Kaupunginhallitus 111 22.04.2014 Kaupunginhallitus 128 28.04.2014 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen keskustan alueella 256/12.00.00/2013 Khall 111 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu 3.10.1881 kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään 1.8.2016. Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen 14.11.2012. Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on 31.12.2014. Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esiopetuksen perustavoitteena tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja terveen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuutena. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi ja varmistettava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi
valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Lukio-opetuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta tuntijakoesitystä, joka tulee lisäämään opiskelijoiden mahdollisuutta valita lukio-opintoihinsa sisältyvät kurssit ja aihekokonaisuudet. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoisen kehittämisen runkona Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien
elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Kalajoen lukion toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen suurin ongelma oli vuosittain vähenevä oppilasmäärä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi lukiossa aloitettiin vuonna 2006 kehittämisohjelma, jonka ansiosta lukion vetovoima alueellisena oppilaitoksena Kalajoen ammattiopiston tapaan saatiin vahvistumaan. Oppilasmäärän väheneminen taittui ja oppilasmäärä lähti kasvuun. Kehittämisohjelman ytimenä oli kurssitarjonnan monipuolistaminen mm. erityiskursseja lisäämällä. Alusta saakka lukion kehittämisohjelmassa on ollut tärkeällä sijalla yhteistoiminnan lisääminen Kalajoen ammattiopiston kanssa. Valtion viime aikojen linjaukset toisen asteen koulutuksen rahoitukseen, oppilaitosverkon tiheyteen sekä lukion tuntijaon uudistaminen valinnaisuutta edelleen lisäävään suuntaan vahvistavat sen strategisen valinnan tärkeyttä, että toisen asteen koulutuksen kehittäminen Kalajoella on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kehittymisen vaikutukset kaupungin asukasmäärään ja koulujen oppilasmääriin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaavan henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän 27.8.2013 ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui 31.10.2013. Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa.
Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan 13.1.2014 ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan 20.1.2014 kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön. Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa 27.1.2014, jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin 3.2.2014, Merenojan 5.2.2014 ja Raution koululla 6.2.2014 ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa 10.2.2014 ja sivistyslautakunnan kokouksessa 11.2.2014. OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta 13.2.2014 ja YT-toimikunnassa 18.2.2014. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran 17.2.2014 ja päätti, että asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 11.3.2014, Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 24.2 2014 sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa 10.3.2014. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin 17.3.2014 ja kaupunginhallituksessa 21.3.2014, jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esitän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Kalajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta koskien Kalajoen keskustan aluetta seuraavan ratkaisun: Kaupungin keskusta Kaupungin keskustaajamassa ratkaisu on esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen investointien osalta sidoksissa toisiinsa. Ratkaisussa huomioidaan lukion ja koko toisen asteen kehittämistarpeet sekä esi- ja perusopetustoiminnan tilatarpeet laadukkaan opetuksen tarjoamiseksi myös tulevina vuosina ja juuri valmistunut Merenojan koulun mittava peruskorjaus, jonka lopullinen kustannus oli 4,1 milj. euroa. Lukion tilat ovat hyväkuntoiset, mutta nykyisen laajuiselle kurssimuotoiselle lukiolle riittämättömät. Jo nykyisellä oppilasmäärällä opetusryhmät ovat suurempia kuin käytettävissä olevat tilat antavat mahdollisuuden. Tilojen ahtauden vuoksi toiminnan kehittäminen on käynyt mahdottomaksi. Ylisuuret ryhmät kaventavat opiskelijoiden mahdollisuuksia henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimiseen.
