U T R A N T I E 2. A s e m a k a a v a n m u u t o s

Työ nro 78 3.2.207 Täydennetty 2.2.208 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U T R A N T I E 2 A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Muutosalueen likimääräinen rajaus ( Blom 204) KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 6.3.207 KrakLK 9.2.207 Kaavaehdotus nähtävillä..-2.2.208 KH KV Lainvoima

UTRANTIE 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Siihtalan (9) ja Mutalan (0) kaupunginosan virkistys-, liikenne, -vesija katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Siihtalan (9) kaupunginosan korttelin 29 tontti, virkistys-, vesi-, liikenne- ja katualueita sekä Mutalan (0) kaupunginosan virkistys-, vesi- ja katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 78. Kaava-alueen sijainti Joensuu 3.2.207, täydennetty 2.2.208 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4.. Alueen yleiskuvaus... 4..2 Luonnonympäristö... 4..3 Rakennettu ympäristö... 4..4 Maanomistus... 5 2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 3 TAVOITTEET...9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU...9 4. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 9 4.2 ALUEVARAUKSET... 9 4.2. Korttelialueet... 9 4.2.2 Muut alueet ja varaukset... 0 5 KAAVAN VAIKUTUKSET... 2 5. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA KAUPUNKIKUVAAN... 2 5.2 YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 2 5.3 MUUT VAIKUTUKSET... 2 5.4 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...3 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 3 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET. Asemakaavaehdotus 3.2.207, täydennetty 2.2.208 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. OAS/luonnosvaiheen palaute vastineineen 4. Ehdotusvaiheen palaute vastineineen OHEISAINEISTO (luettavissa netissä). Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylän kuntatekniikan yleissuunnitelma (Ramboll 207)

3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on luopumassa suunnittelualueella osoitteessa Utrantie 2 olevasta omistamastaan entisestä luotsiasemarakennuksesta talousrakennuksineen. Asemakaavaa muutetaan siten, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen rakennukset myydään ja tontti vuokrataan. Kaavassa huomioidaan laadinnassa oleva suunnitelma Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisesta. Pyöräilylle tulee kaksikaistainen ja jalankululle erillinen yksikaistainen väylä. Tämä vaikuttaa katualueen laajuuteen Utrantien eteläpuolella. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamistoimet perustuvat laadittuun jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2030:een. Suunnittelualueella olevista venelaiturista ja mattolaiturista on tarkoitus luopua. Saimaan Satamat Oy on jo siirtänyt yhden alueella olleista venelaitureista toiseen paikkaan Pielisjoen rannalla. Lähimmät laituripaikat löytyvät jatkossa Kurapurolta noin 600 metriä suunnittelualueelta Rantakylän suuntaan. Suunnittelualueella on huonokuntoinen matonpesulaituri ja siitä on tarkoitus luopua. Tavoitteena on, että kaikille palvelualueille rakennetaan yksi maan päälle oleva matonpesupaikka. Periaatteet matonpesupaikkojen rakentamisesta on linjattu vuoden 20 palveluverkkosuunnitelmassa (TekLK 26.4.20 39). Keskusta-alueella on matonpesupaikat Pötkässä ja Kalastajankadun päässä. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin 6.3.207 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 6.3.- 0.4.207. Kaavan yleisötilaisuus pidettiin 22.3.207 kaupunkirakennepalveluissa. Kaavamuutoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa. Yhteenveto palautteesta ja vastineista ovat liitteessä 3. Kaavaluonnoksen jälkeen on valmistunut yleissuunnitelma kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi välillä Telkäntie - Ranta-Mutalantien alikulkukäytävä. Tämän takia kaava-aluetta suurennetaan ehdotusvaiheessa. Laajennus kohdistuu pääasiassa katualueelle, eikä ole tarkoituksen mukaista pitää uutta luonnosvaiheen esittelyä. Toteuttaminen Rakennusten käyttö voi jatkua voimassa olevan rakennusluvan mukaisena. Rakennuslupaa vaativat toimenpiteet muodostettavalla tontilla ovat mahdollisia heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Utrantien varren jk-pp -väylän parantaminen alkaa kesällä 208. Liite. Asemakaavaehdotus.

