Turvallinen maakunta jokaiselle. Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti

Turvallinen maakunta jokaiselle Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti

2 SISÄLTÖ 2 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 3 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 3 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025.4 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013-2018 aikana 5 2 HALLINTO JA TALOUS 6 2.1 Pelastuslautakunta 6 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta 8 2.3 Pelastuslaitoksen organisaatio 8 2.4 Henkilöstö 9 2.5 Talous 11 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta 12 2.7. Pelastustoimen uudistus 13 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 14 3.1 Yhdyskuntarakentaminen 14 3.2 Valvonta 16 3.3 Turvallisuusviestintä 19 3.4 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuus 21 3.5 Omatoiminen varautuminen 23 4 VARAUTUMINEN 23 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖN SUOJAAMINEN 24 5.1 Pelastustehtävät 24 5.2 Johtamisjärjestelmä 29 5.3 Sopimuspalokuntatoiminta 30 5.4 Kalusto 33 5.5 Väestöhälytinjärjestelmä 34 5.6 Väestönsuojelu 34 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET 34 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA 35 LIITTEET

3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-Karjalan pelastuslautakunta vahvisti 23.5.2013 ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2013-2016. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 29.9.2016 ( 32) jatkaa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013-2016 voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestön keskittyminen taajamiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuusuhkat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan taajamissa, mutta palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaan asutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Ikääntyneille tapahtuu eniten tapaturmia kotona. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien keskinäisessä laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne kasvattaa kuitenkin onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Henkilö- ja omaisuusriskejä lisää myös rakennusten koon kasvu, esimerkkeinä kauppakeskukset sekä liikunta- ja kulttuurirakennukset. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia kuten energian saannin ongelmat tai kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin laajenemisen Suomeen. Myös monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja

4 energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttavat myös sopimuspalokuntien toimintaan. Työelämän vaatimukset, työsidonnaisuus ja työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseen eri vuoden- ja vuorokauden aikoina. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä 1.

5 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013-2018 aikana Pelastuslaitos pyrkii olemaan johtava onnettomuuksien kokonaisvaltainen ehkäisijä alueellaan. Turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaan alueilla, joissa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimia nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuodenja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Erheellisien paloilmoituksien määrää pyritään vähentämään. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta sekä osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennys-

6 koulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta, porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännössä sille määrättyjen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. 2.1 Pelastuslautakunta Pelastuslaitoksen hallintoa varten Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on asettanut toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Etelä Karjalan pelastuslautakunta on pelastuslain 26 :ssä tarkoitettu asianomainen monijäseninen toimielin ja alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Pelastuslautakunta huolehtii alueen pelastustoimen tehtävistä ja pelastuslaitoksen hallinnosta siten kuin pelastuslaitoksen johtosäännössä on määritelty. Lautakunta on kuntalain (410/2015) 51 :n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Lappeenrannan seutukunta (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) valitsee viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, joista neljä (4) valitsee Lappeenranta. Imatran seutukunta valitsee kolme (3) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, joista kaksi (2) valitsee Imatra. Jäsenet, Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta, valitaan kullekin toimikaudelle vuorojärjestyksessä kuntien keskenään sopimalla tavalla. Lisäksi niillä sopijakunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on ollut oikeus asettaa läsnäolo- ja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan. Vuonna 2017 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet

7 1.1.-30.6.2017 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa 1.vpj (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta 2.vpi (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustaja: Telkkä Tuomas Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Varsinainen jäsen Lappeenrannan seutukunta Karhu Jari, pi (Lappeenranta) Vainikka Marko (Lappeenranta) Rosvall Timo (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Ohtamaa Leena (Taipalsaari) Imatran seutukunta Nissinen Anne, 1.vpj (Imatra) Kontiainen Kaisa, 2.vpj (Imatra) Terävä Liisa (Rautjärvi) 1.7.2017- Henkilökohtainen varajäsen Skippari Asko (Lappeenranta) Tapiola-Huomo Kirsi (Lappeenranta) Torniainen Virpi (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Lerkki Anna (Savitaipale) Oinonen Juha (Imatra) Partanen Jouko (Imatra) Laakkonen Virva (Parikkala) Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustaja: Löfman Päivi Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Luumäki: Pylväläinen Anne Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2017 aikana kuusi kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 60.

8 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Juha Willberg (pj), Lappeenranta; kaupunginjohtaja Pertti Lintunen/ Rami Hasu (1. vpj), Imatra; kunnanjohtaja Jari Willman (2. vpj), Taipalsaari; kunnanjohtaja Jussi Stoor, Lemi; kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Luumäki; kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, Parikkala; kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärvi; kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahti ja kunnanjohtaja Tapio Iso Mustajärvi / Kimmo Kainulainen, Savitaipale. Neuvottelukunta piti vuoden 2017 aikana yhden kokouksen. Lisäksi neuvottelukunta ja pelastuslautakunta pitivät vuoden 2017 aikana yhden yhteisen kokouksen. 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä vastata pelastuslaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta kehittämisestä sekä valvoa, että pelastustoimen tehtävät hoidetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toimii pelastuslain 26 :n tarkoittamana Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen ylimpänä pelastusviranomaisena. Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu toimintasäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Vastuualueiden lisäksi pelastusjohtajan alaisuudessa toimii koko pelastuslaitosta palveleva erillinen esikuntapalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen toimialueeseen. Toimialueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastustoiminnan vastuualueella toimii suoraan pelastuspäällikön alaisuudessa resurssitoimisto, jonka toiminnasta on vastannut palopäällikkö Sampsa Lintunen. Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä 2. Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi

9 vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt, resurssitoimiston päällikkö, johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi, johtava palotarkastaja Simo Viholainen, valmiuspäällikkö Joni Henttu / Johanna Franzen sekä hallintosihteeri Ritva lanttu. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi päällystön edustajana palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustajana vuoromestari Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustajana ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Olli Hirvonen Tirilän VPK:sta. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu edustaja I sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii pelastuspäällikkö. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina 2017-2021: Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Tarkiainen Pasi Vainio likka Lappeenranta Hirvonen Olli Hirvonen Ville Lemi Westerlund Tommy Häärä Jari Luumäki Pylvänäinen Vesa Vallentin Aki Parikkala Neuvonen Esa Huttunen Timo Rautjärvi Nupponen Kalevi Lääperi Jouko Ruokolahti Leppänen Petteri Toivonen Esko Savitaipale Mäkelä Esa Pylkkö Heikki Taipalsaari Tukiainen Jari T ehdaspaloku n nat: Mikko Parikka Ari Häkkinen 2.4 Henkilöstö Vuoden 2017 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 115. Päällystöä oli 27, alipäällystöä 15, miehistöä 70 ja tukipalveluhenkilöstöä 3 henkilöä. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huo-

10 miota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Tämä ilmenee korostuneesti onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväkentässä, johon viimeisimmän pelastuslain muutoksen vaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin. PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖ 2017 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 päällystö 30 29 27 26 25 24 25 24 24 24 25 25 27 27 alipäällystö 8 9 9 9 10 10 10 12 12 12 12 12 15 15 miehistö 57 57 57 55 53 53 52 54 55 55 57 61 70 70 tukipalvelut 6 5 3 3 3 4 4 3 3 3 3 3 3 3 Päätoimisen henkilöstön määrä toimialueittain on esitetty liitteessä 3. Tarvelähtöisellä työhyvinvointitoiminnalla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, on pyritty järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomioitu pelastustoimen valtakunnallisen työhyvinvointihankkeet ja niiden suositukset. Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytetty valtakunnallisesti yhtenäistä arviointijärjestelmää (FireFit). Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun malli. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Tavoitteena on, että jokainen ottaa omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon ylläpitämisestä. Sopimuspalokuntalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa on kehitetty yhteistyössä sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän kanssa.

11 2.5 Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle käyttötalousmenot olivat vuoden 2017 osalta 10 295 185 euroa. Käyttötalouden toimintakate oli +213 890 euroa. Tilikauden ylijäämä kirjataan pelastuslaitoksen taseeseen. Edellisten tilikausienkausien ylijäämä taseessa oli vuoden 2016 lopussa 1 001 836 euroa. KÄYTTÖTALOUSMENOT 10,3 M Henkilöstökulut Palvelujen osastot Ainnet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut KÄYTTÖTALOUS TP 2016 TA2017 TP 2017 Toimintatuotot 10 599 119 10 044 000 10 509 075 Toimintakulut -9 945 163-10 333 000-10 295 185 Toim intakate 653 956-289 000 213 890 Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2017 talousarviossa investointeihin varattiin 1 050 000 euroa (8 euroa/ asukas). lnvestointimäärärahalla sekä investointeihin saaduilla erillisillä avustuksilla voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): nostolava-auto 772 000 pelastussukellusauto 123 000 hydrokopteri 50 000 turvallisuusviestintäajoneuvo 60 000 päivystys- / tarkastusajoneuvo 2 kpl 50 000 pelastuskalusto- ja suojavarusteet 117 000 paloasema- ja harjoitusaluekalusto 65 000 johtamisjärjestelmäkalusto 50 000 alus- / venekalusto 950 000

12 turvallisuusviestintämateriaali ja valvonnan tietojärjestelmä 100 000 öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto 200 000 (100 %:n korvaus) Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Rautjärvi 2,66% Kuntien maksuosuudet 2017 Ruokolahti 4,02% Savitaipale Taipalsaari Imatra 21,08% Parikkala 3,93% Luumäki 3,70% Lemi 2,36% Lappeenranta 55.84% Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4. 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastuslaitokset ja Suomen Kuntaliitto ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitosten välisestä yhteistyöstä - pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä pyritään kehittämään pelastuslaitosten kykyä tuottaa palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että pelastuslaitosten tuottamat palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla vahvistetaan myös pelastuslaitosten roolia ja asemaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään myös pelastuslaitosten tuottavuutta. Kotona asumisen turvallisuus -hankkeessa tehtiin yhteistyötä muutamien pelastuslaitosten ja pelastuslaitosten verkoston kanssa, tavoitteena ajantasainen tiedonkulku ja tiedonvaihto toiminnan tueksi.

13 Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehty mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa, tilannekuvan tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. 2.7. Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana mahdollista maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa vuoden 2020 alusta alkaen. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on tehokas ja yhtenäinen pelastustoimi koko Suomessa taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa sekä varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.

14 Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät Pelastustolmen valtakunnallinen ohjaus vahvistuu Pelastus laitos tuottaa pelastustotmen patvefut laatii pelastustoimen patvelukten omavatvontaohjelman varautu u po 1kkeusok> lh1n Maakunta vastaa pelastustolmen jllrjesulmlsesui paattaa pea.stustolmen p,mlvelut.sost.,-por101 petastustolmen palvelujen n tavuudesta org nlaoi pelmistustoimen m.akunnmi Sisäministeriö johtaa, swnnlllelee. je koordinoi v ltak...,..lsesti pelolstusto1nta je.. n vareutumtsta HkA kehrttam1ata halenn huolehtii pelhtustotmen v-kunndlalata vunlatelulata je.. rjestelytaui yhlhnaovlllh mlnlateri&lden je toimialojen totminlh erttytseati lallje-... laten uhkien torjunna arvioi petntustolmen palvelujllrjestelmiln tolmlwutta rvlol je o pelastus toimen palv-aopllll&kalll Valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset linjaukset päättää tiedonhallintajärjestelmän muutoksista paauaa erityistehlavien keskittamisesta yhdelle tal useammalle pelastuslaitoksellc vahvistaa strategiset tavoitteet päättää palvelurakenteen muutoksista Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät kaaviona Henkilöstö on pelastustoimen järjestämisestä vastaavan maakunnan palveluksessa. Sopimuspalokuntien kanssa tehtävistä sopimuksista vastaa järjestämisestä vastaavan maakunta. Kuntien omistamat paloasemat jäävät niiden omistukseen ja järjestämisvastuussa olevat maakunnat vuokraavat ne kunnilta. Paloautot ja muu pelastustoimen kalusto siirtyy järjestämisvastuussa olevan maakunnan omistukseen. Kalusto sijoitetaan edelleen maakunnan kaikkiin kuntiin. Pelastustoimen uudistuksen merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät pelastustoimen rahoitukseen, omistajaohjaukseen, pelastustoimen palvelutasoon sekä omaisuusjärjestelyihin. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen Kertomusvuoden aikana osallistuttiin pyydettäessä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Yhteistyötä tehtiin eniten kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa antamalla mm. lausuntoja rakennuslupiin. Rakentamisen ohjauksen tehtäväkokonaisuuteen kuului lisäksi suunnittelijoille annettu ohjaus ja neuvonta, erityissuunnitelmien tarkastaminen sekä rakennusten käyttöönottoa edeltävät toimenpiteet.

