Siilinjärvi. Hyväksymiskäsittely: Toimielin Pvm Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Siilinjärvi Tynnörinen - lämpölaitos Asemakaava Kirkonkylä, 1. kunnanosa Kaavatunnus 749 4631 Kortteli 4631 Vireilletulosta ilmoitettu: 15.2.2018 Hyväksymiskäsittely: Toimielin Pvm Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Siilinjärven kunta, Konserni- ja maankäyttöpalvelut, PL 5, 71801 Siilinjärvi, p. 017 401 111

Kuva 1 Kaava-alueen sijainti

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Siilinjärvi Tynnörinen - lämpölaitos Asemakaava Kaavatunnus 749 4631 Kortteli 4631 Kaavaselostus, joka koskee 12.2.2018 päivättyä asemakaavakarttaa Asemakaavalla muodostuvat: Siilinjärven kunnan 1. kunnanosan kortteli 4631 sekä erityis-, maantie- ja katualueet. Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee noin 2 kilometrin päässä Siilinjärven kirkonkylän keskustasta itään, Nilsiäntien varrella. Alue rajautuu pohjoisessa Nilsiäntiehen (kt 75), idässä metsäalueen halki kulkevaan sähkölinjaan ja etelässä sekä lännessä Jynkänniementiehen. Kaavatyön tarkoitus Asemakaavalla: mahdollistetaan uuden biopolttoaineita polttavan lämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylän alueelle, kaukolämpörunkolinjan varteen turvataan Siilinjärven kirkonkylän alueen kaukolämmön saanti ratkaistaan miten suunniteltu ja olemassa oleva rakentaminen sovitetaan yhteen osoitetaan aluetta palvelevat liikenne- ja katualueet sekä suojaviheralueet Kaava-alueen pinta-ala on n. 3 ha. Kaavan laatija Siilinjärven kunta, konsernija maankäyttöpalvelut PL 5, 71801 Siilinjärvi puh 017 401 111 fax 017 401 132 kaavasuunnittelija Riikka Leskinen p. 044 740 1403 kaavoituspäällikkö Timo Nenonen p. 044 740 1410 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi

Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.4 Maanomistus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.3.1 Osalliset... 16 4.3.2 Vireilletulo... 16 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 16 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 16 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 17 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 17 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioiminen... 17 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.1.1 Mitoitus... 20 5.1.2 Palvelut... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.3.2 Muut alueet... 20 5.4 Kaavan vaikutukset... 21 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 22 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 22 5.7 Nimistö... 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 24 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 24 6.3 Toteutuksen seuranta... 24

Tämän kaavaselostuksen liitteenä: 1. Tilastotiedot 2. Ajantasa-asemakaava 3. Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen (pienennös) Kuvaotsikkoluettelo Kuva 1 Kaava-alueen sijainti... 2 Kuva 2 Ortoilmakuva suunnittelualueelta (paikkatietoikkuna)... 7 Kuva 3 Maaperäkartta (GTK, 2016)... 8 Kuva 4 Valuma-alueet Siilinjärven kirkonkylän läheisyydessä.... 8 Kuva 5 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luontokohteet (Kirkonkylän luontoselvitys 2015, Pöyry Finland Oy).... 9 Kuva 6 Tynnörisen liito-oravaselvitys 2017 (Pöyry Finland Oy)... 9 Kuva 7 Suunnittelualueella sijaitseva yksityistien ja Nilsiäntien liittymä... 10 Kuva 8 Hulevedet (paikkatietoikkuna)... 11 Kuva 9 Tieliikennemelun meluvyöhykkeet suunnittelualueen läheisyydessä. Päiväajan keskiäänitaso vasemmalla ja yöajan oikealla (WSP Finland Oy, 2017).... 11 Kuva 10 Ote Kuopion seudun maakuntakaavayhdistelmästä... 12 Kuva 11 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 laadinnan 1. vaiheen kaavaluonnoksesta... 13 Kuva 12 Ote Kirkonkylän yleiskaavasta 2035... 14 Kuva 13 Ote ajantasa-asemakaavasta... 14 Kuva 14 Vaihtoehtoja alueelle johtavan kadun sijainnista... 17 Kuva 15 Havainnekuva... 24

Tynnörinen - lämpölaitos TIIVISTELMÄ Sivu 6(24) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, kun kirkonkylän taajamaan on ollut tarve sijoittaa uusi kaukolämpölaitos, joka tarvittaessa korvaisi Yaran Siilinjärven tehtailta saatavan kaukolämmön. Kaava on tullut vireille Savon Voima Oyj:n esityksestä. Asemakaavan laatiminen on asetettu tavoitteeksi vuoden 2017 kaavoitusohjelmassa. Asemakaavaa valmistellaan Kirkonkylän yleiskaavaratkaisun pohjalta ilman vaihtoehtoisia tarkasteluja muista maankäyttömuodoista. Asemakaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville talven 2018 aikana. Asemakaava pyritään saamaan hyväksyttäväksi kunnanvaltuustossa vuoden 2018 aikana. 2.2 Asemakaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden biopolttoaineita polttavan lämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylän alueelle, olemassa olevan kaukolämmön runkolinjan varteen. Uudella lämpökeskuksella turvataan kirkonkylän alueen kaukolämmön saanti, mikäli kaukolämmön saanti Yaran Siilinjärven toimipisteen tehtailta loppuu. Uuden lämpökeskuksen tehoarvio on 5-10 MW. Polttoaineena käytetään lähiseudulta saatavia puuperäisiä polttoaineita (metsähake tai pelletti). Kattilarakennuksen kerrosala on noin 210 k-m². Tontille rakennetaan myös polttoainevarasto noin 400 k-m², seulomorakennus noin 60 k-m² sekä sähkösuodatin noin 40 k-m². Polttoaineet varastoidaan umpinaisissa varastoissa. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee omakotitaloja, jonka vuoksi olemassa olevan ja suunnitellun rakentaminen yhteen sovittamiseen tule kiinnittää erityistä huomiota. Voimalaitoksen sijoittaminen alueelle ei saa aiheuttaa lähialueen asutukselle olosuhteiden oleellista heikkenemistä. Uuden kaukolämpölaitoksen lisäksi asemakaavassa osoitetaan aluetta palvelevat maantiealueet ja kadut sekä suojaviheralueet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lämpölaitoksen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman.