4 7 7 3 4 8 4 3 2 2 2 0 9 6 3 2 8 7 6 3 2 0 9 7 6 0 8 2 2 8 8 7 6 3 7 6 3 87: 33:9 90:7 24:4 :0 :3 9-990 9-990 Utrantie Siihtalanpolku Mäkitie Siihtalantie Taimistonkuja Särkäntie Kalliotie Kalliopolku Telkäntie Utrantie iihtalanpussi 80 85 85 85 85 85 85 90 90 80 80 80 80 80 80 80 78 78 77 79 78 79 78 88 89 87 84 83 82 8 8 82 83 84 82 84 83 9 9 77 8 82 83 8 8 82 83 84 8 84 87 86 89 88 89 86 84 83 89 88 87 87 86 83 3 82 8 78 8 78 77 79 78 78 82 8 79 78 77 8 79 82 83 79 78 79 8 82 8 79 78 79 78 79 78 79 79 I I KT KT bs bs II I I II II I II II II II II II II I II II II I II II II II 98 925 96 92 92 920 95 907 907 926 99 2 7 6 7 5 6 0 7 8 9 3 2 5 2 6 62 9 9 4 72 7 8 6 8 7 6 5 2 3 4 0 9 39 38 52 92 32 6 5 4 3 2 06 07 66 33 0 02 00 3 2 62 29 36 28 0 4 30 5 2 45 96 5 4 4 4 6 5 60 27 22 2 29 9 8 30 8 8 20 9 53 3 2 36 37 40 22 25 22 6 7 8 9 20 2 rp6 3 23 0 2 8 4 38 32 77 5 2 2 3 5 0 3 5 4 6 7 8 6 3 8 6 7 4 7 20 8 6 23 5 4 3 2 30 3 9 2 44 4 3 8 32 5 6 39 35 26 23 0 23 8 7 6 22 9 32 26 33 29 2 37 23 28 44 398 78 9 35 9 2 9 25 8 7 4 0 9 22 5 9 4 99 89 46 45 33 25 28 29 6 22 5 7 4 4 4 6 5 27 3 35 8 7 4 2 2 28 2 9 3 0 20 5 3 29 6 2 24 3 30 22 7 8 5 2 3 8 2 3 38 26 4 2 27 3 37 5 25 5 24 22 2 20 0 7 3 27 49 4 43 47 0 8 4 5 9 42 6 23 7 6 4 2 6 2 3 22 2 25 23 8 7 2 03 32 33 36 3 4 3 8 3 9 5 6 5 7 6 8 07 79 80 8 82 83 84 5 6 7 20 2 22 23 23 24 22 25 57 54 5 52 53 55 56 46 47 48 58 59 rp 00 30 40 0 0 20 50 I u/2 sr- 60+t90 UTRANTIE SIIHTALANPUISTO e e SIIHTALANPUISTO 6944800 488800 6944700 489300 29 9 SIIHTALA 0 MUTALA II VP W AO/s LR VL VL W LT VL V Liite, / 5

Liite, 2 / 5 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO V VP VL LT LR /s W 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0320000 Virkistysalue. 0330000 Puisto. 0340000 Lähivirkistysalue. 0460000 Maantien alue. 0470000 Rautatiealue. 0730000 Alue, jolla ympäristö säilytetään. 080000 Vesialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 9 SIIHT 29 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 090000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero.

Liite, 3 / 5 SIIHTALANP 60+t90 I I u/2 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 09600 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa tontille sallitun asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärän ja jälkimmäinen luku talousrakennusten kerrosalan enimmäismäärän neliömetreinä. 000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 020000 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 30000 Rakennusala. 340000 Istutettava alueen osa. 360000 Katu. 540000 Johtoa varten varattu alueen osa. e 550000 Eritasoristeys. 580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr- 7000 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen.

Liite, 4 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET. Tontit on aidattava muuten paitsi vesialueeseen rajoittuvalta osin. Korttelirajoilla tulee käyttää pensasaitaa tai muuta alueen puistomaiseen luonteeseen sopeutuvaa aitaa. Liikennemelun vuoksi Utrantien puoleinen tontin sivu tulee aidata umpinaisella puuaidalla. Puuaidan tulee olla vähintään,2 ja enintään,6 metriä korkea. 2. Päärakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyttä liikennemelua vastaan on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen suojeluarvo ei saa heikentyä ääneneristävyyden parantamisen vuoksi. 3. Tontille saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle talousrakennuksia ja katoksia, joiden ala saa olla yhteensä enintään 90 m2, runkosyvyys enintään 7 metriä ja rakennuksen harjan korkeus lattiasta mitattuna enintään 4,5 metriä. Talousrakennusten on sovelluttava entisen luotsiaseman pihan kulttuuriympäristöön. 4. Talousrakennuksen etäisyys tontin rajoista on oltava vähintään 2 metriä, tontilla olevista rakennuksista vähintään 4 metriä ja katualueesta vähintään 6 metriä. Talousrakennus on sijoitettava niin, että se suojaa piha-aluetta Utrantien melulta. Rakennuksia ei saa rakentaa istutettavalle alueelle. 5. AO-tontilla maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa kuin pakottavasta syystä. Tällöinkin muutosten tulee olla niin vähäisiä kuin mahdollista. 6. Tontin rakentamattomille osille jäävää kookasta puustoa ei saa ilman erityistä syytä hävittää. 7. Istutettavalla alueella oleva puusto on säilytettävä. Mikäli puita on niiden kunnon vuoksi välttämätöntä poistaa, on ne korvattava uusilla istutuksilla. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään 2 ap/asunto.

Liite, 5 / 5 MUUTOKSET 2.2.208: Katualueen rajausta muutettu korttelin 29 kohdalla. Tonttiliittymän sijaintia muutettu. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/204) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU SIIHTALAN (9) kaupunginosan virkistys-, liikenne-, vesi- ja katualueiden sekä MUTALAN (0) kaupunginosan virkistys-, liikenne-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu Siihtalan (9) kaupunginosan uusi kortteli 29. UTRANTIE 2 KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 3.2.207, 2.2.208 Mk :000 Arkisto Suunn. Kalle Sivén/Vesa Huohvanainen 9/78 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. K. Sivén / Kaija Kinnunen

