PUKINMÄEN PERUSKOULU Kenttäkuja 12

PUKINMÄEN PERUSKOULU Kenttäkuja 12 TUTKIMUSSELOSTUS Liikuntasaliosan ulkoseinien tutkimukset 10.2.2012 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661

2 / 14 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O TIIVISTELMÄ... 3 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 4 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 4 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 4. SAADUT TIEDOT... 5 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot... 5 4.2. Muut tiedot... 5 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista... 5 5. POHJAKERROKSEN ULKOSEINIEN TUTKIMUKSET... 6 5.1. Liikuntatiloihin johtava käytävä... 6 5.2. Liikuntasali... 7 5.3. Ulkovälinevarasto... 7 5.4. Johtopäätökset ulkoseinien tutkimuksista... 8 6. TOISEN KERROKSEN ULKOSEINIEN TUTKIMUKSET... 8 6.1. Luokkatilan ulkoseinä... 8 6.2. IV-konehuoneiden ulkoseinät... 9 6.3. Johtopäätökset 2. kerroksen ulkoseinien tutkimuksista... 10 7. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ULKOSEINIEN OSALTA... 11 8. RYÖMINTÄTILAT... 11 8.1. Havainnot ja johtopäätökset... 11 8.2. Toimenpide-ehdotukset... 12 9. VESIKATON VUODOT... 13 9.1. Havainnot ja johtopäätökset... 13 9.2. Toimenpide-ehdotukset... 14 Liitteet: 1. Pohjapiirustukset (3 sivua) 2. Mikrobianalyysilausunto 3.1.2012 (2 sivua)

3 / 14 TIIVISTELMÄ Pukinmäen peruskoulussa on liikuntatiloihin johtavilla käytävillä havaittu hajuhaittoja, joiden epäillään aiheutuvan sisäilmaongelmista. Lisäksi osalla liikuntatiloissa oleskelevilla ihmisillä on ollut oireilua, jonka epäillään aiheutuvan sisäilmasta. Rakennuksessa aiemmin suoritetuissa tutkimuksissa on todettu kosteus- ja mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa, ja näitä on korjattu osittain. Tämän vuoksi liikuntatiloja lähdettiin tutkimaan lähinnä selvittämällä ulkoseinärakenteiden kuntoa. Aulasta liikuntatiloihin johtavalla käytävällä, liikuntasalissa sekä salin viereisessä ulkovälinevarastossa tehtiin rakenneavaukset ulkoseinien villaeristetilaan. Rakenteet todettiin aistinvaraisesti kuiviksi kaikissa avauskohdissa, eikä näissä ollut havaittavissa hajuhaittoja tai muita viitteitä kosteusvaurioista. Avauskohdista otetuissa materiaalinäytteissä ei todettu olevan viitettä vauriosta. Toisen kerroksen ulkoseinään sisäänkäynnin yläpuolelle tehtiin rakenneavaus, jossa seinän todettiin olevan kastunut ja sen lämmöneristekerroksessa todettiin merkittävästi mikrobikasvustoa. Seinässä todettiin tällä kohdin olevan vastaavia vaurioita kuin mitä muualla rakennuksessa on aikaisemmin todettu. Liikuntatilojen alla sijaitsevat ryömintätilat, jotka olivat aistinvaraisesti melko kuivat ja hyväkuntoiset. Käytävän lattiassa olevista ryömintätilojen luukuista puhalsi kuitenkin voimakkaasti ilmaa sisätiloihin päin, ja yhdellä tutkimuskäynnillä ryömintätilassa oli aistittavissa maakellarin hajua. On mahdollista, että käytävillä todetut hajuhaitat ovat peräisin ryömintätiloista. Liikuntatilojen ilmanvaihto vaikuttaisi olevan alipaineinen ryömintätiloihin nähden, mikä edesauttaa hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumista ryömintätiloista sisätiloihin. Tutkimusten yhteydessä pukuhuoneessa todettiin vesikattovuoto, joka oli aikaansaanut kosteusvaurioita pukuhuoneen katto- ja seinäpintaan. Tutkimusten jälkeen rakennuksessa todettiin eri puolilla useita muitakin vesikattovuotoja. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen ulkoseinät olivat tutkituissa kohdissa kunnossa, eikä näiden osalta katsota korjaustoimenpiteitä aiheellisiksi. Sen sijaan muissa kohdissa eri puolilla rakennusta on edelleen alkuperäisiä tiili-villa-tiili -tyyppisiä seinärakenteita, joissa on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kosteus- ja mikrobivaurioita. Näiden korjaaminen tulevaisuudessa on suositeltavaa. Ryömintätilojen luukut tulee uusia kaasutiiviiksi. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää uudelleen mahdollisimman tasapainoiseksi koko rakennuksen osalta, ja varmistaa säätötöiden onnistuminen ilmamäärämittauksilla. Vesikaton vuotokohdat tulee selvittää kuntotutkimuksen avulla koko vesikaton osalla. Vesivuotokohdista tulee avata alakattorakenteet ja poistaa kastuneet materiaalit tarvittavilta alueilta. Mikäli vuodot ovat päässeet vaurioittamaan pintamateriaaleja, kuten pukuhuoneessa katto- ja seinätasoitteita, nämä tulee myös purkaa pois. Kastuneet rakenteet kuivatetaan ja lopuksi pinnoitetaan uudelleen. Sisäpuoliset korjaustyöt suositellaan tehtäväksi loppuun vasta siinä vaiheessa, kun vesikaton vuotokohdat on saatu paikallistettua ja korjattua, muuten vauriot saattavat toistua uusien vesivuotojen myötä. Kastuneet ja vaurioituneet materiaalit suositellaan kuitenkin poistettaviksi mahdollisimman nopeasti.