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 7(24) 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nilsiäntien varrella, noin 2 kilometrin etäisyydellä Siilinjärven kirkonkylän ydinkeskustasta itään. Alue rajautuu pohjoisessa kantatiehen 75 (Nilsiäntie), idässä Tynnörisen metsäalueen halki kulkevaan sähkölinjaan ja etelässä sekä lännessä Jynkänniementiehen. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan vielä asemakaavoittamatonta ja rakentamatonta metsätalousaluetta, lukuun ottamatta Nilsiäntieltä eroavaa tieyhteyttä Jynkänniementielle. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee Jukolan teollisuusalue, pohjois- ja koillispuolella neljä omakotitaloa Nilsiäntien varrella ja eteläpuolella Jynkänniementien sekä Tynnörisenpään varteen sijoittuneita omakotitaloja. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 3 ha. Tynnörisentie Risukuja Kuva 2 Ortoilmakuva suunnittelualueelta (paikkatietoikkuna) 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot Suunnittelualue alue on pääosin rakentamatonta kangasmetsää. Jynkänniementien läheisyyteen on istutettu lehtikuusia ja alueen eteläosassa kasvaa koivikkoa, jossa seassa on

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 8(24) myös kuusia. Alueen pohjoisosassa ja Nilsiäntien läheisyydessä puusto on pääosin kuusikkoa. Alue sijoittuu Oulunmäen ja Jynkänmäen välissä sijaitsevan mäen länsirinteeseen. Maasto nousee ensin jyrkästi Nilsiäntieltä kohti mäen pohjoisosaa, nousun tasoittuessa rinnettä ylös jatkettaessa. Suunnittelualueen itäosa sijoittuu alueen korkeimmalle kohden, ollen noin +117 mpy. Matalimmillaan suunnittelualueella ollaan Nilsiäntien kohdalla, noin +98 mpy. Maaperä suunnittelualueella on pääasiassa kalliomaata, jossa maanpeitteenä on yleensä moreenia. Jynkänniementien varteen sijoittuvan alueen osalta maaperä on hienoainesmoreenia. Kuva 3 Maaperäkartta (GTK, 2016) Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueeseen. Alue kuuluu Sulkavanjärven (04.651) valumaalueeseen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä pintavesikohteita. Kuva 4 Valuma-alueet Siilinjärven kirkonkylän läheisyydessä.

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 9(24) Luonnonsuojelu Suunnittelualueella ei ole erityisiä luonnonsuojelukohteita. Kirkonkylän yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Pöyry Finland Oy, 2015) on todettu, että suunnittelualueen eteläpuolella kulkee mahdollinen liito-oravien kulkuyhteys Päivärinteen alueelta itään Jynkänmäen takaiselle esiintymälle ja Nilsiäntien pohjoispuolella Oulumäen alaosassa on asuttu liito-oravan elinpiiri. Suunnittelualueen osalta tehtiin tarkempi katselmus liito-oravan esiintymisestä alueella keväällä 2017 (Pöyry Finland Oy). Selvityksen yhteydessä alueelta löydettiin yhden Nilsiäntien varren reunakuusen alta muutama papana, jotka liittynevät Nilsiäntien pohjoispuolella Oulumäen alaosassa sijaitsevaan liito-oravan elinpiiriin. Selvityksessä suositellaan Nilsiäntien reunametsän säilyttämistä, sillä liito-oravat saattavat liikkua sitä pitkin, Nilsiäntien pohjoispuoli kun on lähes puuton. Muutoin estettä alueen rakentumiselle ei selvityksen mukaan ole. Kuva 5 Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat luontokohteet (Kirkonkylän luontoselvitys 2015, Pöyry Finland Oy). Kuva 6 Tynnörisen liito-oravaselvitys 2017 (Pöyry Finland Oy)