4 LÄHTÖKOHDAT. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueena on Joensuu-Kontiomäki -rautatiesillan ja Ranta- Mutalantien alikulun välinen Utrantien osuus siihen rajoittuvine puistoja lähivirkistysalueineen. Suunnittelualueen eteläosa on rajattu Pielisjoessa sijaitsevaan kaupunginosan rajaan tarkoituksen mukaisen suunnittelualueen näkökulmasta. Alueella sijaitsee 53 k-m 2 suuruinen vuonna 90 valmistunut entinen luotsiasema Mäkitien ja Utrantien risteyksen kohdalla. Luotsiasemarakennuksessa on kaksi asuinhuoneistoa, joita käytetään vakituiseen asumiseen. Samassa pihapiirissä sijaitsee 40 ja 50 k-m 2 :n suuruiset talousrakennukset. Rakennukset sijaitsevat osin nykyisen asemakaavan puistoalueella ja osin katualueella. Suunnittelualueella sijaitsee myös vene- ja mattolaituri. Niistä on tarkoitus luopua. Venelaiturit keskitetään suurempiin yksiköihin huollettavuuden näkökulmasta. Matonpesulaitureista luovutaan ja ne korvataan alueellisilla maanpäällisillä matonpesupaikoilla. Pidempi alueella olleista venelaitureista on siirretty vuonna 206 toiseen paikkaan Pielisjoen rannalla. Suunnittelualueen lounaisosassa puiston poikki Pielisjoen yli kulkee Fingrid Oyj:n 0 kv ja 45 kv ilmajohdot. Pielisjoen toisella puolella varajohtoina toimivat 45 kv ilmajohdot on korttelialueilla korvattu maakaapeleilla...2 Luonnonympäristö Suunnittelualue muodostuu katualueesta sekä puistoalueista Utrantien pohjoispuolella ja Utrantien ja Pielisjoen välisellä alueella. Nämä alueet ovat rakennettua ja istutettua kaupunkialuetta. Luotsiaseman pihapiiri ja erityisesti Pielisjoen puoleinen ranta on puustoista aluetta. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja...3 Rakennettu ympäristö Luotsiaseman edustalla Pielisjoella sijaitsee uittojohteet. Utrantien ja Pielisjoen välinen alue suunnittelualueen ympäristössä on puistoa. Suunnittelualueen kohdalla Utrantien pohjoispuolella sijaitsee rakentamaton kerros/rivitalotontti. Muilta osin Siihtalan alue on rakennettua asuinaluetta. Luotsiasema kuuluu rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).

5..4 Maanomistus Katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa. Luotsiaseman rakennuspaikka on vuokrattu Joensuun tilakeskukselle. Venelaiturien ja niille johtavien ajoyhteyksien alue on vuokrattu Saimaan Satamat Oy:lle. Kuva : Maanomistus alueella. Keltainen kaupungin omistus, vaaleanpunainen kaupungin vuokraama, tummankeltainen tilakeskuksen vuokraama, valkoinen yksityisessä omistuksessa. Saimaan satamat Oy on vuokrannut venelaitureihin liittyvät maa-alueet. 2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava 2040:n laatiminen on käynnissä. Kuva 2: Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty sinisellä ympyrällä.

Joensuun seudun yleiskaava 2020 Seutuvaltuusto on hyväksynyt 2.2.2008 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n ja se on tullut voimaan 4..200. Siinä suunnittelualue on virkistysaluetta (V). Utrantien kohdalle on osoitettu pääkatumerkintä ja sen varteen kevyen liikenteen laatukäytävä. Luotsiasema on osoitettu seudullisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuus rajauksen sisälle (sk-2). 6 Kuva 3: Ote Joensuun seudun yleiskaavasta, suunnittelualue punaisella viivalla. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat 67 703 (23.2.967) 67 740 (3..970) ja 67 956 (0.9.980). Alue on kaavoissa puisto-, lähivirkistys-, vesi-, rautatie-, maantie- ja katualuetta. Kuva 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualue punaisella katkoviivalla.

Joensuun viherkaava Viherkaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.6.205. Viherkaavalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se ohjaa osaltaan asemakaavoitusta alueellaan. Viherkaavassa Utrantien varteen on osoitettu rantaraitti, kevyen liikenteen pääreitti ja keskustan runkoreitti, joita kehitetään esteettöminä ja turvallisina reitteinä. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25..200 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan.4.200. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Joensuun kaupungin strategia 207 202 Joensuun strategia 207 2 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.207) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. 7 Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä.kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat

