Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013
NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla? Hävikin vähentäminen ja nurmentuotannon kehittäminen Käytännön välineet hävikin laskemiseen ja määrittämiseen Säilörehun laadun hallinta Kustannustehokas säilörehun tuotanto
NurmiArtturi-hanke Etelä-Pohjanmaalla 2011 2013 12 pilottitilaa ympäri Etelä- Pohjanmaata Ajosilppuriketjuja (5kpl) Noukinvaunuketjuja (5kpl) Tarkkuussilppuriketjuja (2kpl) Kahdella tilalla lisäksi lihanautojen kasvatusta Yksi luomutila Kolme tilaa siirtymävaiheessa Nurmihavaintoja pellolla
Sadot 2012 kolme tilaa
Rehun muutos 2012
Säilöntäaine 2011+2012
Säilöntäaineen kulutus: tilojen välinen ja sisäinen vaihtelu 2011
Säilöntäaineen kulutus: lasketut ja mitatut Käyttömäärän perusteella kulutus l/tn Näytteiden perusteella kulutus l/tn Tila Vuosi Korjuuketju 1 2011 ajosilppuri 2,7 2,6 3 2011 ajosilppuri 4,0 6,7 4 2011 ajosilppuri 5,3 5,8 1 2012 ajosilppuri 2,2 3,2 4 2012 ajosilppuri 1,8 3,5 7 2011 noukinvaunu 7,3 4,7 9 2011 noukinvaunu 6,4 3,3 10 2011 noukinvaunu 4,2 3,8 10 2012 noukinvaunu 4,8 3,5 11 2011 tarkkuussilppuri 4,6 5,3 12 2011 tarkkuussilppuri 2,5 5,0
NurmiArtturi säilörehujen lämpötilat Kuutiopainojen yhteydessä lämpötilan mittaus rintamuksesta Yhteensä 163 mittaustulosta (noin 5 kpl per siilo/auma) Keskiarvo 12 o C Tuloksista 16 % alle 5 o C
VHBI Altistavia tekijöitä: Korkea ph (4,4-6,8) Virhekäyminen ja huono säilöntätekniikka (tiivistäminen ja peittäminen) Optimi kasvulämpötila 37 C minimi 9 C Lietelannan käyttö nurmilla Epäpuhtaudet raaka-aineessa (kulo, maa-aines jne.) Säilöntäaineen puute tai sopimattomuus raaka-aineelle Ongelma sekä juustonvalmistuksessa että rehun säilönnässä
NurmiArtturi korjuuketju ja VHBI
NurmiArtturi VHBI ja säilöntäaineen laatu
5. Päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäilyttävää 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä anal. Tila 7 epäilyt. Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 8 umpilehmille Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7
Säilörehun ruokintahävikit - säilörehua ruokintapöydältä ja väkirehut lypsyrobotista ja kioskeista Kevätsadon säilörehua * säilöttiin 687582 kg * siirrettiin ruokintapöydille 684732 kg =>hävikki 2750 kg (0,4 %) 14
Säilörehun D-arvo 710 Säilörehua kului 13 kg kuiva-ainetta/lehmä pv Väkirehua lehmät söivät keskimäärin 8,8 kg/lehmä/pv => väkirehua 38 % kuiva-aineesta Maitotuotos 31,4 kg EKM 15
Maitotuotto-rehukustannus säilörehun D-arvon muuttuessa, kun säilörehun tuotantokustannus 0 snt/kg ka laskettu säilörehuille, joista on tehty kuutiopainomääritykset 12,00 750 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 Heikommin sulavalla säilörehulla ennuste todennäköisesti liian optimistinen, eli näin hyvää tulosta ei saavuteta Säilörehun D-arvo Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv - säilörehun hinta 0 snt/kg ka 700 650 600 550 Säilörehun D-arvo D-arvon muuttuminen 680 -> 650, merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 8000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa 12500 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 16
Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen 705 703 701 699 697 695 Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo 702 703 Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 100 lehmän karjassa 13000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17
Hyvin sulavaa säilörehua voi tuottaa taloudellisesti kannattavasti Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg kuiva-ainetta 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Säilörehun D-arvo ja säilörehun kokonaistuotantokustannus kuutiopainorehuilla Säilörehun D-arvo Säilörehun tuotantokustannus senttiä/kg ka 740 720 700 680 660 640 620 600 580 560 Säilörehun D-arvo 18
1. Satotaso: määrä ja laatu 2. Tilalle soveltuva korjuutekniikka ja työtapa 3. Syötön aikana huonon ja hyvän rehun tunnistaminen erottelu Etsi tilan kriittiset säilörehuntuotannon kohdat ja puutu niihin! 19