mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle. Hotellin laajentumisesta Myllyrannassa on tehty mallinnus, jossa esitetään seitsemän uuden rakennuksen sijoittuminen nykyisen hotellirakennuksen ympärille. Kuva: Ote Hotelli Rinssi-Everstin laajentumisesta tehdystä mallinnuksesta. Kirkonkylän kehittämiseen matkailun näkökulmasta tullaan kiinnittämään kaavassa erityistä huomiota. Ydintaajaman ja sataman alueelle sijoittuva matkailupalveluiden alue palvelee sekä paikallisia että vapaa-ajan asukkaita. Nykyisessä rantayleiskaavassa olevaa matkailupalvelujen aluevarauksen laajuutta on syytä tarkistaa. Alueella on mm. kirkonkylän vierasvenesatama ja muuta virkistyskäyttöä. Alue on pääasiassa virkistyskäytössä. Yleiskaavalla tuetaan olemassa olevaa yritystoimintaa ja mahdollistetaan matkailutoiminnan kehittyminen taajama-alueella.