15 Rakennusvalvontaviranomaiselle annettujen lausuntojen määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Lausuntoja ja ohjausta annettiin edellä kuvatun lisäksi ympäristöviranomaiselle ympäristöluvista, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:lle vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuudesta sekä Poliisille ilotulitusnäytöksistä. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SE VESO - kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. Kunta Maankäytön Muut lausun- Muut päätök- Yhteensä ja rakentami- not set sen ohjaus Imatra 59 3 2 64 Lappeenranta 109 3 0 112 Lemi 1 1 0 2 Luumäki 8 0 0 8 Parikkala 1 0 0 1 Rautjärvi 8 7 0 15 Ruokolahti 7 1 0 8 Savitaipale 3 10 0 13 Taipalsaari 6 3 0 9 202 28 2 232 Taulukko: Pelastusviranomaisen antamat lausunnot 2017 asiantuntijatoiminnan tehtävissä Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Yhdyskuntarakentamisen osa-alueella käsiteltävät asiat ovat osa pelastuslaitoksen asiantuntijatoimintaa ja pääosin ennakoimattomia tehtäviä, joiden laajuuteen, sisällön vaatimuksiin, ajalliseen kestoon tai etenemisnopeuteen ei voida itsenäisesti juurikaan vaikuttaa. Tilanne asettaa haasteen henkilöstövoimavarojen oikeaan kohdentamiseen ja osaamisen hallintaan. Muutokset riskienhallinnan vastuualueen henkilöstöresursseissa muun muassa eläkkeelle siirtymisen ja muiden virkavapaiden johdosta on osaltaan heijastunut tehtäviin ja asiakkaille annettavaan palveluun. Jatkossa pyritään varmistamaan riittävä asiantuntijaosaaminen ja pelastuslaitoksen henkilöstön kokonaisvaltaisempi hyödyntäminen.

16 3.2 Valvonta Valvontatoimintaan kuuluvat palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Muilla valvontatehtävillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan muun muassa yleisötilaisuuksien ja kiinteistöjen pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastuspöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Valvontatoiminnan osalta keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa. Muutokset valvontahenkilöstöresursseissa muun muassa eläkkeelle siirtymisen ja muiden virkavapaiden johdosta on osaltaan heijastanut tehtävien hoidon organisointiin ja ennakkosuunnitelman mukaiseen toteutumaan. Valvontatehtävien suorittamisessa pyritään jatkossa hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin koko henkilöstön resursseja. Suoritetut valvontatoimenpiteet VALVONTATEHTÄVÄT 2017 palotarkastukset palotarkastukset D kemikaalivalvonta jälkipalotarkastukset yleisötilaisuuksien palotarkastukset omavalvonta asiantuntijapalvelut erityiset palotarkastukset muut palotarkastukset aasia kirjavalvonta a yleiset palotarkastukset ylimääräiset palotarkastukset Kuva: Valvontatehtävien prosentuaalinen jakautuminen vuonna 2017

17 Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 7 099 kpl. Edellisen vuoden 2016 vastaava lukema oli 6 565 kpl. Kasvua on ollut noin +8, 1 %. Muutos on ollut saman suuruinen kahtena vuonna peräkkäin eli kasvu on ollut kokonaisuudessaan noin 15%, joka johtuu lähinnä tarkentuneesta riskiperusteisuudesta, asiakirjavalvonnasta ja jälkivalvonnasta. Vuonna 2017 tehtävät jakaantuivat seuraavasti: määrävälein valvottavia erityiskohteita (A 1-A6), joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 636 kpl asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteita tarkastettiin omavalvonnan yhteydessä 252 kpl. asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten omavalvontaa suoritettiin 4318kpl muita tarkastuksia ja katselmuksia sekä asiakirja valvontaa suoritettiin yhteensä 1 893 kpl, jakautuen mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin; o jälkipalotarkastukset o erityiset palotarkastukset o ylimääräiset palotarkastukset o yleisötilaisuuksien palotarkastukset o muut palotarkastukset o asiakirjavalvonta o kemikaalivalvonta o asiantuntijapalvelut Vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaiset valvontatehtävät toteutuivat 97 %:sti (tavoite 100 %) määrävälein valvottavien erityiskohteiden osalta. Asuinrakennusten ja vapaa-ajanasuinrakennusten osalta ensisijaisena valvontamuotona käytettiin omavalvontaa. Omavalvontatehtävät toteutuivat 82 %:sti (tavoite 75 %). Omavalvontaa on täydennetty riskiperusteisilla valvontakäynneillä. Valvontakohteiden määrään vaikutti omavalvontalomakkeiden palautuminen sekä omavalvonnassa havaittujen puutteiden määrä. Asuinrakennusten osalta palotarkastus tehdään omavalvontalomakkeen perusteetta palauttamatta jättäneisiin kohteisiin sekä vapaa-ajanasuinrakennusten osalta noin 5 0 /o:iin. Omavalvonnan 2017 perusteella tarkastettavien kohteiden jälkivalvontaa jatketaan valvonnan vuosikellon mukaisesti vuonna 2018. Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2017 piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen ja Parikkalan kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden, Savitaipalen ja Taipalsaaren alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Vuoden 2018 alusta sopimusperusteinen nuohousjärjestelmä on voimassa koko pelastuslaitoksen alueella.

18 Nuohouksen valvontaa suoritettiin nuohoojien toimittamien vikailmoitusten pohjalta sekä pelastusviranomaisen asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin kohdistaman valvonnan yhteydessä. Kemi kaalivalvonta Pelastuslaitoksen hoitamaan vaarallisten kemikaalien vähäiseen käsittelyyn ja varastointiin liittyviin valvontatehtäviin osallistuivat kaikki valvontatyötä tekevät pelastusviranomaiset. Kemikaali-ilmoitusten ja -päätösten käsittely on ollut keskitetysti yhden palotarkastusinsinöörin tehtävänä ja näin on saatu tehostettua ja yhtenäistettyä lupakäytäntöä. Kertomusvuonna on jatkettu yhteistyötä kunnallisen ympäristöviranomaisen kanssa osallistumalla pohjavesiensuojelun työryhmiin sekä suorittamalla yhteisiä tarkastuksia mm. jakeluasemilla ja autokorjaamoilla. Lisäksi pelastusviranomainen on osallistunut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) tekemiin määräaikaistarkastuksiin vaarallisten kemikaalien laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin kohteissa. Palontutkinta Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Selvityksen laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Pelastuslaitoksen palontutkinnassa on kolme tasoa: Taso 1 on palontutkinnan perustaso, joka suoritetaan jokaisesta tulipalosta, mistä vastaa pelastustoiminnan johtaja palontutkintaryhmän tukemana. Ensimmäisen tason palontutkinnassa arvioidaan tulipalon syttymissyy ja sen leviämiseen vaikuttaneet tekijät, palosta aiheutuneet vahingot, vahinkojen laajuuteen vaikuttaneet tekijät, kuten asukkaiden ja henkilökunnan toiminta palotilanteessa sekä pelastustoiminta. Taso 2 on pelastuslaitosten palontutkinnan laajempi taso. Tason 2 tutkinnassa selvitetään tulipalon syy ja perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaneisiin tekijöihin, pelastustoiminta mukaan lukien. Tämän tason palontutkinnan suorittaa pelastuslaitoksen tehtävään koulutettu palontutkija. Tason 2 tutkinta suoritetaan, kun palosta aiheutuu suuria omaisuusvahinkoja, tapahtuu vakava loukkaantuminen tai palokuolema. Lisäksi vuonna 2017 jatkettiin pelastuslaitoksien kumppanuusverkoston palontutkijoiden yhteyshenkilöiden kesken sovittua teematutkintaa aikavälillä 1.6.2016-31.12.2017. Teematutkinnassa tutkittiin tulipaloja, jotka syttyivät asuin- ja yöpymiskäytössä olevissa rakennuksissa ja myös tietyt rakennuspalovaarat, kuten hoitolaitoksessa tai tukiasunnoissa tapahtuneet vaaratilanteet tai yli 65-vuotiaiden asunnossa tapahtuneet läheltä piti-tilanteet. Yli 65-vuotiaiden asunnoissa tapahtuneiden rakennuspalovaarojen tutkiminen on osa KAT-hanketta (kotona asumisen turvallisuus). Taso 3 on palontutkinnan laajin taso, joka suoritetaan tarpeen vaatiessa erityisen merkittävistä tapauksista tai osana muuta tutkintaa. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta voi tehdä Onnettomuustutkintakeskus, sisäministeriö, valtioneuvosto tai pelastuslaitos.

19 Käytännössä ensimmäisen tason palontutkinta suoritettiin jokaisesta tulipalossa kirjaamalla PRONTO-järjestelmään onnettomuus- ja rakennusselosteiden vaatimat tiedot. Pelastuslaitoksen koulutuettu palontutkintaryhmä suoritti vuoden 2017 aikana yhteensä 22 perustasoa laajempaa palontutkintaa (taso 2). Tason 3 palontutkintoja, eli kansallisesti erittäin merkittäviä tapauksia, ei Etelä-Karjalassa ollut yhtään. Vuoden 2017 aikana tulipaloissa menehtyi yhteensä kolme henkilöä, yksi alle 7 vuotias nainen ja ikävälillä 25-64 sekä 65-75 vuotiaat miehet. Kaikki palokuolemat tapahtuivat erillisissä onnettomuuksissa. Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti tulipalossa. Palokuolemat ensitiedon mukaan kunnittain 2010;.!?.F väkilukuun suhteutettuna tem 1 Tarpalsaa11] 3% Sav1ta1p<1le O % 0 % Lappeenranta 9% 3% luulllclkt "' Raut1ärvi,.,. f arikk.lla 48% lmat,a Lappeenrarta luumala Pa11kkala R.autJdl'VI Ruokolahti SaV1ta1pale Lem, Iarpalsaan Kuva: Palokuolemat ensitiedon mukaan kunnittain vuosina 2010-2017 väkiluvun suhteen (väkiluku 1.1.2017, Kuntaliitto) 3.3 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset.

20 Turvallisuusviestinnän elinkaarimalli ---- + fildahdrm.uld ),1 ------ lc.w'alsmtwlnmflr.astarninen. Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 20 % alueen väestöstä (tavoite 20 %). Perinteisten viestintämenetelmien lisäksi pelastuslaitos on ottanut käyttöön sosiaalisen viestinnän menetelmiä (esimerkiksi Facebook ja Twitter). Turvallisuusviestintää halutaan kehittää eri tilanteisiin (ennen onnettomuustilanteiden syntymistä, onnettomuustilanteiden aikana ja onnettomuuden jälkeen). Kehittämiseen tarvitaan henkilöresursseja ja välineitä sen toteuttamiseksi. Vuoden aikana turvallisuusviestinnän toteuttamiseen suunniteltu koulutusauto hanke saatiin vietyä päätökseen. REK 1172 on noin kolmen vuoden suunnittelun tulos. Sen avulla voidaan kouluttaa ihmisiä sekä se voi toimia myös pitkäkestoisessa onnettomuustilanteessa avustavana yksikkönä. Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Riskiperusteisen turvallisuusviestinnän painopisteenä ovat olleet iäkkäiden ihmisten lisäksi maahanmuuttajat ja pakolaiset. Olemme olleet mukana eri toimijoiden tilaisuuksissa toteuttamassa kotouttamiseen liittyvää turvallisuuskoulutusta. SPR:N kanssa toteutettiin maahanmuuttajaperheiden vapaaehtoisille tukihenkilöille suunnattu turvallisuuskoulutus, jossa he myös havainnoivat perheissä keskeisiä kodinturvallisuuteen liittyviä asioita ja samalla tutustuttavat suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus.

