Ongelmana turhat lääkkeet Yleislääkäripäivät

Samankaltaiset tiedostot
Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Fyysinen kuntoutuminen

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Maria Mäkelä farmaseutti LHKA, yrittäjä

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Miten rahat riittävät inhimillisesti kestäviin vanhuspalveluihin?

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä

Hoivakotien ja palvelutalojen lääkehoidon ja huollon kehittäminen farmasian ammattilaisten avulla

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS Fimea

Asiakkaana vai työntekijänä tulevaisuuden palveluissa?

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Fyysinen kuntoutuminen

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Kotihoito houkuttelevaksi työyhteisöksi? Kuntoutumista edistävä ja toimintakykyä ylläpitävä hoitotyö kotihoidossa kunnon motivaatiot asialle

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

Edistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa

Edistetään yhdessä järkevää lääkehoitoa

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

Moniammatillisen verkoston toiminta

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Suomessa Fimean/tukiryhmän näkökulmat

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

HYVÄ LÄÄKEHOITO TIETOA JA VINKKEJÄ LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖÖN

Kuka tietää lääkityksesi?

Virallisesti omaishoitaja -

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

Kuinka selvitä lääkehoidon haasteista. Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Mitä lääkehoidon ongelmia kohdataan kotihoidossa?

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

Mitä vanhus tarvitsee ja millaisella vanhustyön johtamisella voimme näihin tarpeisiin vastata?

Mitä on RAI-vertailukehittäminen?

Oikeuteni elämän viime metreillä

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Palliatiivisen hoidon tarve iäkkäiden hoivakodeissa Suomessa ja lukuja Euroopasta

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Dementian varhainen tunnistaminen

PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSINTERVENTIO JA SEN VAIKUTTAVUUS PACE-OSAHANKE II. Suvi Leppäaho, tutkija, THL Marika Kylänen, erikoistutkija, THL

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Lääkehoidon riskit

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio:

Ongelmana turhat lääkkeet Yleislääkäripäivät 24.11.2017 Harriet Finne-Soveri, LT, geriatrian dosentti Kotihoidon ylilääkäri, Helsingin kaupunki Vieraileva tutkija THL Sosiaali- ja terveysministeriön kutsuma I&O kärkihankkeen asiantuntija Varapresidentti, voittoa tavoittelematon tutkijakonsortio interrai

Sisältö Lääke ja vanheneminen Turhat lääkkeet iäkkäillä PIM ja Polyfarmasia Profylaksia elämän loppuvaiheessa Miten tarkoituksenmukaiseen lääkehoitoon voitaisiin päästä Yhteenveto

Lääke ja vanheneminen Lääkkeiden sieto vähenee koska: Kuva: Ferrucci, InCHIANTI, EAMA 25 v nainen Woman, 25 yrs 80 v nainen Woman, 80 yrs 1. Rasva- ja vesitilavuuden suhde muuttuu 2. Munuaisten kapasiteetti alenee 3. Aivot haurastuvat 4. Limakalvot haurastuvat, vuotoriski kasvaa 5. Maksan kapasieetti alenee Harriet Finne-Soveri 3

Vähintään keskivaikean tasoista dementiaa sairastavat 65 vuotta täyttäneet helsinkiläiset. Ennuste vuosille 2010-2040 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähteet: Tilastokeskus, Dementian prevalenssi Suomen muistiasiantuntijat 11.4.2011 harriet.finne-soveri@thl.fi 4

VANHUKSILLE SOPIMATTOMAT LÄÄKKEET MITÄ NE OVAT?

Potentiaalisesti epätarkoituksenmukaisia Lucchetti et Lucchetti 2017 lääkkeitä iäkkäillä Systemaattinen katsaus ajanjaksolta 2006-2015 (778 artikkelia, 14 kriteeristöä lääkelistoineen) Tulos: Euroopassa 8 kriteeristöä (57.2 %), Aasiassa 3 kriteeristöä, USA :ssa 2. Kaikkiaan 729 eri lääkettä raportoitu.