8 symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunkityöpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KH 4.2.207 499). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 203 (KV 30.9.203 34). Maankäytön toteutusohjelma 207 (KV 25.9.207 09). Asumisen strateginen suunnitelma 200 205 (KV 3.5.200 76). Joensuun ilmasto-ohjelma (KV 27..204 8). Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n tausta-aineistoksi on laadittu kaupungin kulttuuriympäristöselvitys. Luotsiasema on selvityksen pohjalta osoitettu yleiskaavassa seudullisesti merkittävänä kohteena. Entinen yläluotsiasema on valmistunut 90-luvulla ja siinä oli asunnot kahdelle luotsille. Piharakennuksiin kuuluu sauna, huusi sekä vuonna 945 valmistunut saunarakennus, jossa on myös työhuone. Kirvesmies Juha Okkonen rakensi päärakennuksen pohjoispäätyyn kuistin vuonna 93. Tuolloin luotsina toimi mies nimeltään Kärnä. Kuistin rakentamisen yhteydessä huoneiston sisäänkäynti muutettiin ja paikalleen julkisivulle jäänyt sisäänkäynti nostettiin ja sen alle lisättiin raput. Samaiseen ajankohtaan ajoittuvat myös muut suuret muutokset. Pohjoispuolen asuntoon rakennettiin keittiö ja uuneja purettiin. Luotsiasema sijaitsee jyrkän rantapenkereen päällä, joen ja Utrantien välissä. Pihapiirissä on suuria, vanhoja koivuja. Lyhyemmillä sivuillaan tontti rajoittuu puistoon ja toisella sivulla matalaan verkkoaitaan. Melumittaus Luotsiaseman pihassa on suoritettu melumittaus 2.9.206 klo. 7.42-9.3. Mittauspisteessä päivämelun ohjearvo 55 db ylittyy kolmea jaksoa lukuun ottamatta. Mitatut arvot ovat väliltä 48.9 db 62.7 db. Aamun työmatkaliikenne näkyy tuloksissa. Liikenteen rauhoittuessa melutaso laskee lähemmäs ohjearvoa. Mittauspiste sijaitsi talon vieressä pihaalueella ja se kuvastaa hyvin ulkomelun tilannetta. Mittausten perusteella melun päiväohjearvo ylittyy piha-alueella. Sisämelun ohjearvot eivät mittausten perusteella ylittyisi. Yömelun ohjearvo ei todennäköisesti nykyisillä liikennemäärillä ylity.

Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 Jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma on valmistunut alkuvuodesta 207. Siinä Utrantien varren väylät on määritelty pyöräilyn pääreittinä. Pötkänniemenpuiston klv yleissuunnitelma Suunnittelutyö Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylien kehittämiseksi on käynnissä. Suunnittelualueeseen kuuluu Utrantien varsi aina Ranta-Mutalantielle saakka. Kaavatyössä huomioidaan väylien kehittäminen. 9 3 TAVOITTEET Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että asuminen entisellä luotsiasemalla on jatkossakin mahdollista. Asuinkäyttö edesauttaa rakennusten säilymistä. Kaupunki ei tarvitse rakennusta omaan käyttöönsä. Se on tarkoitus myydä. Tontti on tarkoitus luovuttaa vuokraamalla. Kaavassa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen alueella. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4. KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Joensuun kaupunki on luopumassa suunnittelualueella olevasta entisestä luotsiasemasta. Asemakaavaa muutetaan niin, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista myös tulevaisuudessa. Kaavassa on osoitettu erillispientalotontti, joka vastaa lähestulkoon nykyisen rakennuspaikan pihapiiriä. Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylän kehittäminen edellyttää katualueen laajentamista. Laajentamisen seurauksena nykyinen rakennuspaikka kapenee noin kaksi metriä. Katualueen laajentamisen myötä rakennuspaikalta on purettava varastorakennus. Jalankulun ja pyöräilyn väylän kehittäminen edellyttää paikoin Pielisjoen pengertämistä ja samalla joudutaan kaatamaan puut pitkältä matkalta nykyisen kevyen liikenteen väylän ja Pielisjoen välistä. Rakennusten ja maiseman suojelua tarkoittavat kaavamerkinnät ja - määräykset liittyvät alueen merkitykseen vesiliikenteen historiassa ja sijaintiin Pielisjoen rantamaisemassa ja on osa maakunnallisesti merkittää rakennetun kulttuuriympäristön alueesta (sk-2 -alue). Saimaan Satamat Oy keskittää venepaikkoja. Suunnittelualueella olevat venelaiturit siirretään toiseen paikkaan. Kaupunkirakennepalvelut purkaa alueella olevan vanhan huonokuntoisen mattolaiturin. 4.2 ALUEVARAUKSET 4.2. Korttelialueet

0 AO/s Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään Alueella voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Korttelin 29 erillispientalotontti osoitetaan nykyisen kaavan puisto- ja katualueelle. Tontti vastaa suurin piirtein entisen luotsiaseman rakennettua pihapiiriä ja vuokrattua maa-aluetta. Tontin pinta-ala on 280 m 2. Rakennusoikeus on ilmoitettu lukuna 60+t90. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 60 k-m 2 ja talousrakennusten 90 k-m 2. Asuinrakennuksen rakennusala on osoitettu tiukasti nykyisen rakennuksen mukaiseksi. Talousrakennukset voidaan rakentaa tontilla myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle. Asuinrakennus on osoitettu suojeltavana rakennuksena. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. Kaavassa määrätään, että tontin ranta-alueella Pielisjoen varressa tulee rantamaiseman kannalta merkittävä puusto säilyttää nykyisellään. Mikäli puustoa joudutaan niiden huonokuntoisuuden takia poistamaa, tulee ne korvata uusilla istutuksilla. 4.2.2 Muut alueet ja varaukset Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väyliä parannetaan siten, että pyöräilylle rakennetaan kaksikaistainen ja jalankululle erillinen yksikaistainen väylä. Katualuetta on tarpeen laajentaa entisen luotsiaseman pihapiiriin. Luotsiaseman puolella väyliä on tarkoitus leventää ja erottaa ajoradasta. Jalankulun ja pyöräilyn väylän leveys ja rakenne selviää jäljempänä olevista yleissuunnitelman poikkileikkauskuvista. Kuva 5. Kartta jalankulun ja pyöräilyn väylän sijainnista.