21 Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä 6. Sosiaalinen media Pelastuslaitos on vuoden 2017 aikana kehittänyt sosiaalisen median viestintäänsä voimakkaasti. Sosiaalisen median viestinnällä pyritään tavoittamaan kansalaisia ja sidosryhmiä myös digitaalisia alustaja hyväksi käyttäen entistä tehokkaammin. Sosiaalisessa mediassa on tehty erityisesti kotien turvallisuuteen, paloturvallisuuteen, ikäihmisten turvallisuuteen ja työturvallisuuteen liittyvää viestintää. Lisäksi sosiaalisessa mediassa on tehty onnettomuustiedottamista sekä pyritty välittämään kansalaisille ja sidosryhmille positiivista kuvaa pelastuslaitoksesta työpaikkana ja viranomaisena. Sosiaalisen median kautta on tehostettu myös sopimuspalokuntatoimintaan liittyvää näkyvyyttä ja rekrytointia. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sosiaalisen median tilastot vuonna 2017: tavoitettu = henkilö joka on nähnyt pelastuslaitoksen tekemän päivityksen sitoutunut= henkilö joka on reagoinut pelastuslaitoksen päivitykseen jollain tavalla, esimerkiksi tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla sen eteenpäin Facebook: tavoitettuja 2 020 375, sitoutuneita 175 465 lnstagram: tavoitettuja 265 300, sitoutuneita 24 845 Twitter: tavoitettuja 230 000, sitoutuneita 64 3.4 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö Pelastuslaitos jatkoi alueellaan ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työskentelyä alueella valittujen painopisteiden ja pelastuslaitosten verkostossa sovittujen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Etelä-Karjalan osalta käytetään kokonaisuuden osalta termiä KAT-hanke (kotona asumisen turvallisuus). Keskeisenä tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen toimijoiden kanssa kehittää kotona asumisen turvallisuutta ikäihmisten koteihin. Ensivaiheen painopiste on harvaan asutuilla alueilla (pelastustoimen riskiluokka-alue IV), mutta tavoitteena on tuottaa toimintamalli, joka palvelee asumisen turvallisuutta kaikilla riskiluokka-alueilla I-IV. Toimintamallin kehittämisellä vastataan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa kotona asumisen riskikehitys voimistuu väestön ikääntymisen ja laitoksista koteihin siirtyvän sosiaali- ja terveysalan hoitopalveluiden tuottamisen seurauksena.

22 Käynnistetyn työskentelyn pääasiallinen kuvaus: muodostaa jäsennelty näkemys kotona asumisen turvallisuuteen vaikuttavista riskitekijöistä maakunnassamme. Riskitekijöinä tarkastellaan syttymiä, tapaturmia ja sähkönjakelun sekä -käytön häiriöitä. arvioida nykyisten toimintamenetelmien hyödynnettävyys tunnistettavien riskitilanteiden hallintaan sekä luoda uusia nykyistä vaikuttavampia käytänteitä. parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken tunnistaa henkilöstön turvallisuusosaamiseen liittyviä tarpeita ja kehittää henkilöstön suorituskykyä havaittuja tarpeita vastaavasti huomioida järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmia toiminnan kehittämisessä ja osallistaa eri toimijoita tiiviimmin osaksi onnettomuuksia ennaltaehkäisevää yhteistyötä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin osahanke (KAT 2) toimijaverkoston rakentamiseksi maakunnan alueelle ja tähän liittyvän riskitiedon käsittelymallin luomiseksi sekä vuonna 2016 laaditun ja testatun asumisturvallisuuskortin sähköistämiseksi. Tavoitteena on kytkeä työskentelyyn kiinteästi mukaan alueen viranomaistoimijoiden lisäksi yritykset ja järjestöt (3. sektori), jotka toimivat aihekokonaisuuden ympärillä. KAT 2:n vastuulliset toimijat ovat Eksote (hankkeen nimetty vastuutoimija), pelastuslaitos ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Toimintavuoden aikana käynnistettiin osahanke (KAT 3) yhdessä Eksoten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä Pelastusopiston kanssa. Pelastuslaitos toimii KAT3:n päävastuullisena organisaationa. KAT3-hankkeessa tuotetaan analysoitua tietoa kodin asumisen riskeistä, niiden riippuvuussuhteista ja muodostumismekanismeista (työpaketti 1 ). Hankkeessa tuotetaan myös tietoa Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suorituskyvystä kotona asumisen riskien ennakoimiseksi ja torjumiseksi (työpaketti 2). Tiedon perusteella kehitetään riskikehitystä vastaavia, verkostomaisia toimintamalleja kotona asumisen turvallisuusriskien tehokkaaksi torjumiseksi riskien muodostumiskaaren mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (työpaketti 3). Em. toimintamallia voidaan soveltaa myös muihin erityisasumisen piiriin liittyvien ryhmien asumisturvallisuuden parantamiseen. Pelastuslaitos osallistuu myös pelastuslaitosten verkoston IKAT- kehittämistyöhön, jolloin tuomme mukaan myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

23 3.5 Omatoiminen varautuminen 4 VARAUTUMINEN Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto ry:n sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. Varautumisen painopisteenä vuonna 2017 oli Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan (EKTurva) toiminnan kehittäminen sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Pelastuslaitos on vuoden aikana osallistunut aktiivisesti EKTurvan toimintaan. Vuoden 2017 aikana päivitettiin Etelä-Karjalan alueellinen riskinarvio sekä järjestettiin useita alueen yhteisiä harjoituksia. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin Etelä-Karjalan alueellisen valmiusharjoituksen EKA2018 valmistelu yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Pelastusopiston kanssa. EKTurva kokoontui vuoden 2017 aikana yhden kerran ja EKTurvan sihteeristö kahdeksan kertaa. Pelastuslaitos on ollut aktiivisesti käynnistämässä ja kehittämässä maakuntauudistukseen liittyvää alueellista varautumista sekä konsernivarautumista. Viestintåryhmä - teematyöryhmät ff R \:!!?t) - ETE LÄ- PflAITUllAITOI EKTURVA V :'.:WtLAN Eteli-K,1q;i.l,1 Punainen Risti + Röda Korset MA,\NA NM U U TTOVI RAS TO MIORATIONSVERKET Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta Konsepti kokonaisturvallisuuden yhteensovittarniseenja koordinointiin Etelä-Karjalan maakunnassa Toimii maakunnan ylimmanjohdon suunnittelu- Ja tredonvarhtofoorumma turvallisuus- Ja varautumisasroissa YmpäristOtoimi IT-ryhmä Imatran seutukunta/kunnat Lensi-Saimaan seutukunta/ kunnat Kunta Turva Sihteeristö eksote TULLI Paikalliset ja alueelliset turvallisuustyoryhmlit

24 Pelastuslaitos on yhteen sovittanut ja ohjannut sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti yhteistoiminnassa kuntien alueellisen varautumisen toimikunnan KuntaTurvan kanssa. KuntaTurvan kanssa on säännöllisten kokoontumisten yhteydessä kehitetty mm. alueen evakuointisuunnitelmaa, kuntien riskinarviointia ja varautumista sähkökatkoihin. Lisäksi pelastuslaitos on ollut mukana järjestämässä kunnille viranomaisradioiden käyttökoulutusta. Yhdessä alueen kuntien ja Eksoten kanssa on kehitetty evakuointeihin varautumista ja siihen liittyvää yhteistoimintaa. Pelastuslaitos on osallistunut aktiivisesti myös maanpuolustukselliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin ja alueellisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaan. Varautumiseen liittyvä yhteistoiminta Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi ja yhteisiä tapaamisia on asian tiimoilta vuoden 2017 aikana ollut useita. Ryhmään kuuluvat myös Keski-Suomen pelastuslaitoksen edustajat. Yhteistyöverkostoon kuuluvien pelastuslaitosten kanssa on kehitetty esimerkiksi räjähdys- ja sortumaonnettomuuksiin varautumista sekä aloitettu yhteisten kriisi- ja tehostetun viestinnän mallien kehittäminen. Pelastuslaitoksen sisäisessä varautumisessa on vuoden 2017 aikana kehitetty esimerkiksi laitoksen puhelin- ja viestijärjestelyjä, VIRVE-yhteistoimintaa kuntien kanssa, johtokeskuksen toimintaa sekä päivitetty edelleen pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelmia. Varautumista on pelastuslaitoksen sisällä toteutettu tiiviissä yhteistyössä sekä pelastustoiminnan että riskienhallinnan vastuualueiden kanssa. 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 5.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2017 aikana oli kaikkiaan 2 593 (27 45) Suluissa vuoden 2016 määrät. Tehtävät jakautuivat vuonna 2017 mm. seuraavasti: tulipalot, kaikki 354 (363), joista rakennuspaloja 51 (60) liikenneonnettomuudet 365 (362) muut operatiiviset tehtävät 6 (602) tarkastus- tai varmistustehtävät 835 (669), joista 525 (605) autom. paloilmoitintehtävää ensivastetehtävät 572 (518) onnettomuuksissa kuoli 18 henkilöä, joista tulipaloissa 3 (4) onnettomuuksissa loukkaantui 305 henkilöä (350) Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli elokuu 270 (tammikuu 337) kiireisin viikonpäivä oli perjantai 405 (lauantai 402) kiireisin vuorokaudenaika oli klo 16-17, 169 (klo 14-15, 179)

25 Hälytysten kokonaismäärät vuosina 2014-2016 2014 2 551 tehtävää 2015 2498 tehtävää 2016 2745 tehtävää 2017 2593 tehtävää Tulipalojen aiheuttajana (2016) oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta 167 kpl ja toisena syynä laitteen tai koneen vika 99 kpl. PELASTUSTEHTÄVÄT ONNETTOMUUSTYYPEITTÄIN 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 atark.- ja varmistustehtävat Liikenneonnettomuudet a Muut tuli aiot Ensivastetehtävät Rakennuspalot a Muut tehtävät Maastopalot PELASTUSTEHTÄVÄT ONNETTOMUUSTYYPEITTÄIN 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 atark.- ja varmistustehtavät Ensivastetehtävat Rakennuspalot Maastopalot amuut tehtavät DMuut tulipalot Liikenneonnettomuudet

26 PELASTUSTEHTÄVÄT 2017 100 % 80 % 60 % 40 % 20% 0% "' : f! :.., c.. c.....j "' s..,...j :i:,.., E ::::, ::::,...J....c: "' 0... 0 ::::, 0::.., ni c.. :! ;;: en "' atark.- ja varmistustehtåvat Liikenneonnettomuudet DMuut tulipalot Ensivastetehtåvåt Rakennuspalot a Muut tehtävåt Maastopalot PELASTUSTEHTÄVÄT KUNNITTAIN 2017 4% Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari 30 PELASTUSTEHTÄVÄT2017 (ilman ensivastetehtäviä) 25 20 15 10 5 0 Imatra Lappeenr anta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolaht Savitaipal Taipalsaar Eteläe Karjala TEHTÄVÄT/ 1000 AS. 18 13 11 25 19 27 17 22 14 16

27 PELASTUSTEHTÄVÄT RISKIALUEITTAIN 2017 100% 80% 60% 40% 20% 0% I (6 min) Il (10 min) 111 { 20 min) IV { < 40 min) PELASTUSTEHTÄVÄT KUUKAUSITIAIN 400 350 300 250 200 150 --------. - l'"'t- - - -- P""' ;::... - r-,..._ -...,- - - -- - t- - t- - t- - t- t- t- t- - t- - t- - 100 50 0 t- t- t- t- t- t- - t- - t- - -- -2014 =2015 =2016-2011 1 PELASTUSTEHTÄVÄT VIIKONPÄIVÄN MUKAAN 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1-2014 =2015 =2016 --2011 I