Kun opetusryhmässä on yli 30 oppilasta ja tila on suunniteltu selkeästi pienemmälle ryhmälle perinteiseen luokkamuotoiseen opetukseen, opetustilat eivät nykyisellään tue riittävästi sellaisten oppilaskeskeisten opiskelumenetelmien käyttöä, joita opiskelu nykymuotoisessa lukiossa edellyttää. Sähköisen ylioppilastutkinnon käyttöön otto syksyllä 2016 asettaa myös merkittävät uudet vaatimukset sekä tiloille että opetusmenetelmien kehittämiselle. Toisen asteen koulutus keskitetään yhdelle kampukselle. Lukio siirtyy Kalajoen ammattiopiston viereen, jolloin muodostuu elinvoimainen ja monipuolinen toisen asteen koulutuksen kampusalue noin 600 nuorelle. Samalle kampusalueelle siirtyy myös Kalajoki Akatemian henkilöstöä. Opetustiloja käyttävät iltaisin myös mm. kansalaisopiston ja musiikkiopiston opiskelijat. Yhteisellä opiskelukampuksella voidaan kehittää parhaiten paitsi nykyisenmuotoista kaksoistutkintoa myös lukion opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa ammatillisia kursseja osana tutkintoaan ja muuta kurssitarjontaa. Yhteisen kampusalueen rakentaminen on mahdollista toteuttaa sujuvasti Kalajoen ammattiopiston viereiselle maa-alueelle, jonka omistaa Kalajoen kaupunki. Rakentamishanke tarjoaa ammattiopiston opiskelijoille hyvän työssäoppimispaikan. Tämä ratkaisu on luonteva jatko Kalajoen ammattiopistossa ja Kalajoen lukiossa tehdylle kehittämistyölle opiskelun ja muun yhteistyön edistämisessä. Ratkaisu lisää kalajokisten toisen asteen oppilaitosten kilpailukykyä ja vetovoimaa turvaten peruskoulun jälkeisten opiskelumahdollisuuksien säilymisen ja kehittymisen kaupungissa. Hankkeella saavutetaan merkittäviä synergiaetuja henkilöstön ja tilojen yhteiskäytöstä opetuksessa ja myös oppilashuollon, oppilasasumisen, opiskelijaruokailun, opinto-ohjauksen ja toimistopalveluiden osalta. Lukion luokkatiloja tulee 1080 m2 ja varastotiloja 100 m2 (kaupungin osuus tiloista 100 %). Kalajoen ammattiopistolle tulee luokkatiloja 200 m2 ja varastotilaa 100 m2 (kaupungin osuus tiloista 0 %). Yhteiset kuvataiteentilat 250 m2 (kaupungin osuus tiloista 50 %), opettajien tilat/toimistot 400 m2 ja kuraattorin/terveydenhoitajan tilat 70 m2 (kaupungin osuus tiloista 50 %) ja Kalajoki Akatemian tilantarve 100 m2 (kaupungin osuus tiloista 100 %). Yhteensä 2 300 m2, josta kaupungin osuus 1 640 m2. Yleisiä tiloja (käytävät yms.) on n. 30 % kaikista tiloista. Tilantarve yhteensä 2300 m2 x 1,30 = 2 990 m2 ja kaupungin osuus on 2 132 m2. Rakentamiskustannus on n. 2 300 /m2 x 2 990 m2 = 6 877 000 ja kaupungin osuus on 4 903 600. Eli hankkeen kokonaisinvestointi on noin 6 900 000, josta kaupungin osuus on noin 4 900 000. Rakennustyön suunnittelu aloitetaan vuonna 2014 ja rakennustyö on valmis syyslukukauden 2017 alkaessa. Rakennuskohde suunnitellaan siten, että sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti ja runsaasti JEDUN oppilaiden työkohteena. Mikäli rakenneratkaisuna päädytään tavanomaiseen betonielementtitoteutukseen, on oppilastyöllä saavutettava säästö 25 % eli kaupungin osuus kokonaisinvestoinnista on noin 3 700 000 euroa. Mitä enemmän rakenneratkaisussa käytetään puuta, mikä on tarkoitus, sitä enemmän voidaan hyödyntää myös oppilastyötä.