4 / 14 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Pukinmäen peruskoulu Kenttäkuja 12 00720 HELSINKI Tutkimusajankohta: 8.8. 13.12.2011 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Muut yhteystiedot: Tutkimuksen syy ja tarkoitus: Tilakeskus, tekninen isännöitsijä Juha Haapasaari Maria Saari, HKR-Rakennuttaja Rehtori Markku Holttinen Kouluisäntä Tommi Hekanaho Kouluisäntä Yiannakis Yiannakou Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevan liikuntasalin viereisillä käytävillä on havaittu hajuhaittoja, joiden epäillään aiheutuvan mahdollisista sisäilmaongelmista. Lisäksi osassa liikuntatiloissa oleskelevilla henkilöillä on ollut oireilua. Toisaalla rakennuksessa yhden sisäänkäynnin läheisyydessä on aistittu hajuhaittoja. Rakennuksessa aiemmin suoritetuissa tutkimuksissa on todettu kosteus- ja mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa, ja näitä on korjattu osittain. Tässä tutkimuksessa on selvitetty liikuntatilojen ulkoseinien kuntoa sekä sitä, esiintyykö ulkoseinissä mikrobikasvustoa. Lisäksi liikuntatilojen alapuolisia ryömintätiloja on katselmoitu. Tehtyjen tutkimusten perusteella on laadittu jatkotoimenpide-ehdotukset ongelmien poistamiseksi kohteesta. Tutkimuksen vaiheet: Tilojen katselmointi ja käyttäjien haastattelu Tutkittavien tilojen aistinvarainen läpikäyminen Rakenteiden avaukset Materiaalien mikrobinäytteiden ottaminen Johtopäätökset ja raportointi 2. KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kiinteistönumero: Omistaja: 091-037-0035-0019-P0000 Helsingin kaupunki Pukinmäen peruskoulu Käyttö: Peruskoulurakennus, jossa toimii myös kirjasto Kunnossapitovastuu: Kiinteistövirasto, Tilakeskus Koko: 6060 brm 2 3 ja 27062 brm Kerrokset: 2 maanpäällistä kerrosta ja 0 maanalaista kerrosta Rakennusvuosi: 1984 Peruskorjausvuodet: Ei ole tehty