28 PELASTUSTEHTÄVÄT KELLONAJAN MUKAAN 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 -- L... V / I\ /,, t -... H - - I -,- H - Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti koko maakunnan alueella. Myös Lappeenrannan länsialue tavoitetaan kuudessa minuutissa Lavolan paloaseman toiminnan aloittamisen (1.7.2016) myötä. Lisäksi Parikkalan Särkisalmelle on valmistunut VPK:n käyttöön uusi paloasema kunnan rakennuttamana. 100 95 90 85 80-75... 70-65 60-55 50-1.YKSIKÖN TOIMINTAVALMIUSAJAN TÄYTTYMINEN KIIREELLISISSÄ TEHTÄVISSÄ 2017 (%) ---- i--.. _ - ""'- -- --- -..,_ ---., I..,_. -.. _ /\1 kip;iivisin /\r ki-illat ja yi)t viikonloput

29 100 95 90 - Il 85-80 - 75 "" 70-65 - 60 - SS - so - 45-40 -,'b 'b 'b,,$- <l,<l, R "'Ii PELASTUSTOIMINNAN (1+3) TOIMINTAVALMIUSAJAN TÄYTTYMINEN KIIREELLISISSÄTEHTÄVISSÄ2017 (%) - - -!llm- - -!llllm- --- --- -- - - -- - - -- -i- - - - - Arkipäivisin Arki-illat ja yöt viikonloput Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä ). 5.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavuttavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Ryhmänjohtajapäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella varallaolona Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueilla. Ryhmäjohtajapäivystykseen osallistuvat kelpoisuuden omaavat päällystö ' alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset sekä sopimuspalokuntien henkilöt. Päätoimisesti miehitettyjen paloasemien työvuorojen johtamisesta ovat vastanneet vuoromestarit tai paloesimiehet. Joutsenossa työvuoron toiminnasta on vastannut päivystävä palomestari. Joukkueenjohtajapäivystys (P31) on järjestetty siten, että pelastustoimen alueella on välittömässä johtamisvalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Päällystöviranhaltija on ollut asemavalmiudessa Joutsenon paloasemalla. Työaika on kaksivuorotyö. Päällikkövarallaolo (P20) on järjestetty suuronnettomuuden johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten siten, että pelastustoimen alueella on virka-ajan ulkopuolella varallaolossa yksi päällystöviranhaltija. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kah-

30 den pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Muodostelmien johtajat on koulutettu siten, että heillä on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena ylläpidetään Itä-Suomen tilannekeskusta (ISTIKE). Se on toteutettu yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitosten kanssa siten, että kukin pelastuslaitos päivystää 24/7 vuoroviikoin. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. 5.3 Sopimuspalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi neljän päätoimisesti miehitetyn paloaseman lisäksi 28 sopimuspalokuntaa. Päätoimisia palomiehiä ympärivuorokautisessa työvuororytmityksessä on Lappeenrannan keskuspaloasemalla, Lavolassa, Joutsenossa sekä Imatralla. Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia, kolme on sivutoimista palokuntaa ja 21 on vapaaehtoista palokuntaa. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana, vaikka savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi henkilöstön määrä etenkin pienissä palokunnissa hiipuu uhkaavasti eikä hälytyksille lähtijöitä tahdo aina löytyä. Lappeenrannan VPK rakennutti uuden paloaseman Ratakadulle. Paloasema valmistui helmikuussa 2017. Kunnat ovat ylläpitäneet sopimuspalokuntien toimitiloja tekemällä niihin pieniä korjauksia. Vainikkalan paloaseman olemassaoloa ja tulevaisuutta selvitettiin, mutta päätöksiä asiasta ei tehty. Nuijamaan paloasema kärsii puolestaan homevaurioista. Lappeenrannan kaupunki selvittää uusien tilojen hankkimista tai rakentamista, mutta omistajuutta ja rahoitusta koskevaa päätöksentekoa vaikeutti meneillään oleva maakuntauudistus. Asioita on selvitelty muutaman vuoden ajan, eikä mitään konkreettisia parannuksia ole tullut myöskään vuoden 2017 aikana. Pää- ja sivutoimisen henkilöstön vaatimuksia palkkasaatavista käsiteltiin työmarkkinajärjestöjen keskusneuvotteluissa. Päätöksiä asiassa ei tehty.

31 Palokuntakoulutus 2017 Kurssi Aika Osallistujia Paikka Kurssinjohtaja Palokuntien ensiapu 4.2-12.2 13 Lemi Mikko Kuismanen Sammutustyökurssi 19.2-12.3 12 Lappeenranta Matti Pöntinen Savusukellusja 7.3-19.3 12 Lappeenranta Henri Häkkinen kattotyöskentely Tommi Martikainen Turvallisuusviestintä 31.3-1.4 7 Imatra Vesa Kultanen Metsäpalontoriunta 11.5-13.5 14 Taipalsaari Jukka Kinnunen Vauriotuhopuiden raivaus 26.5-26.5 11 Taipalsaari Antti Vihtonen Ölivntoriuntakurssi 18.- 24.9 15 Laooeenranta Juuso Punnonen Sammutustyökurssi 16.9-24.9 17 Imatra Risto Hallikainen Yhteensä 101 Store-seurantajärjestelmään kirjattiin Etelä-Karjalan sopimuspalokunnille yhteensä 50 611 suoritetuntia (harjoitukset, hälytykset, kurssikoulutus, oppitunnit ja muut tapahtumat). Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien suoritetunnit vuosilta 2013-2017 on esitetty palokunnittain liitteessä 8. Etelä-Karjalan palokuntanuorten toimintatilastot vuodelta 2017: Etelä-Karjalan pelastustoimialueella toimii yhteensä 18 palokuntanuoriso-osastoa. Toimintavuoden aikana Särkisalmen VPK on aloittanut nuoriso-osaston toiminnan. OSASTOMÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE LAPPEENRANTA IMATRA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Toimivien nuoriso-osastojen määrät vuosina 2012-2017

32 Nuoriso-osastoissa toimii yhteensä 307 nuorta ja 173 ohjaajaa. Palokuntanuorten määrä on jatkanut hienoista nousuaan(+ 7,5 % / 23 nuorta), Myös ohjaajien määrä on noussut(+ 5,8 % / 10 ohjaajaa). Jäsenet 31.12.2017 TAPAHTUMAT PELA Alue Palokunta: Poikia Tyttöjä Yht Nuoria Ohjaajia Yht Kaikki Kertaa Osallistujat E-K IMA Imatran VPK 26 6 32 9 41 47 607 E-K IMA Parikkalan VPK 5 5 10 2 12 18 118 E-K IMA Ruokolahden VPK 6 3 9 10 19 38 323 E-K IMA Simpeleen VPK 31 5 36 9 45 43 821 E-K IMA Särkisalrnen VPK 8 3 11 3 14 18 106 E-K IMA Tainionkosken VPK 11 0 11 12 23 59 524 E-K LPR Joutsenon Palokuntanuor. 13 6 19 4 23 28 357 E-K LPR Lappeenrannan VPK 18 5 23 15 38 43 660 E-K LPR Lauritsalan VPK 16 4 20 16 36 59 747 E-K LPR LeminVPK 20 10 30 32 62 43 644 E-K LPR Luumäen PvPK 6 3 9 6 15 36 376 E-K LPR Nuijamaan VPK 8 3 11 9 20 22 175 E-K LPR RutolanVPK 6 7 13 10 23 21 239 E-K LPR Savitaipaleen PvPK 10 1 11 9 20 35 347 E-K LPR Taipalsaaren VPK 14 0 14 10 24 38 324 E-K LPR Tirilän VPK 18 3 21 8 29 34 461 E-K LPR Vainikkalan VPK 10 6 16 6 22 44 729 E-K LPR Ylämaan VPK 11 0 11 3 14 35 238 Tilanne 31.12.2017 237 70 307 173 480 661 7796 Tilasto 31.12.2016 229 55 284 163 447 639 6275 Muutos edellisestä vuodesta 7,5% 5,8% 3,3% 19,5% Särkisalrnen VPK:lla aloitettu vuoden 2017 aikana palokuntanuoriso-osaston toiminta Toiminta-alueiden jäsen ja tapahtumatiedot 31.12.2017 tilanteen mukaisesti JÄSENMÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE 300 250 200 POJAT 150 TYTÖT OHJAAJAT 100 so 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Osastojen jäsenrakenteessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Tyttöjen osuus on kääntynyt kasvuun. 7-12 vuotiaiden nuorten määrät ovat koko ajan kasvaneet ja osuus on nyt yli 60 %.

33 Osastojen tapahtuma-, osallistujamäärät ja aktiivisuudet ovat kasvaneet toimintavuoden aikana. 800 TAPAHTUMAT- ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE 700 600 500 400 LAPPEENRANTA IMATRA 300 200 100 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaavio tapahtumamääristä 2012-2017 TAPAHTUMIIN OSALLISTUNEIDEN MÄÄRÄT - ETELÄ-KARJALAN PELASTUSTOIMIALUE LAPPEENRANTA IMATRA 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaavio osallistujamääristä 2012-2017 5.4Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvojen ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta.

34 Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna 2017 seuraava kalusto: Johtoauto 2 Säiliöauto 17 Sammutusauto 22 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 6 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 23 Miehistöauto 9 Moottori kelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 0 Tarkastusauto 13 Ensivasteauto 4 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 20 Kevyt perävaunu 74 P5 johtoauto 8 Säiliösammutusauto 2 Koukku lava-auto 1 5.5Väestönhälytinjärjestelmä Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestöhälytinjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin puhelinjohtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet korvataan niiden kalleuden takia viranomaisradio-ohjauksella. Järjestelmää ja laitteistoa kehitetään vuosittain. 5.6Väestönsuojelu Pelastustoimialueella oli vuoden 2016 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä 114 528 henkilölle. Näistä yleisissä väestönsuojissa 3 046 suojapaikkaa, asuinrakennusten väestönsuojissa 56 464 suojapaikkaa ja työpaikkarakennusten väestönsuojissa 55 018 suojapaikkaa. 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET Sisäministeriön ohjeen mukaan pelastuslaitosten tulee testata määräajoin savu-, vesi- ja kemikaalisukellusta suorittavien pelastajien työkykyisyys. Ohje koskee sekä ammattihenkilöstöä että sopimuspalokuntalaisia. Testiin sisältyy lihaskunnon sekä hengitys- ja verenkiertoelimien testaukset sekä ns. Oulun mallin testiradan suorittaminen. Testaukset suorittaa pelastuslaitoksen työfysioterapeutti, jonka apuna on koulutettuja testaajia.

35 Pelastuslaitoksella toimii vakinaisessa työsuhteessa fysioterapeutti / liikunnanohjaaja. Hänen tehtävänään on ohjata, neuvoa ja auttaa pelastajia liikkumaan ja kuntoilemaan vapaa-ajallaan oikein ja tehokkaasti. Fysioterapeutin työhön kuuluu lisäksi auttaa ja keskittyä niiden pelastajien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, joilla on liikuntaelin- tai muita sairauksia ja on vaikeuksia saada testejä läpi. Fysioterapeutti auttaa myös sopimuspalokuntalaisia tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen työpäivään on lisätty pelastajille ohjattua liikuntaa, josta on saatu pelkästään myönteistä palautetta. Seurannan perusteella pelastajien työ- ja toimintakyky on parantunut, lääkärissä käynnit vähentyneet eikä hakeutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ole lisääntynyt. Sopimuspalokuntien osalta savusukeltajien määrä on vähentynyt etenkin pienissä maaseutupalokunnissa, joissa väki vähenee ja vanhenee. Testien osalta on ollut havaittavissa, että vuoden lopulla maksettava erillinen lisä hyvin suoritetusta testistä on lisännyt myös sopimuspalokuntalaisten aktiivisuutta suorittaa testejä ja pitää kunnostaan parempaa huolta. 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuuttisairaalan johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensi hoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lappeenrannan keskustaajaman ulkopuolella (Joutseno, Vainikkala, Nuijamaa sekä Ylämaa) ensivastetehtävistä vastaavat alueiden sopimuspalokunnat. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2017 oli 572 kappaletta, joka oli 22 % kaikista pelastustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erillinen sopimus pelastuslaitoksen ja Eksoten välillä.