Vanhuksille epäsopivat lääkkeet Iäkkäille epäsopivien lääkelistojen keräysyritykset ovat johtaneet erilaisiin epäsopivien lääkkeiden listoihin eri maissa / kulttuureissa Yhteistä näille listoille on pyrkimys vähentää tai rationalisoida psykoosilääkkeitä rauhoittavia ja unilääkkeitä H2 reseptorisalpaajia antikolinergisiä ominaisuuksia sisältäviä lääkkeitä (esim virtsanpidätyskykyä lisäävät lääkkeet) kipulääkkeitä Lääke sinällään voi olla hyvä tai huono riippuu indikaatiosta ja siitä, kenelle annetaan, mihin vaivaan, millä annoksella ja kuinka kauan

Potentially inappropriate medication (PIM) Potentially inappropriate medication is defined as medication with uncertain therapeutic effects and/or potential adverse drug reactions outweighing the clinical benefits Wickop B, Langebrake C. Good prescribing practice in the elderly. Ther Umsch Rev Thérapeutique. 2014;71(6):366 73. harriet.finne-soveri@thl.fi

PIM JA POLYFARMASIA 14.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 10

Polyfarmasia eksessiivinen polyfarmasia Monilääkkeisyys 6-9, merkittävä monilääkkeisyys 10+ ML + MML lisääntymässä iäkkäillä Nousussa sydän- ja verisuonilääkkeet, kalsium, D-vitamiini (Jyrkkä 2011) Laskussa psykotroopit (Finne-Soveri ym.2010) As older patients move through time, often from physician to physician, they are at increasing risk of accumulating layer upon layer of drug therapy, as a reef accumulates layer upon layer of coral. Jerry Avorn, MD (Arch Intern Med 2004) 14.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 11

ADR-risk score (riskimittari) (Onder et al. Arch Intern Med. 2010;170(13):1142-1148) N=5936, joista 6,5% ADR Leedertse ym. 2008 samankaltainen löydös, n=13 000 akuuttisrla käyntiä, 6% ADR (kognition ja munuaistoiminnan vajaus, polyfarmasia) 14.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 12

Jaa-a mitä annetaan ihmiselle, jolla on kaikkea PROFYLAKSIA ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA 14.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 13

Preventiivisiä lääkkeitä sitä harvemmin mitä vaikeampi dementia Miksi vielä vaikeassa dementiassa (CPS=4-6)? Hoivakotien lääkekäytäntöjä Lähde Onder 2017 EUGMS Lähde Onder 2017 EUGMS 1 tai enemmän alla olevista ASA Verenpainelääke Kolesterolilääke Oraaliset antikoagulantit

Tarkoituksenmukainen lääkehoito Lääkkeelle on indikaatio Henkilön tulee saada sellaisia lääkkeitä, joista hänelle on hyötyä Hänen ei tule saada vahingollisia lääkkeitä tai ainakin lääkkeiden hyötyjen tulee ylittää niiden haitat -> mikä on hoidon päämäärä? Kuka sen määrittää? Epätarkoituksenmukainen lääkehoito voi merkitä Liikaa lääkkeitä Vääriä lääkkeitä Turhia lääkkeitä Lääkkeiden puutetta

Henkilö itse? Lääkäri Hoitaja? Omainen? Farmasisti? Muu? Miten tarkoituksenmukaiseen lääkitykseen päästään? Koulutuksen osuus Työnjaon osuus Koulutuksen osuus Lääkkeen tarve alkaa Kuka havaitsee? Kuka milloin ja miten raportoi lääkärille Uusi lääke tai lääkemuutos (lääkäri) Oliko lääkkeestä hyötyä, haittaa vai ei mitään? Kuka kirjaa? Minne? Onko saatavilla? Koko ketju on perillä millaisista ajanjaksoista on kyse: Millaisista ajanjaksoista on kyse Kuka on vastuussa siitä että prosessi hoituu?

harriet.finne-soveri@thl.fi Älysovellukset

Älykkäät tietojärjestelmät Harm harriet.finne-soveri@thl.fi

Koulutuksen vaikutus (1) Juola ym 2015 Nurse Education to Reduce Harmful Medication Use in Assisted Living Facilities: Effects of a Randomized Controlled Trial on Falls and Cognition - 20 palvelutaloa Helsingissä, 4 interaktiivista koulutuskertaa PIM tunnistamiseksi - PIM-käyttö laski, kaatuilu väheni erityisesti erittäin muistisairaiden ryhmässä