5 / 14 Muut tiedot: Aiemmin tehdyt tutkimukset: Perusrakennetyypit: Alapohja Runko Ulkoseinät Yläpohja Vesikatto Ilmanvaihto Lämmitysjärjestelmä Vesikatto korjattu äskettäin, ulkoseiniä korjattu osittain Kirjaston IV-järjestelmän kuntotutkimus, ATPLukkari Oy, 02/2011 Kirjaston ulkoseinien tutkimukset, HKR-Rakennuttaja, 11/2010 Ulkoseinärakenteiden kuntotutkimus, Nexon Consulting, 10/2008 Rakenteiden kuntotutkimus, Nexon Consulting, 12/2007 Ontelolaatat, alla ryömintätila Betonirunko, palkki-pilari Tiili-villa-tiili ja tiili-villa-betoni Ontelolaatat, kevytsoraeriste Tasakatto, bitumikermikate Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ei selvitetty tutkimuksen yhteydessä 3. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Ulkoseiniin tehtiin eri puolille tiloja joko sisä- tai ulkopuolelle 14 kpl rakenneavauksia, joissa avattiin ulkoseinää eristetilaan saakka. Rakennusmateriaaleista otettiin yhteensä 14 kpl materiaalinäytteitä, joista suoritettiin mikrobianalyysit Työterveyslaitoksen Työympäristömikrobiologian laboratoriossa 4. SAADUT TIEDOT 4.1. Henkilökunnalta saadut tiedot Rakennuksen käyttäjiltä saatiin tietoa henkilökunnan oireilusta. 4.2. Muut tiedot Tilakeskuksen isännöitsijältä Juha Haapasaarelta saatiin tietoa vesikaton ja ulkoseinien korjauksista. 4.3. Havainnot piirustuksista ja asiakirjoista 4.3.1. Arkistoitu aineisto Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat rakennuksen pohjapiirustukset, rakennepiirustuksia sekä aikaisempien tutkimusten raportit, jotka on listattu kohdassa 2. 4.3.2. Havainnot asiakirjoista Tehdyissä tutkimuksissa oli todettu ulkoseinien tiili-villa-tiili -rakenteiden olevan paikoitellen vaurioituneet, ja rakenteissa todettiin sekä tiilien rapautumista että villaeristeiden mikrobikasvustoa. Kyseisten havaintojen perusteella päätettiin tutkimukset keskittää tässä vaiheessa lähinnä ulkoseiniin.

6 / 14 5. POHJAKERROKSEN ULKOSEINIEN TUTKIMUKSET 5.1. Liikuntatiloihin johtava käytävä Liikuntatiloihin johtaa käytävä (kuva 1), jossa on henkilökunnan taholta havaittu ajoittain hajuhaittoja, ja käytävällä oli ajoittain myös tutkimuskäynneillä aistittavissa ummehtunutta hajua. Käytävän ulkoseinään tehtiin sisäpuolelle 5 rakenneavausta seinän alaosiin ikkunoiden alle. Ulkoseinän rakenne oli rakenneavausten ja piirustusten mukaan sisältä ulospäin seuraavanlainen: maalattu tiili 130 mm villaeriste 150 mm ilmarako 20 mm betonisokkeli, paksuutta ei selvitetty Kuva 1: Liikuntatiloihin johtava käytävä Kuvat 2 ja 3: Käytävän ulkoseinän alaosa, rakenneavauskohtia

7 / 14 Rakenneavauksissa (kuvat 2 ja 3) ulkoseinä vaikutti kuivalta, eikä avauskohdissa ollut todettavissa mitään kosteus- tai mikrobivaurioihin viittaavaa eikä poikkeavaa hajua. Kaikista viidestä avauskohdasta otettiin villaeristeestä materiaalinäytteet (näytteet 5 9), joissa yhdessäkään ei todettu olevan viitettä vauriosta. 5.2. Liikuntasali Liikuntasalin päätyseinään, joka on ulkoseinä, tehtiin sisäpuolelle 4 kpl rakenneavauksia. Ulkoseinän rakenne oli rakenneavausten ja piirustusten mukaan sisältä ulospäin seuraavanlainen: teräsbetoni n. 170 mm villaeriste 150 mm ilmarako 20 mm puhtaaksi muurattu tiili 130 mm Rakenneavauksissa (kuvat 4 ja 5) ulkoseinä vaikutti kuivalta, eikä avauskohdissa ollut todettavissa mitään kosteus- tai mikrobivaurioihin viittaavaa eikä poikkeavaa hajua. Yhdessä avauskohdassa todettiin villaeristeessä tummentumaa, joka on todennäköisesti peräisin ilmavuodoista, koska seinästä puhalsi tässä kohdassa voimakkaasti ilmaa sisätilaan päin. Kaikista neljästä avauskohdasta otettiin villaeristeestä materiaalinäytteet (näytteet 1 4), joissa yhdessäkään ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kuvat 4 ja 5: Liikuntasalin ulkoseinä, rakenneavauskohtia 5.3. Ulkovälinevarasto Liikuntasalin vieressä sijaitsee ulkovälinevarasto, joka rajoittuu myös ulkoseinään. Tähän tehtiin sisäpuolelle 2 kpl rakenneavauksia. Ulkoseinän rakenne oli rakenneavausten ja piirustusten mukaan sisältä ulospäin seuraavanlainen: maalattu tiili 130 mm villaeriste 150 mm ilmarako 20 mm betonisokkeli, paksuutta ei selvitetty