36 ENSIVASTETEHTÄVÄT 2017 Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale 4% Taipalsaari

1 LIITE 1 (3) PELASTUS LAITOS PELASTUSTOIMEN STRATEGIA2025 TURVALLINEN MAAKUNTA JOKAISELLE Visio 2025 Toimintaajatus Etelä-Karjala on turvallinen maakunta jokaiselle, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa pelastuslaitos johtavana onnettomuusriskien hallitsijana on osaava, luotettava, yhteistyöhakuinen ja jonka tuottamat kustannustehokkaat palvelut vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita kaikissa olosuhteissa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti hyvää kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Arvot Turvallisuus on yhteinen asiamme: Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Resurssitja talous Prosessitja rakenteet Henkilöstön osaaminen ja työkyky Strategiset tavoitteet Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Kriittiset menestystekijät I Turvallisuus on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet toimia onnettomuus- tai vaar-atilanteissa Resur-ssit tasapainossa palvelutason kautta määriteltyjä tehtäviä Tehokas ja str-ategian mukainen r-esur-ssien käyttö Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti lähellä asiakasta kumppanuussuhteita hyödyntäen Tal"koituksenmukainen palvelur-akenne Vastuu oman osaamisen ja työkyvyn kehittämiselle. Riittävät r-esur-ssitjatko- ja täydennyskoulutuks-n Kannustava, henkilöstöä arvostava ja sen hyvinvointia edistävä vuor-ovaikutteinen johtamistapa Kiir-eelliset pelastustehtävät voidaan suoritta viivytyksettä ja tehokkaasti Kattava palokuntajärjestelmä ja kumppanuusvel"kosto Tehokkaatja sujuvatydinja tukipr-osessit Vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuus

2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN 2017 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2017 Toteuma 2017 Yhteiskunnallinen Onnettomuuksien eh- Turvallisuuskoulutus toteute- 20 % as. määrästä I v 20 % vaikuttavuus käisyä parannetaan si- taan vahvistetun vuosisuunnisäisen turvallisuus-ohje!- telman mukaisesti. man mukaisesti onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutu- Määrävälein suoritettavat val- 100 % tavoitteesta 94 % vontatehtävät toteutetaan vat vahingot vähenevät Erityiskohteiden (A 1-A6) valvahvistetun valvontasuunni- vontatehtävistä toteutui 97 telman mukaisesti. %. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden valvontatehtävistä toteutui 89 %. Omavalvonta suoritetaan 82 % omavalvontasuunnitelman 75 % velvollisista mukaisesti. Onnettomuus- ja vaarati- I riskialue: 70 % / 54 % lanteissa tehtävät suori- Kiireellisissä pelastustehtä- 75 % Il-riskialue: 83 % / 69 % tetaan viivytyksettä ja te- vissä onnettomuuskohteen 11I-riskialue: 99 % / 94 % hokkaasti saavuttaa ensimmäinen yk- yhteensä: 90 / 85 % sikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1 +3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 20 Pelastustehtävät < 20 I 1 000 as

3 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2017 Toteuma 2017 Resurssit ja Resurssit vastaavat ris- Palvelut tuotetaan vahvistet- Toimintakate -289 000 +213890 kien kautta määriteltyjä tujen määrärahojen puitteissa talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti tehtäviä. Kuntien maksuosuus 74 /asukas käyttötalous 74 / as Kalusto on teknisesti toi- Teknisesti toimintavarman inv. määräraha 8 / as. 8 /asukas mintavarmaa ja tehokkaassa käytössä pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Prosessit ja Palvelut tuotetaan asia- Henkilöstön määrä ja tarkoi- Päätoimisen henkilös- 88 rakenteet kaslähtöisesti ja jousta- tuksenmukainen sijoittelu tön määrä 88 / 100 000 vasti lähellä asiakasta koko alueelle as. pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa sopim uspalokuntalais- 4 ten määrä 5 / 1 000 as. Henkilöstön osaami- Osaamisen kehittäminen Ohjaava ja kannustava osaa- Toimintakykyisyys säi- Koulutus-/ harjoitusseuranta, nenjatyökyky koulutussuunnitelman misen kehittäminen ja toimin- lyy hyvänä palokuntakatselmukset sekä mukaisesti sekä hyvän takyvyn ylläpito toimintakykytestaukset suoritoimintakyvyn ylläpitämi- tettu. henkilöstön osaaminen nen. ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Kehityskeskustelut vähintään 1 / v suoritettu Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointikysely suoritettu

LIITE 2 Etelä-Karjalan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Esikuntapalvelut Hallinto Hallintosihteeri Varautuminen Valmiuspäällikkö Riskienhallinta Riskienhallintapäällikkö Resurssitoimisto Palopäällikkö Johtoryhmä Yhteistyöryhmä ------------------------------ Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä Ensi hoito EKSOTE - EKP Ensi hoidon palvelupäällikkö Yhdyskuntarakentaminen Riskienhallintapäällikkö Valvonta Johtava palotarkastaja Länsi-Saimaan Lappeenrannan toimialue toimialue Palopäällikkö Palopäällikkö Imatran toimialue Palopäällikkö Turvallisuusviestintä Johtava turvallisuuskouluttaja Riskienhallintatehtäviin osallistuminen Ensivastetoiminta

PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2017 LIITE 3 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ toimialue toimialue toimialue Tehtävänimike 2004 2016 2017 Muutos 16-17 Pelastusjohtaja 1 1 1 1 0 Pelastuspäälli kkö 1 1 1 1 0 Riskienhallintapäällikkö 1 1 1 1 0 Palopäällikkö 1 2 1 2 4 4 0 Valmiuspäällikkö 1 0 1 1 0 Paloinsinööri 0 0 0 0 Palotarkastusinsinööri 1 1 0 2 2 0 Apulaispalopäällikkö 2 0 0 0 Johtava palotarkastaja 1 0 1 1 0 Johtava turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Palomestari 2 5,6 3 14 10,6 10,6 0 Palotarkastaja 1,5 1 1 7 2 3,5 1,5 Turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Pelastussuunnitteli ja 0 0 0 0 Valmiussuunnitttelija 1 0 0 0 Va Imi usta rkasta ja 1 0 0 0 Vuoro mestari 6 4 0 10 10 0 Paloesimies 3 1 8 4 4 0 Ka lustoesi mies 1 0 1 1 0 Vastaava kalustonhoitaja 0 0 0 0 Yli palomies 1 9 4 14 14 14 0 Palomies 31 20 38 51 51 0 Fysioterapeutti 1 0 1 1 0 Kalustonhoitaja 1 3 5 4 4 0 Hallintosihteeri 1 0 1 1 0 Toimistonhoitaja 0 2 0 0 0 Osastosi hteeri 1 0 0 0 Toimistosihteeri 2 0 2 2 0 Kanslisti 3 0 0 0 Yhteensä 6,5 68,6 40 101 113,6 115,1 1,5 Asukasmäärä 16 273 72 872 41 361 130 506 Asukasmäärä % 12 56 32 100 Henkilöstömäärä% 6 60 35 100 Henkilöstömäärää/ 100 000 as. 40 94 97 77 87 88

LIITE41(4) ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KÄYTTÖTALOUS 2015-2017 2017 TP2015 TP2016 TA2017 TP2017 ERO Esikuntapalvelut Pelastustoiminta Riskienhallinta TP17-TA17 TA TOT. TA TOT. TA TOT Toimintatuotot 9 724 000 9 746 968 270 000 638 207 50 000 123 900 9 615 451 10 193 224 10 044 000 10509075 465 075 Mwntituotot 9 724 000 9 745 350 260 000 208 234 3 000 9 203 017 9 800 000 9 864 000 9 956 584 92 584 Maksutuotot 0 10 000 196 225 50 000 74 273 278 559 60 000 60 000 270 498 210 498 Tuet ja avustukset 0 1 400 208 622 46 627 123 691 120 000 120 000 256 649 136 649 Muut tuotot 0 218 25126 0 10184 213 224 0 25 344 25 344 Toimintakulut 528 000 484 026 8 721 000 8 805 973 1084000 1 005186 9 478 407 9 930 000 10 333 000 10 295185-37 815 Palkat ja palkkiot 302 000 274 918 5 277 310 5 244 785 745 900 637 331 5 633 233 6108 737 6 325 210 6157 034-168 176 Henki lösivukulut 72 000 58 716 1378190 1 287 526 155 100 137 924 1607860 1 731 263 1605290 1 484166-121124 Palvelujen ostot 135 000 139 223 1 167 500 1303362 150 000 153 744 1 492 717 1387500 1452500 1596329 143 829 Aineet, tarvikkeetja tavarat 15 000 10 681 630 000 698 259 30 000 73 535 491 676 440 000 675 000 782 475 107 475 Avustukset 0 100 250 000 230 805 229 861 250 000 250 000 230 905-19 095 Vuokrat 3 000 363 10 000 10 863 2 000 1 232 14187 11 000 15 000 12 458-2 542 Muut kulut 1 000 25 8 000 30 373 1 000 1 420 8 873 1 500 10 000 31 818 21 818 Toiminta kate 9 196 000 9 262 942-8 451 000-8 167 766-1 034 000-881 286 137 044 263 224-289 000 213 890 502 890

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2017 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttöta lousme not Investoinnit YHTEENSÄ 31.12.2016 % % Imatra 27 517 21,08 21,08 2 050 291 221 391 2 271 682 Lappeenranta 72 872 55,84 55,84 5 429 692 586 299 6 015 991 Lemi 3 076 2,36 2,36 229 193 24 748 253 941 Luumäki 4 831 3,70 3,70 359 958 38 868 398 826 Parikkala 5 126 3,93 3,93 381 938 41 242 423180 Rautjärvi 3 473 2,66 2,66 258 773 27 942 286 716 Ruokolahti 5 245 4,02 4,02 390 805 42 199 433 004 Savitaipale 3 534 2,71 2,71 263 318 28 433 291 751 Taipalsaari 4 832 3,70 3,70 360 032 38 876 398 909,. YHTEENSÄ 130 506 100,00 100,00 9 724 000 1 050 000 10 774 000

3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA 2017 2016 Liikevaihto 11 095 376, 17 11182 541,15 rvlateriaalit ja palvelut -2 378 803,30-2 149 438,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -782 474,59-620 841,02 Palvelujen ostot -1 596 328,71-1 528 597,31 Henkilöstökulut -7 641 200,65-7 492 574,47 Palkat ja palkkiot -6 157 033, 14-5 908 190,32 Henkilösivukulut -1 484 167,51-1 584 384, 15 Eläkekulut -1 216 016,01-1 186 119,85 Muut henkilösivukulut -268 151,50-398 264,30 Poistot ja arvonalentumiset -287 517,28-402 275,53 Suunnitelman mukaiset poistot -287 517,28-397 825,53 Arvonalentum i set -4 450,00 Liiketoiminnan muut kulut -275 180,68-303 150,83 Liikeylijäämä 512 674,26 835101,99 Rahoitus tuotot ja -kulut -34,05-5,87 Muut rahoitustuotot 4,68 0,00 Korkotuotot 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut -38,73 0,00 Muut rahoituskulut 0,00-5,87 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 512 640,21 835 096,12 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia 512 640,21 835 096,12 Poistoeron lisäys/vähennys -295 904,72-29 641,47 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys -2 879,00-151 505,00 Tilikauden ylijäämä 213 856,49 653 949,65