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 10(24) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Kaava-alue sijaitsee kirkonkylän taajaman itälaidalla, Jukolan teollisuusalueen ja Tynnörisen asuinalueen läheisyydessä. Suunnittelualueelta itäänpäin Nilsiäntietä jatkettaessa vastaan tulee Yara Suomi Oy:n tehdasalue. Suunnittelualueen pohjoispuolella, Nilsiäntien varrella sijaitsee neljä omakotitaloa ja itäpuolella on metsätalousaluetta. Etelä- ja länsipuolella Jynkänniementien ja Tynnörisenpään varrella sijaitsee pientalovaltaista asutusta (13 omakotitloa) sekä Tynnörisen ja Honkamäen asuinalueet. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee Jukolan teollisuusalue sekä Sulkavanniityn ja Simonsalon asuinalueet. Suunnittelualueella ei sijaitse asuntoja tai muita rakennuksia. Jynkänniementien ja Tynnörisenpään varrella on asukkaita yhteensä 34 henkilöä ja Nilsiäntien varrella 9 henkilöä. Palvelut ja virkistys Alue tukeutuu pääosin noin 2 km etäisyydellä sijaitsevan kuntakeskuksen palveluihin. Päivärinteen alueella, noin 1km etäisyydellä, sijaitsevat kioski ja Teboilin huoltoasema sekä ABC liikenneasema ja Halpa-Halli. Suunnittelualueella ei sijaitse työpaikkoja. Nilsiäntien varrella sijaitseva, Kuuslahteen saakka ulottuva yhtenäinen kevyenliikenteen väylä toimii pyöräily-, lenkkeily- ja rullaluistelureittinä. Liikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa kantatiehen 75 (Nilsiäntie), jolla nopeusrajoitus muuttuu suunnittelualueen kohdalla 50 km/h 80 km/h. Liikennemäärä Nilsiäntiellä on 6358 ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto, 2016). Nilsiäntien varressa on kevyen liikenteen väylä. Nilsiäntieltä on yksityistien liittymä Jynkänniementielle. Näkymät liittymässä ovat hyvät molempiin suuntiin Nilsiäntietä. Linja-autoliikenne toimii kaava-aluetta rajaavalla Nilsiäntiellä seudullisesti ja Tynnörisen alueen läpi kulkevalla Honkamäentiellä sekä paikallisesti että seudullisesti. Kuva 7 Suunnittelualueella sijaitseva yksityistien ja Nilsiäntien liittymä Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella ei ole todettuja kulttuuriympäristökohteita tai muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueen itälaidassa kulkee 20 kv ilmasähkölinja, joka asemakaavan toteutusvaiheessa on tarkoitus muuttaa maakaapeliksi. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä sijaitsevien nykyisten Tynnörisen ja Honkamäen asuinalueiden osalta sekä Jukolan teollisuusalueen osalta vesi- ja energiahuolto- sekä tietoliikenneverkostot ovat rakennettu. Jynkänniementien ja Tynnörisenpään varrella sijaitsevat omakotitalot kuuluvat Tynnörinen- Jynkänniemi vesiosuuskuntaan. Jätehuollon palvelutehtävistä vastaa jäteyhtiö Jätekukko Oy. Hulevedet Kaava-alue sijoittuu Oulunmäen ja Jynkänmäen välissä sijaitsevan mäen länsirinteeseen, joka laskee kohti Nilsiäntietä ja Jynkänniementietä. Jynkänniementien ja Tynnörisenpään

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 11(24) varrella sijaitsevien omakotitalorakennuspaikkojen väliin sijoittuu rakentamaton metsäkaistale, jonka läpi kulkevien avo-ojien kautta alueelta valuvat hulevedet virtaavat kohti Jukolan teollisuusaluetta sekä Simonsalon ja Sulkavanniityn asuinalueita, jatkaen edelleen kohti Siilinjoen pohjoispäätä. Kuva 8 Hulevedet (paikkatietoikkuna) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Nilsiäntien ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua kaava-alueelle ja sen läheisyyteen. WSP Finland Oy on laatinut vuoden 2017 aikana Kuopion ja Siilinjärven meluselvityksen vuosille 2017 ja 2035. Meluselvityksessä esitetyt melun laskennalliset tarkastelut on tehty vuoden 2016 liikennemäärillä ja asukastiedoilla. Meluselvitykseen sisältyvät myös melulaskennat vuoden 2035 tilanteeseen arvioiduilla liikennemäärillä. S u u n n i t t e l u a l u ekuva 9 Tieliikennemelun meluvyöhykkeet suunnittelualueen läheisyydessä. Päiväajan keskiäänitaso evasemmalla ja yöajan oikealla (WSP Finland Oy, 2017). l le ulottuu YARA:n Siilinjärven tehtaiden kaivoksen ja tehdasalueen vaikutuksia. Kaivoksen läjitysalueiden maisemallinen haittavaikutus sekä vaimeana tuntuva räjäytysten aiheuttama tärinä on havaittavissa suunnittelualueella kuten myös muualla kirkonkylän alueella. Tiedossa on myös malmion jatkuminen kantatie 75:n eteläpuolelle, lähelle nykyistä asutusta. Uuden lämpölaitoksen sijainnista on keskusteltu ja sovittu YARA:n edustajien kanssa jo Kirkonkylän yleiskaavan laadinnan yhteydessä.