Ratkaisun toteuttamisen edellytyksenä on, että ratkaisu on kaavallisesti mahdollinen ja että JEDU sitoutuu hankkeeseen. Ratkaisu on taloudellisessa investointitarkastelussa edullisempi kuin se, että laajennettaisiin lukiota nykyiselle paikalleen 2 300 euroa/m2 x 340 m2 = 782 000 euroa ja kaupungin keskustaan joen eteläpuolelle rakennettaisiin yksi yhteinen, uusi kaksisarjainen (keskimäärin 45 aloittavaa oppilasta joka vuosi) koulu Vuorenkallion, Etelänkylän ja Rahjan nykyisille oppilaille 2 300 euroa/m2 x 3125 m2 = 7 187 500 euroa. Pohjankylän koulusta tulee vuosiluokkien 1-4 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa. Pohjankylän koululla on tilat myös esiopetukselle, koululaisten iltapäivä- ja aamupäivätoiminnalle sekä erityisopetukselle. Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa. Koululla on tilat myös esiopetukselle. Lisäksi koululle perustetaan päivähoidon yksikkö 15-20 lähialueen lapselle. Myös musiikkiopiston muskaritoiminta on mahdollista sijoittaa Vuorenkallion koululle. Syyslukukauteen 2017 saakka Vuorenkallion koulun esioppilaille ja teknisen työn opetukseen ovat käytössä Etelänkylän koulun tilat. Tekstiilityön ja liikunnan opetustiloina koulu voi hyödyntää Kalajoen ammattiopiston tiloja, jotka ovat vaihtoehtoisina opetustiloina käytettävissä myös teknisen työn opetukseen. Merenojan koulusta tulee vuosiluokkien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa. Juuri peruskorjatut tilat pysyvät nykyisellään lisättynä vapautuneilla lukion tiloilla. Vuosiluokkien 7-9 oppilaista koululla opiskelevat kuten nykyisinkin kaikki muut paitsi Raumankarin koulun oppilaat. Merenojan koulun piha-alueen uudistamisen yhteydessä huomioidaan myös 5-6 luokkalaisten oppilaiden tarpeet välituntiliikunnan ja välineistön osalta. Merenojan koulun yhteydessä sijaitsevan kirjaston tilat on mahdollista saada tarvittaessa koulun tai esim. nuorisotoiminnan käyttöön, jos suunniteltu kirjaston siirtyminen tulevaan kauppakeskukseen toteutuu. Kuljetusoppilaiden 1-6 määrä kasvaa ratkaisun Pohjankylän koulu/merenojan koulu myötä 23 oppilaan verran ja kuljetuskustannukset 20 000 euroa vuodessa. Valmistelussa oleva ratkaisu, jossa kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa toimitaan jatkossa yhden johtajan mallilla otetaan toteutuessaan käyttöön Pohjankylän koulun rehtorin eläköityessä. Tämä alentaa hallintokuluja noin 25 000 euroa vuodessa. Etelänkylän koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä 300 737 euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta 27 511 euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä 78 138 euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä lukuvuonna 2017-2018 noin 80 000 euroa + 50 000 euroa (yhden opettajan palkkakustannus) + yhdysluokkahuojennusten poistuminen 8 600 euroa = 138 600 euroa nykyisillä energian hinnoilla ja
palkkatasolla ja kaupungin ryhmäkokojen ylärajoja koskevilla ohjeilla. Vuorenkallion koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen sekä koululaisten ip/ap-toiminnan henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä 406 311 euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta 6 813 euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä 97 453 euroa. Kustannusvaikutukseltaan ratkaisu on neutraali, koska koulu jatkaa opetustoiminnassa ja päivähoitotoiminnassa edellyttäen, että esi- ja perusopetukseen 1-2 muodostetaan vuosittain riittävän suuret opetusryhmät. Mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja sijaintipaikka päätetään, kun kaupungin kehitys asukasmäärän ja lapsiperheiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiekkasärkkien välisen alueen osalta. Tämän alueen kehittyminen asuinalueena edellyttää mittavaa kaupungin maanhankintaa ja kaavoitustyötä. Mehtäkylän koulu jatkaa nykyisellään kolmiopettajaisena kouluna, mikäli 1-6 luokkien oppilasmäärä on vähintään 38 enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvia oppilaita. Rahjan koulu jatkaa nykyisellään kolmiopettajaisena kouluna, mikäli 1-6 luokkien oppilasmäärä on vähintään 38 enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvia oppilaita. Hieman pidemmällä tähtäyksellä koulun asemaan vaikuttaa mahdollinen tarve uuden alakoulun rakentamiseen Himangan taajaman ja kaupungin keskustaajaman väliselle alueelle. Tämä ratkaisu on riippuvainen siitä, kuinka paljon oppilaita tulee asumaan paitsi Rahjan ja Hiekkasärkkien alueella, myös Hiekkasärkkien ja kaupungin keskustan välisellä alueella. Oheismateriaalina järjestäjäverkon uudistaminen. