SISÄLLYS 1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat... 3 1.1 Hyvän ohjaustoiminnan teemat... 3 1.2 Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena... 4 1.3 Yhteinen vastuu ohjaustoiminnasta... 6 1.3.1 Esiopetus, Vuosiluokat 1-2...7 1.3.2 Vuosiluokat 3-6 8 1.3.3 Vuosiluokat 7-9 9 1.3.4 Jatko-ohjaus..10 1.3.5 Hakuajat toisen asteen opintoihin 2017.11 2. Roolit onnistuneessa ohjauksessa... 12 3. Oppilaanohjauksen verkostot... 14 4. Kodin ja koulun ohjausyhteistyö... 15 5. Koulun työelämäyhteistyö... 16 6. Työelämään tutustumisen järjestelyt... 18 7. Tavoitteiden toteutumisen arviointi... 19 2
1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat Valteri-ohjaussuunnitelma perustuu opetushallituksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) ja hyvän ohjauksen kriteereihin. 1.1 Hyvän ohjaustoiminnan teemat Hyvän ohjauksen kriteerien mukaiset teemat ovat perusopetuksen siirtymävaiheet (lähikoulu, alakoulu / yläkoulu, jatko-opinnot), riittävä ja monipuolinen ohjaus, oppilaan aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen, vuorovaikutteinen yhteistyö ohjaustyön tukena, työelämätaidot ja työelämään tutustuminen, ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena tavoitteena itsenäinen kansalainen. Alla on koottuna jokaiseen teemaan liittyviä keskeisiä aiheita. Perusopetuksen siirtymävaiheet Siirtymät ja valinnat alku- ja päättövaiheessa sekä opintojen aikana siirryttäessä lähikouluun ovat suunniteltuja ja toimivia, huomioidaan oppilaiden yksilöllinen kehitys, oppimisen ja kasvun vahvuudet sekä arvioidaan tarvittavan tuen määrä. Ohjaustyöhön osallistuva henkilöstö tekee yhteistyötä oppimisen polun nivelvaiheissa ja siirryttäessä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Riittävä ja monipuolinen ohjaus Monipuolinen, kannustava ja jatkuva ohjaus koko opintojen ajan, esi- ja alkuopetusvuodet rakentavat myönteisen oppimisen polun perustan. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ja riittävään ryhmäohjaukseen yksilöllisen tuen tarpeet huomioiden esiluokilta yhdeksännelle luokalle. 3
Riittävän ohjauksen ja tuen avulla oppilaat harjoittelevat ja kehittävät tulevaisuuden taitoja, suunnittelevat omaa koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekevät itsenäisiä, itselle merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen ikätasonsa mukaisesti. Ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimisprosessin ohjaukseen valitaan monipuolisia toteutustapoja. Oppilaan aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Oppilaan rooli ohjauksessa on aktiivinen, vastuullinen ja osallistuva omaan elämäänsä, oppimiseensa ja valintoihinsa liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Oppilailla on mahdollisuus arvioida omaa toimintaansa ja oppimistaan. Oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia tutustua ammattialoihin ja jatko-opintoihin tutustumiskäynnein ja vierailuin omaaloitteisesti tai tuetusti aikuisen tai vertaistuen kanssa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Ohjaustoimintaa kehitetään suunnitelmallisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppilaan erityisyyden huomioiden. Ohjaustoiminta on sensitiivistä ja edistää oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä. Oppilas tiedostaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksiä valinnoissaan. Kouluyhteisön aikuiset oppivat tunnistamaan kriittisesti omia käsityksiään ja lähtökohtiaan oppilaiden valintoja ohjatessa ja tukiessa. Ymmärretään ohjauksen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä elinikäisen oppimisen ja sinnikkyyden sekä muiden luonteen vahvuustaitojen opettelussa. 1.2 Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä oppilaat ja huoltajat osallistuvat ohjaussuunnitelman suunnittelu- ja arviointiprosessiin. Oppilaat ja huoltajat ymmärtävät, millaista ohjausta koulusta saa oppimisen polun aikana ja jatko-opintojen suunnitteluun esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-9. 4