Kuva 6. Yleissuunnitelman poikkileikkauskuva jalankulun ja pyöräilyn väylästä Luotsiaseman kohdalta. Kuva 7. Yleissuunnitelman poikkileikkauskuva pengerrettävältä rannan kohdalta. Pengerrettävän rannan kohdalla katualueen laajennusosalta on puusto poistettava. Puiden poisto avaa näkymät joelle. Pielisjoen ranta-alueet on osoitettu puistoalueina lukuun ottamatta entisen luotsiaseman rakennuspaikkaa. Puistoalueelle suunnittelualueen lounaiskulmaan on osoitettu Fingrid Oyj:n voimajohtojen edellyttämä johtoaluemerkintä.

2 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA KAUPUNKIKUVAAN 5.2 YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaava myötä jalankulun ja pyöräilyn väyliä parannetaan ja avataan näkymiä Pielisjoelle. Kävelyn ja pyöräilyn väylän rakentaminen edellyttää paikoin Pielisjoen pengertämistä. Penkereen kohdalta kaadetaan Pielisjoen varrella olevat puut. Kaavassa asumiskäyttöön osoitetun rakennuspaikan suojaaminen melulta edellyttää meluaidan rakentamista tontin katualueen puoleiselle sivulle. Meluaidan rakentamisen myötä puustoinen ja vehreä kadunvarsialue poistuu rakennuspaikan kohdalta. Vene- ja mattolaiturin poistaminen muuttaa Pielisjoen rannan käyttöä. Nykyisin puistoalueella on ollut vene- ja mattolaiturin käyttöön liittyvää huoltoliikennettä ja pysäköintiä. Vene- ja mattolaiturille johtava vaikeasti käytettävä ja turvaton ajoneuvoliittymä poistetaan. Alue muuttuu puistomaiseen virkistyskäyttöön. Luotsiaseman päärakennus talousrakennuksineen on arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Asemakaavassa päärakennus pihapiireineen merkitään suojelluksi ja säilytettäväksi. Rakennuspaikka säilyy jatkossakin asuinkäytössä. Suojelumääräykset ja rakennuspaikan asuinkäyttö vaikuttavat positiivisesti rakennetun kulttuuriympäristön säilymiselle. Asemakaavamuutoksen mahdollistama jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen työllistää maanrakennusyrittäjiä. 5.3 MUUT VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintijärjestelyihin Kaava mahdollistaa merkittävän jalankulun ja pyöräilyn yhteyden parantamisen. Tämä lisää jalankulun ja pyöräilyn matkamääriä. Vene- ja mattolaiturin poistumisen myötä huoltoliikenteestä ja pysäköinnistä aiheutuneet ongelmat poistuvat. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen edellyttää kaupungilta investointeja. Kaava tukee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja luonnonvaroja säästävää liikkumistapaa, joten vaikutukset ovat positiiviset. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Tekniset verkostot ovat alueella valmiiksi olemassa.

3 5.4 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 6 SUUNNITTELUVAIHEET Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahankeen myötä kaupunki luopuu tarpeettomasta omaisuudesta. Luotsiaseman myynti yksityiselle asuinkäyttöön ja luotsiaseman suojeluun liittyvät kaavamääräykset edistävät rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Utrantien katualuetta levennetään ja rakennetaan kaksikaistainen väylä pyöräilylle ja erillinen kaista jalankululle. Tämä parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Kaavassa osoitetulla pientalotontilla olevien rakennusten käyttö voi jatkua voimassa olevan rakennusluvan mukaisena. Rakennuslupaa vaativat toimenpiteet muodostettavalla tontilla ovat mahdollisia heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn väylien rakentaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman ja katusuunnitelma on hyväksytty. Väylän rakentaminen alkaa vuoden 208 kesällä. Vene- ja mattolaiturin poistaminen on mahdollista kaavan hyväksymisen jälkeen. Hankkeen lähtökohta Kaavahanke käynnistyi kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin 6.3.207 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 6.3.207-0.4.207. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus pidettiin 22.3.207 kaupunkirakennepalveluissa. Kaavamuutoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa. Lyhennelmä vireilletulovaiheen palautteesta ja kaavoituksen vastineet ovat liitteessä 3. Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä..-2.2.208. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja Museovirastolta. Molemmat em. viranomaiset antoivat lausunnon. Lausunnot eivät aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Kaavaehdotukseen tehtiin muutos katualueen rajaukseen luotsiaseman kohdalla. Katualueen rajausta muutettiin siten, että rajaus ei leikkaa luotsiaseman talousrakennusta, vaan talousrakennus jää kokonaan tontin puolelle. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee maaliskuussa 208.