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että lukion siirtymisestä ja sen uusien tilojen rakentamisesta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Kalajoen ammattiopiston yhteyteen tehdään periaatepäätös. Ennen asian lopullista päättämistä selvitetään, että ratkaisu on mahdollinen kaavallisesti, että JEDU sitoutuu hankkeeseen taloudellisesti ja toiminnallisesti ja että oppilastyön hyödyntäminen on mahdollista, 2) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Pohjankylän koulusta tulee vuosiluokkien 1-4, tarvittaessa myös sivistyslautakunnan niin päättäessä esiopetuksen, oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa, 3) että Pohjankylän koulu peruskorjataan lukion tilojen rakentamisen jälkeen, 4) että Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 tai 1-4 oppilaiden koulu viimeistään syyslukukauden 2017 alkaessa. Koululla on tilat myös esiopetukselle. Lisäksi koululle perustetaan päivähoidon yksikkö 15-20:lle lähialueen lapselle. Myös musiikkiopiston muskaritoiminta on mahdollista sijoittaa Vuorenkallion koululle. 5) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Merenojan koulusta tulee vuosiluokkien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukauden 2017 alkaessa, että 6) että mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja sijaintipaikka päätetään, kun kaupungin kehitys asukasmäärän ja
lapsiperheiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiekkasärkkien välisen alueen osalta. Tämä ratkaisu määrittää osaltaan Vuorenkallion 1-2, Rahjan ja Etelänkylän koulun jatkon 7) että kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa valmistellaan Pohjankylän koulun rehtorin viran täyttämisen yhteydessä siirtyminen yhden johtajan mallin käyttöön, 8) että Kalajoen kaupungin alueella siirrytään yhden oppilaaksiottoalueen malliin syyslukukauden 2015 alusta lukien sivistyslautakunnan valmistelun jälkeen Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo 22.53-22.57. Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Eija Pahkala esitti, että Vuorenkallion osalta selvitetään viipalekoulun mahdollisuutta. Puheenjohtaja totesi, että Eija Pahkalan esitystä ei kannatettu. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon. Khall 128 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus muuttaa 22.4.2014 tekemäänsä esitystä ja esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee tietoonsa saatetuksi seuraavat kohdissa 1-8 olevat valmistelutoimenpiteet opetuspalveluiden uudistamiseksi Kalajoen keskusta alueella: 1) että lukion siirtymisestä ja sen uusien tilojen rakentamisesta Jokilaakso jen koulutuskuntayhtymän Kalajoen ammattiopiston yhteyteen tehdään pe riaatepäätös. Ennen asian lopullista päättämistä selvitetään, että rat kaisu on mahdollinen kaavallisesti, että JEDU sitoutuu hankkeeseen taloudellisesti ja toiminnallisesti ja että oppilastyön hyödyntäminen on mahdollista, 2) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Pohjan ky län koulusta tulee vuosiluokkien 1-4, tarvittaessa myös sivistyslau ta kun nan niin päättäessä esiopetuksen, oppilaiden koulu syyslukukau den 2017 alkaessa, 3) että Pohjankylän koulu peruskorjataan lukion tilojen rakentamisen jälkeen, 4) että Vuorenkallion koulusta tulee vuosiluokkien 1-2 tai 1-4 op pi laiden kou lu vii meistään syyslu kukauden 2017 alkaessa. Koululla on ti lat myös esi opetukselle. Lisäk si koululle perustetaan päivähoidon yk sikkö 15-20:lle lähialueen lap selle. Myös musiikkiopiston muskaritoi minta on mahdol lista sijoittaa Vuorenkallion koululle. 5) että mikäli lopullinen päätös kohdassa 1. on esityksen mukainen, Meren ojan koulusta tulee vuosiluokkien 5-9 oppilaiden koulu syyslukukau den 2017 alkaessa, että 6) että mahdollisen uuden alakoulun rakentaminen, sen tarpeellisuus ja
si jain tipaikka päätetään, kun kaupungin kehitys asukasmäärän ja lapsiper heiden sijoittumisen osalta on nähtävissä kaupungin keskustan ja Hiekkasärkkien välisen alueen osalta. Tämä ratkaisu määrittää osaltaan Vuorenkallion 1-2, Rahjan ja Etelänkylän koulun jatkon 7) että kaupungin keskustan alakoulujen hallinnossa valmistellaan Pohjan ky län koulun rehtorin viran täyttämisen yhteydessä siirtyminen yhden joh tajan mallin käyttöön, 8) että Kalajoen kaupungin alueella siirrytään yhden oppilaaksiottoalueen mal liin syyslukukauden 2015 alusta lukien sivistyslautakunnan valmistelun jälkeen Kaupunginhallitus: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.