4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE 31.12.2017 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener hank VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Yhdystili YHTEENSÄ 31.12.2017 1 048 707,47 4 500,01 4 500,01 0,00 1 044 207,46 1 044 207,46 0,00 4 446 654,83 4 446 654,83 339 197,57 147 231,66 3 960 225,60 5 495 362,30 31.12.2016 1 046 265,57 11 333,27 10 500,01 833,26 1 034 932,30 1 034 932,30 0,00 3 743 833,89 3 743 833,89 100 805,41 274 534,80 3 368 493,68 4 790 099,46 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Perus pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat YHTEENSÄ 1 736 087,01 1 522 230,52 520 393,68 520 393,68 1 001 836,84 349 253, 19 213 856,49 652 583,65 1 749 606,82 1 450 823,10 1 163 305,82 867 401, 10 586 301,00 583 422,00 2 009 668,47 1 817 045,84 2 009 668,47 1 817 045,84 407 000,00 167 812,50 200 376,91 203 872,67 334 311,25 298 671,47 1 067 980,31 1 146 689,20 5 495 362,30 4 790 099,46 5

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2017 2017 2016 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 513 834 Poistot ja arvonalentumiset 288 402 Rahoitustuotot ja -kulut 0,. 0,. Muut tulorahoituksen korjauserät 800 1 236 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -563-1 151 Rahoitusosuudet investointimenoihin 273 952 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0-290 17-182 Toiminnan ja investointien rahavirta 510 1 054 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -111-116 Korottomien velkojen muutos 193 82 116 0 Rahoituksen rahavirta 82 0 Rahavarojen muutos 592 1 054 Rahavarat 31. 12. 3 960 3 368 Rahavarat 1. 1. 3 368 2 314

..:,: LIITE 5 1 (3) Ete I ä-karj ala Suoritetut yleiset palotarkastukset 2017 1il,o 0 : >..:,: ::::, -... "'. '"' "' - - :i:: > 'ii.....c..:,:.....:,: JY :ni........:,: 0 "' ::::, $ Q...:,: ::::,..:,: e ::i g -..c ;s.!!!. :!.!!!.... > s...... J:1... ;il.!!!. - - "' -... ::::,..:,:..:,: il +' - :!.;, "'.....c ::::,..:,:..:,: "' ; "' J:1 i e a "' 0 ::::,.E :;; ::::,.....:,: ;; ::::,..:,: > ::::,..:,: 0 0 1il ä "'... ::::, 0 ::::,.!!!. :! la -i!: la 0 -... > >..:,:.t!i +>..:,: ::::,.....:,: 0.;, l :! ;; "' i!! -!;; > 0 :! 0 ::::, "iii" o ;::..:,: "' a - 1i _; :ie ::::,,S! -.;,... Q. ::::, '"' o.n 0... E "' Q. 0 :ie Q. Q. rn <( <( 0 > 0 > "' ::::, <( '.,, Kunta <( <( <( : :a -... '"" Imatra 156 25 10 29 24 1 19 29 0 137 88 Lappeenranta 378 46 46 65 73 23 37 90 10 390 103 Lemi 18 3 1 6 2 0 2 4 0 18 100 Luumäki 124 11 3 8 8 20 10 63 1 124 100 Parikkala 57 10 3 12 4 9 4 5 1 48 84 Rautjärvi 48 6 2 5 6 0 6 1 1 27 56 Ruokolahti 69 5 6 15 15 4 3 2 7 57 83 Savitaipale 70 8 4 9 6 3 3 36 0 69 99 Taipalsaari 20 9 2 1 1 1 2 2 0 18 90 Yhteensä 940 123 77 150 139 61 86 232 20 888 94 Etelä-Karjala Asiakirjavalvonta pääluokittain 2017 Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, 0mavalvontakohteet Pelastussuunnitelmat Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat vannennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat Kunta Muu asiakirjavalvonta Yhteensä Imatra 704 3 53 44 11 815 Lappeenranta 152S 14 80 182 39 1843 Lemi 2 7 1 6 16 Luumäki 371 14 3 7 216 611 Parikkala 41S ") 14 1 2 442 Rautjärvi 19") 1 9 4 2 213 Ruokolahti 452 1 2 4 0 459 Savi taipale 302 2 10 6 107 427 Taipalsaari 34E 3 3 4 197 553 Yhteensä 43U 47 181 253 580 5379

2 Etelä-Karjala Kunta Omavalvonta 2017 Vaaditut omavalvonta- Vapaa-ajan suoritettu asiakirjavalvonta Asuinrakennukset Luokittele mattomat Palautus-% asiakirjat (lkm) asuin rakennukset yhteensä (lkm) Imatra 786 fi66 2 0 704 90 Lappeenranta 1802 1245 271 0 1528 85 Lemi 0 0 0 0 0 0 Luumäki 458 161 210 0 371 81 Parikkala 514 155 261 0 418 81 Rautjärvi 276 116 81 0 197 71 Ruokolahti 621 U4 328 0 452 73 Savi taipale 369 204 92 0 302 8Z Tai palsaari 4fi6 113 233 0 346 74 Yhteensä 5292 2784 1478 0 4318 8Z Etelä-Karjala Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset pääluokittain 2017 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät Kunta tarkastuskäynnit asiakirjavalvonnat päätökset Yhteensä Imatra 14 13 23 so Lappeenranta 32 37 40 109 Lemi 0 1 1 2 Luumäki 2 3 1 6 Parikkala 4 1 9 14 Rautjärvi 1 2 1 4 Ruokolahti 2 2 1 5 Savitaipale 3 6 4 13 Taipalsaari 2 4 4 10 Yhteensä 60 69 84 213

3 Etelä-Karjala Asiantuntijapalvelut pääluokittain 2017 Kunta Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Muut lausunnot Muut päätökset Yhteensä Imatra 59 3 2 64 Lappeenranta 109 3 0 112 Lemi 1 1 0 2 Luumäki 8 0 0 8 Parikkala 1 0 0 1 Rautjärvi 8 7 0 15 Ruokolahti 7 1 0 8 Savitaipale 3 10 0 13 Taipalsaari 6 3 0 9 Yhteensä 202 28 2 232

LIITE 6 1(2) Etelä-Karjala Turvallisuusviestintätilasto 2017 Kunta Väkiluku 31.12.2016 Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta(%) Imatra 27 517 56 3 582 13 Lappeenranta 72872 141 14 691 20 Lemi 3 076 11 1078 35 Luumäki 4831 18 1200 25 Parikkala 5126 16 1680 33 Rautjärvi 3473 23 1237 36 Ruokolahti 5 245 13 921 18 Savi ta i pal e 3 534 22 1108 31 Tai pal saari 4832 15 843 17 Yhteensä 130506 315 26340 20 Etelä-Karjala Turvallisuusviestintä toteutustavan mukaan 2017 Kunta Valistuskampanja Messut tai muu yleisötilaisuus Turvallisuusneuvonta Turvallisuuskoulutus Mediaviestintä Yhteensä Imatra 2 5 2 47 0 56 Lappeenranta 6 31 9 95 0 141 Lemi 1 3 0 7 0 11 Luumäki 2 3 1 12 0 18 Parikkala 3 6 0 7 0 16 Rautjärvi 1 4 1 17 0 23 Ruokolahti 1 2 1 9 0 13 Savitaipale 1 5 2 14 0 22 Tai pa I saari 2 4 1 8 0 15 Yhteensä 19 63 17 216 0 315

-<... "''"'" E". fis m ;r.! 6 I.. i q in a g " t: a!.. ii"...., V, "' "'"O E :; if "' ".....!Il i 6 s. -!. ii t lll. 2. :... i!,. iil iil,,. al z,: - oj' f il::..:,, "l.. iil ;... 0 00 00 lo n nn lnln lnln nn, 11 11, 11 11 'IO lo o,_ "'"' lölö lölö "'"' lo n nn lnln lnln nn ' n Ini Ini n n -1-1 112-pal\l!I PlippaakoslmJla? Vllsaastl\lesllla Tapatum111pelva PaN11 paloase:milla Omi palohlrjoitus: Palovaioltln ptl\li Mw pabtun1lllsu L&1.1llkon tapattutb Muukampinja 00 00 00 00 00 N "" NO N N u, "",,_ N """' e: "" u, "" "' u, u, "' :;; 0 "'0 i;:: u, N N,,_ Ihmiset (ylei5et ve lvo llis uudet) Alle kouluikäiset Perusloulun 1-6-lookilt Perusloulun 7-9(10) -lookl Lukioiden jil ammatillisten oppililitosten opislcelijilt o 00 00 u, "' lt>rlea-a5teen Il w W N w"' W N t,i N Il! N o t:w 1 11,_ - - -,_,_,_,_ - - 'on nn lnln lnln nn ' n nn lnln lnln.n Tolrrinta Pe:Bstu.tol1'1'1!!neslttely As:urrisentuN11lllsws PalotU\lalllsu1.& Alllo-iaroltln Polsturristurwllisuu. Hitän1..mero112.. 1 11 1 - omettortuustllarteessa,_ - -- 1-1- hllrbtllantelslln 1-1 - - - _,_,_,_,_.. - VaraLturriren romaallajan MuutLN alllsuu.viestlnta N:>ul-at11!... '111 N.. lw 1.. w 1515 < AlkusarrrnLtu; 'Il w.. 0 o l!j t:l - i)!., w.. "w w ArjentuNalllsws TuN!l ka\le ;; n ÖN In lnln n c»':.. Alloreliall 5',,,, n nn lnln lnln.. :.': c Pelastu;swmltelm1.... 11 11 " - ::i.. 'i,i '" 1- 'e N NN IAI '"... 1- - 1 N n nn lnln lnln N<'> lo n nn lnln lnln nn,_ 11 1 1 o o 00 00 00 få ;; PolsturristuMlllsuu; N... e Tolmrta t-at&tllarteessa TUltyokouh.Jus: Ti.Jisakki TuUP)!siikki-lrterventlo Muutull?)!sakklloulutu. En.lapU<OUutus:.. 0 o 00 00 Kuntlenjottorytrnlen, 11 11 o peratl l\llne nkou utus,,..,u.. n,_ - -- -- 1-1- 1-1- lo<> "'"' lölö I<>'- - "' 'on nn lnln lnln nn \111lrTiUS10rprlsaatblHn ValniussuuirlttelwnlllttV'Ji loulutu. Satellytu,valllswskoUutus va-or&uo J1en e111 seen kuiro!i15apltoon liltty., 11,_ n nn lnln lnln n,_ - - n- Ini 1-1 MuukouhJu; '111 '"...,-.. lö 0 "'"' löl0 I<>'- -o fedlo 00 00 00 00 00 Soslaall- ja terveysalan tu\lalorttlkouutus TV "'0 00 00 00 u, lo 0 N "" 00 00 "' opp ilil itoste n o pis Ice I ij;lt lkälhmi5et Asuinrakennusten asukk:ilil... 0 ON 00 00 "' Varllimiehet 00 00 00 00 00 Yhle isöje n, j:irje,töje nym. i:;:: o NO """' j:i5enet Milahilnmuunaj;lt "'0 00 o 00 Nu, Virkamiehet ja lootta mus mle het "'0 00 00 00 N... Suurlyle isö $"" "' l)j "" "'"' Il> "'"" < Yritykset, lilitollietj;i oile llihenkilöt 00 00 00 00 00!;; < Päivä lx> ito he nkilö kunta [ "'0 00 o o o Oppllilito5te n henkilökunta "'' "'0 o 00 00 "' ::r Yritysten, liike- ja Q. teollisuuslilito5te n ::r i;:: 0 00 "'0 o... 0 henkilökunta 3 Holtolilitosten a- he nkilö kunta Il! o "'' 00 ON t:; 00 :i' Majoitus lil ldce Ide n "' 0..,... he nkllö kunta 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 Kotll<iyntej:i te levät henkilöt Pe la5tu55 u un nite lma n laatijat (asu Ini.Ilot) Pelilstllisuunnite lman laatijat (hoilolailoki;et) Pe la5tu55 u un nite lma n laatljat(yrltyki;et) Pelilstllisuunnite lman laatijat (yleisötilai,uudet) Poistu ml51u Nai lis uusse 1v it yllie n laatijat Väestö115uoje loorganisaatl oon kuuluvat Väestönsuojelun johto- j;i eritylshe nkilöstö Muut väestö115ooje loorganisaatio 00 00 00 00 00 on kuuluvat 00 00 00 00 00 lo<> "'"' lölö I<>'- - "' lrternet ll!h:let 00 00 00 00 00 Muu lohderyhmä Muu lohderyhmä lo n nn lnln lnln nn Muu i;:: N N o 00 u, l,l I>( llll1!;: li :.1 l!l l,l Vtteena c; I,; ::;; N u, """' 00 "' Yhteens N