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 12(24) 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajia ovat Yara Suomi Oy, valtio, Siilinjärven kunta ja yksityiset maanomistajat. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa koskevat tätä kaavahanketta seuraavat tavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava (YM 3.7.2008), Pohjois- Savon maakuntakaava (YM 7.12.2011), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (YM 15.1.2014) sekä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava (YM 1.6.2016). Suunnittelualueelle on maakuntakaavassa osoitettu suojavyöhyke (Sv-2). Merkinnällä osoitetaan kaivosalueiden ja jätteenkäsittelyalueiden suojavyöhykkeet. Suunnittelumääräykset: Kemiran kaivosalueen suojavyöhyke Sv-2 13.804. Suunniteltaessa alueen käyttöä on huomioitava kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölliset haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara. Suunniteltaessa alueen käyttöä ja harkittaessa uusia rakennuslupia on palo- ja pelastusviranomaisille ja toiminnanharjoittajalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueelle on merkitty kantatie, kevyen liikenteen seuturaitti sekä retkeilyreitti. Alue kuuluu joukkoliikennevyöhykkeeseen ja Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävään. Kuva 10 Ote Kuopion seudun maakuntakaavayhdistelmästä

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 13(24) Pohjois-Savon maakuntahallitus käynnisti 23.1.2017 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 laadinnan 1. vaiheen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 30.1. 28.2.2017 ja 1. vaiheen luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 7.11. 15.12.2017. Valmisteilla olevassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2040 Yaran kaivosalueen läheisten alueiden maankäytön yhteensovittamisen vuoksi Yaran suojavyöhykkeen rajaus päivitetään. Samalla suojavyöhyke muutetaan kaksitasoiseksi vyöhykkeeksi, joilla on erilaiset alueidenkäytön reunaehdot. Sisemmän suojavyöhykkeen rajauksessa on käytetty meluselvityksen 50 Lden mukaista rajausta ja ulomman suojavyöhykkeen rajauksessa on käytetty meluselvityksen 45 db rajausta. Tynnörisen kaava-alue sijoittuu maakuntakaavaluonnoksessa teollisuus- ja kaivostoimintojen alueelle ((T/EK). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja kaivos - toimintojen alueet, joille voi sijoittaa kaivostoimintaa ja teollisuutta. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa teollisuus- ja kaivostoiminnot tulee sijoittaa siten, että niiden ja taajama-alueen väliin jää riittävä suojaalue. Suunnittelualue sijoittuu uloimman suojavyöhykkeen alueelle (SV-21). Merkinnällä osoitetaan jätteenkäsittelyalueiden ja kaivostoimintojen alueiden sekä puolustusvoimien varikkoalueiden suojavyöhykkeet. Suunnittelumääräys kaivostoimintojen alueiden suojavyöhykkeille: Suunniteltaessa alueen käyttöä on huomioitava kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölliset haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara. Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille, Puolustusvoimille ja toiminnanharjoittajalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee yhteensovittaa kaivosteollisuuden tarpeet asumisen ja muiden maankäytön tarpeiden kanssa. Kuva 11 Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 laadinnan 1. vaiheen kaavaluonnoksesta Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kirkonkylän yleiskaava, jonka Siilinjärven kunnanvaltuusto hyväksyi 25.4.2016. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi (EN) ja suojaviheralueeksi (EV). Alueella on merkintä melualueesta (me), kaivosalueen suojavyöhykkeestä (sv-2), kantatiestä (kt) ja kevyen liikenteen reitistä.

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 14(24) Kuva 12 Ote Kirkonkylän yleiskaavasta 2035 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kuva 13 Ote ajantasa-asemakaavasta

Tynnörinen - lämpölaitos LÄHTÖKOHDAT Sivu 15(24) Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyväksyi Siilinjärven kunnan rakennusjärjestyksen 18.3.2013. Tonttijako ja rekisteri Tonttijakoa ja rekisteriä ei ole, kiinteistöt kuuluvat valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Siilinjärven kunnan mittaustoimisto on laatinut pohjakartan alueelle vuonna 1978. Paikkatietopalvelut ovat laatineet hyväksytyn, täydennetyn pohjakartan asemakaavoitusta varten. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) vaatimukset. Korkeusjärjestelmä N2000 ja tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK28. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat selvitykset - Kuopion seudun maakuntakaava, Ympäristöministeriö, 3.7.2008 - Pohjois-Savon maakuntakaava, Ympäristöministeriö, 7.12.2011 - Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava, Ympäristöministeriö, 15.1.2014 - Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava, Maakuntavaltuusto, 16.6.2015 - Kirkonkylän yleiskaava, Siilinjärven kunta, 2016 - Kuntastrategia 2020, Siilinjärven kunta, 2010 - Maankäyttöpoliittinen ohjelma, Siilinjärven kunta, 2010 - Kuopion seudun kevyen liikenteen strategia, 2010 - Ylä-Savon ja Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 33, 2017 - Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. WSP Finland Oy, 19.12.2008 - Kuopion ja Siilinjärven meluselvitys vuosille 2017 ja 2035. WSP Finland Oy 13.10.2017 - Siilinjärven rakennuskulttuuri-inventointi 2013. FCG suunnittelu ja tekniikka, 2013. - Siilinjärvi, Kirkonkylän yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2015 - Siilinjärven kunta. Kirkonkylän yleiskaava, luontoselvitys. Pöyry Finland Oy, 16.12.2015 - Siilinjärveen liito-oravaselvitykset 2013. Biologitoimisto Vihervaara Oy, 2013 - Tynnörisen liito-oravakatselmus. Pöyry Finland Oy, 2017 - Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2005 ja 2020 hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ja Kuopion autoliikenteen hiilimonoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 29.8.2007 - Kuopion ja Siilinjärven vuosien 2006 ja 2020 typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 27.8.2008