Ohjauksesta tiedotetaan erilaisin menetelmin, tiedottaminen on aktiivista ja suunniteltua selkokielisyys ja vertaistuen hyödyntäminen kotien yhteistyössä. Oppilaat ja huoltajat saavat tukea ja ajankohtaista tietoa opiskeluun ja jatko-opintoihin liittyvien valintojen tekemiseen niin opintoohjaajalta kuin eri oppiaineiden opettajiltakin sekä muilta oppilashuollon ammattihenkilöiltä. Erilaiset yhteistyömuodot Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on säännöllistä ja suunniteltua, sekä Valteri- tasoista eri toimipisteiden välillä. Päättövaiheen oppilaiden sijoittumista toisen asteen opintoihin tuetaan nivelvaiheissa ja tiivistetään toimipisteiden välistä yhteistyötä käyttäen hyödyksi hyväksi koettuja toimipisteiden käytänteitä. Verkosto- ja työelämäyhteistyö on suunniteltua ja aktiivista toimijoiden tehtävät ja vastuut ovat kaikkien tiedossa. Valteri- koulun ja toimipisteiden yhteistyö eri oppilaitosten kanssa tukee oppilaan jatko-opintovalmiuksien kehittymistä ja sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Valteri- koulun ja AMEO: n (=ammatilliset erityisoppilaitokset) sekä toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö edistää oppilaan siirtymistä jatko-opintoihin. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen (=TET) Opetus tutustuttaa oppilasta koko perusopetuksen ajan monipuolisesti ammattialoihin, ammatteihin, työelämän moninaisuuteen ja yrittäjyyteen. Opetus tukee oppilaan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä hyödyntäen eri oppiaineiden sisältöjä monialaisina oppimiskokonaisuuksina (= MOK). Työelämään tutustumisjaksot ymmärretään prosessina, joka liittyy kiinteästi muuhun opetukseen ja jatko-opintojen sekä tulevan työelämän suunnitteluun oppilaalla on oltava mahdollisuus käsitellä työssä oppimisen kokemuksia tutustumisjakson jälkeen. Vuosiluokilla 8. 9. TET toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jota arvioidaan säännöllisesti. Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena Perusopetuksen suorittamista ja oppilaan sijoittumista toisen asteen opintoihin tuetaan aktiivisella toiminnallisella yhteistyöllä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisen identiteetin ja ura- ja elämänsuunnittelutaitojen kehittymistä tuetaan. 5
Ohjausta toteutetaan innovatiivisilla ja myös uutta teknologiaa hyödyntävillä tavoilla, jotka vahvistavat monipuolisesti oppilaan taitoja suunnitella opintojaan, tunnistamaan omaa oppimisprosessiaan ja vahvuuksiaan, tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja sekä laatimaan itselle suunnitelman toisen asteen opintoja varten. Oppilas harjoittelee aktiivista ja kriittistä tiedonhankintaa osana digitaalisia osaamisen taitoja ja kehittää valmiuksia jatkoopintoihin sekä työelämään siirtymiseen. Oppilas saa tukea omien opiskeluvalmiuksien ja taitojen sekä arviointiosaamisen kehittymiseen mm. itse- ja vertaisarvioinnin taidot sekä oman toimintakyvyn arviointi. 1.3 Yhteinen vastuu ohjaustoiminnasta Valteri-koulussa ohjauksen lähtökohtana on oppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista oppilaan voimavarat ja vahvuudet huomioiden. Oppilasta ohjataan tunnistamaan omia tuen tarpeitaan ja haasteitaan vahvuuksia korostaen. Ohjaus osallistaa koko monialaista henkilökuntaa. Oppilaanohjaus sisältyy oppilaan eri oppiaineiden sisältöihin ja on mukana jokapäiväisessä koulun toiminnassa koko oppimisen polun ajan. Oppilaanohjaukseen liittyviä asioita käsitellään läpäisyperiaatteella lähes kaikissa oppiaineiden sisällöissä ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Ohjauksen merkitys korostuu koulunkäynnin nivelvaiheissa, mahdollisessa siirtymisessä lähikouluun sekä jatko-opintoihin siirtymisessä. Monialaista yhteistyötä tehdään Valteri-tasoisesti, oppilaitosten ja kunkin oppilaan lähiverkoston kanssa. Oppilaan itsenäistä päätöksentekoa harjoitellaan ja tuetaan. Huoltajia kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan