Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Samankaltaiset tiedostot
Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden yhteistyökäytännöt

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe. TPA Tampere

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Päiväkirurgiset koulutuspäivät

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Tietoa eteisvärinästä

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

HAAVAHOITAJAN KONSULTAATIOKÄYNTI. TAYS/Hatanpää Kotisairaala

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

Hoitotahdon sisältö ja siitä keskustelu potilaan/läheisten kanssa

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Porin perusturvan mobiilitoiminta

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Saattohoitopotilaan hoidon suunnittelu: Miksi asioista tulee sopia etukäteen? Teemaseminaari Leena Surakka LL, TtK Jns:n tk, Paletti-hanke

Anna-Maija Koivusalo

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Epävarmuus lääkärin työssä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Kuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

Asiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Kukoistava kotihoito hanke Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Työryhmä 3 työpaja 3 yhteenveto, Petäjävesi 29.3.

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Transkriptio:

Vanhus päivystyspotilaana 1

Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto Tehohoito Päivystystilanteiden lääkehoito 2

Vanhusten päivystyshoidon kokonaisuus tulee suunnitella siten, että päivystystä käytetään vain tarkoituksenmukaisista ja välttämättömistä syistä. Jos vanhus on hoidettavana hoitolaitoksessa, tulee hoitohenkilökunnan arvioida yleistilan laskua ja konsultoida lääkäriä puhelimitse ennen päivystykseen lähettämistä, ellei kyseessä ole hätätilanne. Sairaalassa, terveyskeskuksen vuodeosastoilla, vanhusten huoltolaitoksissa ja kotihoidon piirissä olevilla potilailla tulee olla selkeä, kirjallinen hoitosuunnitelma, jossa otetaan kantaa myös päivystyksellisiin tilanteisiin, hoitotahtoon ja hoidon rajauksiin. Perustieto: Vanhuspotilaan päivystys-hoidon perusteet. (STM 058/2099, Valvira: Hoitosuunnitelmat ja DNR pitkäaikaishoidossa sekä ensihoito 25.5.2015) 3

Aikaisemmat sairaudet: Määrittävät uusien sairauksien hoitomahdollisuudet. Onko nyt kyse vanhan sairauden oireiden pahenemisesta vai uudesta oireesta? Mikä oli aikaisempi hoitolinjaus tähän sairauteen? Mitä lääkkeitä on tarvittavana jo havaittuihin sairauksiin? Hoidon linjaukset Elvytyskielto ei tarkoita oireiden hoidon rajoittamista. Jos potilas ei ole sairauksiensa vuoksi tehohoidon piirissä, tarkoittaa se useimmiten myös DNAR päätöstä. Lääketieteellisen tehoelvytyksen jälkeen potilasta seurataan yleensä teho-osastolla. Saattohoidossa hyväksytään merkittävätkin oireet ja hoidetaan ne mahdollisimman hyvin kodissa, ei päivystyksessä. Perustieto: esitietojen merkitys päivystystilanteessa 4

Kroonisilla, vaikea-asteiseksi edenneillä perussairauksilla on nuoremmissakin ikäluokissa merkittävä vaikutus tehohoidon tulokseen. Pääte-elinvaurioita aiheuttanut diabetes, vaikea-asteinen sepelvaltimotauti ja muut sydänsairaudet, yleinen valtimokovettumatauti manifestaatioineen, krooninen, ahtauttava, pitkälle edennyt keuhkosairaus, maksafunktioon merkittävästi vaikuttava maksakirroosi, immuunivajaus- tilat ja krooninen munuaissairaus, pitkälle edennyt dementia huonontavat tehohoidon tulosta sekä annettujen hoitojen sietokykyä. Jos ihminen on ennen sairastumistaan toisten ihmisten päivittäisen avun varassa normaalitoimintojen osalta, tehohoidon tulos merkittävästi huononee Potilaskohtaisista syistä tehohoidon epäämiseen useimmin johtavat mm. pitkälle edenneet vaikeat krooniset sairaudet (elinajan odotus < 6 12 kk maksimaalisesta hoidosta huolimatta, vaikea dementia), terminaalinen syöpäsairaus, potilaan akuutin tilan eteneminen sellaiseen vaiheeseen, että ennustetta ei ole (mm. pitkittynyt elvytystilanne), sekä potilaan oma tahto. Syventävä tieto: tehohoito 5

1. Onko tilanne uusi vai onko samanlaisia tilanteita ollut aikaisemmin? 2. Onko tilanne henkeä uhkaava vai voidaanko odottaa tarvittavan lääkkeen vaikutusta tai seuraavaan päivään? 3. Mikä on lähtötilanne? Saattohoidossa kuolema on odotettu, juuri muuttaneella hyväkuntoisella asukkaalla tilanne on eri. 4. Virka-aikana soitto omalle lääkärille, muulloin harkinta ja Auctankin lääkärille voi soittaa, mutta jos voidaan odottaa virka-aikaa, se on suositeltavaa. Perustieto: mitä tehdä päivystystilanteessa? 6