Tynnörinen - lämpölaitos SUUNNITTELUN VAIHEET Sivu 16(24) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Siilinjärven kirkonkylän alueen kaukolämpö tuotetaan Savon Voima Oyj:n lämpölaitoksilla, jonka lisäksi Savon Voima Oyj ostaa kaukolämpöä Yaran Siilinjärven toimipisteen tehtailta. Yaran tehtaan tuotantoprosessi on muuttumassa, jonka vuoksi tehtaalta ostetun kaukolämmön saanti voi loppua vuoden 2019 alusta alkaen. Siilinjärven kirkonkylän alueen kaukolämmön turvaamiseksi käynnistetään asemakaavatyö, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden biopolttoaineita polttavan lämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylän alueelle, olemassa olevan kaukolämmön runkolinjan varteen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tynnörisen asemakaavahankkeen vireille tulosta kerrottiin kuntalaisille vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin x.x.xxxx Uutis-Jousi-lehdessä, kunnan kotisivuilla ja kunnan ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä x.x.xxxx alkaen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia asemakaavatyössä ovat kaava- ja lähialueen asukkaat, kiinteistöjen ja lähialueen maanomistajat, kaava- ja lähialueella toimivat yritykset, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjois- Savon Liitto, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Savon Voima Oyj, Savon Voima Verkko Oy, DNA Oy, Yara Suomi Oy, Finavia sekä kunnan rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, tekniset palvelut ja yritysasiamies. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö tulee vireille x.x.2017. Kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville vireille tulon yhteydessä ja se pidetään nähtävillä kaavoitustoimistossa, pääkirjaston INFO-pisteessä sekä kunnan internet-sivuilla x.x.2017 alkaen. Osallisten käyttöön on koottu asemakaavatyöhön liittyvä kansalaisen kansio, joka pidetään nähtävillä kunnantalolla sekä kaavoituksen infopisteessä pääkirjastossa. Myös opasvihkonen osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaavoitukseen kuuluu aineistoon. Kannanottojen jättämistä varten jaossa on palautelomake. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tynnörisen asemakaavahankkeen vireille tulosta kerrottiin kuntalaisille vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön käynnistämispäätöksen jälkeen järjestettiin kunnan viranomaisille asemakaavatyön aloituspalaveri 13.9.2017, johon kutsuttiin keskeisten palvelualueiden edustajat. Neuvottelussa käytiin pääpiirteittäin läpi kaavahanke sekä keskusteltiin alueen kaavoituksessa huomioon otettavista seikoista. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana järjestetään lausuntopalaveri, jossa viranomaisilla on mahdollisuus antaa lausunto kaavahankkeesta. Lausuntopalaveri pidetään x.x.2018. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet, muut tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on kunnan strategisten tavoitteiden mukaisesti laatia alueelle asemakaava, joka mahdollistaa tulevaisuuden kehittämistoimenpiteet voimassa olevan Kirkonkylän yleiskaavan mukaisille alueille.

Tynnörinen - lämpölaitos SUUNNITTELUN VAIHEET Sivu 17(24) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevan jo olemassa olevan ja suunnitellun rakentamisen yhteen sovittamiseen tule kiinnittää erityistä huomiota. Voimalaitoksen sijoittaminen alueelle ei saa aiheuttaa lähialueen asutukselle olosuhteiden oleellista heikkenemistä. Suunnittelualue kytketään olemassa olevaan liikenneverkkoon. Lämpökeskus sijoitetaan lähelle maantietä, jonne ei voida osoittaa esim. asuinrakentamista kantatien meluhaittojen johdosta (alue on yleiskaavassa osittain melualuetta). Alueella huomioitava kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölliset haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara (YARA:n kaivostoiminnan suojavyöhyke). Hulevesien johtamiseen ja hallintaan tulee kiinnittää huomiota. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Savon Voima Oyj:n tavoitteena on rakentaa alueelle, kaukolämmön runkoverkon varteen, uusi lämpökeskus varmistamaan Siilinjärven kirkonkylän alueen kaukolämmön saanti. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavatyön tavoitteena on ollut suunnitella uudelle lämpölaitokselle rakennuspaikka kirkonkylän alueelle, olemassa olevan kaukolämmön runkoverkon varteen. Tämä malli perustuu Kirkonkylän yleiskaavassa esitettyyn perusratkaisuun. Vaihtoehtoja perusratkaisulle ei ole esitetty. Kaavatyön alkuvaiheessa on esitetty kaksi vaihtoehtoa alueelle johtavan kadun sijaintiin. Esitetyistä katuratkaisuista on valittu luonnosvaiheeseen vaihtoehto 1 (kuva 14). Katuvaihtoehtojen 1. ja 2. ero on liittymisessä Jynkänniementiehen. Toteutettavaksi valitussa 1. vaihtoehdossa uusi katu yhdistyy suoraan Tynnörisen suunnasta tulevaan Jynkänniementiehen ja Nilsiäntien liittymää on siirretty sijaintinsa verran kirkonkylän suuntaan. Valitun katulinjauksen on katsottu olevan turvallisempi Jynkänniementien liittymän osalta ja Nils i ä n t i e n l i i t t y m ä än on saatu tasanne Nilsiäntielle kääntyvien ajoneuvojen odotustilaksi. 4.5.1 Mielipiteet ja niiden huomioiminen Asemakaavasta järjestettiin aloituspalaveri 13.9.2017. Aloituspalaverissa käsiteltiin kaavahankkeen luonnosvaiheen suunnitelmia ja neuvottelusta on laadittu muistio. Palaverissa esille tuli seuravia, kyseessä olevassa kaavahankkeessa huomioitavia asioita: - Kaava-alueen osalta ratkaisematta on vielä, otetaanko kaavaan mukaan Jynkänniementien varrella sijaitsevat omakotitalot. Kaava-alueen rajausta mietittäessä tulee huomioida mm. Yaran mahdolliset laajennustarpeet ja kaavan laadinnan myötä syntyvät/tulevat kustannukset kunnalle. Kuva 14 Vaihtoehtoja alueelle johtavan kadun sijainnista

