Teppo Rantanen, Biolan Group

Samankaltaiset tiedostot
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Biopolttoaineiden kestävyys

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Monimuotoisuuden suojelu

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Soiden hiilivarastojen kehitys

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Suoseuran esitelmätilaisuus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsäpolitikkafoorumi

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsänhoitosuositukset

Suostrategian toteutus, kommentteja

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

NATURA VERKOSTO

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Kestävää metsätaloutta turv la?

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Uudet metsänhoidon suositukset

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 14: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarpeen arviointi

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Transkriptio:

Sammaleen keruun periaatteet Teppo Rantanen, Biolan Group Näitä periaatteita olivat laatimassa Biolan Group, Kekkilä Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsähallitus, MTK, Turveruukki Oy ja Vapo Oy

Sammaleen käyttö osa kestävää biotaloutta Sammal on ekologisesti kestävä raaka-aine täydellisesti ja nopeasti uusiutuva biohajoava kierrätettävä Arvioidaan, että sammal on uudelleen kerättävissä noin 30 vuodessa. Sammal soveltuu kasvualustatuotteiden raaka-aineeksi, erityisesti vihannesten kasvihuoneviljelyyn. Osaratkaisu globaaliin ruokaongelmaan, kun ruokatuotantoa on kestävästi lisättävä väestönkasvun myötä. Sammal voi korvata öljypohjaisia muovituotteita ja se voi sopia kuitutuotteiden raaka-aineeksi. Sammal voi myös olla kotieläintuotannon kuivikemateriaalien raaka-aine. Tuotekehitys on vasta alussa: Esimerkiksi kasvualustakäytössä sammaleen on oltava homogeenista ja puhdasta, eikä sammaleen joukossa esim. saa olla rikkasiemeniä.

Periaatteet ohjaavat toimintaa Suomi on maailman suovaltaisin maa. Sammaleen tuotanto ja jalostus voivat olla merkittävä osa biotaloutta. Sammaleen keruu on Suomessa vasta alkamassa. Periaatteet ovat suosituksia: sammaleen keruuta suunnitteleville ja harjoittaville yrittäjille yritysten toimihenkilöille taustatiedoksi maanomistajille herätteeksi toimialaa koskevalle keskustelulle Tiedon ja kokemusten karttuessa näitä periaatteita tullaan päivittämään. Työhön kutsutaan mukaan eri sidosryhmien edustajia.

Suomen maa-alasta kolmannes on soita ja turvemaita Suomen soiden hiilivaranto kasvillisuus mukaan lukien on säilynyt lähes muuttumattomana viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana (Turunen, 2008). Suomi 33,8 milj. ha Turvemaat 9,1 milj.ha 0,07 milj. ha 1,2 milj. ha 3,5 milj. ha 0,3 milj. ha 1,2 milj. ha 2,9 milj. ha Turvetuotannossa Teknisesti tuotantokelpoinen Metsäojitettu Maatalous Suojeltu Ojittamaton Lähde: K. Virtanen, 2017, GTK

Sammaleen keruu osa metsätaloutta Niin ojitetut kuin ojittamattomat suon osat voivat sopia sammaleen keruuseen. Metsänhoitosuositusten lähtökohtana metsänomistajat ja heidän monet erilaiset tavoitteensa taloudellinen kannattavuus luonnon monimuotoisuus maisema-arvot Samat näkökulmat koskevat varmaankin myös sammaleen keruuta. Sammaleen keruuta ei tehdä luonnonsuojelualueilla eikä luonnonsuojelutarkoituksiin varatuilla tai osoitetuilla alueilla sammaleen keruuta vältetään soiden luonnontilaisuusluokituksen arvokkaimmilla kohteilla joissakin tilanteissa sammaleen keruu soveltuu myös ennallistamisen kohteena oleville soille. Sammaleen keruu on sekä ympäristövaikutuksiltaan että sosioekonomisilta vaikutuksiltaan verrattavissa esimerkiksi jäkälän keruuseen tai kuntan eli metsänpohjamaton nostoon.

Keruussa toteutuv metsänhoitosuositukset Sammaleen keruussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia, metsälainsäädäntöä ja vapaaehtoisia ja markkinaperusteisia sertifiointijärjestelmiä. Keruukohdetta valittaessa on tunnistettava suojeltavat ja säästettävät kohteet luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Sammaleen keruussa tulee lisäksi ottaa huomioon mm. seuraavat ohjeet: Sammalta ei kerätä alueelta, jolla on erityisesti suojeltuja tai rauhoitettuja lajeja ja luontotyyppejä. Purojen ja lähteiden ympäristöt jätetään koskemattomiksi metsänhoitosuositusten mukaisesti. Sammaleen keruun vuoksi aluetta ei ojiteta, eikä keruualueelta johdeta vesiä ulkopuolelle. Keruuta suunniteltaessa otetaan huomioon maisema-arvot. Keruualueiden pinta-ala pidetään kohtuullisen kokoisena ja keruualueiden välille jätetään riittävät suojavyöhykkeet. Sammalta ei tule nostaa liian syvältä, jotta keruualueelle jää sammaleen kasvupisteitä. Keruutyössä huomioidaan siisteys, puhtaus ja luonnonsuojelu. Tunnistetaan öljyvuotoriskit ja hallitaan öljyvuotojen imeytys. Keruualueelle suunnitellaan toiminnan ajaksi jätehuolto.

Sammaleen keruuseen maanomistajan lupa Sammaleen keruun ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja ovat verrattavissa jäkälän tai kuntan keruuseen. Vaikutukset ovat enimmillään verrattavissa metsien käsittelyn vaikutuksiin. Sammaleen keräämisestä kiinnostuneet tahot esittävät, että sammaleen keruu perustuisi jäkälän tai kuntan keruun lailla maanomistajan antamaan lupaan. Tällöin sammaleen keruusta sovitaan erillisellä sopimuksella sammaleen kerääjän ja maanomistajan kesken. Mikäli koetoiminnan seurantatutkimukset osoittavat tulevaisuudessa, että sammaleen keruuseen tarvitaan viranomaisten valvontaa, toimijat esittävät, että tällöin sammaleen keruusta tulisi yksi metsien käsittelyn muoto. Mikäli viranomaisilmoitusta tarvitaan, sammaleen keruusta tehtäisiin metsäviranomaisille samanlainen metsänkäyttöilmoitus kuin metsien hakkuusta samoja ilmoitusjärjestelmiä hyödyntäen.