Hengitys, verenpaine, pulssi Neurologiset oireet (halvaus, puhe, näköoireet) sekavuus, kognitio Vatsaoireet (oksentelu, ripuli, ummetus, verenvuoto, mustat ulosteet) Orientaatio ja tajunnantaso, hengenahdistus, rintakipu, ylipäänsä kivut. Pysyykö pystyssä, tasapaino. Onko virtsaretention mahdollisuutta? Vammat, verenvuodot, mustelmat Onko mahdollinen lääkehaitta (uusia tai muuttuneita lääkkeitä)? Infektio-oireet (Kuumeettomuus ei poissulje sepsistä tai pneumoniaa) Sokerit Perustieto: mitä selvitän ennen lääkärille soittoa? 7

Jokaiselle potilaalle pyritään kirjaamaan ennakoivasti tarvittava lääkitys Jos tilanne on yllättävä eikä tarvittavana ole lääkitystä seuraaviin oireisiin, voidaan: Virka-aika: soitto omalle lääkärille Päivystys: soitto Acutan lääkärille tai asiaan perehtynyt hoitaja voi antaa yhden annoksen seuraavista Kipu tai hengenahdistus Oxynorm 10mg /ml mikst 0.3-0.5 p.o. Rintakipu tai hengenahdistus Dinit 1.25mg/ annos suihke suuhun Kouristelu ja nykinä Stesolid peräruiskeliuos 5mg Voimakas limaisuus Robinul 0.2mg/ml 0.5amp sc. Syventävä tieto: päivystystilanteiden lääkehoito 8

HENKILÖTIEDOT osio johon laitetaan asukkaan perustiedot nimi,sotu, osoite mahd.puhelin jne. samoin asukkaan lähiomaisen nimi (sukulaisuussuhde ) ja osoite/puh.numero josta tavoittaa. Mahdollinen eristystarve, hoitotahto, jos sellainen on ja DNAR päätös ESITIEDOT, päivystykseen lähettämisen syyt, oireet jne. sekä tänään saadut lääkkeet ja mahdolliset allergiat. Tähän myös jos on neuvoteltu lähettämisestä lääkärin/sairaanhoitajan/ päivystyksen, tai muun tahon kanssa. Samoin hoitavan lääkärin nimi ja puh.nro. Sairaudet ja diagnoosit, merkintä lääkelehdestä, ( liitetään mukaan lääkelehden kopio). Perustieto: mitä päivystykseen mukaan I? 9

Seuraavaan tulee tehdyt tutkimukset asukkaalle, verenpaine, pulssi, verensokeri, virtsan liuskatesti, hengitystiheys ym. mahd. testit Kipu,- missä, minkälainen. Vammat, tajunta, neurologiset oireet jne. Sekä rinnalle asukkaan normaali tilanne/kunto jne.näkö,kuulo, eritystoiminta jne. Loppuun laitetaan yhteystiedot hoitavaan yksikköön. Yksikön nimi, osoite,puh,numero, vastaavan hoitajan numero (milloin paikalla) lähettävän hoitajan nimi ja mahd.numero. Sekä ihan loppuun hoidamme yksikössämme yhden/kahden autettavia, vuodepotilaita yms. asiat Käytössä olevat apuvälineet: kuulokoje, silmälasit jne. Perustieto: mitä päivystykseen mukaan II? 10

Päivystykseen Murtumat (lonkka, ranne, lantio, kallo, olkavarsi) Hallitsematon oire hyväkuntoisella asukkaalla Ommeltavat haavat Ei päivystykseen Yleistilan lasku tai kuivuma saattohoidossa olevalla potilaalla Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö tai pysyvä halvausoire huonokuntoisella asukkaalla Perustieto: milloin lähettää ja milloin ei? 11

Edut Oikeassa tilanteessa nopeat tutkimukset ja hoito. Haitat Tarpeeton rasite Tutkimuksia ja hoitoja, jotka aiheuttavat kärsimystä, mutta eivät johda mihinkään. Infektioiden leviäminen Tutun hoitopaikan etujen menettäminen Perustieto: edut ja haitat potilaalle. 12

Jos potilas lähetetään päivystykseen, kirjataan tapahtumat kertomukseen Silloin käytetään asiakkaan varsinaista potilaskertomusta, HOI-näkymää, eli HOItotyön lehteä. Tänne tulee mm. yhteenvedot, väliarviot, loppuarviot sekä tieto esim. Acutaan lähettämisestä. Sovittu on, että kun esim. lääkärin konsultaation jälkeen päädytään asiakas Acutaan lähettämään, kirjataan tästä tieto HOIDON TARVE otsikon alle. (esim. Martta kaatunut ja loukannut oikean kätensä ranteen sekä olkavarren. Konsultoitu asumispalvelujen lääkäriä, jonka kehotuksesta Martta lähetetty sairasautolla Acutaan ) Perustieto:kirjaaminen 13