Tynnörinen - lämpölaitos SUUNNITTELUN VAIHEET Sivu 18(24) - Kaavan laadinnan yhteydessä on huomioitava uuden lämpölaitoksen toiminnasta syntyvät vaikutukset mm. savukaasut, äänet, hiukkaset. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 90 metrin päässä suunnitellusta laitoksesta. - Suunnittelussa on otettava huomioon Jynkänmäeltä valuvat hulevedet. Jukolantien ja Niittytien risteyksessä sijaitseva rumpu tulvii jo nykyisin. - Jynkänniementien liittymä Nilsiäntielle on tehty maankaatopaikan yhteydessä. Uusia kääntymiskaistoja Nilsiäntielle ei voida tehdä. Jynkänniementien nykyinen liittymä on riittämätön rekkaliikenteelle. Heti liittymän jälkeen tiessä on jyrkkä kulma mutkassa ja liittymä on kalteva Nilsiäntielle päin. Tarkistettava liittymäluvat. Kulkuyhteydet alueelle suunniteltava turvallisiksi, mietittävä onko Nilsiäntien liittymä vain lämpölaitoksen käytössä vai myös alueen asukkaiden käytössä. Suunnittelussa on huomioitava paljon käytetty kevyen liikenteen väylä Nilsiäntien varrella Viranomaisyhteistyö Ajankohta Käsittely Sisältö Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioiminen, luonnos Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Viranomaiset ja muut yhteistyötahot Luonnosvaiheen lausuntopalaveri Osallistujat: Palaverista on laadittu muistio. Pääkohdat lausuntopalaverista: Vaikutus kaavaan. Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Muut yhteistyötahot Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan

Tynnörinen - lämpölaitos SUUNNITTELUN VAIHEET Sivu 19(24) Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioiminen, ehdotus Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Viranomaiset ja muut yhteistyötahot Ehdotusvaiheen lausuntopalaveri Osallistujat: Palaverista on laadittu muistio. Pääkohdat lausuntopalaverista: Vaikutus kaavaan Osapuoli, pvm Kannanotto Vastine ja/tai vaikutus kaavaan 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireillä olo ja käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittely Sisältö Valmisteluvaihe 12.2.2018 Kunnanhallitus Kaavatyön vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston esittely. Valmisteluaineisto nähtäville. 15.2.2018 Kuulutus, Uutis-Jousi Asemakaavan valmisteluaineisto nähtäville. 16.2. 19.3.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan www-sivuilla. Ehdotusvaihe x lausuntoa, x mielipidettä Luonnosvaiheen lausuntopalaveri x.x.xxxx (muistio) x.x.xxxx x Kunnanhallitus Asemakaavaehdotuksen esittely. x.x.xxxx Kuulutus, Uutis-Jousi Asemakaavaehdotus nähtäville. x.x.-x.x.xxxx Hyväksymisvaihe Kaavaehdotus nähtävillä kunnantalolla, pääkirjastossa ja kunnan www-sivuilla. x lausuntoa, x kannanottoa Ehdotusvaiheen lausuntopalaveri x.x.xxxx (muistio) xx.xx.xxxx Kunnanhallitus xxx xx.xx.xxxx Kunnanvaltuusto xxx

Tynnörinen - lämpölaitos ASEMAKAAVAN KUVAUS Sivu 20(24) 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen rakenne noudattaa Kirkonkylän yleiskaavan tavoitteita ja periaatteita. Asemakaava mahdollistaa uuden lämpökeskuksen rakentamisen, polttoaineiden varastoinnin ja muun energiantuotantoon liittyvän toiminnan alueella. Asemakaavalla mahdollistetaan Siilinjärven kirkonkylän kaukolämpötoiminnan toimintavarmuuden parantaminen. Alue tukeutuu Kurkonkylän keskustassa olemassa sijaitseviin palveluihin. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan keskeiset mitoitustiedot ovat seuraavat: Asemakaavan muutoksen mitoitus Asemakaava Muutos Pinta-ala Kerrosala Pinta-ala Kerrosala ha k-m2 muutos ha k-m2 Energiahuollon alueet (EN, EN-2) 1,25 1,25 Suojaviheralue (EV) 0,56 0,56 Liikennealueet (LT) 0,64 0,64 Katualueet 0,54 0,54 YHTEENSÄ 2,99 2,99 5.1.2 Palvelut Kaava-alue asettuu olemassa olevien kunnallisten ja peruspalvelujen läheisyyteen ja toiminta-alueelle. Asemakaavan toteuttaminen ei vaadi erityisten lisäpalvelujen rakentamista. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden lämpökeskuksen rakentuminen Nilsiäntien läheisyyteen, olemassa olevan kaukolämmön runkolinjan varteen. Kaavatyön tavoitteena on suunnitella rakentaminen siten, että lämpölaitoksen sijoittuminen alueelle ei aiheuta lähialueen asutukselle olosuhteiden oleellista heikkenemistä. Asemakaavan mukainen rakentaminen muuttaa luonnontilaisen, metsäisen alueen rakennetuksi ympäristöksi. Alueen rakentamisen myötä kallioista mäkeä joudutaan louhimaan ja tasamaan katualueeksi ja lämpölaitoksen rakennuspaikaksi. Suunnittelualueen hulevedet tulee käsitellä rakennuspaikalla. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostetaan energiahuollon alue (EN-2), joka on tarkoitettu kaukolämpölaitokselle ja siihen liittyville polttoainevarastoille, huoltotiloille ja piipulle. Tontti rajautuu luoteisreunaltaan katualueeseen. Viihtyisän elinympäristön takaamiseksi kaavassa on määrätty, että laitoksen melutaso saa olla 20 metrin etäisyydellä laitoksesta mitaten korkeintaan 50 db(a). Niin ikään viihtyisyyden varmistamiseksi energiahuollon alueen ja Jynkänniementien väliin on osoitettu noin 25 metrin levyinen suojaviheralue ja lisäksi energiahuollon rakennuspaikan reunalle, Jynkänniementien puolelle on osoitettu 10 metriä leveä istutettava alue. 5.3.2 Muut alueet Kaava-alueen kohdalle sijoittuva Nilsiäntie varataan maantien alueeksi (LT). Nilsiäntien ja Jynkänniementien varteen osoitetaan suojaviheralueet (EV) ja uuden kadun varteen varataan paikka puistomuuntamolle (EN).