4 Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kartat: Kalle Sivén, Vesa Huohvanainen Kaija Kinnunen

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 67 Joensuu Täyttämispvm 9.02.208 Kaavan nimi Utrantie 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 6.03.207 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 6778 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,9787 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,9787 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,9787 00,0 250 0,00 0,0000 250 A yhteensä 0,2475,9 250 0,0 0,2475 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,074 8,3-0,2354 R yhteensä L yhteensä 6,0028 46,3 0,0392 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 5,6570 43,6-0,053 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,9787 00,0 250 0,00 0,0000 250 A yhteensä 0,2475,9 250 0,0 0,2475 250 AO 0,2475 00,0 250 0,0 0,2475 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,074 8,3-0,2354 V 0,29 0,5 0,29 VP 0,407 37,5-0,905 VL 0,5568 52,0 0,5568 R yhteensä L yhteensä 6,0028 46,3 0,0392 Kadut 3,4054 56,7 0,0392 LT,3864 23, 0,0000 LR,20 20,2 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 5,6570 43,6-0,053 W 5,6570 00,0-0,053 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

HANKEKORTTI Sivu / 2 UTRANTIE 2 ASEMAKAAVA 78 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T.2.207 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Asemakaavaa muutetaan siten, että entinen luotsiasema voi säilyä asuinkäytössä ja Utrantien varren kävelyn ja pyöräilyn väylää voidaan kehittää jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2030:n mukaisesti. Hankkeen lähtökohdat Asemakaavan muutos käynnistyi kaupungin aloitteesta. Asemakaavatyön aikana suunnittelualue laajeni käsittämään Utrantietä välillä Telkäntie - Ranta-Mutalantien alikulku. Väylät Utrantien katualuetta levennetään kävelyn ja pyöräilyn väylän parantamiseksi. Pyörille rakennetaan kaksikaistainen ajorata, joka pinnoitetaan punaisella asfaltilla. Kävelyn väylä on yksikaistainen mustalla asfaltilla. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Pielisjoen varrella olevat matonpesu- ja venelaiturit ja niihin liittyvät tieyhteydet poistuvat ja alue muuttuu tavanomaiseksi lähivirkistysalueeksi. Vesihuolto ja muut tekniset verkot Hulevesien johtamista parannetaan. Jalankulun ja pyöräilyn väylän valaistusta parannetaan. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kaavamuutosalueet omistaa kaupunki. Luotsiaseman rakennukset on tarkoitus myydä ja tontti luovutetaan vuokraamalla.

Aikataulu Kaavan mukainen rakentaminen ja Luotsiaseman rakennusten myynti on mahdollista kun valtuusto on hyväksynyt asemakaavan keväällä 208. Jk-pp väylän rakentamiseen on varauduttu vuoden 208 investointiohjelmassa ja vuoden 209 investointisuunnitelmassa. Yhteistyötarpeet Yhteistyökumppanit: - Fortum, Caruna 2 Erityistä huomioitavaa Kustannukset Ei erityistä huomioitavaa. Väylät: 0,705 milj. euroa Puistot: 0,00 milj.euroa Sähkötyöt: 0,035 milj. euroa Yhteensä: 0,7505 milj. euroa Vaikutukset Suurimmat vaikutukset kohdistuvat jalankulun ja pyöräilyn väylän laadun paranemiseen ja rantamaisemaan alueella, jossa puusto joudutaan poistamaan rannan pengertämisen kohdalta. Luotsiaseman säilyminen asuinkäytössä ja päärakennukseen kohdistuva kaavan suojelumääräys edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Vihreän rahoituksen kohde On selkeä Vihreän rahoituksen hanke. Hankkeen myötä parannetaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita ja saadaan kasvatettua pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuutta. Jk-pp -väylän rakentaminen ja sähköistyksen rahoitusosuus kohdentuu Vihreään. Katuvalot toteutetaan energiatehokkailla led-valoilla. Suunnitelmakartta Laatija: Vesa Huohvanainen vesa.huohvanainen@jns.fi

Liite 2, / 4 Työ nro 78 6.3.207 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U T R A N T I E 2 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee Siihtalan (9) kaupunginosan puisto-, vesi- ja katualueita. Muutosalueen likimääräinen rajaus ( Blom 204) Suunnittelutehtävä Kaavamuutos on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Kaupunki on luopumassa suunnittelualueella osoitteessa Utrantie 2 olevasta omistamastaan entisestä luotsiasemarakennuksesta talousrakennuksineen. Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että olemassa olevat rakennukset voivat säilyä ja niiden asumiskäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen muodostettava tontti rakennuksineen on tarkoitus myydä. Kaavassa huomioidaan suunnitelma Utrantien varren jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisesta. Suunnitelmalla on vaikutusta katualueen laajuuteen Utrantien eteläpuolella. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamistoimet perustuvat valmistumassa olevaan jalankulun ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2030:een. Suunnittelualueella olevista venelaiturista ja mattolaiturista on tarkoitus luopua. Saimaan satamat Oy on jo siirtänyt yhden alueella olleista venelaitureista toiseen sijaintiin Pielisjoen rannalla. Lähimmät laituripaikat löytyvät jatkossa Kurapurolta noin 600 metriä suunnittelualueelta Rantakylän suuntaan. Alueella oleva matonpesulaituri on huonokuntoinen. Mattolaitureista on tarkoitus luopua ja toteuttaa kaikille palvelualueille yksi maan päälle toteutettu matonpesupaikka. Matonpesupaikkojen toteuttamisen periaatteet on linjattu vuonna 20 käsitellyssä palveluverkkosuunnitelmassa (TekLK 26.4.20 39). Keskusta-alueella on matonpesupaikat Pötkässä ja Kalastajakadun päässä.