8 / 14 Rakenneavauksissa (kuvat 6 ja 7) ulkoseinä vaikutti kuivalta, eikä avauskohdissa ollut todettavissa mitään kosteus- tai mikrobivaurioihin viittaavaa eikä poikkeavaa hajua. Molemmista avauskohdista otettiin villaeristeestä materiaalinäytteet (näytteet 11 12), joissa kummassakaan ei todettu olevan viitettä vauriosta. Kuvat 6 ja 7: Ulkovälinevaraston ulkoseinä, rakenneavauskohdat 5.4. Johtopäätökset ulkoseinien tutkimuksista Käytävän, liikuntasalin tai ulkovälinevaraston ulkoseinässä ei havaittu hajuhaittoja tai mitään muutakaan kosteusvaurioon viittaavaa. Tämän perusteella voidaan todeta, että käytävien hajuhaitat eivät vaikuta olevan peräisin niihin liittyvien tilojen ulkoseinistä. 6. TOISEN KERROKSEN ULKOSEINIEN TUTKIMUKSET 6.1. Luokkatilan ulkoseinä Rakennuksen toisella puolella ulko-ovien yhteydessä olevassa tuulikaapissa on henkilökunnan mukaan todettu hajuhaittoja. Tuulikaappi rajoittuu ulkoseiniin ainoastaan ulko-ovien kohdalta. Tuulikaapin ulko-ovien yläpuoliseen ulkoseinään tehtiin vesikatolta 2 rakenneavausta seinän alaosaan ikkunoiden alle (kuva 8). Ulkoseinän rakenne oli rakenneavausten ja piirustusten mukaan ulkoa sisälle päin seuraavanlainen: puhtaaksi muurattu tiili 130 mm villaeriste 150 mm ilmarako 20 mm maalattu tiili 130 mm Rakenneavauskohdissa (kuvat 9 ja 10) ulkoseinän eristetilassa oli runsaasti ilmavuodoista aiheutuneita tummentumia. Seinän villaeriste vaikutti aikaisempia avauskohtia jonkin verran kastuneemmalta. Avauskohtien yläpuoliset ikkunarakenteet olivat silmämääräisesti arvioituna jossain määrin huonokuntoiset. Molemmista avauskohdista otettiin materiaalinäytteet villaeristeestä (näytteet 13 14). Mo-

9 / 14 lemmissa näytteissä todettiin olevan merkittävästi mikrobikasvustoa ja vahva viite vauriosta. Kuva 8: Avauskohdat 2. kerroksen luokkatilan ulkoseinään Kuvat 9 ja 10: Luokkatilan ulkoseinä, rakenneavauskohdat 6.2. IV-konehuoneiden ulkoseinät Rakennuksen katolla sijaitsee 3 kpl IV-konehuoneita. Kaikkien IV-konehuoneiden ulkoseiniä on tutkittu Nexon Consultingin suorittamien tutkimusten yhteydessä, joista on laadittu tutkimusraportit joulukuussa 2007 ja lokakuussa 2008. IVkonehuoneiden ulkoseinien villaeristeistä otetuissa näytteissä todettiin tällöin kahden IV-konehuoneen osalta merkittävästi mikrobikasvustoa ja vahva viite vauriosta. On periaatteessa mahdollista, että IV-konehuoneiden seinärakenteista saattaa raitisilmanottoaukkojen kautta kulkeutua mikrobeja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään erityisesti silloin, jos raitisilmanottoaukon läheisyydessä villaeristeessä