Tynnörinen - lämpölaitos ASEMAKAAVAN KUVAUS Sivu 21(24) 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai olemassa olevaan rakennuskantaan, koska suunniteltu rakentaminen sijoittuu rakentamattomalle alueelle. Uuden lämpölaitoksen sijoittuminen kaukolämmön runkoverkon varteen lisää lämmöntuotannon toimintavarmuutta. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Kaavan toteuttaminen ei muuta Siilinjärven kirkonkylän taajamakuvaa, sillä suunnittelualue sijoittuu taajaman itäpuolelle, rakennetun alueen reunalle, Jukolan teollisuusalueen viereen. Vaikutuksia maisemaan on pyritty vähentämään osoittamalla suojaviheralueita Nilsiäntien varteen sekä rakennuspaikan eteläpuolelle, vasten lähinnä sijaitsevaa asutusta. Kaukomaisemassa ainoastaan lämpölaitoksen savupiippu voi erottua yksittäisenä ohuena vertikaalisena rakenteena metsän yläpuolella. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan mukainen rakentaminen ei lisää Nilsiäntien (kt 75) liikennemääriä tai raskasta liikennettä merkittävästi, mistä syystä asemakaava ei heikennä tien liikenneturvallisuutta. Rekkaliikenteen määrä laitoksen käynnissä ollessa on arvioitu olevan keskimäärin noin 1-2 rekkaa / vuorokausi ja huippukulutuksen aikana polttoainetta arvioidaan kuluvan n. 4 kuorma-autokuorma vuorokaudessa. Lisäksi laitoksella käydään ajoittain henkilöautolla tekemässä huoltotoimenpiteitä ja tarkastuskäyntejä. Lämpölaitoksen rakentamisen yhteydessä Nilsiäntien ja Jynkänniementien välinen tieyhteys joudutaan rakentamaan uudelleen, sillä olemassa oleva tieyhteys ei sovellu rekkaliikenteen käyttöön, tien kaltevuudet ja liittymä Nilsiäntielle ovat riittämättömät. Uuden tieyhteyden rakentamisen myötä Nilsiäntien liittymään saadaan tasanne Nilsiäntielle kääntyvien ajoneuvojen odotustilaksi ja tien pituuskaltevuudet soveltuviksi rekkaliikenteelle. Näkemät Nilsiäntien liittymässä ovat hyvät molempiin suuntiin. Nilsiäntien varrella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän osalta tasausta muutetaan hieman, jotta se saadaan turvalliseksi liittymän kohdalta kevyen liikenteen käyttäjille. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Suunnittelualueelle mahdollistetaan uuden kaukolämpölaitoksen rakentaminen, mikä aiheuttaa investointitarpeen lämpöyhtiölle. Laitoksen toteuttamisaikataulusta ei vielä ole tarkempaa tietoa tai päätöksiä. Hankkeen toteuttamisen myötä Nilsiäntien ja Jynkänniementien välinen tieyhteys joudutaan rakentamaan uudelleen, mikä synnyttää kustannuksia kuntatalouteen. Kadun rakentamisen yhteydessä syntynyttä ylijäämäkiviainesta voitaneen käyttää kunnan muiden kaavaalueiden rakentamiseen, mikä mahdollisesti pienentää syntyviä kustannuksia. Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita, joten kaavalla ei ole suoranaisia vaikutuksia monimuotoisen luonnonympäristön tai eläimistön säilymiseen. Alueen rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia liito-oravan nykyisiin kulkuyhteyksiin, sillä Nilsiäntien varrella sijaitseva reunametsä voidaan suurelta osin säilyttää. Vaikutuksia maa- ja kallioperään syntyy alueen rakentamisesta johtuvana kaivamisena ja kallion louhintana. Korttelialueen puustosta valtaosa poistuu rakentamisen yhteydessä. Alueen rakentaminen lisää pinnoitettujen alueiden ja siten myös jonkin verran alueelta tulevien hulevesien määrää. Syntyvien hulevesien määrän lisääntymisen ei arvioida yhden korttelin osalta olevan niin merkittävä, että sillä olisi vaikutusta alueen pintavesiin. Lämpölaitoksen alueelta syntyvät hulevedet tulee käsitellä rakennuspaikalla. Lämpökeskuksen piha-alue aidataan ja asfaltoidaan ja lämpökeskus rakennetaan pienille polttolaitoksille annetun asetuksen (VNa 1065/2017) mukaisesti.