Liite 2, 2 / 4 2 Suunnittelutilanne Maakuntakaavan I-IV vaiheet Alueella on voimassa useassa vaiheessa laadittu Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Voimassa ovat. 4. vaiheen maakuntakaavat. Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaava 2040:n laatiminen on käynnistetty. Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008) Joensuun seudun yleiskaava 202:ssä suunnittelualue on virkistysaluetta (V). Utrantien kohdalle on osoitettu pääkatumerkintä ja sen varteen kevyen liikenteen laatukäytävä. Luotsiasema on osoitettu seudullisesti merkittävänä rakennuskulttuurikohteena. Suunnittelualue sijoittuu myös kaavassa osoitetun maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuuden rajauksen sisälle. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 67 703 (23.2.967). Alue on voimassa olevassa kaavassa puisto- ja katualuetta. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Joensuun viherkaava (205) Joensuun viherkaava on oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka ohjaa kaupungin omaa toimintaa ja mm. asemakaavoitusta. Viherkaavassa Utrantien varteen on osoitettu rantaraitti, kevyen liikenteen pääreitti ja keskustan runkoreitti, joita kehitetään esteettöminä ja turvallisina reitteinä. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakennepalveluiden strategioihin. Kaavalla on vaikutuksia erityisesti liikenteeseen, rakennettuun kulttuuriympristöön ja ranta-alueen käyttämiseen.vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Kohteessa on suoritettu melumittaukset syksyllä 206.

Liite 2, 3 / 4 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yhtiöt Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yritykset Teknisten verkkojen haltijat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Saimaan Satamat Oy Museovirasto Joensuun Polkijat ry Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 6.3.207-0.4.207. Kaavamuutosta koskeva yleisötilaisuus pidetään kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) keskiviikkona 22.3.207 klo 7.00. Kaavahankkeessa ei ole tarpeen pitää vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelua. Jos kaavaluonnokseen tehdään merkittäviä muutoksia, pidetään se uudelleen nähtävillä keväällä 207. Tarvittaessa kaavasta pidetään yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaavaehdotus pidettäneen nähtävillä keväällä 207. Nähtävilläoloajasta (30 vrk) ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 207. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/siihtala-9- Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalveluiden kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 8000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén kalle.siven@jns.fi, puh. 050 50 362 Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen kaija.kinnunen@jns.fi, puh. 050 409 227 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus

Asemakaavaprosessi Liite 2, 4 / 4 4

Liite 3, / 6 4.2.207 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U t r a n t i e 2 a s e m a k a a v a m u u t o s O s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a n s e k ä l u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n - n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

Liite 3, 2 / 6 Sisällysluettelo. CARUNA ESPOO OY... 2 2. FORTUM POWER AND HEAT OY... 3 3. JOENSUUN VESI... 3 4. MUSEOVIRASTO... 4 5. POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS... 4 6. POHJOIS KARJALAN MAAKUNTALIITTO... 5 7. YMPÄRISTÖNSUOJELU... 5

Liite 3, 3 / 6 2. CARUNA ESPOO OY Nykyinen sähkönjakeluverkko Kaava-alueella on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa oheisen liitteen mukaisesti. Punaisella viivalla on esitetty 0 kv johdot, sinisellä viivalla on esitetty 20 kv johdot ja 0,4 kv johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Kaava-alueen lounaisosassa kulkee 0 kv:n voimajohtomme Siihtala- Niinivaara läntinen, johto on yhteispylväsrakenteessa Fingrid Oyjn Siihtala- Niinivaara itäinen voimajohdon kanssa. Tämä lausunto koskee vain Caruna Espoon johtoa. Voimajohdon poikkileikkaus johtoalueineen on esitetty kuvassa. Voimajohdolle on lunastettu käyttöoikeuden rajoitus poikkileikkauskuvan mukaisesti. Johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman voimajohdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia tai rakennelmia, eikä alueella ja sen läheisyydessä saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa aiheutua varaa johtojen käytölle tai kunnossapidolle. Johtoaukealla istutuksien korkeus on oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen (2) metriin. Reunavyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 0 metrin korkuinen ja muulla osalla reunavyöhykettä niin korkea kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta. Toivomme, että voimajohto huomioidaan kaavassa merkinnällä 54 johtoa varten varattu alueen osa lisätarkenteella z. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää Carunalta erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla rakennelma, rakennus, tie tai katu, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto

Liite 3, 4 / 6 3 tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi jo osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaava-lausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan tulee voimajohdon kannalta ottaa huomioon. Risteämälausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen alueverkko@caruna.fi. Vaikutukset sähkönjakeluun Vaikutukset sähkönjakeluun ovat vähäiset. Siirtokustannusten jako Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Vastine: Sähköverkko huomioidaan kaavassa ja sen määräyksissä. 2. FORTUM POWER AND HEAT OY Utrantien varrella on kaukolämpöverkostoa, jolla ei ole tiedossa olevaa korjaus-, tai uusimistarvetta. Johdot tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Vastine: Kaukolämpöverkosto huomioidaan kaavan laadinnassa. 3. JOENSUUN VESI Entisen luotsiaseman rakennus on liitetty Joensuun Veden vesijohtoon jätevesiviemäriverkostoon. Rakennuksen vieressä kulkee käytössä oleva hulevesiviemäri, jolle on perustettava rasite. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Liite 3, 5 / 6 4 Vastine: Alueella oleva hulevesiviemäri huomioidaan kaavassa. 4. MUSEOVIRASTO Kaavassa tulee osoittaa, että alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Joensuun rantapuistovyöhykkeen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Lisäksi kaavaselostusta tulee täydentää luotsiaseman rakennusten ja pihapiirin kuvauksella ja tiedoilla (ikä, tyyppi, käyttö, historia), jotta asuinrakennuksen suojeluarvot pystytään turvaamaan esimerkiksi tulevissa korjaustöissä. Myös talousrakennuksen mahdollinen suojelutarve tulee arvioida. Suunnittelualueella sijaitsevista vene- ja mattolaiturista on tarkoitus luopua. Asiakirjojen mukaan alueelle ei olla rakentamassa uusia laitureita. Hankkeella ei ole täten vaikutusta suunnittelualueen ranta-ja vesialueiden kulttuuriperintöön. Vastine: Kaavakartassa kuuluminen RKY-alueeseen näkyy tässä kohteessa Luotsiaseman rakennuksen suojelumerkintänä ja muuta rakentamista ja viherympäristön käsittelyä koskevina määräyksinä. Alueen kuulumista RKY-alueeseen ei merkitä, koska RKY-alueita koskevat päätökset ovat muuttuneet ja voivat muuttua vuosien kuluessa ja ne ovat voimassa omine oikeusvaikutuksineen kaavasta riippumatta. 5. POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS Kaavoitettavana oleva alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY), Joensuun rantapuistovyöhyke. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa Utrantie 2 asemakaavamuutoksen kaavaluonnoksesta. Vastine: Kuuluminen RKY-alueeseen on vaikuttanut kaavan sisältöön.