2000_1 2000_2 2001_1 2001_2 2002_1 2002_2 2003_1 2003_2 2004_1 2004_2 2005_1 2005_2 2006_1 2006_2 2007_1 2007_2 2008_1 2008_2 2009_1 2009_2 2010_1 2010_2 2011_1 2011_2 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 2014_2 2015_1 2015_2 2016_1 2016_2 2017_1 Koulutuksen vaikutus 2 (benchmarking) Finland national benchmarking for long-term care facilities since 2000 60% 50% 40% Antipsychotic medications 30% Sedatives (Benzos) 20% One or more BPSD 10% Hypnotics 0% harriet.finne-soveri@hel.fi

Huiskes ym. BMC 2017 Kokonaisvaltaisen lääkitysarvioiden hyödyt (1) Systemaattinen katsaus, satunnaistettuja tutkimuksia (n=31) niissä -> yhteensä 22 lopputulosmuuttujaa. Ei hyötyä lääkitysarviosta: kuolleisuus, sairaalaan lähettäminen/terveyspalvelujen käyttö, kaatuilijoitten lukumäärä, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky PAITSI kaatumisten lukumäärä laski. Tarkempi biaksen huomioinut analyysi osoitti, että kaatumisten lukumääräkään ei laskenut. Ei vaikutusta elämänlaatuun Taloudelliset vaikutukset epäselvät Vaikutusta oli kuitenkin lääkkeisiin liittyviin tekijöihin: lääkkeiden lukumäärä laski, annnokset pienenivät, lääkkeitä muutettiin, lääkkeiden lisäys väheni harriet.finne-soveri@hel.fi

Thiruchelvam ym 2017 JAMDA Kokonaisvaltaisen lääkitysarvioiden hyödyt (2) Systemaattinen katsaus hoivakotien lääkearvioista (n=22 artikkelia, joista 10 observationaalista and 12 kontrolloitua tutkimusta) 8 / 12 tutkimusta raportoi farmasistijohtoisesta lääkitysarviosta ja 4 moniammatillisen tiimin suorittamasta kokonaisarviosta Sisältönä joko reseptien läpikäynti tai kliininen lääkityksen arviointi. Valtaosa ehdotetuista muutoksista päätyi lääkärin hyväksymiksi. Tulokset: Interventioryhmässä vähenivät määrättyjen lääkkeiden lukumäärä, PIM, kuolevuus, sairaalaan lähettäminen harriet.finne-soveri@hel.fi

PIM hoitopaikan muuttuessa Maclagan et al J Am Geriatr Soc 2017 Retrospektiivinen kohorttitutkimus, 66+ ikäisillä hiljattain hoivakotiin sijoitetuilla muistisairailla ihmisillä ( Ontario, Kanada n = 46 000 asukasta) PIM (Beers 2015) ennen ja jälkeen sijoituksen. PIM käyttö pakkautui hauraimmille asukkaille verrattuna pre frail tai ei-hauraat (48.1% vs 42.7% vs 38.7%, P <.001). PIM lisääntyi 8.6% sijoituksen jälkeen ja 44.3% asukkaista sai PIM-lääkettä tulovaiheessa kun 52.9% sai vähintään yhtä PIM lääkettä 6kk seurannassa (180 dd). Psykoosilääke oli yleisin PIM tulovaiheessa (27.2%), benzodiazepines (17.3%), anticholinergit (13.5%). Tulovaiheen jälkeen, 25-50% PIM lääkkeistä lopetettiin. Psykoosilääkkeistä lopetettiin 23.5%, 49.3% benzodiazepines, 32.2% anticholinergieistä ja 30.9% H2-receptori antagonisteista lopetettiin. Jos PIM aloitettiin, se oli useimmiten psykoosilääke (10.9% ), benzodiazepines (10.1%), anticholinergi(6.6%), harriet.finne-soveri@thl.fi

Lääkitys kuntoon Uuden lääkkeen valinta / aiemman lääkkeen lisääminen tai vähentäminen + lopetus kun aihetta Uuden lääkkeen annoksen titraus Uuden lääkityksen keston arvioiminen ja kirjaaminen Uuden lääkkeen yhteensopivuus oheislääkkeiden kanssa oheislääkkeiden asianmukaisuus Potilaan ja/tai hänen edustajansa näkemyksen ja elämäntilanteen huomioiminen Oireiden ja/tai sairauden vaikeusasteen huomioiminen Seurannan varmistaminen -> tiimityö potilaan tai hänen edustajansa sekä muiden professioiden kanssa Oman työyhteisön pelisääntöjen huomioiminen Osaaminen ja älysovellusten säännöllinen käyttö harriet.finne-soveri@hel.fi