Tynnörinen - lämpölaitos ASEMAKAAVAN KUVAUS Sivu 22(24) Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden ja kaukolämmön käyttöön ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Hanke toteuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian päätavoitteita. Vaikutukset ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön Lämpökeskusten ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 1065/2017 ja lämpökeskuksen sijoittamisesta ympäristönsuojelulain 11 ja 12 :ssä. Valtioneuvoston asetuksen 1065/2017 8 :n mukaan lämpökeskuksen toiminta ja siihen liittyvät liikenne-, purkaus- ja lastaustoiminnot sekä polttoaineen käsittely on suunniteltava ja sijoitettava siten, että niiden aiheuttamia meluhaittoja voidaan ehkäistä. Toiminnan aiheuttaman melun leviämistä on estettävä rakennusteknisesti sekä suuntaamalla ja sijoittamalla melulähteet melun leviämisen kannalta mahdollisimman haitattomasti. Asetuksessa on annettu myös raja-arvot laitoksen aiheuttamalle melulle. Valtioneuvoston asetuksen 12 :n mukaan kiinteiden polttoaineiden varastointi, käsittely ja siirrot on järjestettävä siten, että toiminta ei aiheuta pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa. Lämpökeskuksen toiminnasta on tehtävä rekisteröinti-ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo lämpökeskuksen toimintaa. Tynnörisen alueella lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 150 metrin päässä suunnitellusta lämpölaitoksesta lounaaseen ja 200 metrin säteelle lämpökeskuksen ajatellusta paikasta sijoittuu 4 asuinrakennusta. Kaavassa lämpölaitoksen toiminnasta on annettu määräys, jonka mukaan laitoksen melutaso saa olla 20 metrin etäisyydellä laitoksesta mitaten korkeintaan 50 db(a). Jynkänniementien ja lämpölaitoksen väliin on jätetty lisäksi noin 25 metrin levyinen suojaviheralue asutuksen suojaksi. Tarvittaessa tälle alueelle tulee istuttaa uutta kasvillisuutta suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Nykyaikaisilla melunhallinta- ja savukaasupuhdistustekniikoilla sekä katetuilla polttoainevarastoilla pystytään minimoimaan tehokkaasti mahdolliset haitat lähimpiin asuinkiinteistöihin, eikä laitoksen sijoittumisella alueelle näin ollen aiheuteta läheiselle asutukselle olosuhteiden oleellista heikkenemistä. Liikenne ohjautuu suoraan lämpölaitokselta Nilsiäntielle eikä siitä aiheudu läheiselle asutukselle merkittävää haittaa. Nilsiäntien ja Jynkänniementien välisen tieyhteyden rakentaminen ja lämpölaitoksen rakennuspaikan esirakentamisen aikainen kallionlouhinta tuottaa jonkin verran melua, pölyä ja tärinää lähiympäristöön. Esirakentamisen huolellisella suunnittelulla haittavaikutuksia on mahdollista saada minimoitua. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle aiheutuu meluhäiriötä Nilsiäntien (kt 75) maantieliikenteestä. Tämän vuoksi alueelle on osoitettu toimintaa, joka ei ole melulle altista. Suunnittelualue on osa YARA:n Siilinjärven tehtaan kaivosalueen suojavyöhykettä ja tiedossa on myös malmion jatkuminen kantatie 75:n eteläpuolelle, lähelle nykyistä asutusta. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Maantien alue. Merkinnällä on osoitettu kaava-alueelle sijoittuva osa kantatiestä 75 (Nilsiäntie). Energiahuollon korttelialue. Merkinnällä on osoitettu puistomuuntamolle varattu alue.

Tynnörinen - lämpölaitos ASEMAKAAVAN KUVAUS Sivu 23(24) Energiahuollon korttelialue. Merkinnällä on osoitettu uuden kaukolämpölaitoksen korttelialue. Alueelle saa rakentaa kaukolämpökeskuksen tarvittavine polttoainevarastoineen, huoltotiloineen ja piippuineen. Laitoksen melutaso saa olla 20 metrin etäisyydellä laitoksesta mitaten korkeintaan 50 db(a). Suojaviheralue. Merkinnällä on osoitettu Nilsiäntien ja Jynkänniementien varteen sijoittuvat viheralueet. 5.7 Nimistö Nilsiäntieltä Jynkänniementielle johtava katu nimetään xx-tieksi.

Tynnörinen - lämpölaitos ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Sivu 24(24) 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Lämpölaitoksen sijoittumisesta suunnittelualueelle on Savon Voima Oyj:ltä saatu kaksi vaihtoehtoista luonnosta. Havainnekuvissa on esitetty alueen esimerkinomaisia rakentamisen ratkaisuja. Kuva 15 Havainnekuva 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Lämpölaitoksen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Laitoksen toteuttamisaikataulusta ei vielä ole tarkempaa tietoa tai päätöksiä. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavoituksen edustaja ohjaa rakennuslupavaiheessa rakentajia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa sekä antaa tarvittaessa lausunnot rakennushankkeista.

Liite 1 Tilastotiedot

Liite 2 Ajantasa-asemakaava