LIITE 7 1 (8) Etelä-Kariala Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin 2017 Tapahtumakunta 0 ni a. ::, "' -".. "' l!.. 0 111 a. "' ::, -".. "' 0 111 a. 0 t!.. :i!:...... 0 ni a. :iti ::, :::J 0 ni.e- ] ::, ::, :i!: "' ::, ::,!, t:.... 0.. :::; "' ::, ::, E.. 6.. -c "ijj ;;;.. -.. "' ::, ::, E 0 t:.. 0 6 0 ::,...,.... iä ::, E ::, 0 E ::, 0 "' Imatra 9 42 10 20 9 51 11 2 0 0 0 189 17 58 0 0 91 6 10 24 15 0 11 0 575 % 2 7 2 3 2 9 2 0 0 0 0 33 3 10 0 0 16 1 2 4 3 0 2 0 100 Lappeenranta 22 51 25 32 53 176 25 8 0 0 0 254 48 105 0 0 165 29 25 63 35 0 29 0 1145 % 2 4 2 3 5 15 2 1 0 0 0 22 4 9 0 0 14 3 2 6 3 0 3 0 100 Lemi 1 4 0 0 0 9 1 0 0 0 0 4 0 3 0 0 21 0 2 7 1 0 2 0 55 % 2 7 0 0 0 16 2 0 0 0 0 7 0 5 0 0 38 0 4 13 2 0 4 0 100 Luumäki 3 4 11 4 3 34 8 1 0 0 0 19 3 12 0 0 48 0 0 12 3 0 2 0 167 % 2 2 7 2 2 20 5 1 0 0 0 11 2 7 0 0 29 0 0 7 2 0 1 0 100 Parikkala 5 4 2 6 0 24 7 0 0 0 0 17 0 12 0 0 88 5 2 6 1 0 4 0 183 % 3 2 1 3 0 13 4 0 0 0 0 9 0 7 0 0 48 3 1 3 1 0 2 0 100 Rautjärvi 3 4 1 3 3 20 6 0 0 0 0 24 2 13 0 0 45 0 1 9 1 0 3 0 138 % 2 3 1 2 2 14 4 0 0 0 0 17 1 9 0 0 33 0 1 7 1 0 2 0 100 Ruokolahti 4 3 2 2 2 18 8 0 0 0 0 7 2 14 0 0 46 5 3 9 3 0 5 0 133 % 3 2 2 2 2 14 6 0 0 0 0 5 2 11 0 0 35 4 2 7 2 0 4 0 100 Savi taipale 2 3 4 0 1 21 8 0 0 0 0 3 1 14 0 0 43 2 5 3 9 0 1 0 120 % 2 2 3 0 1 18 7 0 0 0 0 2 1 12 0 0 36 2 4 2 8 0 1 0 100 Taipalsaari 2 2 5 0 0 13 1 0 0 0 0 8 3 6 0 0 25 3 4 11 5 0 4 0 92 % 2 2 5 0 0 14 1 0 0 0 0 9 3 7 0 0 27 3 4 12 5 0 4 0 100 Yhteensä 51 117 60 67 71 366 75 11 0 0 0 525 76 237 0 o sn 50 52 144 73 0 61 0 2608 % 2 4 2 3 3 14 3 0 0 0 0 20 3 9 0 0 22 2 2 6 3 0 2 0 100,.. ::,.s::.. ti i ::, 111 UJ... E.. t;.. "ijj a....e"'.s::...e.. t;.. "ijj a... E ;"' ui,...1:! ::, s 0 :i::,.. ::,.s::.. ö ::, ::, <(,.... t;...s:: ::, t; "ijj a. ::, ::, :i!:.. 'lll.1: >

2 Etelä-Karia la Pelastustoimen tehtävät onnettomuustvvoeittäin 2014-2017 :, :, "' :, :, 0 "' ;;;. 0 E E - '"' > 0 "la ;;; "'.!!-!l j:i i,:, :, :, > ] "' "'..,.., "' :, :, 0 0 "' "'.., :, "' Is - "" "' :!!: "' :i:... :;; "' ::; :!!: "' 0 > ; :, "" ::; -' w Vuosi 2014 7 10 10, 62 75 356 65 7 0 0 1 550 42 252 0 0 452 71 36 195 49 0 68 0 2568 % 2 3 14 3 0 0 0 0 21 2 10 0 0 18 3 1 8 2 0 3 0 100 ' 2015 5' 81 7 51 8) 374 47 13 0 1 0 447 52 247 0 0 488 72 41 285 47 0 64 0 2519 % l 2 3 15 2 1 0 0 0 18 2 10 0 0 19 3 2 11 2 0 3 0 100 3 ' 2016 6( 100 7, 61 71 363 66 3 0 2 0 66 64 233 0 0 518 60 60 275 83 0 73 0 2769 % 4 ' 2 3 13 2 0 0 0 0 22 2 8 0 0 19 2 2 10 3 0 3 0 100 ' 2017 51 117 6( 67 71 366 75 11 0 0 0 525 76 237 0 0 572 50 52 144 73 0 61 0 2608 % l 4 l 3 3 14 3 0 0 0 0 20 3 9 0 0 22 2 2 6 3 0 2 0 100 Yhteensä 24.! 403 30!1 241 "87 1459 253 34 0 3 1 21V 234 969 0 0 2030 253 l89 252 0 266 0 10464 % 4 3 2 3 14 2 0 0 0 0 2 9 0 0 19 2 2 9 2 0 3 0 100 "' "i äi. Etelä-Karja la Pelastustoimen tehtävät kuukausittain 2017 Tapahtumakunta Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Imatra 55 27 59 44 42 46 57 63 43 40 49 so 575 Lappeenranta 104 95 77 88 106 90 111 102 95 84 109 84 1145 Lemi 7 3 6 3 4 6 7 4 5 4 2 4 55 Luumäki 14 12 13 14 18 16 14 19 12 15 6 14 167 Parikkala 19 10 18 10 11 18 14 22 14 15 8 24 183 Rautjärvi 11 12 8 7 12 13 11 18 8 15 10 13 138 Ruokolahti 9 11 7 8 10 11 20 18 14 11 7 7 133 Savitaipale 11 9 5 12 17 13 16 11 9 2 4 11 120 Taipalsaari 8 3 3 7 10 11 17 13 6 2 8 4 92 Yhteensä 238 182 196 193 230 224 267 270 206 188 203 211 2608

3 Etelä-Karja la Pelastustoimen tehtävät viikonpäivän mukaan 2017 Tapahtumakunta Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä Imatra 77 91 87 87 87 79 67 575 Lappeenranta 175 153 155 163 170 166 163 1145 Lemi 4 9 7 10 9 6 10 55 Luumäki 21 15 19 26 29 27 30 167 Parikkala 21 25 23 18 35 34 27 183 Rautjärvi 14 21 22 23 25 17 16 138 Ruokolahti 12 21 16 18 21 26 19 133 Savitaipale 15 16 13 13 16 30 17 120 Taipalsaari 15 9 12 10 14 15 17 92 Yhteensä 354 360 354 368 406 400 366 2608 Etelä-Karjala Pelastustoimen tehtävät kellonajan mukaan 2017 0 0 ö 0 0 0 0 0 0 ::::: ;::;,.:; ::.,::; :::. :::. N,..:i N 'Dl 6.:. N m J, J, r.!. ob d, 6.:. N m J, J, r.!. ob d, 6.:. N m GI 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.............................. N N N N 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.!! Tapahtumakunta 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 > Imatra 11 l 8 9 12 9 13 19 2 33 39 25 35 31 38 27 38 36 35 32 23 37 17 18 575 Lappeenranta 26 24 23 28 21 13 35 45 53 6 63 62 66 81 66 7 69 56 61 58 51 49 33 32 1145 Lemi 1 1 1 2 1 4 3 3 1 1 4 4 3 5 3 2 9 1 2 2 2 55 Luumäki 2 2 1 3 3 4 6 8 9 11 8 17 8 l 15 13 l 5 9 4 7 8 4 167 Parikkala 2 1 1 3 4 3 l 9 5 9 l l 9 9 14 8 14 14 12 12 8 8 3 5 183 Rautjärvi 4 5 3 1 2 3 5 4 7 2 l 11 15 7 5 4 l 7 9 6 9 6 1 2 138 Ruokolahti 2 2 3 1 2 2 1 4 4 8 7 l 12 6 6 11 8 15 7 7 7 3 2 3 133 Savitai pal e 4 2 2 3 1 3 2 4 4 7 9 8 6 7 7 9 l 8 4 9 2 4 3 2 12 Taipalsaari 2 2 3 2 3 5 5 3 4 6 3 9 6 7 3 7 9 2 6 1 2 2 92 Yhteensä 53 49 42 48 45 39 75 97 110 134 156 141 164 162 156 154 170 156 144 144 111 117 71 70 2608

4 Etelä-Karjala Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen 2017 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksi kön toimi ntaval m iusai ka Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) : :-- "' :-- "' : "' "' "' :n, :..: E "' =..: :n, :0 :n, :n, :n, m :n,..: m E E E ;;; "' E :::, 5 E "' :::, E E o 5 :::, E E :::,..: e :::,.;, :::,..: 5 5 e :::,.;,..: > i:: e :..: t; 5 5 i:: e : -= -=.,; i,j "' > -=... :::, i,j "' : > "' : : >... > "' : >... <LI <LI "' e > "' <LI '6 (LJ "' "' e '6 ;;;... :n, äj "'... :n, ;;; "'... : :n, (LJ ;;; :... :n, (LJ :n, :n, :n, :n,... e w I- E :; : w I-... I- :!9 I- E.c.c :. "' : o.c : (LJ <LI (LJ I- I-... "' I- - ;! "' Tapahtumakunta.!=. Imatra 370 370 325 45 88 7:20 112 91 21 81 12:47 Lappeenranta 702 700 602 98 86 7:14 218 174 44 80 12:56 Lemi 30 30 30 0 100 8:28 13 13 0 100 13:17 Luumäki 97 97 95 2 98 11:17 42 38 4 90 17:20 Parikkala 90 90 89 1 99 10:49 43 41 2 95 14:49 Rautjärvi 77 77 75 2 97 6:39 28 26 2 93 15:08 Ruokolahti 62 62 62 0 100 9:58 29 26 3 90 21:10 Savitaipale 43 43 43 0 100 12:59 23 22 1 96 15:14 Taipalsaari 42 42 38 4 90 13:18 13 12 1 92 18:31 hteensä 1513 1511 1359 152 90 7:58 521 443 78 85 13:56 : Etelä-Karjala Riskiluokka tapahtumahetkellä (2013-) -... Toimintavalmiusaikatavoitteiden täyttyminen 2017 Ensimmäisenä kohteessa olleen yksikön toimintavalmiusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika (mmm:ss) "ni "' "' c :,ä.. 1 e e - (LJ :n, (LJ -j! E j! j! ;;; :n, "' > e "' :n,' u; :s :n, E n "' iii. :E : j! <LI... e..t:. :I :n:i ==:-... E j! <LI :n, E c:.: J: 1S,....:... :E :n, 1S,. I- :n, :ffi"... :n, :i <LI E I- i.::i I- "' I- i.::i o I 117 117 82 35 70 5:21 Il 686 686 572 114 83 6:42 111 256 256 253 3 99 7:22 IV 452 452 452 0 100 13:06 Naapurivaltio 2 0 0 0 0 0:00 Yhteensä 1513 1511 1359 152 90 7:58 26 174 94 227 521 14 12 120 54 88 6 221 6 0 0 443 78 54 69 94 97 0 85 10:54 12:26 11:16 16:54 0:00 13:56