lapsensa asioihin koko oppimisen polun ajan. Jatkuva palaute huoltajilta, oppilailta, monialaiselta henkilöstöltä ja yhteistyökumppaneilta on osa ohjauksen arviointia. Oppilaanohjausta on oppiaineena 8-9-luokilla. Tavoitteena on, että Valteri:sta poislähtevällä oppilaalla on jatkosuunnitelma ja varasuunnitelma. Se voi olla jatko-opintopaikka tai muu vastaava paikka, josta ponnistaa omalle elämän polulle. Oppilaanohjaaja tai jatko-ohjauksesta vastaava opettaja ja kuntoutusohjaaja / kuraattori ja terapeutit yhdessä vanhempien kanssa huolehtivat oppilasta koskevien tietojen siirtämisestä perusopetuksesta toiselle asteelle ja oppilaan kotikuntaan ja erikoissairaanhoitoon. 6
1.3.1 Esiopetus, Vuosiluokat 1-2 7
1.3.2 Vuosiluokat 3-6 8
1.3.3 Vuosiluokat 7-9 9
1.3.4 Jatko-ohjaus 10
1.3.5 Hakuajat toisen asteen opintoihin 2017 11
2. Roolit onnistuneessa ohjauksessa Ohjaus on koko koulun henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistyötä perusopetuksen opetussuunnitelman esiopetuksen sekä vuosiluokkien 1.- 2., 3.-7. ja 8. 9. oppilaanohjauksen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksesta vastaa koulun monialainen henkilöstö, jonka tiedot ja taidot ovat korkeatasoisia ja ajan tasalla. Ohjaus korostuu erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Oppilaanohjaaja/oppilaanohjauksesta vastaava opettaja ja oppilaan oma erityisluokanopettaja yhdessä huolehtivat oppilasta koskevan tiedon siirtämisestä perusopetuksesta toiselle asteelle. Valterin tavoitteena on, että mahdollisimman moni saa opiskella omassa lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Siirryttäessä Valteri-koulusta omaan kotikouluun, tiedonsiirrosta vastaa ohjaava opettaja/erityisluokanopettaja. Oppilaanohjaaja seuraa päättöluokkalaisten jatko-opintoihin sijoittumista sekä opintojen aloittamista. Valteri-koulussa koulupsykologi, kuraattori/kuntoutusohjaaja, terapeutit sekä kouluterveydenhoitaja osallistuvat ohjaustyöhön toimenkuviensa mukaisesti. Rehtorin ohjauksellinen vastuu keskittyy oppilaan koulunkäyntiin liittyviin hallinnollisiin päätöksiin. Tarvittaessa ohjauksessa tehdään myös yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijaverkostojen kanssa. 12
13
3. Oppilaanohjauksen verkostot Aktiivinen yhteistyö verkoston eri toimijoiden kanssa tukee oppilaanohjauksen onnistumista. Verkoston keskiössä on oppilas itse. Yksi verkoston keskeisiä tavoitteita on saada oppilaan ääni kuuluville sekä ohjata ja kannustaa häntä toimimaan aktiivisesti omien tavoitteidensa suuntaisesti. 14
4. Kodin ja koulun ohjausyhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö korostuu Valteri-kouluissa. Oppilaan opintopolun alussa luodaan perusta yhteistyölle. Yhteistyön tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä ja valintoja, esim. valinnaisaineet ja peruskoulun jälkeinen aika, ja näkemään valintojen merkitys jatkopolkujen kannalta. Yhteistyötä tehdään paitsi henkilökohtaisella tasolla, monialaisissa palavereissa, yhteisissä tapahtumissa ja tiedotusten kautta. Ohjausyhteistyö tiivistyy peruskoulun nivelvaiheissa, kuten toiselta luokalta kolmannelle siirryttäessä, yläkouluun siirryttäessä ja varsinkin peruskoulun päättövaiheen lähestyessä. Huoltajia pyydetään mukaan osallistumaan nuoren peruskoulun jälkeistä aikaa koskeviin asioihin. Näitä ovat mm. erilaiset tiedon siirtoon liittyvät palaverit, jatko-opintopaikkavierailut, asumiseen, toimeentuloon ja opintopaikan hakemiseen liittyvät asiat. Pääsääntöisesti yhteydenpidon välineenä toimii Wilma. Osa huoltajista käyttää myös puhelinta tai sähköpostia (tässä huomioitava tietosuoja). Ohjausyhteistyötä huoltajien kanssa tehdään koko perusopetuksen ajan. Vuosiluokat 1-2 HOJKS-palaverit Yhteydenpito oppilaan edistymisestä Koululauantaihin osallistuminen Mahdollisuus vierailla koululla kertomassa omasta ammatista Vuosiluokat 3-6 HOJKS-palaverit Yhteydenpito oppilaan edistymisestä, uusien oppiaineiden sujumisesta ja taitojen kehittymisestä Mahdolliset ammattiryhmien edustajien vierailut koululla, työpaikoilla käynnit ja ammatteihin tutustumista muutoinkin Siirtyminen yläkouluun, sen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet 15