10 / 14 esiintyy merkittävästi mikrobikasvustoa. Tämän vuoksi yhden IV-konehuoneen raitisilmanottoaukon alle tehtiin tämän tutkimuksen rakenneavaus ulkopuolelta tiilimuurauksen lävitse (kuva 11). Seinärakenteessa ei kuitenkaan todettu olevan villaeristettä avauskohdassa. Kuva 11: Rakenneavaus IV-konehuoneen ulkoseinään raitisilmanottoaukon alle, ei villaeristettä 6.3. Johtopäätökset 2. kerroksen ulkoseinien tutkimuksista Luokkatilan ulkoseinän rakenneavauksessa todettiin merkittävästi mikrobikasvustoa ulkoseinän villaeristeessä. Saatu tulos noudattaa rakennuksen ulkoseinien aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden perusteella on todettu merkittäviä kosteusja mikrobivaurioita eri puolilla rakennuksen ulkoseiniä. Todetut vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet mm. huonokuntoisten ikkunarakenteiden vuotamisesta, jolloin sadevedet ovat päässeet kastelemaan seinärakenteita. Myös seinien sijainti eli se, miten alttiina nämä ovat tuulelle ja sateelle vaikuttaa näiden vaurioitumiseen. Toisen kerroksen seinärakenteen vauriot ovat saattaneet aiheuttaa hajuhaittoja seinärakenteen alapuolella olevaan tuulikaappiin. Tuulikaapin hajuhaitat ovat kuitenkin todennäköisemmin peräisin alapohjan ryömintätiloista, joista kerrotaan lisää tämän raportin luvussa 8. IV-konehuoneiden seinärakenteista saattaa kulkeutua mikrobeja rakennuksen sisäilmaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Mahdollisesti ilmanvaihdon mukana kulkeutuvien mikrobien määrä suhteutettuna tuloilmanvaihdon kokonaismäärään on kuitenkin vähäinen. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että eri tiloissa havaitut hajuhaitat olisivat peräisin ilmanvaihtojärjestelmässä olevista yksittäisistä mikrobeista.

11 / 14 7. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ULKOSEINIEN OSALTA Rakennuksen ensimmäisen kerroksen ulkoseinät olivat tutkituissa kohdissa kunnossa, eikä näiden osalta katsota korjaustoimenpiteitä aiheellisiksi. Sen sijaan muissa kohdissa eri puolilla rakennusta on edelleen alkuperäisiä tiili-villa-tiili - tyyppisiä seinärakenteita, joissa on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu kosteusja mikrobivaurioita. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella huonokuntoisia ulkoseiniä on osittain korjattu, ja näiden korjaaminen tulevaisuudessa kaikilta osin on suositeltavaa. 8. RYÖMINTÄTILAT 8.1. Havainnot ja johtopäätökset Liikuntasaliin johtavilla käytävillä on lattialuukkuja, joiden kautta pääsee käytävän ja liikuntatilojen alapuolisiin ryömintätiloihin. Tiloissa on jossain vaiheessa suoritettu korjaustoimenpiteitä, joiden yhteydessä tilojen maapohjaan on asennettu kapillaarikatkoksi kevytsorakerros (kuvat 12 ja 13). Tiloja katselmoitiin elokuussa 2011, jolloin todettiin, että maapohjassa oli jonkin verran kosteusjälkiä, mutta muuten tilat olivat kuivat ja siistit, eikä näissä ollut aistittavissa hajuhaittoja. Katselmoinnin perusteella ryömintätiloissa ei vaikuttaisi olevan koneellista ilmanvaihtoa. Tilojen katselmoinnin jälkeen suositeltiin, että tiloihin vievät lattialuukut tiivistetään, ettei ryömintätiloista pääse kulkeutumaan luukkujen kautta hajuja tai epäpuhtauksia sisäilmaan. Kuva 12: Liikuntasalin alapuolinen ryömintätila

12 / 14 Kuva 13: Ryömintätilan kevytsorassa kosteusjälkiä Ulkoseinän tutkimusten yhteydessä avattiin uudelleen yksi ryömintätilaan johtava luukku pukuhuonetilojen viereisellä käytävällä. Tällöin luukun kautta puhalsi voimakkaasti ilmaa ryömintätilasta käytävälle, ja ryömintätilassa oli aistittavissa selkeää maakellarin hajua. Tämän perusteella on mahdollista, että käytävillä ja sisäänkäyntiin liittyvässä tuulikaapissa ajoittain todetut hajuhaitat ovat peräisin ryömintätiloista siitä huolimatta, että liikuntatilojen lattialuukut on tiivistetty ryömintätilojen katselmoimisen jälkeen. Ryömintätilojen hajuihin saattaa vaikuttaa mm. vuodenaika ja sademäärät, jolloin maakosteuden ollessa tavallista suurempi ryömintätilojen maapohjaan saattaa kosteuden myötä kehittyä mikrobikasvustoa, mikä on todettavissa hajuhaittoina. Koska ryömintätilan luukun lisäksi myös liikuntasalin ulkoseinän yhdessä avauskohdassa todettiin voimakas puhallus rakenteesta sisäilmaan päin, vaikuttaa siltä että rakennuksen ilmanvaihto on ajoittain selkeästi alipaineinen. Tällöin ilmanvaihto vetää korvausilmaa rakenteista ja ryömintätilasta, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmanvaihdon mukana sisätiloihin. 8.2. Toimenpide-ehdotukset Ryömintätilojen luukut suositellaan uusittaviksi kaasutiiviiksi. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee säätää uudelleen mahdollisimman tasapainoiseksi koko rakennuksen osalta. Säätötöiden onnistuminen saadaan varmistettua huonetiloissa tehtävillä ilmamittauksilla, joiden avulla voidaan selvittää, ovatko tulo- ja poistoilmamäärät tilakohtaisesti yhtä suuret. Ilmamäärien mittaukset tulisi suorittaa etenkin liikuntatiloissa ja niihin liittyvillä käytävillä, joissa on todettu selkeitä hajuhaittoja. Tulo- ja poistoilmamäärien tasapainottaminen rakennuksessa on hyödyllistä, koska ryömintätilojen lisäksi myös ulkoseinistä saattaa kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan, jos rakennus on selkeästi alipaineinen.