5 Etelä-Karjala Tapahtumaku nta Tehtävien lukumäärä Välittömässä vaarassa olleita Uhattuna olleet ja pelastetut henkilöarvot 2017 Henkilöarvot Pelastuslaitoksen pelastamia Onnettomuudessa osallisena olleet henkilöt Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastamat henkilöt Pelastuslaitoksen pelastamat henkilöt, joilla ei välitöntä vaaraa Pelastuslaitoksen evakuoimat henkilöt Imatra 575 0 0 173 3 5 4 Lappeen ranta 1145 0 0 565 14 27 1 Lemi 55 0 0 2 1 0 Luumäki 167 0 0 95 1 2 0 Parikkala 183 0 0 77 3 5 0 Rautjärvi 138 0 0 60 0 1 0 Ruokolahti 133 0 0 44 1 4 0 Savi taipale 120 0 0 44 0 0 Taipalsaari 92 0 0 41 1 1 1 Yhteensä 2608 0 0 1119 23 46 6 Etelä-Karjala Vuosi Palokuolemat ensitiedon mukaan ikäluokittain 2014-2017 Al le 7 vuotta Alle 7vuotta 7-15 vuotta 16-6Swotta 16-ZSwotta 26-6Swotta Yli 6Swotta 7-14wotta 15-17 V Uotta 18-24wotta 25-64 vuotta 65-74wotta Yli 74vuotta Ei voida arvioida Yhteensä 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 0 1 1 < 2015 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 0 < 2016 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 0 0 2017 1 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 < Yhteensä 1 0 0 0 0 0 0 0 0 l 6 s 1 1 15

6 Etelä-Karjala Henkilövahingot 2017 Onnettomuudesta aiheutuneet henkilövahingot Pelastustoiminnassa pelastushenkilostölle aiheutuneet henkilövahingot Tehtävien Onnettomuudessa va kav asti Onnettomuudessa llevä<tf Pelastustolmnna<sa kuolleet Pelastustolmlnnassa loukkaantuneet Onnettomuudessa kuolleet (lkm) l1>ukkaantunelta yhteensä (lkm) lukumäärä loukkaantuneet (lkm) loukkaantuneet (lkm) pelastushenkllöt (lkm) pelastushenkllöt (lkm) Tapahtumakunta Imatra 575 7 2 44 46 0 0 Lappeenranta 1145 4 10 137 147 0 0 Lemi 55 0 1 10 11 0 0 Luumaki 167 2 0 26 26 0 0 Parikkala 183 2 3 19 22 0 1 Rautjarvi 138 2 1 11 u 0 0 Ruokolahti 133 1 1 17 18 0 0 Savi taipale uo 0 0 11 11 0 0 Tai palsaari 92 0 0 12 u 0 1 Yhteensä 2608 18 18 287 :ia; 0 2 Etelä-Karjala Uhattuna olleet ja pelastetut arvot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa 2017 Henkilöarvot Omaisuusarvot Tapahtumakunta Tehtävien lukumäärä Vaarassa olleet (lkm) Pelastetut (lkm) Evakuoidut (lkm) Uhatut arvot ( euroa) Pelastetut arvot ( euroa) Omaisuusarvoist:a pelastettu (%) Imatra 51 0 0 4 24879850 24386810 98 Lappeenranta 73 0 0 8155 8fO 7 476819 92 Lemi 5 0 0 372 foo 288190 77 Luumäki 7 0 0 57650 533560 93 Parikkala 9 0 0 986530 708050 72 Rautjärvi 7 0 0 6286 250 6133170 98 Ruokolahti 7 0 0 488500 193240 4 Savi taipale 5 0 0 153 040 102630 67 Taipalsaari 4 0 0 75160 74660 99 Yhteensä 161! 0 0 4 41973920 39897129 95 -

7 Etelä-Karjala Arvio tulipalon pääasiallisesta aiheuttajasta 2017 Tapahtumaku nta Ihmisen toiminta Eläin Luonnontapahtuma tai -ilmiö Koneen tai laitteen vika Palovaarallinen aine Muu syy Ei voida arvioida Yhteensä Imatra 37 0 2 39 3 7 2 90 Lappeen ranta 106 0 8 47 3 10 9 183 Lemi 1 1 1 2 0 0 0 5 Luumäki 11 1 2 9 0 2 0 25 Parikkala 3 1 0 11 0 1 1 17 Rautjärvi 3 0 1 6 0 0 4 14 Ruokolahti 4 0 2 5 1 1 0 13 Savitai pale 4 0 0 4 1 0 1 10 Taipalsaari 6 0 0 2 0 1 0 9 Yhteensä 175 3 16 125 8 22 17 366 Etelä-Karjala Arvio tulipalon tahallisuudesta 2017 Tapahtumakunta Tahallinen luottamuksellinen (huolimattomuus/ varomattomuus) Vahinko tai tahaton Ei voida arvioida Yhteensä Imatra 16 12 6 3 37 Lappeenranta 44 22 36 4 106 Lemi 0 0 1 0 1 Luumäki 2 5 4 0 11 Parikkala 0 1 2 0 3 Rautjärvi 0 1 2 0 3 Ruokolahti 0 3 0 1 4 Savitaipale 0 3 1 0 4 Taipalsaari 0 5 0 1 6 Yhteensä 62 52 52 9 175

8 Etelä-Karjala Automaattiset paloilmoitukset 2017 Paloilmoituksen erheellisyys llmoittaneiden eri Tehtäviä/ilmoittanut Tehtävien lukumäärä Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Kyllä Ei Ei tiedossa Erhe-% Tapahtumakunta laitteistojen lkm laitteisto keskimäärin Imatra 151 45 3 0 15 133 18 0 88 Lappeenranta 220 98 2 3 14 192 28 0 87 Lemi 4 1 4 0 0 4 0 0 100 Luumäki 10 7 1 0 0 10 0 0 100 Parikkala 13 5 3 0 1 12 1 0 92 Rautjärvi 23 6 4 1 2 18 5 0 78 Ruokolahti 5 3 2 0 0 5 0 0 100 Savi taipale 3 3 1 0 0 3 0 0 100 Tai pal saari 8 5 2 0 0 8 0 0 100 Yhteensä 437 173 3 4 32 385 52 0 88 Etelä-Karjala Vahingot maasto- ja metsäpaloissa 2017 Tapahtuma kunta Maastopalojen I ukumäärå Joista metsäpaloja Palanut maastoala yhteensä ( ha) Josta palanut metsäala (ha) Palanut metsäala keskimäärin (ha) Imatra 10 1 O,l! 0,01 0,01 Lappeenranta 25 8 2. 0,13 0,02 Luumäki 11 3 2,3 0,85 0,28 Parikkala 2 1 0,25 0,25 0,25 Rautjärvi 1 0 0,4 0 0 Ruokolahti 2 1 1,02 0,02 0,02 Savitaipale 4 4 1,01 0,51 0,13 Taipalsaari 5 3 3, 3,05 1,02 Yhteensä 60 21 10,17 4,82 0,23

LIITE 8 Sopimuspalokuntien toiminta 2013-2017 Harjoitus- ja oppitunnit Hälytystunnit Kurssikoulutustunnit Muiden tapahtumien tunnit Testit Yhteistunnit 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 Armilan Kourulanmäen VPK 385 530 512 481 576 135 238 57 79 13 90 0 0 0 0 208 303 155 112 94 0 0 0 818 1071 724 672 683 IHvtin VPK 217 565 284 107 0 202 277 0 3 0 0 0 28 0 0 21 15 13 0 0 0 0 440 857 325 110 0 lmatranvpk 1496 1530 1335 1395 1470 1139 1534 913 1083 564 85 42 74 25 56 137 276 371 205 278 44 29 27 2857 3382 2693 2752 2395 Joutsenon palokunta 2414 2382 1692 1831 3341 1548 2127 1092 1446 639 174 101 621 89 176 228 318 273 356 365 55 70 81 4364 4928 3678 3777 4602 Kuivasensaaren VPK 23 38 45 44 28 16 111 30 16 13 0 0 0 0 0 51 64 27 98 42 0 0 0 90 213 102 15s" 83 Laooeenrannan VPK 2074 2518 2346 1628 1509 796 1347 675 775 205 1008 569 642 234 195 495 203 513 178 666 38 17 30 4374 4636 4176 2853 2605 Lauritsalan VPK 869 917 1487 1245 876 360 881 146 419 43 55 449 237 73 125 137 111 161 123 157 11 9 0 1421 2357 2031 1871 1201 LeminVPK 1303 1279 1216 1125 1221 590 897 480 649 654 149 206 148 200 272 221 195 188 189 353 20 24 30 2263 2577 2032 2183 " 2530 Luumäen palokunta 2617 2792 2585 1951 1751 2200 2025 1834 2591 1745 572 336 210 383 536 484 749 554 431 629 58 24 40 5872 5902 5183 5414 4701 Nuiiamaan VPK 1004 893 852 609 743 243 163 61 79 129 120 0 72 0 0 461 445 292 122 92 38 17 1 1828 1501 1277 848 965 Parikkalan VPK / palokunta 956 1331 994 1029 795 860 1044 646 815 716 583 60 206 141 141 206 288 212 159 190 29 17 16 2604 2723 2058 217{ 1858 Rautiärven VPK 1190 1732 1539 966 1300 877 1021 641 483 679 590 88 112 4 206 481 194 292 163 217 25 0 16 3138 3034 2584 1641 2418 Ruokolahden VPK / palokunta 2536 4146 3272 2811 2424 2405 3099 2919 1990 1734 810 513 825 513 283 850 897 415 577 562 93 86 74 6600 8654 7431 5984 5077 Rutolan VPK 771 994 832 930 1107 328 639 256 440 80 193 129 0 o" 303 623 323 218 237 410 0 0 0 1915 2085 1306 1607 1900 Saaren VPK 381 329 257 158 186 531 406 433 311 334 307 0 0 58 0 69 51 6 32 25 0 0 0 1287 786 696 559 545 Savitaipaleen palokunta 1498 1323 1301 1131 1122 1316 1624 1353 1385 1240 265 457 392 19{ 169 873 942 654 569 379 26 23 13 3952 4345 3700 3303 " 2923 Simpeleen VPK / palokunta 1565 1705 1593 1689 1977 1418 1742 1286 1459 1410 66 46 175 150 474 368 644 786 727 1234 19 65 36 3417 4136 3840 4044 5131 Särkisalmen VPK 1173 971 977 1058 1159 484 506 597 473 533 289 62 674 451 193 29 31 429 71 106 19 40 28 1976 1570 2677 2072 2019 Tainionkosken VPK 1364 1395 1368 1584 1486 580 675 309 890 567 173 130 133 195" 123 626 401 251 338 597 4 44 48 2743 2601 2061 3012 " 2821 Taipalsaaren VPK / palokunta 1594 1901 1458 1080 988 783 802 655 984 330 490 369 984 216 190 255 320 422 517 347 29 11 15 3122 3392 3519 2826 1870 Tirilän VPK 1616 1732 2150 1385 1311 1085 1348 775 796 397 445 573 270 220 26 231 416 242 706 293 91 44 26 3377 4068 3437 3198 2053 Uukuniemen VPK 143 100 113 60 38 135 29 94 43 41 107 0 0 0 0 26 90 3 61 102 0 0 0 411 219 210 164 " 181 Vainikkalan VPK 684 819 806 889 792 127 250 124 63 146 67 103 124 76 105 6 67 114 122 331 0 12 0 884 1239 1168 1150 1374 Viirun VPK 54 0 47 66 24 86 67 39 29 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 54 86 114 105 53 Ylämaan VPK 698 734 520 539 378 176 583 157 155 100 270 201 50 0 0 182 121 109 94 145 0 0 o" 1326 1639 836 788" 623 YHTEENSÄ 28625 32654 29577 25791 26602 18335 23454 15600 17466 12341 6905 4432 5977 3221 3573 7266 7460 6700 6187 7614 599 532 481 61131 68000 57854 53264 50611