Vuosiluokat 7-9 HOJKS-palaverit Oppilaan edistyminen ja sen vaikutukset jatko-suunnitelmiin tiedoksi huoltajille Jatko-opintoihin ja jatko-asumiseen liittyvät tutustumiskäynnit ja vierailut. Koulutuskokeiluista sopiminen päättöluokkavaiheessa. Verkosto ja muiden palaverien tapaamiset. Hakemiseen liittyvä tiedonsiirto ja hakujärjestelyistä sopiminen. Lupa olla mukana tarvittaessa yhteistyössä jatko-opiskelupaikan kanssa TET-jaksoihin liittyvien asioiden yhteinen sopiminen SiirtoHOJKS (9.luokka) Ohjausyhteistyön tavoite on, että oppilaan huoltajat ovat aktiivisia yhteyden pidossa. Huoltajat voivat kysyä tai ehdottaa asioita ja antaa oman panoksensa ohjauksen kehittämiseen. Ohjauksen tulee olla suunnitelmallista ja tasavertaista. Ohjauksen ajankohtaiset asiat määräytyvät pitkälti vuosisuunnitelman tai vuosikellon mukaisesti. Jokainen oppilas saa ohjausta ryhmämuotoisesti ja yksilöllisesti omissa tapaamisissaan. Lisäksi niin oppilaita kuin huoltajiakin ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja sähköisiä tiedonhankintavälineitä. 5. Koulun työelämäyhteistyö Koulun työelämäyhteistyön avulla oppilas pystyy ymmärtämään työn ja yritteliäisyyden merkityksen sekä oppii tuntemaan omaa vastuutaan yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Työelämäyhteistyö toteutetaan Valterissa koulun sisällä tai yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa. Lähtökohtana on huomioida oppiaan yksilöllisyys yhteistyön toteutuksessa. Alakoulu Työelämään tutustuminen aloitetaan jo alakoulussa. Aluksi tutustutaan oppilaan kodin ja lähipiirin sekä koulun sisäisiin ammatteihin. Työelämään tutustuminen sisällytetään eri oppiaineisiin sekä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Työelämään tutustumiseen voi kuulua vierailuja lähialueiden yrityksiin sekä eri alojen ammattilaisten vierailuja koululla. Oppilaiden huoltajat voivat esitellä myös omia ammattialojaan. Alakoulussa voidaan työelämään tutustua erilaisten koulun omien tai yhteistyötahojen kanssa toteutettavien projektien 16
kautta. Alakoulun yrittäjyyskasvatus voi olla omista ja yhteisistä asioista huolehtimista luokan tai koulun sisällä (esim. vastuutehtävät) sekä koulun ulkopuolella tapahtuvaa yritysyhteistyötä. Alakoulun työelämäyhteistyössä huomioitavaa: ikätaso yksilöllisyys konkretia erilaiset työtavat Yläkoulu Työelämään liittyviä taitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisen jaksoilla (tet). Valteri-koulussa työelämään tutustuminen toteutetaan oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Ajankohta ja kesto voi vaihdella yksilöllisesti 8.-9. luokalla. Tet-jakson merkitys: Tutustuminen koulun, lähipiirin tai koulun ulkopuolisten yritysten ammatteihin Tutustuminen omista lähtökohdista käsin Riittävät ohjausresurssit tarvittaessa Erityisluokanopettajan, ohjaajan tai oppilaanohjaajan vierailut työpaikoilla työelämäyhteistyön tukemiseksi Rohkaista tutustumaan eri ammattialoihin Oman realistisen minäkuvan kehittyminen, mikä työ sopivin Omien vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistaminen Ammatillisen kiinnostuksen herääminen ja vahvistaminen Eri alojen vierailijat koululla ja yritysvierailut lähialueiden yrityksiin vahvistavat oppilaan työelämätietoutta sekä edistävät koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Työelämäyhteistyötä edistetään tutustumalla ammattialojen koulutuksiin tutustumispäivien sekä koulutuskokeilujen avulla. Työelämään liittyviä käytänteitä ja asioita liitetään muihin oppiaineisiin ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Työelämäyhteistyön tavoitteena on auttaa ymmärtämään koulun merkitystä työelämän kannalta. Tutustuminen tuo mukanaan ajatuksia jatko-opintomahdollisuuksista. 17