Liite 3, 6 / 6 5 6. POHJOIS KARJALAN MAAKUNTALIITTO Entinen luotsirakennus on kaavassa osoitettu suojeluun. Maakuntaliitto pitää sitä hyvänä ratkaisuna, joka selkiyttää Joensuun rantapuistovyöhykkeen rakennuskantaa. Lisäksi kaavassa on tarkoitus huomioida suunnitelma Utrantie jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi. Tämä parantaa ulkoilureitin ja viheryhteystarpeen olemassa oloa ja toteuttaa maakuntakaavaa. Pohjois- Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai kaavaluonnokseen. Vastine: Lausunnon perusteella ei ole tarpeen tehdä kaavaan muutoksia. 7. YMPÄRISTÖNSUOJELU Luonnonarvot Kuten selostusluonnoksessakin sanotaan alueen tärkeimmät luonnonarvot liittyvät asuinrakennuksen ja Pielisjoen väliseen rantakaistaan. Alueen säilyminen luonnontilaisena tulisi turvata. Kaavamerkintä istutettava tontinosa tulisi korvata merkinnällä luonnontilaisena hoidettava tontinosa. Liikennemelu Melumittauksen tulosten perusteella päiväaikainen melutaso piha alueella ylittyy. Aitausmääräyksellä tilannetta voidaan parantaa. Piharakennuksen sijoittelulla voidaan myös vaikuttaa asiaan. Liikennemelun aiheuttamaa häiriötä ei kuitenkaan voida kokonaisuudessaan poistaa. Muut huomiot Asemakaavan muuttamisella alueelta poistuisivat venesatama ja mattolaituri. Tämä rauhoittaa aluetta ja osaltaan myös parantaa ympäristön tilaa joessa olevan mattolaiturin poistuessa. Vastine: Lausunnon perusteella ei ole tarpeen tehdä kaavaan muutoksia. SEURAAVILLA VIRANOMAISLLA JA YHTEISÖILLÄ EI OLLUT HUO- MAUTETTAVAA Joensuun polkijat ry Itä-Suomen poliisilaitos

Liite 4, / 3 2.2.208 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS U t r a n t i e 2 a s e m a k a a v a m u u t o s E h d o t u s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t vas t i n e i n e e n

Liite 4, 2 / 3 Sisällysluettelo. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS... 2 2. MUSEOVIRASTO... 2

Liite 4, 3 / 3 2. POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan ELY-keskus on esittänyt, että kaavassa osoitetaan suunnittelualueen kuuluvan valtakunnallisesti merkittävään Joensuun rantapuistovyöhykkeen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Siihtalan luotsiaseman päärakennuksen lisäksi pihapiiristä esitetään tutkittavaksi mahdollinen suojelutarve myös tontin lounaispuolella sijaitsevan historiallisen piharakennuksen osalta. Vastine: RKY-merkinnän sisään kuuluvat Utrantien rannan puoleiset puistot ja lähivirkistysalueet ja luotsiaseman rakennuspaikka. Puistot ja lähivirkistysalueet eivät ole rakennettua kulttuuriympäristöä sanan varsinaisessa merkityksessä. Osa Utrantien varren puista hakataan jalankulun ja pyöräilyn väylän leventämisen yhteydessä. Rakennettua kulttuuriympäristöä on vain luotsiasema ja sen suojelu toteutuu kaavaratkaisussa. Luotsiaseman tontilla olevien talousrakennusten osalta voidaan todeta, että niitä ei ole tarkoituksen mukaista osittaa suojelluiksi niiden huonon kunnon takia. 2. MUSEOVIRASTO Museovirasto on lausunnossaan todennut, että kaavaehdotuksessa luotsiaseman päärakennus on osoitettu sr-merkinnällä ja asianmukaisella määräyksellä. Museovirasto ehdottaa vielä historiallisen talousrakennuksen osoittamista sr-merkinnällä. Vastine: Luotsiaseman tontilla olevia talousrakennuksia ei ole tarkoituksen mukaista osittaa suojelluiksi niiden huonon kunnon takia.