13 / 14 9. VESIKATON VUODOT 9.1. Havainnot ja johtopäätökset 13.12.2011 tehdyn tutkimuskäynnin yhteydessä havaittiin, että vesikaton kautta tuli parhaillaan vettä pukuhuonetilaan. Tilan seinä ja lattiat olivat kastuneet, ja katon pinnoite oli irtoillut näkyvästi vuotokohdassa (kuva 14). Samoin seinän alaosassa pinnoite irtoili näkyvästi (kuva 15). On mahdollista, että kyseiset pinnoitevauriot ovat syntyneet joko kyseisen vesivuodon aikana tai mahdollisesti jo aikaisemmin, jos samasta kohdasta on tullut vettä ennenkin. Kuva 14: Pukuhuoneen vesivuotokohta, maalin irtoilua katossa Kuva 15: Pukuhuoneen vesivuotokohta, maalin irtoilua seinän alaosassa

14 / 14 Pukuhuoneen seinätasoitteesta otettiin materiaalinäyte 10, jossa todettiin olevan merkittävästi mikrobikasvustoa ja vahva viite vauriosta. Ulkoseinien tutkimusten aikana ja niiden jälkeen satoi rankasti useampana päivänä, ja tämän johdosta vesivuotokohtia raportoitiin 19.12.2011 kouluisännän toimesta olevan yhteensä 8 kpl eri puolilla koulun tiloja. Yksi vesivuotokohdista oli liikuntasalin viereisellä käytävällä (kuva 1), jossa todettiin saatujen tietojen mukaan vesivuotojen myötä merkittäviä hajuhaittoja. 9.2. Toimenpide-ehdotukset Vesikaton vuotokohdat tulee pyrkiä selvittämään mahdollisimman tarkoin vesikaton puolelta ja korjaamaan havaitut puutteet tulevien vuotojen estämiseksi, ellei näin ole jo tehty. Vuotokohdat eivät välttämättä ole samoissa kohdissa kuin mistä vettä tulee katosta sisätiloihin, koska vesi saattaa kulkea yläpohjan ontelolaattarakenteissa vaakasuunnassa, mikä vaikeuttaa vuotokohtien havaitsemista vesikatolla. Tämän vuoksi suositellaan koko vesikaton perusteellista kuntotutkimusta kaikkien vuotokohtien löytämiseksi. Tutkimus on mahdollista suorittaa keväällä siinä vaiheessa, kun katolla ei ole enää lunta tai jäätä. Vesivuotokohdista tulee avata alakattorakenteet ja poistaa kastuneet materiaalit tarvittavilta alueilta, ellei näin ole jo tehty. Mikäli vuodot ovat päässeet vaurioittamaan pintamateriaaleja, kuten pukuhuoneessa katto- ja seinätasoitteita, kastuneet ja vaurioituneet pinnat tulee purkaa pois. Kastuneet rakenteet kuivatetaan ja lopuksi pinnoitetaan uudelleen. Sisäpuoliset korjaustyöt suositellaan tehtäväksi loppuun vasta siinä vaiheessa, kun vesikaton vuotokohdat on saatu paikallistettua ja korjattua, muuten sisäpuoliset vauriot saattavat toistua uusien vesivuotojen myötä. Kastuneet ja vaurioituneet materiaalit suositellaan kuitenkin poistettaviksi mahdollisimman nopeasti. Raportin vakuudeksi, Maria Saari HKR-Rakennuttaja (09) 310 39843 maria.saari@hel.fi Jakelu: Juha Haapasaari Kv, Tilakeskus Markku Holttinen Opetusvirasto, Pukinmäen pk

LIITE 2