Valteri-koulun oppilaanohjauksessa voidaan tukea myös kesätyöpaikan hakua. Valteri-koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voidaan kehittää kummiyritysten avulla. Yhteistyön tavoitteena on rohkaista oppilasta koulun ulkopuolisille tutustumisjaksoille ja lisätä työpaikkojen ymmärrystä tukea tarvitsevan oppilaan ohjauksessa. Koulun työelämäyhteistyötä voidaan hyödyntää eri oppiaineisiin liittyen. Työelämäyhteistyön tarkoituksena on linkittää koulussa opiskeltavien asioiden yhteyttä ja merkitystä yhteiskuntaan. 6. Työelämään tutustumisen järjestelyt Valteri-koulussa työelämään tutustumisen jaksoille osallistuvat 8.-9. luokkalaiset. Jakson toteuttaminen on osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilaiden huoltajia halutaan aktivoida oppilaan tet-paikan löytämisen ja jakson toteutumisen tukemiseksi. Opinto-ohjaaja, oppilaan erityisluokanopettaja sekä ohjaajat ovat myös tukena työharjoittelupaikan etsimisessä. Tet-jaksoissa keskeistä: Tet-jaksoa varten tehdään tet-sopimus, jossa sovitaan työajasta, työtehtävistä ja muista jaksoon liittyvistä asioista Toteuttamisessa huomioidaan oppilaiden vahvuudet sekä tuen ja ohjauksen tarve Tet-jakson pituus ja ajankohta vaihtelevat yksilöllisesti Tuki ja ohjaus vaihtelevat oppilaan tarpeiden mukaisesti Riittävät tiedonsiirto työpaikalle jakson tukemiseksi Nuori osallistuu työtehtäviin hänelle soveltuvin osin Tet-jaksoihin liittyen voidaan harjoitella työelämään liittyviä taitoja kuten hakemusten tekemistä, työhaastattelua ja työelämän sääntöjä. Tet-jaksoa varten tehdään tet-sopimus ja jakson päättyessä oppilas arvioi yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa jakson. Tet-jakson onnistuminen edellyttää yrityksen, kodin ja koulun yhteistyötä. Työelämään tutustumisen jakso on osa oppilaan arviointiprosessia. Oppilaan itsearviointi on keskeistä ja arviointia tapahtuu koko tutustumisjakson ajan. Arvioinnin tukemiseksi oppilas voi dokumentoida harjoittelua esim. päiväkirjan tai videon avulla. Jakson lopuksi työnantaja ja työntekijä arvioivat yhdessä jakson. Tet-jaksot voivat ohjata oppilaan ammatinvalintaa sekä jatko-opintoihin suuntautumista. Tet-tutustumiset antavat oppilaalle tärkeää tietoa eri alojen tuomista mahdollisuuksista ja auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia ja tuen tarpeita eri ammattialoihin liittyen. Tutustumisjaksojen tavoitteena on saada positiivisia ja rohkaisevia oppimiskokemuksia. Tet-jakson päätyttyä oppilas kertoo muille tetistään haluamallaan tavalla. 18
7. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Opetushallitus on luonut oppilaitoksille Hyvän ohjauksen kriteerit, joiden avulla turvataan eri puolella Suomea oppilaille ja opiskelijoille tarjolla olevien ohjauspalveluiden tasapuolisuus, laatu ja saatavuus. Hyvän ohjauksen kriteerit on opetuksen järjestäjien työkalu ohjauksen laadun tukemiseen sekä laadulliseen kehittämiseen. Kriteereissä hyvää ohjausta kuvataan seuraavien teemojen kautta: http://www.oph.fi/download/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf 19
Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ennen kaikkea oppilaan näkökulmasta. Nivelvaiheissa eli oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun ja peruskoulun jälkeiseen aikaan arviointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Sekä alakoulun että yläkoulun ohjauksen tavoitteena on, että oppilas on motivoitunut koulunkäynnistä ja tietoinen omien valintojensa merkityksestä. Peruskoulun oppilaanohjauksen tavoitteena on, että jokaisella koulunsa päättävällä on onnistunut jatkosuunnitelma. Tämä myös tarkistetaan ensin kesällä koulutusvalintojen valmistuttua ja uudelleen vielä seuraavan lukukauden alettua. Valteri-kouluissa jokaiselle oppilaalle laaditaan toimintakykykuvaus sekä avun tarpeen arviointi. Nämä tukevat laadukasta oppilaanohjausta ja sen arviointia. Valteri-koulujen oppilaan arviointitapoja voi katsoa tarkemmin eri luokka-asteiden aiemmin esitellyistä ohjausmalleista. 20